Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

työehtosopimus

Rahat uupuvat sotehenkilöstön palkkaharmonisoinnista eikä sovittuihin palkankorotuksiin ole osoitettu varoja, selvitti Lännen Media. Sotesta on tulossa sotku heti alkumetreillä. &#8211; Perussuomalaiset kertoi tämän jo ennen aluevaaleja, muistuttaa puheenjohtaja Riikka Purra.

Polttoaineiden hinnat jatkavat nousuaan, sähkön hinta on pian taas katossa ja tavallinen kansalainen saa purra kynsiään, koska rahat eivät riitä sekä ruokaan, että kasvaviin asumismenoihin. Ja kaiken päälle jysähtää yhä enemmän katastrofilta vaikuttava soteuudistus.
”Ensi vuoden alussa aloittavat hyvinvointialueet ovat vielä eri vaiheissa valmistelussaan. Yhteistä kaikille niille on edessä odottava miljardilasku, kun rahoituspohja ei riitä suunniteltuun työhön lähimainkaan.
Hyvinvointialueiden johtajien selvä enemmistö on jo sitä mieltä, etteivät valtion jyvittämät rahat riitä pakolliseen palkkaharmonisointiin ja muiden lakisääteisten tehtävien hoitoon”, <a href="https://www.kaleva.fi/rahat-eivat-riita-edes-pakollisiin-sote-palkkojen-/4676957">kirjoittaa</a> Lännen Media yhteisartikkelissaan.
Harmonisointi tarkoittaa, että samasta työtehtävästä ei voida maksaa eri palkkoja hyvinvointialueen sisällä ja palkat tasataan korkeamman palkan mukaisiksi.
Palkankoroukset harmonisaation lisäksi
Oman tuikean mausteensa sotesoppaan tuovat äskettäin neuvotellut kunta-alan palkankorotukset, jotka nostavat tulevan soteväen palkkakuluja lähes miljardilla eurolla vuonna 2024. Sopimuksen vaikutuksia palkkaharmonisointiin ei ole arvioitu.
Eikä hoitajien mahdollisesti suuremmista palkankorotuksista ole vielä edes sovittu.
Kunta-alalle on neuvoteltu myös viisivuotinen palkkaohjelma, joka nostaa palkkoja ylimääräisellä paikallisella erällä viiden vuoden ajan vuoden 2027 loppuun asti.
”Seuraava hallitus saa taikoa”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kommentoi artikkelia <a style="font-weight: 400;" href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1536295506254635009">Twitterissä</a> ja muistuttaa puolueen varoittaneen soten valuvioista jo hyvissä ajoin:
&#8211; Perussuomalaiset kertoi tämän jo ennen aluevaaleja &#8211; rahat eivät riitä edes pa­kollisiin palkan nos­toi­hin. Massiivista lainsäädäntöä ja erilaista häkkyrää hallitukselta syntyy, mutta mikään ei parane. Rahaa ei ole. Seuraava hallitus saa taikoa.

Sote vaikeuksissa jo alkumetreillä – rahat eivät riitä edes sovittuihin palkankorotuksiin

Työnantajat tuntuvat himoitsevan Pohjoismaihin työvoimaa, jota voi kohdella täysin eri tavalla kuin paikallista ammatti-ihmistä. Miltä kuulostaisi suomalaisen duunarin korvaan kymmentuntinen työpäivä ja kuusipäiväinen työviikko. Bruttoliksa 2 euroa tunti.

