Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

työaikalaki

Korona toi korostetusti esiin Suomea jo vuosia piinanneen hoitajapulan, joka on nyt räjähtämässä käsiin. Terveyskeskuksissa, kotihoidossa ja hoivakodeissa on työaikalainsäädäntö pahimmillaan jouduttu heittämään roskakoriin.

Hoito ja hoiva perustuvat pitkälti siihen, että työntekijät joustavat ja kantavat vastuun asiakkaista. Työtä on tehty sydämellä, mutta nyt voimat ovat uupumassa. Valtaosa alalla on naisia.
Perussuomalainen kaupunginvaltuutettu, lähihoitaja Erja Gadd opiskelee parhaillaan sairaanhoitajaksi. Hän on työskennellyt yli 10 vuoden aikana useissa erityyppisissä yksiköissä.
Haastattelupäivänä Gadd meni töihin klo 15 ja jatkaa siitä yön yli aamuun klo 7.15. Seuraava vuoro alkaakin sitten taas klo 15, mutta jatkuu seuraavaan päivään klo 12.30 saakka. 16 tunnin työvuorot eivät ole harvinaisia.
&#8211; Ei tämä ole järkevää. Jos en tee näitä vuoroja, kuka ne sitten tekee, kun työntekijöitä ei ole?
Työaikalain mukaan työvuoro saisi olla maksimissaan 13 tuntia ja lepoa pitäisi olla välissä 11 tuntia. Ennen ylityöt sai pitää vapaana, nykyään ne on otettava rahana.
Hallintoa on liikaa
Moni hoitoalalle päätynyt on tehnyt ammatinvalintansa halusta auttaa. Nyt yhteiskunta käyttää sitä härskisti hyväkseen.
&#8211; Hyväsydämisinä me haluamme auttaa ja olemme aina valmiita joustamaan toisten eteen. Eivät hoitajat halua jättää pulaan asiakkaitaan eivätkä toisia hoitajia.
Gadd pelkää, että eteen tulee päiviä, jolloin töistä ei voi lähteä pois, kun hoitajia ei tule tilalle. Ongelma on palkkauksessa, arvostuksen puutteessa, työhyvinvoinnissa ja hallinnossa.
&#8211; Minulla on ollut hyviä lähiesimiehiä, mutta heidän kätensä ovat sidottuja, he eivät pysty tekemään mitään. Ylempi taho voisi tulla tekemään työtä eikä vain kuvitella, mitä tämä on.
Allekkain päättäviä tahoja on liikaa.
&#8211; Viesti ei mene ylös, kun on paljon väliportaita. Jonninjoutavaa turhaa hallintoa on liikaa, Gadd sanoo.
Koulutus näkyviin palkassa
Erja Gadd ei usko hoitajien palkkaan tulevan korotusta muutamaa kymppiä enempää. Kaikkien peruspalkka on sama käydyistä koulutuksista huolimatta.
&#8211; Hoitajat kouluttautuvat ja heitä jopa määrätään kouluttautumaan, mutta se ei näy palkassa. Jos saisi palkanlisää kouluttautumisten myötä, silloin näkyisi työn ja koulutuksen arvostus palkassa.
Nyt 30 opintopisteen koulutuksesta voi työnantaja maksaa esimerkiksi 50 euron kertakorvauksen. Gaddin peruspalkka on 2 100 euroa. Veron jälkeen käteen jää 1 500 euroa, josta pitää maksaa asuntolaina, autolaina ja eläminen.
