Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

tuulivoimateollisuus

Ranskassa hallitus on asettanut rajoja tuulivoimateollisuuden toiminnalle. Ranskan hallitus totesi päätöksessään maaliskuussa, että maatuulivoimaloiden luvat ja tuulivoima-alueiden uudistamista koskevat määräykset ovat laittomia. Pääsyinä päätöksessä todettiin ympäristövaikutusarvioinnin puuttuminen ja asukkaiden kuulematta jättäminen.

Tuulivoimaloiden rakentamispäätöksistä valittivat National Organisation Fédération Environnement Durable ja 15 muuta järjestöä. Päätös vaikuttaa jo voimassa olevien lupien lisäksi myös tuleviin tuulivoimahankkeisiin ja voi kyseenalaistaa myös jo valmiiksi rakennetut tuulivoima-alueet. Hallitus totesi lainvastaiseksi sen, että melunmittausmääräysten osalta ei ole tehty ympäristövaikutusarviointia.
Jo luvitetuista, mutta vielä rakentamattomista hankkeista on tehtävä täydellinen ympäristövaikutusarviointi. Käytössä olevat tuulivoimalat tulevat arvioinnin piiriin. Kaikkien nyt laittomiksi todettujen asetusten perusteella rakennettujen tuulivoimaloiden ei tulisi saada hyväksyttyjä toimintalupia nykymuodossaan.
Ranskan hallitus kumosi kaikki kolmea melumittauspöytäkirjaa koskevat määräykset, jotka koskivat paikallisten asukkaiden terveydensuojelua. Melupöytäkirjan hyväksymispäätökset eivät olleet osallistavan ja läpinäkyvän päätöksenteon periaatteiden mukaisia.
Lakeja laiminlyöty jatkuvasti
Valituksen tehneet järjestöt pitävät Ranskan hallituksen tekemää päätöstä tärkeänä paikallisen väestön terveyden, lain noudattamisen ja ympäristönsuojelun kannalta. Järjestöt väittävät viranomaisten jatkuvasti laiminlyöneen lakien noudattamista, jotta on saatu pakolla mahdollistettua tuulivoimaloiden rakentaminen, vaikka asukkaat erityisesti maaseudulla ovat rakentamista kasvavassa määrin vastustaneet.
Päätöksellä on vaikutusta maatuulivoiman rooliin osana energiantuotantoa. Maatuulivoiman kehittäminen ja rakentaminen Ranskassa hidastuu kunnes uudet, lainmukaiset luvat pannaan täytäntöön.
Päätöksen myötä on herännyt kysymyksiä sekä tuulivoimahankkeiden kannattavuudesta että jo käytössä olevien tuulivoima-alueiden tulevaisuudesta.
Vuonna 2023 tuulivoimalla tuotettiin 11 % Ranskan sähköntarpeesta. Ranskan sähköjärjestelmä nojaa vahvasti ydinvoimaan.
Odotettavissa miljardiluokan kustannukset
Tuulivoimaloiden purkamiseen ja purkurahastoihin liittyvä lainsäädäntö uudistettiin Ranskassa vuonna 2020. Uudistetun lain myötä tuulivoimaloita purettaessa myös perustukset pitää purkaa. Purkukustannukset ovat uutissivusto Economie Matinin mukaan arviolta 500 000 – 850 000 euroa per voimala.
Vuodesta 2024 alkaen yhtiöiden on osallistuttava lisäksi voimaloidensa ympäristövaikutuksista aiheutuviin kustannuksiin. Yhtiöille on odotettavissa miljardiluokan kustannukset, joita kaikki yhtiöt eivät kykene maksamaan.
Useita kalliita purkamispäätöksiä
Ranskan tuomioistuimet ovat antaneet useita purkamismääräyksiä tuulivoimaloille. Viime vuonna yksi tuulivoimala-alue määrättiin toimintakieltoon, koska se oli aiheuttanut Connexion-lehden mukaan melu- ja terveyshaittoja alueen ihmisille ja tappanut yli tuhat lintua, mukaan lukien maakotkia.
Nimesin muutoksenhakutuomioistuin määräsi, että tuulivoimaloita hallinnoivan yhtiön Énergie Renouvelable du Languedocin (ERL), joka kuuluu saksalaiseen EnW-konserniin, on suljettava ja 15 kuukauden aikana purettava kaikki Lunasin kaupungin lähellä vuodesta 2016 toimineet seitsemän tuulivoimalaa sekä ennallistettava maa-alue alkuperäiseen kuntoon.
Purkupäätösten myötä eri puolilla Ranskaa on havahduttu purkamiskulujen suuruuteen. Monessa hankkeessa on saattanut tyypilliseti olla 50 000 euron vakuus purkamiskulujen osalta voimalaa kohden, mutta toteutuneet purkamiskulut ovat saattaneet olla yli kymmenkertaiset suhteessa purkamisvakuuteen.
Lähteet: Fédération Environnement Durable, Connexion, Economie Matin, Suomen ympäristöterveys ry.
&nbsp;

