Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

tuulivoimala

Tanskan valtiollinen energiayhtiö Ørsted haluaisi pystyttää kuusi valtavaa tuulivoimapuistoa Ruotsin rannikoille. Puistot maksaisivat reippaasti yli 100 miljardia kruunua ja ihanneolosuhteissa tuottaisivat puolet Ruotsin sähköntarpeesta. Lupaprosessi on raskas ja kannattavuus riippuu paljolti siirtoyhteyksien maksajasta.

Kuusi pitkin Ruotsin rannikkoa Skånesta pitkälle Itämerelle perustettavaa tuulipuistoa <a href="https://www.energi.se/artiklar/2023/januari-2023/orsted-vill-storsatsa-pa-havsvindkraft-i-sverige/">tuottaisivat </a>parhaimmillaan sähköä 18 GW:n teholla. Ihanneolosuhteissa eli tuulisina päivinä ne teoreettisesti pystyisivät tyydyttämään jopa puolet Ruotsin koko sähköntarpeesta.
&#8211; Olosuhteet merelle sijoitettavalle tuulivoimalle ovat Ruotsissa erittäin hyvät. Rannikko on pitkä ja sähköntarpeenne ovat kasvussa, <a href="https://www.svd.se/a/nQvlqn/jattesatsningen-pa-vindkraft-langs-svenska-kusten-hotad">toteaa</a> Ørstedin projektijohtaja Jesper Kühn Olesen Svenska Dagbladetille.
Kaapeloinnin maksaja auki
Mittavien hankkeiden yhtenä kantona kaskessa on puolustusvoimat, joka toistaiseksi on suhtautunut pitkin hampain tutkia häiritseviin tuulivoimaloihin. Ainakin Itämeren alueella.
Luontoarvoistakin on ollut lupaprosessien yhteydessä puhetta. Säätövoiman tarpeesta vähemmän.
Hallitus tuskin tekee päätöstä vastoin puolustusvoimien tahtoa. Puolustusvoimat käsittelee Ruotsin koko aluetta koskien tiettävästi 200–400 tuulivoimahakemusta vuosittain ja on hyväksynyt niistä suurimman osan.
Ørstedin hankkeiden hintaluokka on pelkkien voimaloiden osalta yli 100 miljardia kruunua. Päälle tulee vielä kaapelointi eli sähkönsiirto voimaloista kantaverkkoon ja sen maksaja on auki.

Tanskalaisen energiajätin miljardisatsaukset tuulivoimaan uhattuna – puolustusvoimat epäilee, lupaprosessi on raskas ja kannattavuus kysymysmerkki

Sähkön hinnannousu yhdessä ilmastopaniikin kanssa kiihdyttää hankkeita uusien tuulivoimaloiden rakentamiseksi. Yhdellä tuulivoimalan sijaintipäätöksellä voidaan puhaltaa puolet pois paikallisen pienen ihmisen elämäntyöstä.

Taalainmaalla <a href="https://www.dt.se/2022-01-22/professor-om-hus-nara-vindkraftverk-upp-till-40-procents-vardeminskning">tapahtuu</a>: Ruotsalaispariskunta osti seudulle tyypillisen, historiallisen rakennuksen kera viehättävän tontin. Laittoivat sitten uuden lämmitysjärjestelmän, tekivät toimivat kylppärit, aitasivat pihan ja pistivät kaiken niin sanotusti viimeisen päälle kuntoon.
Menivät sitten pankkiin saadakseen kiinteistölleen uuden vakuusarvon. Olivat ostaneet talon 905 000 kruunulla, rempanneet kattavasti ja sen mukaan arvo olisi noussut 1,4 miljoonaan. Pankin mukaan peruskorjatun kiinteistön arvo on 700 000 kruunua ja piste. Pariskunnalla onkin nyt sitten 120 prosenttia velkaa talon arvoon suhteutettuna.
Syynä kiinteistön arvon romahdukseen on lähelle rakennettava tuulivoimala. Itse asiassa pelkästään Taalainmaalle on <a href="https://www.energimyndigheten.se/nyhetsarkiv/2021/nationell-strategi-for-en-hallbar-vindkraftsutbyggnad/">tulossa</a> 350 uutta tuulivoimalaa, joten perkeleet tulevat raikaamaan useammassakin punaisessa tuvassa Ruotsin sydänmailla.
Laskee hintoja kilometrienkin päässä
Tutkijat Hans Westlund ja Mats Wilhelmsson ovat <a href="https://www.expressen.se/dinapengar/bostad/vindkraften-halverar--vardet-pa-deras-hus/?site=desktop">selvittäneet</a> tuulivoimaloiden vaikutusta kiinteistöjen hintoihin. He ovat käyneet läpi 100 000 kiinteistökauppaa ja tutkimustulosten mukaan tuulivoimalan läheisyydellä on ”melko suuri” vaikutus kiinteistön hintaan.
Kahden kilometrin säteellä tuulivoimalasta sijaitseva kiinteistö maksaa keskimäärin 20 prosenttia vähemmän kuin 10 kilometrin päässä sijaitseva vastaava kohde. Kaikkein uusimpien ja entistä suurempien voimaloiden hintavaikutus voi olla vieläkin suurempi.
&#8211; Hintojen lasku voi olla seurausta useammastakin tekijästä. Tuulivoimalan näkee ja sen kuulee mutta se vaikuttaa myös maisema- ja luontoarvoihin, tutkija Wilhelmsson toteaa.
Globaalit voitot kompensoitava paikallisesti
Kiinteistötalouden professori Wilhelmssonin mielestä tuulen avulla tuotettava uusiutuva energia on Ruotsille globaalisti mittaamattoman arvokasta mutta lasku maksetaan paikallisesti. Koska tuulivoiman taloudellinen hyöty on mittavaa, siitä riittäisi kompensaatiota myös paikallisille haitoille.
&#8211; Kompensaatiojärjestelmän rakentamista olisi syytä pohtia ja saada laskelmat mukaan jo tuulivoimaloiden sijoituspaikoista päätettäessä.
Vuonna 2020 Ruotsiin pystytettiin 357 uutta tuulivoimalaa ja niiden kokonaismäärä oli 4333. Tuulivoiman osuus koko Ruotsin sähköntuotannosta oli samana vuonna 16 prosenttia.

