Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

tutkintapyyntö

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää poistettiin Provinssi-festivaaleilta hänen Ilkka-Pohjalainen-lehteen kirjoittamansa kolumnin vuoksi. Mäenpään mielestä kyseessä on syrjintä poliittisten mielipiteiden vuoksi ja asia on syytä tutkia poliisin toimesta.

&#8211; Sain keväällä alueemme kansanedustajille osoitetun kutsun Provinssi-festivaaleille. Kutsussa minua pyydettiin hyväksymään Provinssin arvot, joihin minun tulee sitoutua. Sitouduin tuolloin ja sitoudun edelleen kyseisiin yhdenvertaisuutta korostaviin arvoihin. Kutsu oikeutti noutamaan liput minulle ja avecilleni, Juha Mäenpää kertoo.
&#8211; Osallistuimme vaimoni kanssa festivaalitapahtumaan jo perjantaina 30.6. Lauantaina 1.7. osallistuimme tapahtumaan samoin hyväksytyin arvoin ja samoilla lipuilla. Kun olimme oleskelleet festivaalialueella noin 1,5 tunnin ajan, luoksemme saapui yllättäen järjestysmiehiä kertomaan, että kutsumme on peruttu. Tilanteesta hämmentyneenä pyysin kuulla perusteita kutsumme peruuttamiselle. Sain pyyntööni vastaukseksi ainoastaan, että ”kutsumme on peruttu”.
Järjestäjä heilutti arvokorttia
Tilanteeseen kutsuttiin paikalle tapahtuman esimiehiä, järjestäjän edustaja ja turvallisuusjohto Mäenpään pyynnöstä.
&#8211; Poistoamme alueelta perusteltiin meille Ilkka-Pohjalaisessa saman päivän lauantaina julkaistulla kolumnillani, jonka olin kirjoittanut kansanedustajan roolissa lehden ”Eduskunnasta”-palstalle.
&#8211; Tapahtuman järjestäjätahon mukaan kolumnini ei ollut Provinssin arvojen mukainen. Pyysin järjestäjätahoa perustelemaan minulle, mikä kirjoituksessani rikkoi Provinssin arvoja. Järjestäjätahon mukaan kirjoitukseni ei ollut samassa linjassa festivaalin arvojen kanssa esimerkiksi sukupuolineutraliteetin osalta. Myöhemmin Provinssin toimitusjohtaja kertoi julkisuuteen saman perusteen poistamisellemme festivaalialueelta, Mäenpää kertaa.
Mäenpää ja hänen vaimonsa poistuivat alueelta toimitusjohtajan ja turvallisuuspäällikön saattelemina.
Sananvapaus kuuluu kaikille
Mäenpää muistuttaa, että Suomen perustuslaki takaa jokaiselle sananvapauden.
&#8211; Erityisesti kansanedustajana velvollisuuksiini kuuluu ottaa julkisesti kantaa yhteiskunnallisiin asioihin ja tuoda esiin äänestäjilleni tärkeitä asioita.
&#8211; Suomessa ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan muun muassa vakaumuksen, mielipiteen tai poliittisen toiminnan perusteella. Syrjintäkieltä pohjaa perustansa perustuslakiin. Perustuslaissa syrjintäkielto ilmenee yhdenvertaisuutta käsittelevästä pykälästä, jonka mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, Mäenpää toteaa.
Syrjintää mielipiteiden vuoksi
Mäenpää kokee, että hänet poistettiin festivaalialueelta hänen poliittisten mielipiteidensä vuoksi.
&#8211; Provinssi on syrjinyt minua poliittisten mielipiteideni perusteella. Pidän myös mahdollisena, että lakia yksityisistä turvallisuuspalveluista on rikottu ja mahdollisesti kunniaani loukattu.
&#8211; Asia on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä ja vakava. Katson, että poliisin on syytä selvittää asia perusteellisesti. Sen vuoksi olen jättänyt tänään tapahtuneesta tutkintapyynnön poliisille, Mäenpää kertoo.

Mäenpää: Jätän tutkintapyynnön Provinssin johdon toiminnasta

Kansanedustaja Juha Mäenpää (ps.) on tehnyt poliisille tutkintapyynnön EU-muistion vuotamisesta. Asia liittyy EU-tukipaketin käsittelyn yhteydessä käytyyn viestinvaihtoon, jossa osapuolina olivat valtionneuvoston kanslia ja EU:n anonyymiksi jäänyt oikeuspalvelun johtava virkamies. Tiedot vuodettiin mediaan, mutta kanslia jätti jostain syystä tutkintapyynnön tekemättä. 