Ranska peruuttaa tuulivoimalupia – asukkaita ei ole kuultu lain edellyttämällä tavalla

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra pitää etukäteen päätettyä hiilineutraaliuden tavoitevuotta 2035 typeränä. &#8211; Suomen oleellisten verrokkimaiden ja samalla EU:n hiilineutraalisuustavoite on selvästi myöhemmin. Perussuomalaiset haluaa, että harjoitettu ilmastopolitiikka ei heikennä ostovoimaa eikä rasita kilpailukykyä.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kommentoi hallitusneuvottelujen tilannetta hetki sitten. Meneillään on hallitusneuvotteluiden viides viikko Helsingin Säätytalolla.
&#8211; Monet asiat ovat edelleen auki, eli tekemistä vielä on. Talous, verotus, sote ja niin edelleen, Purra sanoi.
Purra sanoi pitävänsä edelleen typeränä etukäteen päätettyä Suomen hiilineutraaliuden tavoitevuotta 2035, eikä hän usko, että tavoitetta on edes mahdollista saavuttaa.
&#8211; Emme usko, että vuositavoitetta tullaan saavuttamaan. Ilmasto- ja energiapolitiikkaa pitää tehdä aivan muista lähtökohdista kuin etukäteen jäädytetyistä vuosiluvuista, jotka ovat jopa kunnianhimoisempia kuin muilla mailla.
&#8211; Suomen oleellisten verrokkimaiden ja samalla EU:n hiilineutraalisuustavoite on selvästi myöhemmin. Perussuomalaiset haluaa, että harjoitettu ilmastopolitiikka ei heikennä ostovoimaa eikä rasita kilpailukykyä.
Huoltovarmuudesta on huolehdittava
Purra totesi, että perussuomalaisten kynnyskysymykset liittyvät siihen, että harjoitettu ilmastopolitiikka ei saa heikentää ostovoimaa eikä vientiteollisuuden ja yritysten kilpailukykyä.
&#8211; Me kaikki lähdemme siitä, että fossiilisista polttoaineista pitää vähitellen päästä irti. Samalla meidän on kuitenkin huolehdittava huoltovarmuudesta. Kasvavan tuulivoimateollisuuden rinnalla on huolehdittava siitä, että meillä on säätövoimaa ja lisäksi monia muita seikkoja, joita perussuomalaiset on pitäneet esillä.
Kompromissit sattuvat aina
Hallitusneuvottelijapuolueet pääsivät lauantaina sopuun tulevan hallituksen maahanmuuttopolitiikan kirjauksista sen jälkeen, kun RKP pyrki vielä viime hetkellä esittämään muutoksia jo aikaisemmin neuvotteluissa kirjattuihin linjauksiin.
Useiden päivien neuvotteluväännön jälkeen viime viikolla saatiin valmiiksi luonnospaperit ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikan päälinjoista.
&#8211; Nämä kaksi paperia (maahanmuutto ja ilmasto) on hyväksytty. Perustuslain, kansainvälisten sopimusten tai EU-lainsäädännön kannalta ei ole epäselvyyksiä.
Purra ei ole havainnut, että viikonlopun tapahtumien jälkeen perussuomalaisten ja RKP:n välille olisi jäänyt haavoja.
&#8211; Asiat ovat hankalia, ja kompromissit aina sattuvat.
&nbsp;

Purra ei usko vuoden 2035 ilmastotavoitteen toteutumiseen: ”Ilmasto- ja energiapolitiikkaa pitää tehdä muista lähtökohdista kuin etukäteen jäädytetyistä vuosiluvuista”

Eduskuntavaalien äänestyspäivä häämöttää viikon päässä ja Yleisradion faktantarkastajat tekevät sitä, mitä parhaiten osaavat: eivät suostu uskomaan, että tuulivoimateollisuuden leviämisen alta menetetään valtava määrä suomalaista metsää. Luonnonsuojeluyhdistys Pelastetaan Suomen Luonto ry ihmettelee, miksi Yleisradio vähättelee tuulivoimateollisuuden vaikutuksia metsiin. 