Tutkimus ja kokemus sen todistavat: Tuulivoimalan lähellä sijaitsevan kiinteistön arvo voi pudota jopa puoleen

Hallituksen on tarkoitus kolminkertaistaa tuulivoimatuotannon määrä. Suomessa on pelkästään tänä vuonna vireillä 249 tuulivoimahanketta. Nykyiset teollisen kokoluokan tuulivoimalaitokset ovat suuria, ja niillä on mittavia ympäristövaikutuksia. Siitä huolimatta nykyisen lain mukaan ne eivät tarvitse ympäristölupaa, vaikka monet muut paljon pienemmät laitokset tarvitsevat.

Suomeen suunnitellaan maailman suurimpia tuulivoimaloita, joiden lapakorkeus ylettyy jopa 300 metriin. Tuulivoimaloiden ryhmät levittäytyvät laajalle alueelle, jopa sadan neliökilometrin eli kymmenen tuhannen hehtaarin alueelle.
Tuulivoimateollisuus on valtaamassa tuhansien järvien, harjujen ja vaarojen maan valtavalla voimalla. Nykyiset hallituspuolueet ovat kirjanneet hallitusohjelmansa tavoitteeksi kolminkertaistaa tuulivoimatuotannon määrä. Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on karsia lupa- ja kaavoitusprosessia tuulivoimarakentamisen tieltä sekä poistaa tuulivoiman rakentamisen hallinnollisia, kaavoitukseen liittyviä ja muita esteitä.
Kansanedustaja Kaisa Juuso pitää tätä uskomattomana. Oikeusvaltiossa lupa- ja kaavoitusprosessin tehtävä on ennaltaehkäistä ympäristöhaittojen syntymistä ja suojella ihmisiä ja luontoa teollisten laitosten aiheuttamilta haitallisilta ympäristövaikutuksilta.
&#8211; Usealla paikkakunnalla Suomessa on menossa oikeusprosesseja, joissa asukkaat käyvät oikeutta tuulivoimayhtiöitä vastaan. Se jo osoittaa, että nykyinen lupajärjestelmä ei ole onnistunut suojaamaan alueen ihmisiä ja luontoa tuulivoimaloiden ympäristöhaitoilta. Mielestäni tuulivoimarakentamista ohjaavaa lupalainsäädäntöä on tarpeellista täydentää ja lisätä eikä purkaa pois niin kuin hallitus on asettanut tavoitteeksi, painottaa Juuso.
Arvioidut ympäristöhaitat ovat pelkkiä arvioita
Suomen tuulivoiman rakentamista koskeva lainsäädäntö on laadittu aikana, jolloin suurimmat tuulivoimalat olivat teholtaan ja kooltaan selvästi nykyisin rakentamis- ja suunnitteluvaiheessa olevia pienempiä. Lainsäädäntö on jäänyt jälkeen voimalarakentamisessa tapahtuvasta kehityksestä. Voimassa oleva ympäristönsuojelulaki ei siis edellytä tuulivoimaloilta ympäristölupaa — ei vaikka on tiedossa, että ne aiheuttavat ympäristömelua, asumismukavuuden vähenemistä ja terveyshaittoja osalle voimaloiden lähistöllä asuvista ihmisistä.