Mediavuoto hyödyttää EU-pakettia tukevia hallituspuolueita, joten epäilykset kohdistuvat siihen suuntaan. Epäilyksiä herättää myös se, miksi valtioneuvoston kanslia ei ole itse tehnyt asiasta rikosilmoitusta.
Mäenpää ilmoitti tutkintapyynnöstä aluksi <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_55+2021+3+104+104.aspx">lyhyesti</a>:
”Olen tänään tehnyt poliisille tutkintapyynnön Ylelle vuodetuista muistiinpanoista koskien EU:n elvytyspakettia, viitaten muun muassa rikoslain lukuihin 40 ja 33. Muistion mukaan Suomelle tulisi ennennäkemättömiä poliittisia seurauksia, mikäli Suomi ei hyväksyisi 750 miljardin euron elpymisrahastoa. Tämä muistio on salattu 25 vuodeksi, kansanedustajiltakin, eikä ole kerrottu, keiden välillä keskustelu on käyty. Kansalaisilla on saattanut herätä kysymys muistion ja keskustelun aitoudesta. Jos valtioneuvoston kanslia kokee muistion niin salaiseksi, ettei sitä voi luovuttaa edes eduskunnalle, niin miksi valtioneuvoston kanslia ei ole tehnyt poliisille tutkintapyyntöä asiakirjojen vuotamisesta? Tätä vuotoa voi hyvin verrata al-Hol-asiakirjavuotoon, josta ulkoministeriö <a href="https://um.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/gc654PySnjTX/content/ulkoministeri-c3-b6lt-c3-a4-tutkintapyynt-c3-b6-tietovuodoista">teki tutkintapyynnön</a> poliisille.”
Mäenpää <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_55+2021+3+126+126.aspx">täydensi kommenttiaan</a> myöhemmin samana päivänä:
”Olen tänään jättänyt tutkintapyynnön <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11902316">Ylen uutisissa</a> olleesta vuodosta. Ylen tietojen mukaan neuvoston oikeuspalvelun yksi johtava virkahenkilö vastasi viikko sitten, että elvytyspaketin hylkääminen jossakin jäsenmaassa johtaisi ennennäkemättömään mainehaittaan ja poliittiseen paineeseen kyseiselle jäsenmaalle. Käytännössä elvytyspakettia varten luotu rakennelma romahtaisi. Tällainen mainehaitta voisi merkitä esimerkiksi sitä, että Suomen vaikutusmahdollisuudet tuleviin EU-päätöksiin heikkenisivät vuosiksi. Tämän arveltiin painostavan ja/tai ohjaavan päätöksentekijöitä eduskuntalaitoksessa, kun asia oli käsittelyssä samaan aikaan muun muassa perustusvaliokunnassa. 
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsenet halusivat lisätietoja tästä Yleisradiolle vuodetusta keskustelusta, ja median tietojen mukaan valtioneuvoston kanslia vaati valtiovarainvaliokuntaa salaamaan nämä muistiinpanot, ja näin ollen ne tulevat julkisiksi vasta 25 vuoden kuluttua. Valtioneuvostolle muistiinpanot jaettiin numeroituina kopioina, jotka kerättiin pois, ja median mukaan EU-asioiden osastopäällikkö Kare Halonen ei kertonut valiokunnallekaan, ketkä puhelinkeskustelun ovat käyneet. Halonen ei myöskään kertonut sitä, oliko muistiinpanot toimitettu pääministeri Marinille. 
Jos muistiinpanot on jo vuodettu Yleisradiolle ja Yle on julkaissut niistä sisällön, niin minkä ihmeen takia ne pitäisi salata meiltä? Miksi ei voida kertoa, ketkä puhelinkeskustelun ovat käyneet? Eduskunta on kuitenkin korkein päättävä elin, ja kyseessä on Suomen ja Suomen kansan tulevaisuuden kannalta merkittävä päätös, joka saattaa johtaa itsenäisyytemme murentumiseen ja päätösvallan siirtymiseen yhä enemmän EU:n alaiseksi vastoin perustuslakiamme. Ennen päätöksentekoa eduskunnan tulee saada tietää, kuka tällaisen nootin on antanut ja kenelle. Väistämättä tulee mieleen, onko kyseisten muistiinpanojen vuotamisella haluttu vaikuttaa eduskunnan päätöksentekoon ja onko kyseistä puhelinkeskustelua edes käyty. Jos puhelinkeskustelu on käyty, niin keiden välillä ja kenen aloitteesta? 
Jos valtioneuvoston kanslia kokee edellä mainitut asiakirjat niin salaisiksi, ettei niitä voi luovuttaa eduskunnalle, niin miksi valtioneuvoston kanslia ei ole tehnyt poliisille tutkintapyyntöä asiakirjojen vuotamisesta? Tätä vuotoa voi hyvin verrata al-Hol-asiakirjavuotoon, josta ulkoministeriö teki tutkintapyynnön poliisille. Miksi hallitus ei nyt jyrähdä, kuten joulukuussa 2019? 
Näin maalaisjärjellä oikeusvaltioperiaatetta ajatellen ja myös eduskunnan, kansanedustajan tiedonsaantioikeutta ajatellen kyseiset tiedot on saatettava todisteina eduskunnalle ennen kuin päätöstä elpymispakettiin osallistumisesta voidaan tehdä.”

Kansanedustaja Juha Mäenpää teki tutkintapyynnön EU-pakettiin liittyvän mainehaittamuistion vuodosta

Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen on tehnyt kantelun valtakunnansyyttäjän toimista oikeuskanslerille, joka on Suomen ylin julkisten tehtävien laillisuudenvalvoja.

<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007743536.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer" data-auth="NotApplicable">Helsingin Sanomat</a> uutisoi viime viikolla, kuinka terrorismirikoksista ei ole aloitettu esitutkintaa sitten vuoden 2018, vaikka esimerkiksi Syyriassa Isis-leirillä asekoulutusta saanut henkilö on kyetty tunnistamaan ja paikantamaan Suomessa. Kantelussa pyydetään selvittämään, johtuuko vähäinen esitutkintojen ja syytteiden määrä lainsäädännön puutteista vai valtakunnansyyttäjän liian korkeasta kynnyksestä.
&#8211; Supo on kertonut toimittaneensa keskusrikospoliisille tietoja terrorismiasioissa yli 800 kertaa viimeisten neljän vuoden aikana. Silti esitutkintoja ei ole aloitettu eikä syytteitä nostettu. Muissa Pohjoismaissa on annettu jopa tuomioita ja Suomessakin kerrotaan olevan lähes 400 terrorismitorjunnan kohdehenkilöä, Mari Rantanen selvittää.
&#8211; Helsingin Sanomien haastatteleman professori Kimmo Nuotion tulkinnan mukaan terroristiryhmän aseelliseen koulutukseen osallistumisen tulisi olla rangaistavaa ja täten ylittää esitutkintakynnyksen jo nykylainsäädännön perusteella.
Syytekynnys huomattavasti alhaisempi Räsäsen kohdalla
Kantelussaan Rantanen vertaa terrorismirikosten syytekynnyksen tasoa kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) tapaukseen, josta valtakunnansyyttäjä on tehnyt jo viisi tutkintapyyntöä. Tutkintapyynnöt koskevat epäiltyjä kiihottamisia kansanryhmää vastaan, ja näistä kolme on edennyt syyteharkintaan. Yhdessä tv-ohjelmaa koskevassa asiassa valtakunnansyyttäjä oli määrännyt esitutkinnan puheista, joita ei tv-ohjelmassa edes sanottu.
&#8211; Valtakunnansyyttäjän mukaan suojelupoliisin toimittamat tiedot eivät ole riittäneet esitutkinnan aloittamiseksi, mutta yksittäisen kansalaisen muistinvaraiset sitaatit edustaja Räsäsen puheista riittivät tutkintapyynnön tekemiseen ilman edes tv-ohjelman tarkistamista. Lienee paikallaan, että ylin laillisuusvalvoja selvittää valtakunnansyyttäjän toimintaa, Rantanen huomauttaa.
Suomesta ei saa tulla terroristien turvasatamaa
Kansanedustaja ja lainsäätäjä Rantanen <a href="https://stage.sudev.fi/rantanen-terrorismilainsaadannon-kiristamisesta-suomi-tarvitsee-tiukkaa-lainsaadantoa/" target="_blank" rel="noopener noreferrer" data-auth="NotApplicable">on itse esittänyt</a> terrorismilainsäädännön tuntuvaa kiristämistä.
&#8211; Suomesta ei saa tulla terroristien turvasatamaa, jossa löysä lainsäädäntö antaa mahdollisuuden paeta tuomioita. Terrorismilainsäädäntöä on tilkitty vähän kerrallaan vuodesta 2003 lähtien. Nyt olisi korkea aika uudistaa koko rikoslain luku, ja samassa yhteydessä olisi ehkä syytä arvioida, oliko vuoden 2019 tiedustelulakien mukainen suojelupoliisin esitutkintavaltuuksien poistaminen sittenkään hyvä ratkaisu rikosprosessien kannalta, Rantanen päättää.