&#8211; Ilman vuorotyö- ja viikonloppulisiä olisin miinuksella. Jos voisi lisäkoulutuksella nostaa peruspalkan 2 500 euroon kuukaudessa, moni opiskelisi lisää, mikä lisäisi arvostusta ja ammattitaitoa.
Jos palkanlisiin ei yhteiskunnalla ole varaa, auttaisi verotuksen helpottaminen.
&#8211; Työn verotus pienemmäksi, tai voisiko työnantaja kannustaa vaikka työmatkakorvauksella? On oikeus ja kohtuus saada työstä kohtuullinen korvaus. Ei meidän tarvitse alistua kynnysmatoiksi.
Polttoaineiden hintojen nousu tuntuu kaikkien kukkarossa. Harvassa paikassa töihin pääsee julkisilla liikennevälineillä.
&#8211; Kotihoidon väkikin rallaa tuolla, ja bensa maksaa 2 euroa litralta! Heille pitää saada työnantajan autot käyttöön tai kunnon korvaus oman auton käytöstä, Gadd vaatii.
Hoitajat tekemään varsinaista työtään
Monessa paikassa on usean hoitajan vajaus. Vajauksen lisäksi työmäärää lisäävät välilliset työt.
&#8211; Pyykkäämiset, tiskaamiset, roskien viennit. Senkin ajan voisi käyttää ihmisten hoitamiseen ja lääkesuunnitteluun. Hoitoapulaiset ovat näitä välillisiä töitä varten, mutta kun niitä ei ole.
Välilliset työt voisivat sopia myös monelle työllistettävälle. Terveyskeskuksissa apuna on muun muassa laitoshuoltajia ja muita tukityöhenkilöitä, jolloin hoitajat saavat keskittyä enemmän hoitamiseen.
Rokotuspakko ja valmiuslain uhka
Rokotuspakko aiheuttaa aina vain suurempaa katoa alalta.
&#8211; Pakko on aina huono. Meilläkin pitää olla itsemääräämisoikeus, Gadd sanoo.
Terveydenhoitoalan ammattilaisia huolettaa valmiuslaki, jonka käyttöönottoa hallitus harkitsee. Valmiuslaki antaa mahdollisuuden esimerkiksi siirtää ja perua lomia sekä määrätä hoitajia ylitöihin ilman mitään erityiskorvauksia. Se rajoittaa myös irtisanomisoikeutta.
&#8211; Rekisteröityneet hoitajat eivät voisi kieltäytyä tulemasta töihin.
JulkiTerhikkiin on kirjattu kaikki alan ammattilaiset. Osa heistä on ottanut nimensä sieltä pois valmiuslain pelon vuoksi.
&#8211; Monella hoitajalla on irtisanomisilmoitus valmiina työpaikan kaapissa odottamassa sitä viimeistä tikkiä, Gadd varoittaa.
Työssä jaksaa, jos työnantaja kuuntelee
Hoitotyö on silti monelle edelleen mieluista. Työssä jaksamiseen auttaa, jos työnantaja kuulee työntekijää.
&#8211; Jos joku haluaa tehdä vain jotain tiettyä vuoroa, se on ihan OK. Pakottaminen ei käy. Silloin työmotivaatio laskee. Nyt työkavereiden kanssa sovitellaan ja vaihdellaan tarvittaessa työvuorot niin, että ne sopivat jokaisen omaan elämään, Gadd sanoo.
&nbsp;