Yleisradio <a href="https://yle.fi/a/74-20023445?utm_source=twitter&amp;utm_medium=social&amp;utm_content=yleuutiset">väittää</a> tarkistaneensa, pitävätkö eduskuntapuolueiden puheenjohtajien Ylen maanantain vaalikeskustelussa esittämät väitteet paikkansa.
Yle on takertunut perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran lauseeseen, että metsää kaadetaan tuulivoimaloiden takia valtavasti. Ylen perussuomalaisiin epäluuloisesti suhtautuvien faktantarkistajien mielestä tämä ei pidä paikkaansa, vaan kyse olisikin vain murto-osasta.
&#8211; Tuulivoimamyllyjen alta huoltoreiteistä, infrasta, verkoista kaadetaan valtava määrä metsää, Purra sanoi Ylen vaalikeskustelussa.
Ylen faktantarkastajien mielestä näin ei kuitenkaan ole. Faktantarkastajat ovat olleet yhteydessä ympäristöministeriöön, mistä heille on kerrottu, että ympäristöministeriöllä ei ole virallisia lukuja tuulivoimaloiden vaatimasta pinta-alasta, mutta heille toimitettujen selvitysten mukaan itse voimala huoltoreitteineen &#8211; mutta ilman sähkön siirtoa &#8211; vaatii tilaa hehtaarista puoleentoista hehtaariin.
Ovatko ministeriön ja tarkastajien faktat kunnossa?
Ylen faktantarkastajien suhtautumista siihen, että tuulivoimateollisuuden alta menetetään kallisarvoista suomalaista metsää voisi luonnehtia vähätteleväksi. Samaa mieltä on luonnonsuojeluyhdistys Pelastetaan Suomen Luonto ry, joka huomauttaa, että voimakkaasti kasvava tuulivoimateollisuus aiheuttaa yli 100 000 hehtaarin edestä pysyvää metsäkatoa ja pirstoo yli miljoona hehtaaria metsäalueita.
Pelastetaan Suomen Luonto ry kummastelevat tiedotteessa, miksi sekä ympäristöministeriö että Yleisradio vähättelevät tuulivoimateollisuuden vaikutuksia metsiin.
Tiedotteessa yhdistys <a href="https://www.sttinfo.fi/tiedote/kaksinaismoralismia-suomen-metsa-ja-luontokeskustelussa?publisherId=69819944&amp;releaseId=69970448">ihmettelee</a> ensinnäkin ympäristöministeriön (YM) omia faktoja.
&#8211; YM on viranomainen, joka säätelee tuulivoimarakentamista ja ympäristöasioita. YM:n mukaan heillä ei ole kuitenkaan virallisia lukuja tuulivoimaloiden vaatimasta pinta-alasta, mutta heille toimitettujen selvitysten perusteella voimala huoltoreitteineen ilman sähkön siirtoa vaatii tilaa 1-1.5 hehtaaria. Selvityksen antaja saattaa olla etujärjestö Suomen Tuulivoimayhdistys Ry, jonka nettisivuja YM <a href="https://www.ymparisto.fi/.../eliny.../tuulivoimarakentamine">mainostaa</a> tuulivoimasivuillaan. Milloin etujärjestöstä tuli neutraali asiantuntija?
Tuulivoimalan pinta-alaan vaikuttaa moni asia