Tällä hetkellä tuulivoimakaavat etenevät kunnissa usein ilman ympäristölupaa. Virkamiehet ja päättäjät luottavat sokeasti ympäristövaikutusten arviointeihin, joita tuulivoimayhtiöt teettävät omilla konsulteillaan. Nämä selostukset ovat pitkiä, usein satoja sivuja paksuja eepoksia. Yva-menettely kylläkin tukee suunnittelu- ja päätöksentekoprosessia tuottamalla hankkeen ympäristövaikutuksiin liittyvää tietoa.
&#8211; Sillä on tarkoitus pyrkiä sovittamaan yhteen eri näkökulmia ja tavoitteita, mutta se ei itsessään ole päätöksentekomenettely. Merkille pantava on se fakta, että arvioidut haitat ympäristölle ovat todellakin arvioita ja todellisuus voi rakentamisen jälkeen olla aivan muuta, korostaa Juuso.
Tuulivoimatutkimus Suomessa alkutekijöissään
Tuulivoimaloille voidaan toki hakea ympäristölupa myös jälkeenpäin, jos voidaan osoittaa, että ympäristövaikutuksen arvioinnissa ilmoitetut raja-arvot esimerkiksi melun osalta ylittyvät. Sen osoittaminen ja luvan hakeminen jälkikäteen on kuitenkin pitkä prosessi, joten Juuson mukaan olisi järkevämpää, että ympäristölupa olisi pakollinen ja että se pitäisi hakea jo ennen rakentamisen aloittamista. Se suojaisi nykyistä paremmin asukkaita tuulivoimaloiden aiheuttamilta haitoilta.
&#8211; Tuulivoimatutkimus on Suomessa vasta alkutekijöissä, mutta maailmalla tuulivoimaa on tutkittu jo pitkään. Tutkimustieto tulisi huomioida tuulivoimateollisuuden sijoittelussa. Vajaa vuosi sitten tuulivoimateollisuuden edustajat Suomessa riemuitsivat, kun THL julkisti tutkimuksen, jonka mukaan infraäänelle altistuminen ei selitä tuulivoimaan liittyvää oireilua. Professori emeritus Kimmo Suomi on juuri julkaistussa tutkimuksessaan osoittanut, että tämä tutkimus ei täytä tieteelliselle tutkimukselle asetettuja kriteereitä lähestulkoonkaan, eikä se siten ole validi eikä uskottava. Eli se siitä, kuittaa Juuso.
Hevostilatkin vaativat ympäristöluvan
Nykyisen lain mukaan tuulivoimaloita paljon pienemmätkin laitokset tarvitsevat ympäristöluvan, esimerkiksi huoltoasemat, suurehkot kalankasvattamot, hevostilat, meijerit ja moottoriurheiluradat.
&#8211; On aivan käsittämätöntä, että ympäristölupa ei ole pakollinen teollisen kokoluokan tuulivoimaloille. Olen tehnyt eduskunnalle lakialoitteen ympäristölain 27 pykälän muuttamisesta. Sen mukaan teollisen kokoluokan tuulivoimaloiden rakentaminen vaatisi aina viranomaisen ympäristöluvan, kertoo Juuso.
&nbsp;

Tuulivoimateollisuus valtaamassa tuhansien järvien maan valtavalla voimalla – Juuso vaatii ympäristölupaa tuulivoimaloille

Sysmäläinen Raili Pajunen omistaa kesämökin, joka sijaitsee Latamäen tuulivoimaloiden läheisyydessä. Hän ei ole kuitenkaan voinut nauttia kesäpaikastaan voimaloiden käynnistyttyä vuonna 2014. Myös monet muut Luhangan tuulivoimala-alueen lähiasukkaat ovat joutuneet kokemaan tuulivoimaloiden haittavaikutuksia.

