Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Työaika

Hallituksen ajamat laajennukset paikalliseen sopimiseen parantaisivat yritysten välistä yhdenvertaisuutta – Bergbom: Parhaassa tapauksessa paikallinen sopiminen on keino työpaikkojen pelastamiseksi

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen jätti tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii hallitukselta toimenpiteitä joukkojenhallintaan kuuluvien poliisien työajan korjaamiseksi siten, että heidän työtehtäviinsä kuuluviin matkoihin kuluva aika lasketaan työajaksi.
Nykymuotoinen poliisin joukkojenhallinta eli jouha-toiminta sai alkunsa 1990-luvulla. Joukkojenhallintajoukkuetta käytetään hallitsemaan, ohjaamaan ja hajottamaan suurta väkijoukkoa sekä esimerkiksi kulkueiden saattamiseen ja alueiden eristämiseen. Yleisimpiä tehtäviä ovat mielenosoitukset, valtiovierailut ja jotkut korkean riskin urheilutapahtumat. Poliisin joukkojenhallinta eli jouha-joukkueita liikutellaan tarvittaessa ympäri Suomen.
&#8211; Poliisihallituksen muuttunut linjaus, jossa siirtymiseen käytettävät ajotunnit eivät enää kerrytä poliisien työaikaa on herättänyt henkilökunnan keskuudessa epäselvyyttä, harmistumista ja huolestumista muun muassa oikeusturvasta. Tämän takia joukkojenhallintakoulutuksen saaneita poliiseja on jopa siirtynyt muihin tehtäviin, koska pitkien päivien tekemistä ilman vastaavaa työaikamerkintää ei nähdä kannattavana, Olli Immonen sanoo.
Ylipitkiä työpäiviä
Suomen EU-puheenjohtajuuden aikana Helsingissä järjestettyjä kokouksia saavuttiin turvaamaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelta, esimerkiksi Oulusta. Vastaavasti Helsingistä ajettiin viime toukokuussa Rovaniemelle Arktisen neuvoston ministerikokoukseen ja viime kesäkuussa Tampereella pelattuun EURO2020 Suomi-Bosnia karsintaotteluun.
&#8211; Poliisien työpäivistä tulee pitkiä. Aiemmin matka-aika merkittiin työajaksi kaikille autossa oleville, mutta Poliisihallitus on uudistanut linjaansa. Matka-aikaa ei enää pidetä työsuorituksena muiden kuin kuljettajan kohdalla. Näin siitäkin huolimatta, että autossa kuljetetaan jopa satojen kilojen edestä varusteita, jotka ovat poliisimiesten vastuulla, ja lähtö virkamatkalle tapahtuu työnantajan määräämänä virantoimituspaikalta, Immonen hämmästelee.
Henkilöstö harmissaan
Ajon aikana on myös ollut vakiintunut käytäntö kuunnella hätäkeskuksesta välittyviä tehtäviä, ja jos matkan aikana tapahtuu jotain, poliisi on valmiina toimimaan huolimatta kyseisestä työaikamääräyksestä. Joskus matkan aikana on jouduttu pysähtymään ja hoitamaan esimerkiksi jotakin isompaa tehtävää, jota varten olisi muuten pitänyt hälyttää useampi partio paikalle.
&#8211; Henkilöstö on ollut Poliisihallituksen uudesta linjauksesta harmissaan. Esimiehille ja liittoon on tullut paljon kyselyjä. Työnantajan järjestely on henkilöstön mielestä keinotekoinen. Huolta aiheuttaa myös virkamiehen oikeusturva. Matkan aikana voi tapahtua jotakin yllättävää. On myös epäselvyyttä siitä, missä vaiheessa tarkalleen ottaen työsuoritus alkaa. Oulussa joukkojenhallintakoulutuksen saaneita poliiseja on siirtynyt muihin tehtäviin, koska pitkien päivien tekemistä ei nähdä kannattavana, jos niistä ei kerry työtunteja.
&#8211; Poliisien työaikaa koskeva Poliisihallituksen linjaus on korjattava siten, että joukkojenhallintaan kuuluvien poliisien työtehtäviin kuuluviin matkoihin kuluva aika lasketaan tulevaisuudessa työajaksi. Turvallisuuskustannuksista ei tulisi säästää henkilöstön kustannuksella, Immonen sanoo.