Kirgisialainen Nursultan ja neljä hänen maanhenkilöään huhkivat pitkää päivää ruotsalaisen monimiljonäärin kiinteistöimperiumissa alihankkijan leivissä. Työpäivän pituus oli kymmenen tuntia ja työviikon pituus kuusi päivää. Alussa kaikki sujui sutjakkaasti.
&#8211; Työskentelimme ankarasti ja teimme parhaamme. Meille luvattiin töitä ainakin vuodeksi eteenpäin. Kaikki sujui mainiosti ja meillä oli hyvät välit jokaisen kanssa, <a href="https://www.etc.se/inrikes/de-renoverade-miljardbolagets-laegenheter-foer-20-kronor-i-timmen">toteaa</a> Nursultan Dagens ETC-verkkolehdelle.
Palkkoja poljettiin oikein urakalla
Sitten koitti palkkapäivä. Työntekijöiden ovelle ilmestyi aliurakoitsijan kaksi miestä, jotka käskivät kirgiisien kerätä kamppeensa ja poistua välittömästi työmaalta. ”Eikä tarvitse tulla koskaan takaisin”.
Kyseiset työnantajan edustajat ovat veljeksiä, joista toinen on istunut kolme kertaa linnassa muun muassa arvokuljetusryöstöstä. Hänellä on tiettävästi yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Expressenin <a href="https://www.expressen.se/dinapengar/de-fick-20-kronor-i-timmen--for-att-renovera-lagenheter/">mukaan</a> myös toinen veljeksistä on tuomittu ryöstöstä.
Vierastyöläisille oli luvattu 20 000 kruunun palkka 380 tunnin työstä. Työehtosopimuksen mukainen korvaus olisi ollut 70 000 kruunua. Vierastyöläiset saivat lopulta yhteensä 7 000 kruunua, josta tulee pekkaa päälle 20 kruunua eli noin 2 euroa tunti.
”Selvitämme tapahtumain kulkua”
Kiinteistöimperiumin edustaja kertoo, että he selvittävät tapahtumain kulkua, eivätkö voi tässä vaiheessa kommentoida enempää itse tapausta. Eivätkä myöskään sitä, miksi he ovat käyttäneet urakoinnissa rikoksista tuomittujen henkilöiden alihankkijayritystä.
&#8211; Epäilykset eivät ole kohdistuneet meihin mutta on selvää, että kiinteistöjen omistajana tunnemme vastuumme ja laittoman työvoiman käyttö projekteissamme on ehdottomasti kielletty. Edellytämme, että työllistämämme yritykset noudattavat allekirjoitettuja sopimuksia ja tekevät niin myös omien alihankkijoidensa kanssa, toteaa imperiumin tiedottaja.
&nbsp;

Huutava pula alipalkatusta työvoimasta – ulkomaisella moniosaajalla 60 tunnin työviikko ja palkkaa 2 euroa tunnilta

Ennen koronavirusta Finnairin lennoilla matkusti tavallisena päivänä yli 40 000 ihmistä. Koska tällä hetkellä matkustajia on päivittäin alle tuhat, yhtiö aikoo vähentää kotimaan reittejä koko kesäkaudelle. Valtio on valmis takaamaan Finnairille 600 miljoonan euron työeläkelainan. Lisäksi hallitus hakee nyt eduskunnalta 700 miljoonan euron suuruista valtuutta osallistua Finnairin suunnittelemaan osakeantiin ja mahdollisiin muihin pääomitusjärjestelyihin. Suurin osa peruutetuista reiteistä on Norran, Finnairin vähemmistöosakeyhtiön operoimia. Norran pääomistaja on tanskalainen lentoyhtiö DAT, jonne osa Suomen valtion tukieuroista väistämättä menee.