Ympäristöministeriö toteaa, että lopullinen toimivan tuulivoimalan vaatima pinta-ala riippuu useista tekijöistä, erityisesti sähkölinjojen tilantarpeesta. Sen mukaan voimalan, sen tiestön ja sähkönsiirron kokonaisuus voisivat vaatia keskimäärin noin 5–6 hehtaaria. Suomessa oli viime vuoden lopussa hieman alle 1 400 tuulivoimalaa. Jos ne kaikki sijaitsisivat metsissä, veisivät ne kuuden hehtaarin pinta-alan mukaan laskettuna vajaat 8 400 ha. Talousmetsää Suomessa on runsaat 20 miljoonaa ha, eli 1 400 tuulivoiman vaatima pinta-ala on YM:n mukaan noin 0.042 % talousmetsien pinta-alasta.
YM jatkaa: ’’Tuulivoimaloiden määrän kaksinkertaistaminen tarkoittaisi, että tuulivoima sähkön siirtoineen veisi Suomen talousmetsien pinta-alasta alle kymmenestuhannesosan. Ala on pienempi kuin Kehä 1:n sisäpuolelle jäävä alue. Pinta-ala kasvaa jossain määrin kun mukaan lasketaan tarvittavat huoltoreitit, mutta niissäkin hyödynnetään pääosin jo olemassa olevia metsäautoteitä.’’
Tuulivoima aiheuttaa valtavasti metsäkatoa
Pelastetaan Suomen Luonto ry huomauttaa, että tuulivoima aiheuttaa enemmän metsäkatoa kuin YM esittää.
&#8211; Olemassa olevia metsäautoteitä joudutaan oikomaan, vahvistamaan ja merkittävästi leventämään. Jokaiselle voimalalle rakennetaan aina uusi huoltotie. Lisäksi voimala-alueille rakennetaan yleensä valtion tieltä tai yksityistieltä uusi tie
Yhdistys huomauttaa myös, että jokainen tuulivoimala aiheuttaa vähintään 8 hehtaaria pysyvää metsäkatoa. Yhdistys nostaa esille ’’Näemmekö metsää puilta ja luontokatoa tuulivoimalta’’ -raportin, joka <a href="https://pelastetaansuomenluonto.fi/wp-content/uploads/Naemmeko-metsaa-puilta-ja-luontokatoa-tuulivoimalta-Final-3.pdf">lähetettiin</a> ministeri Maria Ohisalolle (vihr) ja ympäristöministeriölle 1. maaliskuuta 2023.
&#8211; Raportin mukaan yhden tuulivoimalan vaatima pinta-ala on vähintään 8 hehtaaria plus kantaverkkojen vaatima pinta-ala. Uutta kantaverkkoa rakennetaan tuhansia kilometrejä pääasiassa kaukana kulutuksesta sijaitsevien tuulivoimaloiden vuoksi.
&#8211; Läpinäkyvyyden vuoksi, laskelmassa kerrotaan avoimesti oletukset ja perustelut. Laskelmassa ei kuitenkaan huomioida voimaloiden aiheuttamaa epäsuoraa metsäkatoa, jota syntyy huoltoteiden ja johtokäytävien reunapuuston altistuessa kuivuudelle ja myrskytuhoille ja siten tuholaisvahingoille. Myös DI Ilkka Niemi on laatinut laskelman tuulivoimaloiden aiheuttamasta metsäkadon määrästä.
Tuulivoimarakentaminen voimakkaassa kasvussa
Ympäristöministeriö ei ole kertonut, että tuulivoimarakentaminen on hyvin voimakkaassa kasvussa. Suunnitelmissa olevien 10 000 maavoimalan ja vaadittavan kantaverkon aiheuttama pysyvä metsäkadon määrä olisi erittäin merkittävä &#8211; yli 100 000 hehtaaria.
Tämä metsäkato on suurempi kuin METSO-metsien suojeluohjelma (tavoite 96 000 hehtaaria) ja noin neljä kertaa suurempi kuin Helsingin pinta-ala (21 400 hehtaaria).

