Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

tutkimustieto

Sara Seppäsen lakialoite: Opetukseen Käypä opetus -suositukset

Ylen suuressa vaalitentissä eilen kävi ilmi, että vihreät suhtautuu denialistisesti tutkittuun tietoon, jos tieto ei ole yhdenmukaista vihreiden ilmastohankkeiden kanssa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra puolestaan huomautti Ohisalolle, että vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen ei ole edes mahdollista päästä muuten kuin muuttamalla hiilinielujen laskentatapaa.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuonna 2035, mikä tavoite on kirjattu myös tuoreehkoon ilmastolakiin.
Ylen suuressa vaalitentissä eilen perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kuitenkin huomautti, että kun otetaan huomioon öljyn ja kivihiilen käyttö nykyisessä energiatuotannossa, vuoden 2035 tavoitteeseen ei ole mahdollista päästä muuten kuin muuttamalla hiilinielujen laskentatapoja.
&#8211; Tosin tällä hetkellä siinäkin mennään toiseen suuntaan, koska Suomen hiilinielujen väitetään olevan romahtamassa. Jos mukaan lasketaan Suomen suoalueet tilanne olisi erilainen, Purra sanoi.
EU:n ilmastopolitiikka onkin Suomelle sangen epäedullinen, sillä Suomessa on liki 4 miljoonaa hehtaaria ojittamattomia soita, jotka toimivat metsien tapaan hiilidioksidin varastona. EU:n hiilinielulaskelmaan näitä suovarastoja ei kuitenkaan hyväksytä.
Kaikki eivät voi ostaa sähköautoa
Perussuomalaiset esittää hiilineutraalisuustavoitteen lykkäämistä vuodelle 2050, mikä on myös EU:n tavoite. Purra huomautti, että Suomen koko muuta Eurooppaa kunnianhimoisemmat tavoitteet lisäävät rajusti sekä kotitalouksien että elinkeinoelämän ja yritysten kustannuksia.
Purran mukaan vihreästä siirtymästä on ylipäätään annettu liian ruusuinen kuva, eli että suurin piirtein ”kultaa sataa taivaalta”, kun ollaan mukana vihreässä siirtymässä.
&#8211; Sanotaan, että elinkeinoelämä haluaa tätä. No totta kai, jos on tulossa rahaa esimerkiksi EU:n elpymispaketin kautta. Kuitenkin tässä tilanteessa eurot olisi laskettava tarkkaan ja selvittää, millaisia teknologisia innovaatioita nyt tehdään, mitä tavalliselta ihmiseltä ja kotitaloudelta edellytetään, sillä kaikki eivät voi ostaa sähköautoa, tehdä maalämpöremonttia, sillä ei ole rahaa, ei ole tekijöitä, eikä ole materiaalia. Teknisesti ja taloudellisesti tällaista kunnianhimoloikkaa ei vain ole mahdollista tehdä, Purra sanoi.
Suhteellisuudentaju kateissa
Hän painotti, että perussuomalaiset eivät suinkaan ole sitä mieltä, että fossiilisista ei pidä päästä eroon tai että ilmastotoimia ei pidä ollenkaan tehdä, vaan että Suomen toimien on oltava samassa linjassa EU:n ja muiden Suomen oleellisten kilpailijamaiden kanssa.
&#8211; Kansantaloudelle hyödyllisiä ilmastotoimia voidaan tietysti hyödyntää. Mutta ei ole järkevää politiikkaa kieltää teknologioita ja potkia itseämme jalkoihin.
Monen mielestä viime vuosina Suomen ilmastopolitiikka on vedetty överiksi. On julistettu paikallisia ilmastohätätiloja, elokapinalaiset tukkivat katuja ja media vyöryttää päivästä toiseen kauhuskenaarioita tulevista ympäristökatastrofeista. Samalla suhteellisuudentaju unohtuu, ja yleensä jätetään mainitsematta, että Suomella ei ole mahdollisuuksia pysäyttää ilmastonmuutosta, joka on globaali ongelma.
Usein myös annetaan ymmärtää, että Suomi muka olisi suuria ilmastopahis, vaikka pitkälti kyse on vain poliittisesta retoriikasta. Purra myös huomautti vaalitentissä kollegalleen, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalolle USA:n avaruushallinnon Nasan uudehkosta <a href="https://stage.sudev.fi/nasa-tutki-suomi-onkin-hiilinielu-ilmastopahikset-ovat-jossain-aivan-muualla/">satelliittimittauksesta</a>, jonka tuloksien mukaan Suomi ei ole edes hiilineutraali, vaan jo nyt jopa plussan puolella eli Suomi on jo nyt hiilinielu.
Vihreille kelpaa vain oma näkemys
Vihreät julistaa usein ja mielellään, että poliittisten päätösten pitää perustua tutkittuun tietoon. Ylen vaalitentissä kävi kuitenkin taas ilmi, että tutkittu tieto ei kelpaa, jos se ei tue vihreiden poliittisia hankkeita.
Ohisalo väitti aivan pokkana, että Nasan tutkimus, jossa siis on satelliittimittauksilla kerätty maittain tietoja hiilidioksidipäästöistä sekä hiilinielujen määrästä, olisikin virheellinen.
&#8211; Se (Nasan tutkimus) ei pidä paikkaansa. Suomen hiilinielut on romahtaneet. Metsiä on hakattu liian rankasti. Maapallo kuumenee, maapallo lämpenee, Ohisalo paasasi.
Purra huomautti Ohisalolle, että ilmastonmuutos on globaali ongelma.
&#8211; Hiilidioksidikaasut eivät kunnioita valtion rajoja. Vaikka Suomi sammuttaisi itsensä kokonaan, sillä ei ole tuon taivaallista vaikutusta keskilämpötilaan.
Överillä ilmastopolitiikalla karut seuraukset
Pitäisikö tavan suomalaisen sitten muuttaa maakuoppaan, jotta ilmasto pelastuisi? Jos ilmastopolitiikka Suomessa vedetään överiksi, kuten vihreät haluavat, suomalaisen elintaso laskee Pohjois-Korean tasolle.
Purraa lukuun ottamatta lähes kaikki muut puoluejohtajat suhtautuivat sangen välinpitämättömästi siihen, että vihersiirtymä aiheuttaa valtavia kustannuksia sekä yksityisille että julkisille toimijoille.
Kristillisdemokraattien Sari Essayah kuitenkin kyseli Ohisalolta, demarien Marinilta ja vasemmiston Li Anderssonilta, ovatko nämä valmiita laskemaan suomalaisten elintasoa.
Pääministeri Marin tyylilleen uskollisena ei sanonut sanaakaan vihreän siirtymän kustannuksista, vaan heitti ylimielisesti, että ”kalliimmaksi tulee, jos ei tehdä mitään”.
Orpo pitää kiinni tavoitevuodesta 2035
Anderssonin ratkaisu kustannuksien tasaamiseen on mikäs muukaan kuin lisää sosialismia, sillä Anderssonin mielestä vihreä siirtymä onnistuu, kun veronmaksajilta kerätään rahaa tukiaisiin, joita tarvitaan vihreässä siirtymässä.
Kokoomuksen Petteri Orpo mainitsi, että luonnon kestävyyden ohella poliitikkojen tulee samalla huolehtia ihmisten sietokyvystä. Kuitenkin myös Orpo ilmoitti haluavansa pitää kiinni ilmastotoimien tavoitevuodesta 2035.