Kansanedustaja Ari Koponen ottaa vahvasti kantaa sen puolesta, että Finnairin on lennettävä lennot, jotta valtion lupailemat apueurot olisivat oikeutettuja.
&#8211; Finnair on vastuussa reittien ylläpitämisestä, vaikka tanskalaisyhtiö käytännössä operoi ne ja korjaa niistä potin, kommentoi Koponen.
Suomalaisen työn halpuuttamista kriisin varjolla
Aiemmin helmikuussa julkaistua 40-50 miljoonan euron sopeuttamistavoitetta laajennetaan. Sopeuttamistoimien jatkona tarkastellaan koko henkilöstön työehdot, -edut ja palkkarakenteet, joilla yhtiö tavoittelee pysyviä rakenteellisia säästöjä. Tässä yhteydessä Finnair on ilmoittanut henkilöstölleen tavoittelevansa mm. monivuotista sopimusta ilman yleisiä palkankorotuksia ja kokemusvuosilisien leikkaamista, ulkopuolisen työvoiman käytön lisäämistä ja sen käyttöä rajoittavien ehtojen poistamista nykyisistä työehtosopimuksista, omaoikeuden, lomarahojen ja eläkkeiden pysyviä leikkauksia sekä osa-aikatyön ja kausityövoiman käytön lisäämistä.
&#8211; Suomalainen lomautuskäytäntö mahdollistaa kriisitilanteessa yritysten palkkakulujen nopean sopeutumisen. Koposen mukaan henkilökunta kantaa lomautusten kautta erittäin raskaan hinnan sopeuttamisesta, joten työehtojen ja -etujen laajamittainen säästöohjelma on koronatilanteen hyväksikäyttöä. Normaalisti vaikeasti työehtosopimusneuvotteluissa neuvoteltava asia yritetään nyt yhtiön toimesta kuitata koronan varjolla “pakkona”.
&#8211; Polkemalla ehtoja vaarannetaan yhtiön elinvoimaisuus. Ammattitaitoisesta ja pitkästä työkokemuksesta riippuvainen turvallisuutta korostava lentoyhtiö tarvitsee sitoutuneen henkilökunnan, Koponen kritisoi.
Veronmaksajien rahat valuvat ulkomaille
Finnairin työpaikkoja on pakolla ulkoistettu merkittävä määrä. Finnair toteuttaa osa-omistusjärjestelyn kautta työehtosopimusshoppailua esimerkiksi Norran kautta.
&#8211; Tämän seurauksena suomalaisen lentoliikenteen tuottoja siirtyy jatkuvasti ulkomaille, Koponen selventää.
Osa tekniikan ja matkustajapalvelun työpaikoista on siirretty Aasian maihin ulkoimaisten vuokratyövoimayhtiöiden kautta. Koposen mielestä on kestämätöntä, että veronmaksajien tukea saava yhtiö pyrkii repimään auki sovittuja työehtoja koronakriisin varjolla.
Finnair luo raamit toimialalle
Finnairin merkitys kansallisena lentoyhtiönä ja Suomen lentoyhteyksien mahdollistajana on kiistattoman tärkeä. Finnair luo vahvaa kuvaa toimillaan suomalaisena yhtiönä ja yhtiön toimilla on vaikutusta käytännössä koko toimialan periaatteisiin Suomessa.
&#8211; On huolestuttava signaali, että samanaikaisesti yhtiön hakiessa valtion tukea suomalaisen lentoyhtiön elinvoimaisuudelle, Finnair tavoittelee laajempia mahdollisuuksia ulkoistaa työtä Suomen ulkopuolelle. Verovarojen suuntaaminen suomalaiseen yhtiöön tulisi luoda ensisijaisesti suomalaisia työpaikkoja Suomessa, huomauttaa Koponen.
&#8211; Lentoala on kiistatta suurien haasteiden edessä. Sopeutustoimien tulee kuitenkin olla perusteltuja, eivätkä ne voi perustua työnantajan yksipuolisiin ja tilanteessa houkutteleviin ylilyönteihin. Vastuullisesti toimiva kansallinen lentoyhtiö on Suomen etu niin liiketoiminnan kuin matkailun kannalta.

Koponen kritisoi Finnairia: Valtionyhtiö shoppailee työehtosopimuksilla koronakriisissä