Yle väitti tarkistaneensa faktoja tuulivoimateollisuuden aiheuttamasta metsäkadosta – paremminkin olisi voinut mennä

Suomesta on muodostumassa hallituksen siunauksella sääntelystä hyötymään pyrkivien yritysten temmellyskenttä. Sääntelyn lisääminen yleensä antaa entistä enemmän mahdollisuuksia suosikkihankkeille ja sisäiselle korruptiolle, mikä johtaa yhteiskunnallisesti huonoon kierteeseen.

Sääntelyn voimalla ajetaan nyt ylisuuria voittoja tuottavaa tuulivoima- ja vetyteollisuutta Suomeen. Hallitus tukee hankkeita ”vihreän siirtymän” nimissä. Suomen maaperästä ja ilmasta halutaan kaikki irti. Hyödyt menevät isoille yrityksille tai ulkomaille, haitat jäävät Suomeen.
Hallituksen tekemät muutokset sääntelyyn eivät koskaan paranna ihmisten enemmistön asemaa, eikä ilmastopolitiikka ole poikkeus. Voittajia pelissä ovat varakkaimmat suomalaiset ja ilmastonmuutosteollisuuden yritykset omistajineen, häviäjiä kaikki muut, varsinkin tavalliset suomalaiset.
Tuulivoimaa Suomesta Eurooppaan
Suomi suunnitellaan täyteen tuulivoimaloita. Vain perussuomalaiset ja Puolustusvoimat ovat olleet tätä kehitystä vastaan. Nyt tuulivoimatoimijat ovat kohdistaneet Puolustusvoimiin paineita, jotta myös Puolustusvoimien tutkien vuoksi rauhaan jätetyt alueet saataisiin tuulivoimatuotantoon.
Tuulivoimaloita suunnitellaan yli oman tarpeen. Tarkoituksena on myydä niiden tuottama sähkö Eurooppaan, jossa tuulivoimaloita voidaan sitten purkaa niiden aiheuttamien terveys- ja maisemahaittojen vuoksi. Esimerkiksi Saksassa tuulivoimaloiden terveyshaitat on tutkimuksilla todettu ja tuulivoimaloista sairastuminen kuuluu sairauskassan piiriin.
Kun tuulivoimarakentaminen romahti Saksassa vuonna 2019, yli 26 000 tuulivoima-alan ammattilasta jäi siellä työttömäksi. Saksalaiset firmat siirtyivät Suomeen, koska täällä on ”niin helppo saada lupia”.
Saksassa on viime vuosina jouduttu purkamaan 6 000 voimalaa, yksi lapatehdas on suljettu ja alalla menee huonosti. Komponenttipula ja materiaalien hinnannousu hidastavat rakentamista. Voimaloiden valmistus on siirtynyt aina vain enemmän Kiinaan.
Hallitus tekee vastustuksesta kallista
Saksassa kansalaiset vastustavat tuulivoimaloita voimakkaasti ja hallitus yrittää siksi kiirehtiä lakia, jonka avulla tuulivoimaloiden luvitus nopeutuisi ja kansalaisten valitukset voitaisiin jättää huomiotta.
Myös Suomessa hallitus on tehnyt tuulivoimaosayleiskaavoista valittamisen vaikeammaksi ja kalliimmaksi. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen voi nykyään valittaa vain, jos sattuu saamaan sinne valitusluvan ja lompakossa on satoja euroa käytettäväksi valitukseen. Luvitusta halutaan nopeuttaa.
Suomen katsotaan olevan niin harvaanasuttu maa, että täällä ympäristölle tai ihmisille aiheutuvista haitoista ei ole väliä.
Ulkomainen kaivostoimija kehui hiljattain keskipohjalaista kuntaa loistavaksi paikaksi kaivokselle, koska ”kunnassa ei ole mitään”.
Vety tarvitsisi miljarditukia
Teollisuus on tehnyt tarvitsemaansa vetyä maakaasusta. Tämä harmaa vety on ollut kustannuksiltaan 1,50 dollaria kilolta. Hiilidioksidista eroon pääsemiseksi on kehitetty vihreä vety, jossa tuotetaan sähköä tuuli- tai aurinkovoimalla ja erotetaan vedestä vetyä. Hinta on 6 dollaria kilolta, siis neljä kertaa enemmän kuin harmaan vedyn.
Jotta vihreän vedyn tuotanto saataisiin käytiin, on esitetty energiajärjestelmämalleja, joiden mukaan vuonna 2050 vihreän vehdyn tuotanto olisi paljon halvempaa. Se olisi edelleen kuitenkin 2,5 kertaa kalliimpaa, joten sen valmistus tarvitsee satoja miljoonia, jopa miljardeja, tukea vuosittain. Tuet maksetaan suomalaisten verorahoista.
Jo nyt työ- ja elinkeinoministeriö on antanut kymmeniä miljoonia tukia ministeriön entisen työntekijän perustamalle yhtiölle. Valtiolta tukea annettiin lisää toistakin kautta.
Turve ei hyödytä isoja yrityksiä
Joitakin vuosia sitten Kaliforniassa ei juuri näkynyt aurinkopaneeleita, vaikka siellä paistaa aurinko 300 päivää vuodessa. Jos pieni yritys toi esiin aurinkoenergian hyödyt, iso yritys osti tai painosti sen pois markkinoilta. Iso halusi edelleen kaupata kuluttajille kaasua, sähköä tai öljyä. Omakotitaloasukkaat joutuivat jatkamaan isojen yritysten pihdeissä, vaikka he olisivat pystyneet auringon avulla tuottamaan itse talonsa tarvitseman sähkön ja lämmön/viilennyksen ja säästäneet vuosittain valtavat summat. Isot firmat eivät ideasta tykänneet.
Suomen olisi mahdollista muuttaa turve uusiutuvaksi ja käyttää sitä paikallisesti lämmitykseen ja sähköntuotantoon. Se työllistäisi alueen yrittäjiä ja varmistaisi Suomen huoltovarmuuden, mutta isot yritykset ja niiden siipien alla olevat poliittiset toimijat eivät hyötyisi siitä, joten se estetään verotoimilla ja sääntelyillä.
Hallituksen tekemät päätökset satavat yleensä vain isojen yritysten laareihin.
&nbsp;