Mari Rantanen teki valtakunnansyyttäjän toiminnasta kantelun oikeuskanslerille – ”Suomesta ei saa tulla terroristien turvasatamaa”

Mukavassa ja rauhallisessa taloyhtiössä asuneen perheen elämä muuttui naapurin asuntokauppojen yhteydessä, kun yksityinen asuntosijoittaja osti kaksi sijoitusasuntoa, joihin asettui maahanmuuttajia vuokralle asumaan.
 
Asuinalueiden eriytyminen on kiihtynyt entisestään viime vuosikymmenellä. Suomen Uutiset kertoi viime viikolla asuntomarkkinoiden <a href="https://stage.sudev.fi/asuntomarkkinat-jakautumassa-kahtia-paakaupunkiseudulla-vieraskieliset-valtaavat-vanhat-lahiot-pako-hyville-alueille-nostaa-hintoja-hyytavaa-vauhtia/">jakautumisesta</a>: pääkaupunkiseudulle ja muuallekin Suomeen on syntynyt niin sanottuja ”hyviä alueita”, joilla asuntojen hinnat nousevat ja vastaavasti huonomaineisia alueita, joille ei haluta muuttaa. Asuntojen hinnat yleensä laskevat sitä mukaa, kun maahanmuuttajat asettuvat alueelle asumaan.
Maahanmuutto ja maahanmuuttajien suhteellinen määrä asuinalueella on voimakkaasti asuinalueen houkuttelevuuteen ja asuntojen hintakehitykseen vaikuttava tekijä, johon liittyy myös niin sanottu white flight-ilmiö, eli kantaväestön poismuutto maahanmuuttoalueilta.
Meteliä ympäri vuorokauden
Omista kokemuksistaan monikulttuurisessa taloyhtiössä Suomen Uutisille kertoo Etelä-Suomessa suuressa kaupungissa asuva Ronja (nimi muutettu). Hänen perheensä elämä muuttui pari vuotta sitten painajaismaiseksi, kun kodin yläkertaan asettui maahanmuuttajia.
Sitä ennen Ronja perheineen oli ehtinyt asua kodissaan viitisen vuotta. Asuntoa oli maksettu pitkään, ja se oli jo lähes velaton.
&#8211; Aiemmin kyseessä oli mukava ja varsin hyvässä kunnossa oleva taloyhtiö. Kaikki asukkaat suurin piirtein tunsivat toisensa. Yhtiön asunnoista suurin osa on omistusasuntoja, kuten meidänkin perheemme koti. Täällä oli joskus leppoisaa olla, Ronja kertoo.
Taloyhtiö muuttui asuntokauppojen yhteydessä. Yksityinen asuntosijoittaja osti kaksi sijoitusasuntoa Ronjan kodin yläpuolelta. Asuntoihin asettui maahanmuuttajia vuokralle asumaan. 
Aluksi kaikki sujui hyvin. Kuitenkin melko pian yläkerrasta alkoi kuulua ääniä, kuten kolinaa, tömistelyä ja huutamista. Äänet alkoivat vähitellen häiritä alemman kerroksen asukkaita.
Ronja sanoo, että aluksi hän suhtautui meteliin välinpitämättömästi ajatellen äänien olevan normaalia elämää.
&#8211; Kerrostalossa naapurien asuminen kuuluu aina, ja ne äänet on kaikkien pakko hyväksyä. Jossain vaiheessa ymmärsin kuitenkin, että tilanne ei taida olla ihan normaali, koska meteli oli lähes ympärivuorokautista. Juttelin asiasta myös alakerran naapurimme kanssa, ja myös hän kertoi kärsivänsä metelistä. Saimme tietää, että äänet eivät niinkään kuuluneet sivusuunnassa oleviin asuntoihin.
Asuntojen omistaja vähätteli
Meluongelma alkoi paisua koronakeväänä. Ronja kuvailee, että hänen perheensä elämä muuttui tuolloin sietämättömäksi.
&#8211; Metelin vuoksi meillä ei ole viime kevään jälkeen enää kunnolla nukuttu saati sitten vietetty rauhaisaa perhe-elämää. Jatkuva huuto, tömistely ja kaikenlainen mekkalointi tuli osaksi arkeamme joka ikinen aamu, päivä, ilta ja yö.
&#8211; Kun lapset juoksevat ja aikuiset huutavat toisilleen aamusta iltaan, niin kyllä siitä tulee ääntä. Taloyhtiön sääntöjen mukaan talossa alkaa hiljaisuus kello 22, mutta mitään sääntöjä nämä asukkaat eivät kunnioittaneet.
Ronja päätti ottaa itse asian esille ja uskaltautui huomauttamaan metelistä naapureille. Siitä ei ollut apua.
&#8211; Kävin juttelemassa molempien asuntojen asukkaiden kanssa useammankin kerran, ja kaikki kiellettiin. Huomasin, että yläkerran asukkaat jopa loukkaantuivat, kun ilmoitin että asunnosta kuuluu taukoamaton meteli ja että muutkin taloyhtiön asukkaat pitäisi ottaa huomioon. Ymmärsin, että huomauttaminen ja keskustelu ei johda mihinkään.
Seuraavaksi Ronja kääntyi sekä taloyhtiön hallituksen että asunnot omistavan sijoittajan puoleen. Ronja kuvailee asuntosijoittajan suhtautumista vähätteleväksi. Aluksi sijoittaja ei edes vastannut Ronjan lähettämiin sähköposteihin.