Koko työuransa maalarina tehnyt pirkanmaalainen Tommi ihmettelee hallituksen ja työministeri Tuula Haataisen puheita työvoimapulasta sekä pyrkimystä lisätä työperäistä maahanmuuttoa. &#8211; Haataisella ei ole käsitystä siitä, miten Suomi toimii tällä hetkellä. Ulkomailta voi tietysti saada halpatyövoimaa yrityksille, mutta ei siitä ole mitään apua suomalaiselle työttömälle.
Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan Suomessa oli tammikuun lopussa yhteensä 251 700 työtöntä työnhakijaa. Pirkanmaalla asuva Tommi on yksi heistä. Hän on tehnyt koko pitkän työuransa maalarina.
TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi Tommi ilmoittautui ensimmäisen kerran 2016. Hän on kuitenkin hakenut töitä jo vuodesta 2014 saakka. Tätä aiemmin, vuonna 2010 Tommi oli perustanut osakeyhtiön ja harjoittanut ammattiaan sen kautta.
&#8211; Ensimmäiset pari kolme vuotta menivät suhteellisen mukavasti. Töitä riitti, kunnes ne sitten loppuivat yllättäen, melkein kuin leikaten, joten siinä tilanteessa minun oli ryhdyttävä itse etsimään asiakkaita.
Osakeyhtiön vuoksi asema työnhakijana on ongelmallinen. Vaikka Tommi etsii koko ajan aktiivisesti töitä, ei hänellä ole oikeutta työmarkkinatukeen eikä peruspäivärahaan, koska hänet katsotaan päätoimiseksi yrittäjäksi. Asiaan ei vaikuta se, että osakeyhtiöllä ei ole ollut vuosiin toimintaa eikä liikevaihtoa.
Koulutustaan vastaavaa työtä Tommi on tehnyt viimeksi yli neljä vuotta sitten.
&#8211; Se oli silloin vain parin päivän keikka, jonka satuin saamaan yhden tutun kautta. Sen jälkeen on ollut hiljaista. Töitä ei ole oikein missään, eikä niitä tarjota.
TE-toimiston kautta ei ole mahdollista työllistyä
Henkilöstövuokrausyritykset ovat voimakkaasti tulleet mukaan työmarkkinoille, etenkin viimeisten kymmenen vuoden aikana. Henkilöstövuokrausyritykset eivät kuitenkaan tarjoa kenellekään työtä, vaan ne välittävät työvoimaa eteenpäin.
Vuokratyö on kolmikantainen työsuhde. Vuokratyössä työntekijä tekee työsopimuksen vuokrayrityksen kanssa, joka puolestaan vuokraa työntekijän käyttäjäyritykselle, josta tulee kolmas osapuoli perinteistä työsuhdetta muuten muistuttavaan sopimussuhteeseen.
<blockquote>Käytännössä lähes kaikki työmahdollisuudet TE-toimiston kautta ohjautuvat vuokrayrityksiin.</blockquote>
Käyttäjäyritys ei maksa palkkaa työntekijälle. Useimmat muutkin työnantajavelvollisuudet jäävät vuokrayritykselle. Monesti vuokratyöntekijöihin myös sovelletaan vuokrayrityksen työehtosopimusta, jossa työehdot saattavat huomattavasti poiketa ammattialalla muuten sovellettavasta työehtosopimuksesta.
Tommi sanoo, että TE-toimistossa ei ole tarjolla perinteisiä työsuhteita, joissa työntekijä työllistyy suoraan työnantajayritykseen. Käytännössä lähes kaikki työmahdollisuudet TE-toimiston kautta ohjautuvat vuokrayrityksiin.
&#8211; TE-toimiston kanssa asioiminen tapahtuu verkossa. Kirjaudun verkkopalveluun ja palvelussa TE-toimisto suuntaa minut hakemaan töitä vuokrayrityksiltä, jotka ilmoittavat avoimista työtehtävistä. Ongelmana on se, että niitä työpaikkoja ei usein ole olemassakaan. Itse olen ollut tekemisissä melkein 30 vuokrayrityksen kanssa, eikä se ole kertaakaan johtanut työllistymiseen.
”Työpaikasta” ei saa tietoa
Työnhakutapahtuma etenee joka kerta hyvin samankaltaisesti.