Vihersiirtymässä suuria suositaan pienten kustannuksella

Hallituksen on tarkoitus kolminkertaistaa tuulivoimatuotannon määrä. Suomessa on pelkästään tänä vuonna vireillä 249 tuulivoimahanketta. Nykyiset teollisen kokoluokan tuulivoimalaitokset ovat suuria, ja niillä on mittavia ympäristövaikutuksia. Siitä huolimatta nykyisen lain mukaan ne eivät tarvitse ympäristölupaa, vaikka monet muut paljon pienemmät laitokset tarvitsevat.

Suomeen suunnitellaan maailman suurimpia tuulivoimaloita, joiden lapakorkeus ylettyy jopa 300 metriin. Tuulivoimaloiden ryhmät levittäytyvät laajalle alueelle, jopa sadan neliökilometrin eli kymmenen tuhannen hehtaarin alueelle.
Tuulivoimateollisuus on valtaamassa tuhansien järvien, harjujen ja vaarojen maan valtavalla voimalla. Nykyiset hallituspuolueet ovat kirjanneet hallitusohjelmansa tavoitteeksi kolminkertaistaa tuulivoimatuotannon määrä. Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on karsia lupa- ja kaavoitusprosessia tuulivoimarakentamisen tieltä sekä poistaa tuulivoiman rakentamisen hallinnollisia, kaavoitukseen liittyviä ja muita esteitä.
Kansanedustaja Kaisa Juuso pitää tätä uskomattomana. Oikeusvaltiossa lupa- ja kaavoitusprosessin tehtävä on ennaltaehkäistä ympäristöhaittojen syntymistä ja suojella ihmisiä ja luontoa teollisten laitosten aiheuttamilta haitallisilta ympäristövaikutuksilta.
&#8211; Usealla paikkakunnalla Suomessa on menossa oikeusprosesseja, joissa asukkaat käyvät oikeutta tuulivoimayhtiöitä vastaan. Se jo osoittaa, että nykyinen lupajärjestelmä ei ole onnistunut suojaamaan alueen ihmisiä ja luontoa tuulivoimaloiden ympäristöhaitoilta. Mielestäni tuulivoimarakentamista ohjaavaa lupalainsäädäntöä on tarpeellista täydentää ja lisätä eikä purkaa pois niin kuin hallitus on asettanut tavoitteeksi, painottaa Juuso.
Arvioidut ympäristöhaitat ovat pelkkiä arvioita
Suomen tuulivoiman rakentamista koskeva lainsäädäntö on laadittu aikana, jolloin suurimmat tuulivoimalat olivat teholtaan ja kooltaan selvästi nykyisin rakentamis- ja suunnitteluvaiheessa olevia pienempiä. Lainsäädäntö on jäänyt jälkeen voimalarakentamisessa tapahtuvasta kehityksestä. Voimassa oleva ympäristönsuojelulaki ei siis edellytä tuulivoimaloilta ympäristölupaa — ei vaikka on tiedossa, että ne aiheuttavat ympäristömelua, asumismukavuuden vähenemistä ja terveyshaittoja osalle voimaloiden lähistöllä asuvista ihmisistä.
Tällä hetkellä tuulivoimakaavat etenevät kunnissa usein ilman ympäristölupaa. Virkamiehet ja päättäjät luottavat sokeasti ympäristövaikutusten arviointeihin, joita tuulivoimayhtiöt teettävät omilla konsulteillaan. Nämä selostukset ovat pitkiä, usein satoja sivuja paksuja eepoksia. Yva-menettely kylläkin tukee suunnittelu- ja päätöksentekoprosessia tuottamalla hankkeen ympäristövaikutuksiin liittyvää tietoa.