Palkka, arvostuksen puute ja rokotuspakko ajavat työntekijöitä pois hoitoalalta – myös valmiuslaki pelottaa

Oulun yliopistollinen sairaala on ilmoittanut sulkevansa osan leikkaussaleistaan huhtikuun loppuun saakka (Helsingin Sanomat, 11.2.2021). Syynä tähän on paitsi anestesialääkäreiden ja -hoitajien henkilöstöpula myös henkilöstön väsyminen. Asiasta kirjallisen kysymyksen jättänyt kansanedustaja Arja Juvonen haluaa tietää, miten hallitus aikoo vastata tähän hoitoalan kriisiin.

Tietojen mukaan tilanne on pahentunut voimaan astuneen anestesialääkäreiden työaikalain muututtua. Lain mukaan yövuoroon tulevat anestesialääkärit eivät voi olla enää töissä edellisenä päivänä. Sen kerrotaan johtavan Oulun yliopistollisessa sairaalassa joka päivä neljän lääkärin puutokseen.
Työaikalaki on tehty suojelemaan työntekijää, mikä on toki tärkeää. Oulussa tilanne on kuitenkin aiheuttanut sen, että anestesialääkäreitä puuttuu. Lakia laadittaessa ei ole huomioitu sitä, miten henkilöstövaje korjataan. Uuden järjestelyn taustalla oleva työaikalaki nojaa työaikaa säätelevään EU-direktiiviin.
&#8211; Jälleen kerran siis osoitus, miten EU säätelee jopa meidän hoitohenkilöstön mahdollisuuksia tehdä työtään. Laki on joidenkin toimialojen toimintaa ajatellen hyvin huono, kansanedustaja Arja Juvonen (ps.) kritisoi.
Tilanne on hätähuuto
&#8211; Anestesiahoitajien puutoksia on syntynyt lisääntyneistä sairauslomista. Uusien sijaisten rekrytointi erityisosaamista vaativalla alalla on tyypillistä. Oulun anestesiahoitajien tilanne on hätähuuto hoitoalan ihmisten ja potilaiden puolesta, eikä sitä saisi perustella saati ohittaa pelkästään koronakriisiin vedoten, Juvonen vaatii.
Juuret henkilöstö- ja sijaispulaan, väsymykseen, sairauslomiin, hoitoalalta pois lähtemiseen ja alan vetovoimaisuuden laskuun ovat syvällä. Ne ovat vain odottaneet hetkeä, kun kamelin selkä katkeaa. Palkka-, opiskelu- ja työvoimapolitiikka kaipaavat muutosta.
Hoitohenkilöstölle maksettava ns. koronalisä on tarpeen. Koulutuspolkuja tulee sujuvoittaa ja ennakoida, ja työpaikkakoulutukseen on kohdennettava resursseja. Leikkaussalihoitajista on ollut ennenkin pulaa Suomessa. Vuonna 2019 äkillinen hoitajapula sulki Meilahden tornisairaalan neljä leikkaussalia (Helsingin Sanomat, 4.11.2019).
&#8211; Eikö näistä tilanteista ole opittu mitään? Juvonen kysyy.
Myös kuvantamisyksiköitä vaivaa resurssivaje
Hoitohenkilöstön työvuorojen ergonominen suunnittelu on avainasemassa. Alalla on aina niitä, jotka kokevat halukkuutta vaikkapa vain yövuoroihin tai aamuvuoroihin. Henkilöstön hälytysrahan on oltava tuntuva, jotta se kannustaa tekemään lisävuoroja, joista puuttuu henkilöstöä.
Säteilyturvakeskuksen tekemän selvityksen mukaan myös terveydenhuollon kuvantamisyksiköitä vaivaa resurssivaje. Selvityksen mukaan pulaa on eniten radiologeista, sairaalafyysikoista ja röntgenhoitajista (STUK, 2020).
&#8211; Tuokin selvitys kertoo, että henkilöstöpuutoksiin liittyvät varautumissuunnitelmat on tekemättä laajasti. Olen jättänyt kirjallisen kysymyksen, jossa kysyn hallituksen toimia tämän vakavan hoitoalan kriisitilanteen keskellä, Juvonen sanoo.
&nbsp;

Juvonen: Anestesialääkärin ja -hoitajan kamelin selkä katkesi – henkilöstöpulan ja väsymyksen juuret syvällä

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen on jättänyt tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii hallitusta korjaamaan sotilaita koskevan työaikalain, jotta sotilaiden yhdenvertaisuus työaikalain suhteen toteutuu ja sotilaiden työsuojelu, jaksaminen ja yleinen turvallisuus kohenevat.