&#8211; Kuvaava esimerkki on, että värväämö hakee kymmentä maalaria. Kun sähköpostitse työnhakija ilmoittaa olevansa kiinnostunut työstä, vuokrayritykseltä tulee kutsu työhaastatteluun, mutta siitä työpaikasta ei saa mitään tietoa. Jos kysyy, missä työ olisi tarkoitus tehdä ja milloin se alkaa, vastaukseksi saa pelkkää kiertelyä. Usein sanotaan, että sitä työtä ei vielä ole tai että työn alkamisesta ilmoitetaan myöhemmin.
Käyttäjäyrityksen nimeä tai työkohteen sijaintia ei yleensä saa kysymällä selville.
&#8211; Se on salaisuus. Työnhakija ei koskaan saa vuokrafirmalta tietää, kenelle työ olisi tarkoitus tehdä. Työnhakijan kannalta tilanne on tietysti ongelmallinen jo siitäkin syystä ettei voi ennakoida mitään, kuten vaikka että miten pitkä työmatkasta tulisi.
Kun työpaikasta ei kerrota työnhakijalle mitään, mahdollistaa menettely myös valetyöpaikkojen luomisen. Monet vuokrayritykset haluavat tosiasiassa vain kerätä tietoja mahdollisista työnhakijoista tulevaisuuden varalle.
Tarjolla pelkkiä nollatuntisopimuksia
Henkilöstövuokrausyrityksissä Tommille on tarjottu pelkästään niin sanottuja nollatuntisopimuksia, joten vuokrafirmojen kanssa asioiminen ei ole johtanut työn tekemiseen.
Nollatuntisopimukset viittaavat työsopimuksessa kirjattuun vaihtelevaan työaikaan, jolloin työntekijä on mahdollista kutsua töihin vain silloin, kun työnantaja häntä tarvitsee. Kun työsopimuksen minimituntimääräksi on kirjattu nolla, ei töitä ole välttämättä koskaan.
<blockquote>”TE-toimistossa on annettu ymmärtää, että suora työnhaku ei olisi enää suotavaa tai suositeltavaa, vaan pitäisi mennä vuokrayritysten kautta.”</blockquote>
Tilastokeskuksen mukaan nollatuntisopimuksella työskenteli keskimäärin jo noin 106 000 palkansaajaa vuonna 2018. Määrä vastaa noin viittä prosenttia kaikista 15–74-vuotiasta palkansaajista.
&#8211; Olen usein lähettänyt avoimia työhakemuksia suoraan työnantajille, mutta ilman tulosta. TE-toimistossa on annettu ymmärtää, että suora työnhaku ei olisi enää suotavaa tai suositeltavaa, vaan pitäisi mennä vuokrayritysten kautta, Tommi sanoo.
Kokemukseensa perustuen hän toteaa, että TE-toimiston kautta mahdollisuuksia työllistyä suoraan työnantajalle on tarjolla hyvin vähän.
&#8211; TE-toimistolla ei ole työllistymisen kannalta mitään merkitystä kenellekään. TE-toimistossa vain ollaan kirjoilla sitä varten, että saa korvauksen työttömyysajalta, jos sen ylipäätään saa.
&#8211; TE-toimiston harvat avoimessa haussa olevat työpaikat ovat lähes yksinomaan kunnallisia tai valtiollisia erityisalojen tehtäviä, eli esimerkiksi haetaan lääkäreitä. Oman alani töitä ei TE-toimiston kautta voi saada. Sen tiedän, koska olen asioinut TE-toimiston kanssa jatkuvasti jo monta vuotta. Yleisesti se tiedetään muutenkin: TE-toimistosta työtä ei saa eikä sitä tarjota.
Työperäinen maahanmuutto polkee palkkoja
Henkilöstövuokrausyritykset ovat monella tavalla mutkistaneet työmarkkinoita. Tämä näkyy myös yritysten suhtautumisessa rekrytointiin.
&#8211; Nykyään on melko turhaa soittaa suoraan yrityksiin ja kysyä töitä. Jos ottaa itse yhteyttä ja haluaa tietää työmahdollisuuksista, niin yleensä vastaus on, että työntekijät haetaan henkilöstövuokrauksen kautta. Näin minulle on vastattu joka kerta, kun olen soittanut. Tiedän, että saman vastauksen ovat saaneet monet muutkin työnhakijat.