&#8211; Asuntojen omistaja kielsi ensin kaikki ongelmat ja sanoi asukkaiden olevan hänen parhaita vuokralaisiaan, jotka eivät kuulemma metelöi. Myöhemmin omistaja sitten tuli itse vierailulle taloyhtiöön yhdessä erään vuokralaisensa kanssa ja he kävivät henkilökohtaisesti kyselemässä asukkailta, onko asuntoihin kuulunut meteliä. Selvää tietenkin on, että tuollaisessa tilanteessa ei kenenkään ole helppoa kertoa kokemuksistaan.
Poliisit paikalle
Mikään ei muuttunut, ja yläkerran asunnoista kuului edelleen meteliä. Eräänä yönä Ronja ei keksinyt muuta vaihtoehtoa kuin hälyttää poliisit paikalle. Ronja sai tietää, että yläkerrassa oli tuolloin ollut vieraita, ja että poliisi oli poistanut yläkerran asunnosta ainakin kaksi henkilöä.
Seuraavaksi Ronjaan kohdistui yllättäen naapurien vastatoimia: poliisi otti Ronjaan yhteyttä Ronjaan kohdistuvan tutkintapyynnön vuoksi. Tutkintapyyntö liittyi siihen, kun Ronjan mies oli aiemmin kesällä käynyt naapurien ovella pyytämässä hiljaisuutta.
&#8211; Tästä syystä naapurit olivat ilmoittaneet poliisille. He vetosivat siihen, että heidän kotirauhaansa oli häiritty ja että perheen lapsetkin olivat väitetysti säikähtäneet. Kerroin puhelimessa poliisille tapauksen taustat, eikä mitään tutkintaa lopulta suoritettu, eihän siihen ollut aihettakaan.
Ronja oli kertonut meluongelmista myös taloyhtiön hallituksen edustajalle, jonka kehotuksesta Ronja ryhtyi tekemään kirjanpitoa meluongelmasta, päivämääristä ja kellonajoista.
&#8211; Minulla on olemassa muistiinpanot, joita olen näyttänyt taloyhtiön hallitukselle. Hallituksen edustajat kuitenkin ohjeistivat, että kirjanpidosta huolimatta vuokralaisten saaminen ulos asunnosta olisi hyvin vaikeaa. Ymmärsin vähitellen, että taloyhtiön kanssa tuskin tulen pääsemään asiassa eteenpäin, Ronja kertoo.
Jotta taloyhtiö pääsee eroon häiritsevistä asukkaista, taloyhtiö voi asunto-osakeyhtiölain mukaisin edellytyksin päättää ottaa huoneiston hallintaan, jolloin samalla vuokralaisen oikeus pitää asuntoa hallinnassaan lakkaa taloyhtiön hallinnan ajaksi. Huoneiston ottaminen hallintaan tosin edellyttää ensin varoituksen antamista. Huoneiston hallintaan ottaminen voi olla epävarmaa, koska taloyhtiön päätöksen voi riitauttaa oikeudessa.
Ei enää maahanmuuttajien naapuriin
Taloyhtiö on antanut varoituksen Ronjan yläkerran naapureille, mutta eläminen ja asuminen on jatkunut samanlaisena kuin ennenkin. Metelin vuoksi Ronjan perheessä nukuttiin syksyllä huonosti, joten perheenjäsenet ovat usein aamuisin joutuneet lähtemään töihin ja kouluun väsyneinä.
&#8211; Meteli vaikutti erityisesti tyttäreni mielialaan ja vireyteen, Ronja huokaa.
Hän kertoo, että poliisikäynnin jälkeen yläkerran asunnoista alkoi kuulua entistä enemmän ääniä, jopa tahalliselta vaikuttavaa lattian polkemista. Ronjan perhe ei halunnut lähteä ratkaisemaan asiaa oikeusteitse. Koska taloyhtiöstäkään ei saatu tukea, perheessä päädyttiin lopulta ratkaisuun, jonka mukaan asunto myydään.
Asunto meni kaupaksi alle kuukaudessa siitä, kun se oli jätetty myyntiin. Ronja kuitenkin laskee, että rahallisesti kaupoissa jäätiin tappiolle.
&#8211; Asunto oli lähes velaton, mutta emme saaneet edes sitä hintaa, jolla olimme aikoinaan asunnon ostaneet. Tällä hetkellä asuntojen hinnat ovat laskussa näillä seuduilla. Myyntitappio on kuitenkin vain rahaa, joten en ole jaksanut miettiä asiaa enempää.
Perhe on löytänyt uuden asunnon, johon he ovat muuttaneet äskettäin. Ronja sanoo, että jos hän olisi nyt ensimmäistä kertaa hankkimassa asuntoa, sijainti ja viihtyvyys olisivat ensimmäisiä kriteerejä asunnon valinnassa.
&#8211; Sen voin sanoa, että en ainakaan itse tämän kokemuksemme perusteella uskaltaisi muuttaa taloyhtiöön, missä asuu maahanmuuttajia. Huonot naapurit voivat tehdä elämästä sietämätöntä.
&#8211; Meidän perheemme kokemus on ollut karvas ja väsyttävä. Ikävintä kuitenkin on kokemani voimattomuuden tunne, eli se miten vaikeaa tilanteeseen on ollut puuttua, ja miten asiat eivät edisty ollenkaan.