&#8211; Vuoden 2020 alussa voimaan tuleva työaikalaki ei koske sotilaita, vaikka Puolustusvoimien työaikalaki on selkeästi vanhentunut ja kaipaa päivitystä. Lakien tulee koskea kaikkia Suomen kansalaisia, myös sotilaita. Sotilaiden jättäminen työaikalakiuudistuksen ulkopuolelle merkitsee, ettei yhdenvertaisuus heidän kohdallaan toteudu, Olli Immonen sanoo.
Työtuntimäärät ovat suuria
Työaikalaki on ensisijaisesti työsuojelullinen laki. Esimerkiksi Aliupseeriliitto, Upseeriliitto ja Päällystöliitto ovat todenneet, että työaikasuojelun näkökulmasta erityistyömuodot aiheuttavat kohtuuttoman pitkiä yhdenjaksoisia työjaksoja, koska lain tuomaa suojaa ei tarvitse huomioida.
&#8211; Työaikalain puuttuminen mahdollistaa kohtuuttomien työmäärien teettämisen virassa olevilla sotilailla rauhan aikana. Sotilaallisten harjoitusten aikana työtuntimäärät ovat suuria eikä säännöllistä lepoaikaa ole, Immonen sanoo.
&#8211; Harjoitukset ovat luonteeltaan raskaampia kuin aiemmin. Valmistelut voivat kestää useita viikkoja, ja harjoituksen onnistumisen kannalta henkilöitä ei voi vaihtaa kesken harjoituksen. Pahimmillaan virkamies joutuu olemaan kiinni työtehtävissään valmiustehtäviensä vuoksi yhtäjaksoisesti jopa yhdeksän viikkoa. Riittävä lepo jää vajaaksi ja työkuorma voi aiheuttaa työuupumusta, pitkiä sairauslomia sekä haittaa perhe-elämälle.
Moni sotilas joutuu tekemään ylitöitä
Tyypillisenä työvuorokautena sotaharjoituksessa tai meripalveluksessa työtä tehdään 16-24 tuntia. Tällaisen työpäivän työaikamerkintä on kuitenkin vain kahdeksan tuntia kuusi minuuttia. Meripalvelussa päivittäinen työaikamerkintä on seitsemän tuntia 45 minuuttia.
&#8211; Kyseisten harjoitusten työaikamerkintä voitaisiin nostaa nykyisestä esimerkiksi 16 tuntiin vuorokaudessa, Immonen toteaa.
Moni sotilas joutuu tekemään myös ylitöitä. Tällaisten sotilaiden todelliset työmäärät voivat arvioiden mukaan ylittää ääritapauksissa 3 000 tuntia vuodessa, kun taas useimmilla yksityissektorin palkansaajilla säännöllinen työaika on noin 1 700 tuntia vuodessa.
Poliisit pääsivät työaikalain piiriin 1970-luvun alussa.
&#8211; Myös sotilaiden työajan kohdalla tulisi tehdä vastaava korjaustoimenpide. Kun esimerkiksi täydessä aselastissa oleva ohjusvene turvaa Suomen alueellista koskemattomuutta, kyse ei ole enää pelkästään sotilaiden jaksamisesta. Kenenkään turvallisuuden kannalta ei ole järkevää, että henkilöstöllä on kuvatussa tilanteessa takana vain muutaman tunnin yöunet, Immonen sanoo.
Puolustusvoimat toivoo lisää työntekijöitä
Immosen mukaan tehokas sotilaiden työaikasuojelu edellyttää, että sotilaallisen harjoituksen ja meripalvelun maksimityöajat ja lepoajat määritellään sitovasti laissa. Asiaa on käsitelty valtiovarainministeriön työryhmässä, mutta hallitus ei ole saanut aikaan mitään konkreettista parannusta.
&#8211; Puolustusvoimat esitti hallitukselle 605 työntekijän lisäämistä. Hallitusohjelman mukaan tulossa on kuitenkin vain 100 uutta työntekijää samalla, kun puolustusvoimille on tulossa koko ajan lisää tehtäviä. Hallitusohjelmaan on linjattu, että Puolustusvoimien henkilöstön jaksamiseen kiinnitetään erityistä huomiota, mutta mitään toimenpiteitä ei esitetä henkilöstön jaksamisen parantamiseksi.
&#8211; Sotilaat puolustavat suomalaista yhteiskuntaa. Suomen hallituksen tulee puolustaa suomalaisia sotilaita korjaamalla sotilaiden työaikalaki vastaamaan yleistä työaikalakia, joka tulee voimaan 2020, Immonen sanoo.

Immonen: Sotilaiden työaikalaki on viimein korjattava

työaikalaki

Palkka, arvostuksen puute ja rokotuspakko ajavat työntekijöitä pois hoitoalalta – myös valmiuslaki pelottaa

Juvonen: Anestesialääkärin ja -hoitajan kamelin selkä katkesi – henkilöstöpulan ja väsymyksen juuret syvällä

Immonen: Sotilaiden työaikalaki on viimein korjattava

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025