&#8211; Työnantajan kannalta vuokratyöntekijä on tietysti hyvä vaihtoehto, koska vuokratyöntekijä ei ole työsuhteessa käyttäjäyritykseen. Käytäntö on johtanut siihen, että vuokratyövoima on nykyään suurelta osin ulkomaisten työntekijöiden varassa. Olen itsekin ollut monta kertaa työmaalla, jossa työntekijät edustavat useita kansallisuuksia, alkaen Virosta ja siitä etelämmäksi, Tommi sanoo.
<blockquote>”Tiedän tapauksia, joissa ulkomaalaiselle rakennustyömiehelle on maksettu viiden euron tuntipalkkaa. Tämän on mahdollistanut osaltaan maahanmuutto ja työvoiman vapaa liikkuvuus EU-alueella.”</blockquote>
Kun työntekijät ovat ulkomaalaisia, monet työnantajat ovat käyttäneet hyväksi mahdollisuuden kiertää työehtosopimuksia ja polkea palkkoja.
&#8211; Tiedän tapauksia, joissa ulkomaalaiselle rakennustyömiehelle on maksettu viiden euron tuntipalkkaa. Tämän on mahdollistanut osaltaan maahanmuutto ja työvoiman vapaa liikkuvuus EU-alueella. Työvoimaa on tarjolla enemmän kuin kysyntää, joten se tietysti vaikuttaa palkkatasoon heikentävästi. Aina löytyy joku, joka suostuu tekemään töitä polkuhintaan, Tommi sanoo.
Maalariksi 1990-luvun alussa valmistunut mies on kokenut omakohtaisesti, miten työmarkkinat ovat voimakkaasti muuttuneet 30 vuoden aikana.
&#8211; Ennen osakeyhtiön perustamista olen ollut palkollisena yrityksissä. Kun aikoinaan valmistuin ammattikoulusta, saatoin lähes kävellä sisään ensimmäiseen työpaikkaani. Siihen aikaan töihin oli vielä mahdollista päästä, kun vain suoraan kysyi työtä työnantajalta. Ajat ovat hyvin erilaisia nykyään.
Tarvitaan hallitus, joka työllistää Suomessa jo olevat työttömät
Usein mediassa toistetun lauseen mukaan Suomessa on työvoimapula. Tommi ei allekirjoita väitettä.
&#8211; Ei missään tapauksessa. Ei ole mitään työvoimapulaa, vaan meillä on pulaa oikeista työpaikoista joihin meidän pitäisi työllistää suomalaisia.
Työvoimapulasta on puhunut myös nykyinen työministeri Tuula Haatainen (sd.), joka ilmoitti tammikuussa työ- ja elinkeinoministeriöön perustetusta työperäisen maahanmuuton yksiköstä. Haataisen mukaan osaavan työvoiman saanti on Suomessa vaikeutunut ja monella työnantajalla olisi ”huutava pula työntekijöistä.”
<blockquote>”Työministeri Haataiselle suosittelen tutustumista siihen todellisuuteen, mikä vallitsee työpaikoilla, vaikka rakennustyömailla.”</blockquote>
Tommin mukaan työministerin lausunnot ovat irrallaan todellisuudesta.
&#8211; Ministeri Haataisella ei selvästikään ole käsitystä siitä, miten Suomi toimii tällä hetkellä. Tänne ei pitäisi tuoda yhtään ulkomaalaista työntekijää lisää. Se vain tarkoittaa, että entistä enemmän kantasuomalaisia pysyy työttömänä. Ulkomailta on tietysti aina mahdollisuus saada halpatyövoimaa yrityksille, mutta ei siitä ole apua suomalaiselle työttömälle.
&#8211; Maahan tarvittaisiin nyt hallitus, joka ymmärtäisi sen, että nyt täytyy pyrkiä työllistämään Suomessa jo olevat työttömät. Työministeri Haataiselle suosittelen tutustumista siihen todellisuuteen, mikä vallitsee työpaikoilla, vaikka rakennustyömailla. Haatainen voisi myös itse kysyä lisää niiltä ihmisiltä, jotka oikeasti yrittävät työllistää itsensä. Nämä ihmiset tietävät kirkkaasti, onko työvoimasta pulaa ja maksetaanko ihmisille tässä maassa sopimusten mukaista palkkaa.