Ronjan perheen oli myytävä kotinsa, kun taloyhtiöstä tuli monikulttuurinen – kolinaa, tömistelyä ja huutamista aamusta iltaan: ”Huonot naapurit voivat tehdä elämästä sietämätöntä”

Se <a href="https://twitter.com/MartinScheininF/status/1296672783641071617">näytti aluksi</a> melko tavanomaiselta ja leppoisalta Twitter-ketjulta, jossa puitiin koronaa ja tartuntatauteja. Perustuslakioppineeksikin tituleerattu professori Martin Scheinin twiittasi ehdotuksensa maskeja käsitteleväksi laiksi, ja muut keskustelijat kommentoivat. Sitten tapahtui jotain kummallista. 

Lapin yliopiston prosessioikeuden professori Mikko Vuorenpää kummasteli, miksi Scheinin rakentaa lakeja Twitterissä ja sitten ihmettelee mediassa, mikseivät lait ole vielä voimassa.
Keskustelu velloi ja kääntyi sitten Martin Scheininin saamaan ikäväsävyiseen palautteeseen. Scheinin syytti Vuorenpäätä: &#8221;Yleisemmin: pyydän että lopetat työni vaikeuttamisen ivatviiteillä.&#8221;
Vuorenpää kiisti vaikeuttaneensa Scheininin työtä ja totesi: &#8221;Sinun työtäsi minä en ole vaikeuttanut, vaan kommentoinut vain sinun itse esittämiäsi ajatuksia.&#8221;
Hetken päästä Scheinin ryöpsäytti professorikollega Vuorenpään twiittiin vastauksen, joka jätti monelta lukijalta suun auki.
Scheinin vastasi: &#8221;Pyydän että vastaisuudessa kommentoit tviittejäni vain oikeudellisin argumentein. En haluaisi blokata kollegaa enkä tehdä hänestä poliisille tutkintapyyntöä RL 24 luvun 1a §:n (viestintärauhan rikkominen) nojalla. Kyllä täällä on tilaa meille molemmille&#8221;. 
Vuorenpää jäi sanattomaksi. Hän <a href="https://twitter.com/MikkoVuorenpaa/status/1310577314590265346">kirjoitti</a> myöhemmin omalle Twitter-seinälleen: &#8221;Yleensä minä osaan kommentoida prof. Martin Scheininin esittämiä näkemyksiä. Mutta nyt minä olen täysin sanaton. Hän tuntuisi nyt julkisesti uhkaavan minua tutkintapyynnöllä, jos jatkossa kommentoin hänen viestejään väärällä tavalla.&#8221;
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Yleensä minä osaan kommentoida prof. <a href="https://twitter.com/MartinScheininF?ref_src=twsrc%5Etfw">@MartinScheininF</a> esittämiä näkemyksiä. Mutta nyt minä olen täysin sanaton. Hän tuntuisi nyt julkisesti uhkaavan minua tutkintapyynnöllä, jos jatkossa kommentoin hänen viestejään väärällä tavalla. <a href="https://t.co/T8VehIIzq8">https://t.co/T8VehIIzq8</a>
&mdash; Mikko Vuorenpää (@MikkoVuorenpaa) <a href="https://twitter.com/MikkoVuorenpaa/status/1310577314590265346?ref_src=twsrc%5Etfw">September 28, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Tutkintapyynnön tekemisen mahdollisuus on Suomen Uutisten arvion mukaan nollaa suurempi.
Martin Scheinin <a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/professori-tunnustaa-tehneensa-tutkintapyynnon-perussuomalaisten-juha-maenpaasta-kansanmurha-alkaa-tuollaisella-puheella/85845206-e0bf-44ff-afd7-4df3e2b22832">teki aiemmin</a> tutkintapyynnön perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpään &#8221;vieraslaji&#8221;-vitsin takia.
Hän <a href="https://stage.sudev.fi/halla-aho-muistutti-tutkintapyyntoja-tehtailevan-martin-scheininin-taustasta-kommunistien-keskuskomiteassa-scheinin-teki-tutkintapyynnon-nain-asiassa-kavi/">teki tutkintapyynnön</a> myös Jussi Halla-ahosta (ps.) tämän muistutettua tutkintapyyntöjä tehtailevan Martin Scheininin taustasta kommunistien keskuskomiteassa.

Perustuslakioppinut Martin Scheinin ankarana – uhkaa lakiprofessoria tutkintapyynnöllä, jos tämä jatkaa keskustelua hänen seinällään

Perussuomalainen kansanedustaja ja Ylen hallintoneuvoston jäsen Jari Ronkainen on ottanut blogissaan kantaa vellovaan kohuun vanhoista tv-sarjoista, joista on tehty tutkintapyyntöjä poliisille, joissa pyydetään tutkimaan mahdollista kiihottamista kansanryhmää vastaan.

&#8211; Viimeaikaiset tapahtumat ovat saaneet minut kysymään: mitä ihmettä Suomessa tapahtuu? Vihapuhetta vihaava valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen avasi keskiviikkona Helsingin Sanomien jutussa sitä, kuinka hän tulkitsee lakia. Toiviaisen mukaan sananvapauslakeja tulkittaessa asiayhteyksillä on väliä, kuten sillä, onko puheen esittäjä yhä samaa mieltä siitä, mitä joskus tuli sanottua tai kirjoitettua, Jari Ronkainen kirjoittaa ja jatkaa:
&#8211; Näyttelijä ja kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius (vihr.) ennättikin turvaamaan selustansa pahoittelemalla mm. Pulttibois-sarjan 20 vuotta vanhoja saamelaissketsejä. Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) ei suostunut luopumaan mielipiteestään homojen asemasta kristinuskossa ja onkin epäiltynä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan 15 vuotta vanhasta kirjoituksestaan.
Ihmisten sietokyky hävinnyt 
Tänään MTV uutisoi, että Helsingin poliisille on tehty useita tutkintapyyntöjä vanhoista tv-sarjoista.
&#8211; Voi tätä loukkaantumisen määrää! Tuntuu siltä, että tiettyjen ihmisten ja ryhmien sietokyky on hävinnyt kokonaan ja hymy yritetään häivyttää ihmisten kasvoilta. Erilaiset ammattiloukkaantujat ottavat kantaa milloin mihinkin. Mm. romanit loukkaantuivat, kun Petelius pyysi anteeksi vain saamelaisilta. Olisiko nyt myös aika kaivaa Esa Pakarinen ja Masa Niemi haudoistaan ja tuomita heidät Pekka ja Pätkä neekereinä -elokuvasta?
Perussuomalaiset ainoa järjen ääni
Ronkainen pohtii, että jos tämän kehityksen annetaan jatkua, niin mitä tien päässä odottaa.
&#8211; Suvaitsevaisuuden nimissä kaikki väärinajattelijat tuomitaan. Pää punaisena huudetaan demokratiaa, vaikka ollaan rakentamassa sensuuriyhteiskuntaa. Voi olla, että 20 vuoden päästä minäkin saan tästä tekstistä tuomion, tai huomenna jostakin, mitä olen kirjoittanut 10 vuotta sitten. Mielipiteitäni en kuitenkaan aio muuttaa ja seison sanojeni takana.
Perussuomalainen eduskuntaryhmä on tehnyt lakialoitteen, joka muuttaisi kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkistön.
&#8211; Vaikuttaa siltä, että olemme pian ainoa järjen ääni poliittisella kentällä, Ronkainen toteaa.

Ronkainen vanhojen tv-ohjelmien tutkintapyynnöistä: ”Voi tätä loukkaantumisen määrää!”

Kansanedustaja Ano Turtiaisen eduskuntapuhetta ja Facebook-kirjoitusta koskeva tutkinta on valmistunut. Asiassa ei ole syytä epäillä rikosta, eikä esitutkintaa aloiteta. 