– Yhtään yötä en ole voinut olla talossa voimaloiden käynnistymisen jälkeen. Se on kotipaikkani, jossa ennen linnut lauloivat ja oli rauhallista. Siihen tuulivoimaloihin se rauha sitten loppui, Raili Pajunen harmittelee.
Hän kertoo kokemistaan melu- ja terveysvaikutuksista.
– Tuulivoimaloista on meluhaittaa. En pysty olemaan talossa tai pihalla ilman kuulosuojaimia. Ilman suojaimia saan päänsärkyä. Se on sitä infraäänen vaikutusta, Pajunen sanoo.
”Muistuttaa betonimyllyn ääntä”
Keski-Suomessa sijaitseva Luhangan Latamäki on yhteensä kuuden tuulivoimalan tuulivoima-alue. Voimaloiden napakorkeus on 140 metriä. Niiden 50 metriset lavat käyvät korkeimmillaan lähes 200 metrin korkeudessa.
Luhankalainen Eino Rantanen asuu noin 800 metrin päässä lähimmästä tuulivoimalasta. Rantasella ei ole niistä hyvää kerrottavaa.
– Kaikki kuusi voimalaa ovat näkyvillä. Ei ole puustoa edessä suojaamassa niiden turruttavalta melulta. Sitä ei osaa verrata liikenteen meluun. Se ääni on tasaisen tappavaa jumputusta. Pahimmillaan voimaloiden ääni muistuttaa betonimyllyn ääntä, Rantanen kuvailee.
Rantanen asuu kotitilallaan äitinsä kanssa.
– Melu kuuluu sisälle asti ja sen takia ei aina saa nukuttua yöllä. En kaipaa tuulivoimaloita lisää. Nämäkin olisi pitänyt rakentaa kauemmaksi asutuksesta, Rantanen toteaa.
Uudet melumittaukset
Joukko alueen asukkaita valitti taannoin Latamäen tuulivoima-alueen melumittauksista hallinto-oikeuteen. Oikeuden mielestä melumittauksia ei tehty riittävän luotettavasti. Lisäksi päivä- ja yöaikainen melu näyttäisi ylittävän sallitut rajat.
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Luhangan kunnan valituksen asiasta ja jätti voimaan hallinto-oikeuden päätöksen uusista melumittauksista sekä ympäristöluvan harkinnasta.
Hallinto-oikeuden päätöksessä Luhangan kunta velvoitettiin suorittamaan uudet melumittaukset ajankohtina, jolloin tuulivoimalat toimivat suurimmalla mahdollisella tehotasolla ja vallitsee melun leviämisen kannalta otollisemmat olosuhteet kuin aikaisemmin tehdyissä mittauksissa. Tämä tarkoittaa olosuhteita, joissa asukkaat kokevat meluhaitan häiritsevyyden suurimmaksi.
Latamäen tuulivoimalat omistaa Exilion Tuuli Ky, joka osti tuulipuiston sveitsiläiseltä pääomasijoitusyhtiö SUSI Partners AG:n rahastolta viime keväänä. Exilion Tuulen omistajia ovat Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo, Valtion Eläkerahasto sekä Eläkevakuutusyhtiö Veritas.
Tuulivoimayhtiö on antanut melumittaukset Ramboll Oy:n tehtäväksi. Mittausten on määrä valmistua loppuvuoden aikana.
Riippumattomuutta kaivataan
Voimaloiden lähellä asuvat ovat vaatineet, että mittaaja pitäisi vaihtaa ja valvojaksi asettaa riippumaton asiantuntija. Asukkaiden mielestä mittauksia pitäisi tehdä myös talvella, kun puissa ei ole lehtiä. Lisäksi tarvetta olisi erillisille sisämelumittauksille ja myös tuulivoimaloiden lähtömelutaso pitäisi selvittää.
Yksityisten ihmisten rahoittama Suomen ympäristöterveys (SYTe) on tehnyt mittauksia tuulivoiman vaikutuksista.
SYTen mukaan mittaustulokset alkukesältä 2019 ovat hälyttävät, koska ihmiset ja eläimet altistuvat teolliselle infraäänelle kymmenien kilometrien etäisyydellä tuulivoimaloista.
Esimerkiksi Jyväskylässä infraääntä havaitaan erityisesti touko-kesäkuussa ja sen arvellaan olevan peräisin noin 50 kilometrin päässä sijaitsevista Luhangan voimaloista.

Tuulivoimaloista melu- ja terveyshaittaa Luhangassa – kesämökkiasukas: ”Yhtään yötä en ole voinut olla talossa voimaloiden käynnistymisen jälkeen”

tuulivoimala

Tanskalaisen energiajätin miljardisatsaukset tuulivoimaan uhattuna – puolustusvoimat epäilee, lupaprosessi on raskas ja kannattavuus kysymysmerkki

Tutkimus ja kokemus sen todistavat: Tuulivoimalan lähellä sijaitsevan kiinteistön arvo voi pudota jopa puoleen

Tuulivoimateollisuus valtaamassa tuhansien järvien maan valtavalla voimalla – Juuso vaatii ympäristölupaa tuulivoimaloille

Tuulivoimaloista melu- ja terveyshaittaa Luhangassa – kesämökkiasukas: ”Yhtään yötä en ole voinut olla talossa voimaloiden käynnistymisen jälkeen”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025