&#8211; Sillä on tarkoitus pyrkiä sovittamaan yhteen eri näkökulmia ja tavoitteita, mutta se ei itsessään ole päätöksentekomenettely. Merkille pantava on se fakta, että arvioidut haitat ympäristölle ovat todellakin arvioita ja todellisuus voi rakentamisen jälkeen olla aivan muuta, korostaa Juuso.
Tuulivoimatutkimus Suomessa alkutekijöissään
Tuulivoimaloille voidaan toki hakea ympäristölupa myös jälkeenpäin, jos voidaan osoittaa, että ympäristövaikutuksen arvioinnissa ilmoitetut raja-arvot esimerkiksi melun osalta ylittyvät. Sen osoittaminen ja luvan hakeminen jälkikäteen on kuitenkin pitkä prosessi, joten Juuson mukaan olisi järkevämpää, että ympäristölupa olisi pakollinen ja että se pitäisi hakea jo ennen rakentamisen aloittamista. Se suojaisi nykyistä paremmin asukkaita tuulivoimaloiden aiheuttamilta haitoilta.
&#8211; Tuulivoimatutkimus on Suomessa vasta alkutekijöissä, mutta maailmalla tuulivoimaa on tutkittu jo pitkään. Tutkimustieto tulisi huomioida tuulivoimateollisuuden sijoittelussa. Vajaa vuosi sitten tuulivoimateollisuuden edustajat Suomessa riemuitsivat, kun THL julkisti tutkimuksen, jonka mukaan infraäänelle altistuminen ei selitä tuulivoimaan liittyvää oireilua. Professori emeritus Kimmo Suomi on juuri julkaistussa tutkimuksessaan osoittanut, että tämä tutkimus ei täytä tieteelliselle tutkimukselle asetettuja kriteereitä lähestulkoonkaan, eikä se siten ole validi eikä uskottava. Eli se siitä, kuittaa Juuso.
Hevostilatkin vaativat ympäristöluvan
Nykyisen lain mukaan tuulivoimaloita paljon pienemmätkin laitokset tarvitsevat ympäristöluvan, esimerkiksi huoltoasemat, suurehkot kalankasvattamot, hevostilat, meijerit ja moottoriurheiluradat.
&#8211; On aivan käsittämätöntä, että ympäristölupa ei ole pakollinen teollisen kokoluokan tuulivoimaloille. Olen tehnyt eduskunnalle lakialoitteen ympäristölain 27 pykälän muuttamisesta. Sen mukaan teollisen kokoluokan tuulivoimaloiden rakentaminen vaatisi aina viranomaisen ympäristöluvan, kertoo Juuso.
&nbsp;

tuulivoimateollisuus

Ranska peruuttaa tuulivoimalupia – asukkaita ei ole kuultu lain edellyttämällä tavalla

Purra ei usko vuoden 2035 ilmastotavoitteen toteutumiseen: ”Ilmasto- ja energiapolitiikkaa pitää tehdä muista lähtökohdista kuin etukäteen jäädytetyistä vuosiluvuista”

Yle väitti tarkistaneensa faktoja tuulivoimateollisuuden aiheuttamasta metsäkadosta – paremminkin olisi voinut mennä

Vihersiirtymässä suuria suositaan pienten kustannuksella

Tuulivoimateollisuus valtaamassa tuhansien järvien maan valtavalla voimalla – Juuso vaatii ympäristölupaa tuulivoimaloille

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025