Suorasukaisesta tyylistään tunnettu voimamies, kansanedustaja Ano Turtiainen (ps.) totesi 13.6.2019 eduskunnassa: ”Hallitusohjelman suurimpia voittajia ovat työssä käymättömät ulkomaalaiset suurperheelliset, joiden vastikkeettomat tulonsiirrot nousevat. Heidän elämäänsä helpotetaan monin tavoin ja rahat siihen kaivetaan suomalaisen duunarin taskusta. Ohjelmasta paljastuu siis maailman kieroutunein työväenaate.”
Samana päivänä Turtiainen kirjoitti Facebook-palveluun: ”Luonto mukana ilmastotalkoissa”, ja lisäsi tunnisteiksi #ebola ja #Afrikka. Asiasta <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e3060b4f-c9a6-4936-b881-99c374c33865">kirjoitti</a> tuolloin muun muassa Iltalehti.
Eduskuntapuhe ja Facebook-päivitys eivät ollut kaikkien mieleen. Kommunistien riveistä kansanedustajuutta äskettäin tavoitellut mieshenkilö teki Helsingin poliisilaitokselle asiasta tutkintapyynnön. Hän pyysi poliisia selvittämään, onko Turtiainen syyllistynyt rikokseen.
Ja poliisihan selvitti.
Selvittelyn lähtökohdaksi poliisin tutkinnanjohtaja otti tutkintapyynnön, Iltalehden uutisen, Turtiaisen suuressa salissa pitämän puheen sekä Facebook-päivityksen. Niin ikään asiassa puntaroitiin Turtiaisen Iltalehdelle antamia <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e3060b4f-c9a6-4936-b881-99c374c33865">haastatteluvastauksia</a>.
<iframe loading="lazy" title="Eduskunnan taysistunto 12.6.2019" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/_t7bB9xOW0o?start=60&#038;feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Turtiaisen 13.6.2019 eduskunnassa pitämä puhe, jossa hän kommentoi sitä, ketkä ovat hallitusohjelman suurimpia voittajia.
<h4>Kiihottamisrikos?</h4>
Oliko kyse kiihottamisrikoksesta? Sitä puntaroidessa keskeistä on arvioida lausuntojen kohteena olevan ryhmän yhteiskunnallista asemaa. Maahanmuuttajat voivat sinänsä muodostaa ryhmän, joka nauttii rangaistussäännöksen tarjoamaa suojaa.
Toisaalta sananvapaus on Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja YK:n kansalaisoikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksessa turvattu ihmisoikeus, kuten myöskin Suomen perustuslain määrittelemä perusoikeus.
Tutkinnanjohtaja viittaa perustelutekstissään Sami Mannisen Perusoikeudet-teokseen: ”Sanavapauden ensisijaisena tarkoituksena on turvata edellytykset vapaalle tiedonvälitykselle, vapaalle mielipiteenmuodostukselle, julkisen vallan kritisoinnille sekä kaikille avoimelle, vapaalle ja julkiselle kansalaiskeskustelulle. ”
Sananvapausrikoksia koskevan lainsäädännön <a href="https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100317">perusteluissa</a> todetaan: ”Mikä tahansa pykälässä tarkoitettua ryhmää väheksyvä julkinen lausuma ei välttämättä ole kiihottamisrikoksena rangaistava. Rangaistavuuden edellytyksenä kiihottamisrikoksessa on, että levitettävässä viestissä uhataan, panetellaan tai solvataan pykälässä tarkoitettua ryhmää.”
Tutkinnanjohtajan puntaroi seuraavaksi, onko Turtiaisen ulostuloissa uhkauksia, panettelua tai solvaamista: ”Oikeuskirjallisuuden mukaan suoria uhkauksia ovat uhkaukset väkivallasta sekä uhkaukset taloudellisesta syrjinnästä.&#8221; Epäsuoria uhkauksia voisivat ovat esimerkiksi toiveet &#8221;kristalliyön tapahtumien toistumisesta&#8221; tai vihjaukset &#8221;siirtymisestä sanoista tekoihin&#8221;.
Myös viestin oheen liitetyllä kuvamateriaalilla ja symboliikalla on merkitystä. Esimerkiksi eräässä aikaisemmassa oikeustapauksessa oikeus katsoi, että Suomi-konepistoolin liittäminen Facebook-postaukseen teki viestistä maahanmuuttajia uhkaavan. Samoin julistukset siitä, että mielipiteen esittäjä ”on valmis tarttumaan aseisiin” tai ”valmis putsaa tän maan” on tulkittu eri oikeusasteissa uhkaaviksi.
Turtiaisen eduskunnassa pitämässä puheenvuorossa tai Facebook-viestissä ei ole kyse tällaisesta.
Tutkinnanjohtajan mukaan Turtiaisen kommentit kohdistuvat kehitysapua vastaan, jota tämä pitää korruptoituneena. Hän jatkaa: ”Täten uhan voitaisiin ajatella kohdistuvan ensisijaisesti suomalaisten kehitysyhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden liiketoimintamahdollisuuksia vastaan ja toissijaisesti niihin, jotka ovat suomalaisen kehitysyhteistyön tuloksista jollain tavalla riippuvaisia. ”
<h4>Panettelua tai solvaamista?</h4>
Uhkailusta ei siis ole kyse. Entä panettelu tai solvaaminen?
”Panettelulla tarkoitetaan sitä, että ihmisryhmä leimataan rikolliseksi tai alempiarvoiseksi. Solvaaminen merkitsee sitä, että ihmisryhmän edustajia verrataan loisiin tai eläimiin, samoin kuin sitä, että jonkin ryhmän syrjintää pidetään hyväksyttävänä tai väkivaltaa jotain ryhmää vastaan toivottavana.”
Liiaksi yleistävät lausumat saatetaan tulkita panettelemiseksi tai solvaamiseksi.