Immonen: Joukkojenhallintaan kuuluvien poliisien työaikaa koskeva epäkohta korjattava

Poliisien virkaehtosopimuksen soveltamisessa sen suhteen, mikä lasketaan matka-ajaksi ja mikä virka-ajaksi, on ollut eri poliisilaitoksissa vaihtelevia käytäntöjä. 
Nyt valtiovarainministeriö on tehnyt linjauksen käytäntöjen yhtenäistämiseksi, mutta yhtenäistänyt virkaehtosopimuksen tulkinnan nimenomaan poliisien kannalta epäedullisempaan suuntaan.

&#8211; Nähdessään poliisin varusteissa liikkuvan henkilön kansalaiset useimmiten olettavat, että kyseessä on työtehtävissä oleva poliisi. Poliisin läsnäolo katukuvassa ja maanteillä myös lisää yleistä turvallisuudentunnetta. Poliisilla on velvollisuus puuttua havaitsemaansa rikolliseen toimintaan myös vapaa-ajallaan, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen huomauttaa.
Työmatkan oltava työaikaa
Tilanne on erityisen ajankohtainen Suomen EU-puheenjohtajakauden myötä, kun maakuntien poliisit joutuvat matkustamaan Helsinkiin turvaamaan puheenjohtajakauteen liittyviä kokouksia ja muita tapahtumia.
&#8211; Olisi perusteltua ja ennen kaikkea kohtuullista muuttaa poliisien työaikakäytäntöjä siten, että kun poliisin virassa toimiva henkilö matkustaa kantaen suoja-, voimankäyttö- ja viestintävälineitä työnantajan suoran ja välittömän työnjohto-oikeuden alaisuudessa, kyseessä olisi työaika. Tämän tulisi koskea myös muita vastaaviin tehtäviin määrättyjä viranhaltijoita, olivatpa he sitten Rajavartiolaitoksen, Puolustusvoimien, Tullin tai muun instanssin palveluksessa, Antikainen jatkaa.
Edustaja Antikainen on jättänyt eduskunnalle toimenpidealoitteen, jossa hän esittää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin poliisien ja muiden virkamiesten työaikakäytäntöjen täsmentämiseksi siten, että työtehtävien edellyttämä matkustaminen työnantajan työnjohto-oikeuden alaisena ja työvarusteita kantaen katsotaan työaikaan kuuluvaksi.

Antikainen vaatii oikeudenmukaisuutta poliisien työaikakäytäntöihin

&#8211; Työnantajan näkökulmasta ministeri Sanna Marinin esitys kuulostaa oudolta. Jos yritys tarvitsee työntekijän kahdeksaksi tunniksi päivässä, vaikka sitten asiakaspalvelutyöhön, niin ei sellaista henkilöä voi palkata, joka suostuu työskentelemään kaksi tuntia vähemmän, kansanedustaja Veikko Vallin sanoo.