Purra muistutti överin ilmastopolitiikan karuista seurauksista – ympäristöministeri Ohisalolle ei kelpaa Nasan tutkimus, joka osoittaa Suomen jo olevan hiilinielu

Kyyjärvellä on aloitettu kahden tuulivoimahankkeen rakentaminen. Niissä on yhteensä 15 tuulivoimalaa. Lisäksi kuntaan on suunniteltu vielä 71 voimalaa lisää.

&#8211; Kunta on ollut aika nihkeä kuulemaan kuntalaisia kaavoitusprosessissa, harmittelee perussuomalainen kunnanvaltuutettu Ilpo Sääksjärvi Kyyjärveltä.
Kunnassa on käyty polemiikkia voimaloiden sijainnista.
&#8211; Liian lähelle asutusta tulee, lähimmät olisivat 900 metrin päässä. Ihmisten hyvinvointi ja terveys eivät merkitse mitään. Eivätkä maisema- ja luontoarvot. Täällä on palkittuja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kyliä ja maisemia ja hiljaiseksi alueeksi määritettyjä. Rahalla on niin suuri merkitys, että kaikki muu unohtuu.
Sääksjärvi ei ole voimaloita vastaan.
&#8211; Pitäisi suunnitella paremmin eikä vain rahan perään mennä. Kiinteistöverotuotto on laskettu 400 000 euroksi, se ei ole mahdottomasti. Tuulivoimalat eivät uusia perheitä tänne houkuttele, eivätkä lomalaisia. Luontoarvot kärsivät. 86 voimalaa on liikaa. Jos jonnekin peränurkkaan laitettaisiin, ei koko kylälle.
Sääksjärvi kaipaisi monipuolista tutkimustietoa eikä vain tuulivoimatoimijoiden teettämää tietoa.
Keskusta jyrää muut
Kyyjärvellä keskusta on suurin puolue ja tuulivoiman kannalla.
&#8211; Kyllähän ne jyrää meidän esitykset. Kriittisesti suhtautuville ei anneta helppoa mahdollisuutta tuoda omaa kantaansa esille. Kunnan lupaprosessissa voitaisiin estää tai rajoittaa tekemistä, mutta kun ihmisiä ei haluta kuunnella. Ei hanke saa olla asukkaille haitaksi, Sääksjärvi painottaa.
Häntä mietityttää voimaloiden tuleva purku käytön jälkeen.
&#8211; Kuka ne purkaa sitten? Myös betoniperusta on purettava, betoni on aika vaiettu asia. Kunnan pitäisi varovaisin askelin edetä eikä rahan kiilto silmissä mennä. Ei joka asiassa pidä olla edelläkävijä.
Kyyjärven kunnanhallituksessa oli esillä kolmen kilometrin turvaväli tuulivoimaloiden ja asutuksen välille. Asia ei edennyt edes valtuustoon. Sääksjärveä huolestuttaa myös ulkomaisten tahojen tulo kuvioihin.
&#8211; En rohkenisi antaa omia maitani ulkomaisten toimijoiden käyttöön noin vain, enkä kotimaisten, Ilpo Sääksjärvi sanoo.
&nbsp;

Kyyjärven Perussuomalaiset: Tuulivoimahanke ei saa olla asukkaille haitaksi

tutkimustieto

Sara Seppäsen lakialoite: Opetukseen Käypä opetus -suositukset

Purra muistutti överin ilmastopolitiikan karuista seurauksista – ympäristöministeri Ohisalolle ei kelpaa Nasan tutkimus, joka osoittaa Suomen jo olevan hiilinielu

Kyyjärven Perussuomalaiset: Tuulivoimahanke ei saa olla asukkaille haitaksi

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025