Panettelusta ja solvaamisesta löytyy tutkinnanjohtajan mukaan runsaasti oikeudenkäytäntöä. Tällaista on havaittu muun muassa tapauksessa, jossa ”ohikulkijoiden ryöstelyn ja verovaroilla loisimisen” on katsottu tietyn kansanryhmän erityispiirteeksi. Samoin on kiellettyä ”vääräuskoisten tappamisen, naisten ja lasten raiskaamisen ynnä muun rikoskäyttäytymisen ja terrorismin liittämistä jonkin kansanryhmän tai uskonnollisen ryhmän kulttuuriseksi ominaisuudeksi.” 
Niin ikään ”ihmisryhmän kuvaaminen ja leimaaminen rikollisiksi” on oikeuskäytännön mukaan kiellettyä, kuten myös ”ihmisten luonnehtiminen rumiksi, haiseviksi ja likaisiksi”.
Kiellettynä solvaamisena ja panetteluna on pidetty ”aggressiivisesti tyyliteltyjä toiveita siitä, että maahanmuuttajia ja islamia ei pitäisi päästää Suomeen” sekä sitä, että ”erityisen moitittava rikoskäyttäytyminen (raiskaaminen ja ryövääminen) kytketään mielipiteessä turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien kulttuuriin.”
Silläkin on merkitystä, kuinka toistuvaa ja runsasta arveluttava viestiminen on.
Toisaalta: ”sananvapausrikoksissa lausumia ei voida irrottaa yksittäisinä lauseina niihin kuuluvasta laajemmasta kontekstista, vaan niitä on tarkasteltava kokonaisuutena.”
Turtiainen otti eduskunnassa kantaa siihen, että työssä käymättömät ulkomaalaiset suurperheelliset ovat hallitusohjelman suurimpia voittajia. Tämän kommentin ääneen sanominen ei tutkinnanjohtajan näkemyksen mukaan riko lakia.
Hän kirjoittaa: ”Näkemykseni mukaan Turtiaisen lausumat ovat kontekstissaan sallittua sananvapauden käyttöä.”
<h4>#ebola #Afrikka</h4>
Entä Turtiaisen ebolaa koskeva kirjoitus Facebookissa?
Tutkinnanjohtaja pitää tätä asiaa koskevaa Facebook-päivitystä ”huolestuttavana, häiritsevänä ja ajatukselliselta sisällöltään kritiikille alttiina.” Facebook-julkaisu voisi ”mahdollisesti aktualisoida kiihottamisrikoksen tunnusmerkistön täyttymisen solvaustekotavan”. 
Olennaista asiassa on, mitä ihmisryhmää Turtiaisen kirjoitus koskee.
Oikeudellinen puntarointi jatkuu: ”Turtiaisen Facebook-julkaisun kohteena on Afrikka. Afrikassa on yli 50 valtiota, ja useita satoja erilaisia etnisiä ryhmiä, kieliryhmiä sekä uskonnollisia ja kulttuurisia ryhmittymiä. [..] Ebola ei ole perimään perustuva sairaus ja se tarttuu ihmisiin ja surmaa heitä riippumatta heidän ihonväristään, kansallisuudestaan, oleskeluluvastaan tai uskonnostaan. Näkemykseni mukaan Turtiainen ei Facebook-julkaisussaan samaista Afrikan mannerta mihinkään kiihottamisrikoksen tunnusmerkistössä suojattuun ihmisryhmään, eikä mihinkään muuhunkaan ryhmään.”
”Asia voisi olla toisin, jos Turtiainen [..] kohdistaisi ilmastotalkoomielipiteensä esimerkiksi kongolaisiin, tutseihin, shiia-muslimeihin tai kopti-kristittyihin” tai mikäli Turtiainen kohdistaisi mielipiteensä afrikkalaisiin.
Turtiaisen Facebook-viestistä puuttuu tutkinnanjohtajan mukaan &#8221;sellainen pejoratiivinen sisältö, jolla lukija houkutellaan toivomaan, että afrikkalaiset palautettaisiin Suomesta takaisin Afrikkaan, jossa luonto tekee ebolan kautta ilmastotyötä”
Puntaroinnissa todetaan, että jälkikäteen annetuilla selityksillä on ainoastaan rajallinen merkitys. Mutta niissäkään ei löydy sellaista ainesta, jonka vuoksi sananvapausmyönteisestä lukutavasta olisi ollut perusteltua poiketa.
”[..] Turtiaisen viestin kohde on kuitenkin siinä määrin tarkentumaton ja yleisluonteinen, että se ei alustavasti arvioituna näyttäisi kohdistuvan kiihottamisrikoskriminalisoinnin perusteella suojattuun ihmisryhmään eikä mihinkään muuhunkaan rajattuun ihmisryhmään.” 
<h4>Esitutkintaa ei aloiteta</h4>
Tutkinnanjohtajan näkemyksen mukaan Turtiaisen tapauksessa ”kyse on hallituspolitiikan ja kehitysyhteistyön arvostelusta ja siten sallitusta sananvapauden käytöstä”. Ratkaisussa painotetaan, että sananvapauden ja ilmaisuvapauden piiriin kuuluvat lähtökohtaisesti myös sellaiset viestit, joiden tarkoituksena on ärsyttää, shokeerata ja provosoida.
Kriminalisoinnin tarkoituksena ”ei ole varjella julkisen keskustelun rakentavuutta tai soveliasta keskustelukulttuuria, vaan tarjota yksilöille ja haavoittuvassa asemassa oleville ihmisryhmille välttämätöntä suojaa kunniaa, yksityisyyttä tai ihmisarvoa vastaan”.
”Näkemykseni mukaan tässä asiassa on kysymys Turtiaisen poliittisten mielipiteiden ja kannanottojen asianmukaisuuden arvostelusta. [..] Arvostelu kuuluu vapaaseen julkiseen kansalaiskeskusteluun. Esitutkinta ei myöskään voi toimia vapaiden poliittisten mielipiteiden tai asiaperusteiltaan kyseenalaisten arvoasetelmien moittimisväylänä.”
Tutkintadokumentti päättyy sanoihin: ”Tässä asiassa ei ole syytä epäillä kiihottamisrikosta eikä mitään muutakaan rikosta. Esitutkintaa ei aloiteta”