Sdp:n liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin esitti äskettäin siirtymistä kuuden tunnin työpäivään ja toivoi demarien ryhtyvän edistämään työaikauudistusta tulevaisuudessa. Demareiden puoluetoimiston työntekijät tekevät kesäaikaan lyhyempää työpäivää &#8211; täydellä palkalla.
Perussuomalaisten yrittäjätaustainen kansanedustaja Veikko Vallin suhtautuu Marinin puheisiin epäilevästi.
&#8211; Yrittäjän ja työnantajan näkökulmasta Marinin esitys kuulostaa, sanoisinko, melko oudolta. Jos yritys tarvitsee työntekijän kahdeksaksi tunniksi päivässä, vaikka sitten asiakaspalvelutyöhön, niin ei sellaista henkilöä voi palkata, joka suostuu työskentelemään kaksi tuntia vähemmän.
&#8211; Ehdotus on nähdäkseni populismia, jolla demarit kosiskelevat äänestäjiä. Olisihan se varmasti monen mielestä mukavaa saada sama palkka vähemmällä työllä, mutta ei se vain mene niin eikä toimi oikeassa elämässä, paitsi ehkä joissakin hyvin harvoissa työtehtävissä, Vallin sanoo.
Yrittäjien turha haaveilla lyhyestä työpäivästä
Vallin sanoo, että kuuden tunnin työpäivä tarkoittaisi todennäköisesti työn tuottavuuden romahdusta.
&#8211; Useimmilla aloilla tarvitaan kahdeksan tunnin työpäiviä. Mietitään nyt vaikka rakennusalaa. Mitä siitä tulisi, jos rakennuksilta lähdettäisiin pois kuuden tunnin jälkeen? Kuka tulee tekemään loput työt? Vallin kysyy.
Hän sanoo, että yrittäjien tai muuten itsensä työllistävien on yleensä turha haaveilla lyhyestä työpäivästä.
&#8211; Yrittäjät ovat tottuneet tekemään pitkiä päiviä. Jos omaa työaikaa lyhentäisi, niin yrityksen tulos heikkenisi siinä samalla. Ja tuskinpa yritysten asiakkaat siitä ilahtuisivat, jos työmaalta lähtisi pois heti, kun kuusi tuntia on tullut täyteen.
Mahdollista vain harvoissa tehtävissä
Vallin ei kuitenkaan tyrmää Marinin ehdotusta kokonaan, tosin sillä edellytyksellä, että työpaikoilla olisi edelleen mahdollista tehdä myös kahdeksan tunnin päiviä.
&#8211; Yksityisellä sektorilla joku työ voi hyvinkin olla sellaista, että päivässä työn tekemiseen riittää se kuusi tuntia. Siinä mentäisiin varmaan sitten lähemmäs vapaampaa paikallista sopimista. Lähtökohtaisesti kuitenkin melko harvalla alalla on mahdollista maksaa kuuden tunnin työstä kahdeksan tunnin palkka.
Työpäivän pituus voisi joillain aloilla vaihdella, riippuen työn kuvasta.
&#8211; Mutta olisihan se hassua, että ensin joku tekee työtä kuusi tuntia, lopettaa siihen ja sen jälkeen toinen henkilö tulee tekemään vielä kaksi tuntia. Menisi aika hankalaksi. Itse ainakin työnantajana mieluummin palkkaisin niitä, jotka suostuvat työskentelemään suoraan kahdeksan tuntia päivässä.
Kustannukset nousisivat valtavasti
Vallin arvioi, että kuuden tunnin työpäivä olisi omiaan sekoittamaan käytännön asioita monissa julkisen sektorin tehtävissä.
&#8211; Jo nyt meillä on hankaluuksia muun muassa täyttää suositukset koskien vanhustenhuollon hoitajamitoituksia. Kuinka sekavaksi se sitten menisi, jos hoiva-alalla tehtäisiin vain kuuden tunnin päiviä? Luulenpa, että myös kustannukset nousisivat valtavasti jos kuuden tunnin työsuorituksesta pitäisi maksaa kahdeksan tunnin palkka. Eli Marinin ehdotus tuskin tulisi toimimaan kaikilla aloilla.
Vallin toteaa vielä, ettei hän pidä kahdeksan tunnin työpäivää ylivoimaisena suorituksena kenellekään.
&#8211; Meillä on kuitenkin pitkät lomat, ja monessa työtehtävässä myös viikonloput ovat vapaat.

Perussuomalaisten Vallin vastaa kuuden tunnin työpäivästä haaveilevalle demariministerille: ”Populistinen ehdotus, joka romuttaisi työn tuottavuuden”

Ylen A-studio kysyi äskettäin puolueilta, voisiko ne lähteä ajamaan Suomeen lakia joka antaa työntekijöille mahdollisuuden irrottautua työpaikastaan vapaa-ajallaan ja olla käyttämättä älypuhelintaan ja sen työsähköpostia? Tulokset <a href="http://areena.yle.fi/1-3778005?autoplay=true">julkaistiin</a> kaikkien puolueiden osalta A-studiossa tiistaina. Kooste löytyy myös <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9395498">Ylen verkkosivuilta</a>.

Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo vastasi perussuomalaisten puolesta. Vastauksessa korostui haluttomuus sääntelyn lisäämiseen.
Suomen Uutiset julkaisee Slunga-Poutsalon Ylelle lähettämän vastauksen kokonaisuudessaan:
”Ranska on päättänyt edelleen lisätä yritysten toimintaedellytyksiä heikentävää sääntelyä ja normistoa. Ranskassa astui 1. tammikuuta voimaan uusi laki koskien sitä, että työntekijöiltä ei saisi edellyttää työsähköpostien lukemista enää klo 17.00 jälkeen. Laki koskee yrityksiä, joissa on enemmän kuin 50 työntekijää.
Lisäsääntely ja normisto näyttävät ehkä ensi silmäyksellä hyvältä idealta. Ihannetapauksessa aika kotona on tarkoitettu sekä rentoutumiseen että valmistautumiseen seuraavaan päivään eikä suinkaan sähköpostien lukemiseen, lähettämiseen tai muihin työasioihin.
Työpaikan säilymisen perusedellytys yksityisellä sektorilla on kuitenkin työn tuottavuus. Tämä taloudellinen realiteetti on työpaikkojen säilymisen ehto, täysin riippumatta siitä, pidämmekö siitä vai emme. Palkka on riippuvainen yhtäältä työnantajan toiminnan taloudellisuudesta ja kannattavuudesta ja toisaalta työntekijän hyödyllisyydestä työnantajalle.
Ranskan uusi laki tarkoittaa käytännössä, että ne työnantajat ja yritykset, jotka haluaisivat sitoutua palvelemaan asiakkaitaan paremmin, eivät enää jatkossa pysty tekemään niin. Yritysten toiminnan vaikeutumisesta lainsäädännön seurauksena on esimerkkejä myös Suomesta. Rakenteelliset uudistukset ja hallituksen toimet sääntelyn ja normien purussa vaikuttavat merkittävästi ja laajasti yritysten toimintaedellytyksiin.
Yksinkertaisia taloudellisia realiteetteja ei voida muuttaa hyvää tarkoittavalla sääntelyllä ja normeilla. Todellisuus onkin tässä suhteessa ollut karu Ranskan taloudelle, jossa säätelyä on johdonmukaisesti lisätty. Uusi laki iskee jälleen yhden naulan Ranskan talouteen, jonka säätelyä ja normistoa kiristävä hallinto on suistanut negatiiviseen kierteeseen. Ranskassa uusien työntekijöiden palkkaaminen on jäissä, nuorisotyöttömyys on räjähtänyt silmille, tuottavuuskehitys on katastrofaalisen huonoa, ja investoinnit suuntaavat pääosin Ranskan ulkopuolelle. Uusi laki ei vaikuta ainakaan positiivisesti ranskalaisten yritysten kilpailukykyyn.
Ranskan ja Suomen työmarkkinakulttuurit ja käytännöt ovat hyvin erilaiset, joten maiden lainsäädäntöuudistuksia ei voida yksiselitteisesti verrata toisiinsa. Ranskassa työmarkkinoita on säädelty lain kautta aina vuoden 1789 suuren vallankumouksen jälkeen. Työelämän suhteet ovat perinteisesti olleet hyvin hierarkkisia ja jäykkiä. Uusi laki ei siis Ranskassa ole niin radikaali kuin se olisi Suomessa.
Suomessa STK:n ja SAK:n tammikuussa 1940 yhdessä antaman julkilausuman myötä on työmarkkinoitamme säädelty käytännössä sopimusteitse. Työelämänlaitkin valmistellaan kolmikantaisesti.
Ranskassa työvoiman järjestäytymisaste on Euroopan alhaisin, noin 8—10 %, kun se Suomessa on noin 80 %. Myös työaika on Ranskassa yksi Euroopan alhaisimpia, virallisesti 35 viikkotyötuntia vuodesta 2000 alkaen – joskaan tämä ei käytännössä toteudu etenkään pienten yritysten kohdalla. Yli 35 tunnin työviikot ovat mahdollisia ilman ylityökorvauksia.
Näiden lukujen valossakin on luonnollista, että Ranskassa joudutaan turvautumaan lain kautta suojaamaan työntekijöiden turvaa. Suomen vahvat sopimusjärjestelmät korkean järjestäytymisasteen ja toimivien luottamusmiesjärjestelmien kautta antavat paremman turvan työntekijöille kuin jäykkyyttä lisäävä lakitie.
Perussuomalaisten oikeus- ja työministerin Jari Lindströmin johdolla on kolmikantaisesti vahvistettu sopimusjärjestelmien toimivuutta. Yleissitovien työehtosopimusten raamien sisällä on mahdollistettu laaja ja turvallinen paikallinen sopiminen.
Perussuomalaisten mielestä kysymys siitä, annetaanko työntekijöille mahdollisuus olla vastaamatta työpuhelimeensa ja olla seuraamatta työsähköpostiaan vapaa-ajallaan, kuuluu siis paikallisen sopimisjärjestelmän piiriin eikä lainsäädännöllä määriteltäväksi. ”
(korostukset toimituksen)

PS ei kannata uutta lainsäädäntöä vapaa-ajan työsähköposteihin ja -puheluihin

Työaika

Hallituksen ajamat laajennukset paikalliseen sopimiseen parantaisivat yritysten välistä yhdenvertaisuutta – Bergbom: Parhaassa tapauksessa paikallinen sopiminen on keino työpaikkojen pelastamiseksi

Immonen: Joukkojenhallintaan kuuluvien poliisien työaikaa koskeva epäkohta korjattava

Antikainen vaatii oikeudenmukaisuutta poliisien työaikakäytäntöihin

Perussuomalaisten Vallin vastaa kuuden tunnin työpäivästä haaveilevalle demariministerille: ”Populistinen ehdotus, joka romuttaisi työn tuottavuuden”

PS ei kannata uutta lainsäädäntöä vapaa-ajan työsähköposteihin ja -puheluihin

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025