Turtiainen tylytti, kommunisti ilmiantoi ja poliisi tutki – lopputulos oli sananvapausmyönteinen

Perussuomalaisten kansanedustaja Veikko Vallinin Facebookista tekemän rikosilmoituksen esitutkinta on päätetty. Suomessa poliisi ei näe asiassa rikosta.

Veikko Vallin aikoo viedä asian loppuun asti, sillä keskustelu Facebookista poliittisena vaikuttajana on demokratian toteutumisen kannalta kriittisen tärkeää.
&#8211; En kritisoi poliisia tässä asiassa, koska ilmiö on sen verran uusi, että poliisillakin on ehkä vaikeuksia hahmottaa mikä on laitonta vaali- ja mielipidevaikuttamista ja mikä ei, sanoo Vallin.
&#8211; Saksassa tämä asia tulkitaan toisin kuin Suomessa.
Tutkimuksen jako oli liikaa
Tamperelainen kansanedustaja Vallin sai kevään eduskuntavaalien alla kuukauden julkaisukiellon Facebookiin. Julkaisukiellon syynä oli päivitys, jossa ainoastaan julkaistiin osa tieteellisestä tutkimuksesta.
&#8211; Kyseinen julkaisu ei voinut olla miltään osin Facebookin yhteisösääntöjen vastainen. Kyseessä oli Kriminaali- ja oikeuspoliittisen instituutin tutkimus, jota lainasin. Sain 30 päivän eston ja julkaisu poistettiin. Kysymys kuuluu, että eikö vaalikampanjaa voi rakentaa tutkitun tiedon varaan sosiaalisessa mediassa? Ja jos kampanjaa ei saa rakentaa tutkitun tiedon varaan, minkä varaan sen sitten voi rakentaa? Vallin haluaa tietää.
Somejätin toimittava tasa-arvoisemmin
Facebookin määräävä markkina-asema ja vaikutusvalta herättävät keskustelua ympäri maailmaa. Aiemmin tänä vuonna myös Saksan kilpailuvirasto (Bundeskartellamt) totesi Facebookin johtavan markkina-aseman tosiasiana. Tämän seurauksena virasto määräsi yritykselle rajoituksia esim. koskien käyttäjätietojen keräämistä.
Yhtiön virallisten laskelmien mukaan Facebookia käyttää Suomessa päivittäin yli 2 miljoonaa ihmistä. Se on selkeästi suurin sosiaalisen median alusta Suomessa.
– Faktapohjaista, tilastoihin ja tutkittuun tietoon perustuvaa politiikantekoa ja kansalaismielipiteen ilmaisemista ei saisi estää missään mediassa, ei myöskään sosiaalisessa mediassa, Vallin tiivistää.
– Venäjää usein syytetään vaalivaikuttamisesta muiden valtioiden vaaleihin. Amerikkalaisen somejätti Facebookin moderaattorit näyttävät myöskin harrastavan vaalivaikuttamista ainakin Suomessa. Ei tämän näin pitäisi olla, vaan lähes monopoliasemassa olevien somejättien pitää kohdella kansalaisia tasa-arvoisemmin. Mielipiteenvapaus on koko länsimaisen demokratian kulmakivi.
Taustalla laajempi globaali keskustelu
Facebookin määräävä markkina-asema ja vaikutusvalta herättävät keskustelua ympäri maailmaa.
Perussuomalaiset eivät ole yksin huolissaan Facebookista. Yhtiön määräävä markkina-asema ja sen mahdollinen väärinkäyttö ovat nousseet otsikoihin sekä Saksassa että Yhdysvalloissa. Facebook on myös hävinnyt useita oikeusjuttuja Saksan tuomioistuimissa ja tapauksia on käsitelty Saksan mediassa <a href="https://www.faz.net/aktuell/feuilleton/medien/facebook-darf-nicht-eigenhaendig-beitraege-loeschen-15773244.html">toistuvasti</a>.
Münchenin ylioikeus päätti syyskuussa 2018, että Facebook ei saa estää sellaisia päivityksiä, jotka kuuluvat lain takaaman mielipiteenvapauden piiriin. Facebookin pitää huomioida sananvapaus. Oikeuden päätös meni siis Facebookin yhteisösääntöjen yläpuolelle.
Myöhemmin samassa kuussa Facebook hävisi jälleen. Kölnin maaoikeus määräsi yhtiölle 250 000 euron uhkasakon, mikäli se vielä kerran poistaa armenialaisten keskusliiton entisen 
puheenjohtajan päivityksen.
Päivityksen yhteyteen oli linkitetty artikkeli, joka käsitteli muslimimiesten väkivaltaisuuksia. Facebook määritteli tekstin vihapuheeksi, mutta oikeus ei nähnyt siinä <a href="https://jungefreiheit.de/politik/deutschland/2018/artikel-ueber-moslem-gewalt-steinhoefel-setzt-sich-gegen-facebook-durch/">vihaa</a> eikä lainvastaisuutta.
Tuorempana esimerkkinä voidaan mainita vielä tämän vuoden kesäkuussa tullut oikeudenpäätös. Siinä käyttäjän tili oli suljettu tämän jaettua tunnetun juutalaisen kirjailijan Henryk M. Broderin Saksan yleisradiossakin näytetyn videon, jossa taiteilija oli pukeutunut Berliinin 
holokaustimuistomerkkiä <a href="https://meedia.de/2019/06/03/henryk-m-broder-als-holocaust-verharmloser-facebook-kassiert-einstweilige-verfuegung-bei-absurdem-streit-um-meinungsfreiheit/">muistuttavaksi</a> kivipaadeksi.
Facebookin mukaan kyseessä oli vihapuhe, mutta oikeus oli toista mieltä ja määräsi tilin avattavaksi.
Yhdysvaltain kongressissa harkitaan säätelyä
Myös vapaan yrittäjyyden Yhdysvalloissa on huomattu ristiriita Facebookin toiminnan ja sananvapauden toteutumisen välillä.
Huhtikuussa 2018 Facebookin perustaja Mark Zuckerberg 
kutsuttiin Yhdysvaltain kongressiin kuultavaksi. Tilaisuuden aikana senaattori Lindsey Graham kysyi Zuckerbergiltä suoraan yrityksen monopoliasemasta. Zuckerbergin mukaan hänen yrityksensä ei tunnu monopolilta.
Samassa keskustelussa Zuckerberg totesi kuitenkin yhtiön olevan valmis säätelyyn.
&#8211; Olisikin ehdottoman tärkeää käydä periaatteellinen debatti asiasta myös Suomessa. Mihin suuntaan haluamme yhteiskunnallisen keskustelun kehittyvän meillä ja mikä on somejätti Facebookin suhde suomalaiseen sananvapauteen? Vallin toteaa.

tutkintapyyntö

Mäenpää: Jätän tutkintapyynnön Provinssin johdon toiminnasta

Kansanedustaja Juha Mäenpää teki tutkintapyynnön EU-pakettiin liittyvän mainehaittamuistion vuodosta

Mari Rantanen teki valtakunnansyyttäjän toiminnasta kantelun oikeuskanslerille – ”Suomesta ei saa tulla terroristien turvasatamaa”

Ronjan perheen oli myytävä kotinsa, kun taloyhtiöstä tuli monikulttuurinen – kolinaa, tömistelyä ja huutamista aamusta iltaan: ”Huonot naapurit voivat tehdä elämästä sietämätöntä”

Perustuslakioppinut Martin Scheinin ankarana – uhkaa lakiprofessoria tutkintapyynnöllä, jos tämä jatkaa keskustelua hänen seinällään

Ronkainen vanhojen tv-ohjelmien tutkintapyynnöistä: ”Voi tätä loukkaantumisen määrää!”

Turtiainen tylytti, kommunisti ilmiantoi ja poliisi tutki – lopputulos oli sananvapausmyönteinen

Vallin: ”Facebook on muuttunut poliittiseksi vaikuttajaksi”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025