Tommi on turhaan etsinyt töitä jo kuusi vuotta: ”Suomessa ei ole mitään työvoimapulaa, vaan meillä on pulaa oikeista työpaikoista, joihin pitäisi työllistää suomalaisia”

Pääministeri Antti Rinne (sd.) väitti tänään torstaina eduskunnan kyselytunnilla, että hallitus ei tule sallimaan työehtosopimusten shoppailua eikä työn halpuuttamista.

Kuitenkin juuri tämä prosessi on käynnissä, niin Postissa kuin usealla muullakin alalla, kuten perussuomalaiset kysymyksissään ministereille osoittivat.
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra nosti marraskuun puolivälissä esille yhteyden maahanmuuton ja Postia koskettavien kiistojen välillä. Hän toi esiin, kuinka rajojemme yli saapuva kouluttamaton maahanmuutto edistää ja ylläpitää halpuutus- ja työehtoshoppailuprosessia, niin Postissa kuin muillakin matalamman palkan sektoreilla.
&#8211; Jouduin tosiasioihin perustuvasta kannanotostani jopa tavallista suuremman hyökkäyksen kohteeksi, tietysti vasemmiston mutta myös oikeiston suunnalta. Erityisesti hallituspuolueiden edustajat olivat raivoissaan tai huvittuneita väitteestäni, että asioilla olisi jotakin tekemistä keskenään, Purra kertoo.
&#8211; Kuulemma taas vain perussuomalainen haukkuu maahanmuuttajia ja näkee uhkia, joita ei ole. Jopa puheenjohtaja Jussi Halla-aholta kysyttiin A-studiossa, voiko hän olla samaa mieltä kuin varapuheenjohtaja.
Postista on tulossa halpatyöpaikka
Eilen keskiviikkona Purra kertoi, että perussuomalaiset olivat saaneet Posti- ja logistiikka-alan unionin eli PAU:n johdolta tietoonsa, että pääkaupunkiseudun varhaisjakajista lähes kaikki ovat maahanmuuttajia.
&#8211; Osuus on tällä hetkellä noin 98 prosenttia! Suuri se on ollut jo kauan, mutta muutamassa vuodessakin nousua on yli 20 prosenttiyksikköä, Purra kertoo.
&#8211; PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen on itse sanonut, että Postista on tulossa halpatyöpaikka. Nimenomaan Postin siirtyminen halvempaan työehtosopimukseen varhaisjakelussa aiheutti pääkaupunkiseudulla sen, että lähes kaikki jakajat ovat maahanmuuttajia. Eikö sama koske työehtosopimuksen halpuuttamista lajittelijoiden puolella?
Työ otetaan vastaan, jotta maahan saadaan jäädä
Vielä huolestuttavampaa on se, että varhaisjakelussa olevien työntekijöiden vuosittainen vaihtuvuus on sata prosenttia. Työ otetaan vastaan, jotta maahan saadaan jäädä.
&#8211; Kenelläkään ei ole intressejä tehdä työtä niin alhaisella palkalla, kun ensisijainen motiivi eli tässä tapauksessa maahan jääminen ja oleskelulupa on varmistettu.
Varhaisjakajien valtava vaihtuvuus kertoo siitä, mistä Suomen Perustan matalapalkkatyötä käsitellyt raporttikin – näiden alojen maahanmuuttajien työllisyysaste tippuu hyvin pian, usein jo muutamassa vuodessa, kantaväestön työllisyysasteen alle.
&#8211; Miksi ulkomaalainenkaan tekisi töitä sillä palkalla, kun on saavuttanut tärkeimpänsä eli korkean elintason maahan pääsemisen ja oleskeluluvan sekä surkeaa palkkaa korkeamman sosiaaliturvan ja palvelujärjestelmän, Purra kysyy.
Kritiikkiä kallista järjestelmää kohtaan
Purra ihmettelee, että vieläkö hallitus väittää, ettei maahanmuutto liity asiaan.
&#8211; Tämä ei ole kritiikkiä maahanmuuttajia kohtaan vaan sitä järjestelmää kohtaan, joka tätä halpuuttamisjärjestelmää tuottaa. Niitä päättäjiä kohtaan, jotka sallivat sen, että veronmaksajan kustannukset kasvavat, kun vain maahanmuuttajille kelpaavaa halpuutettua palkkaa pitää kompensoida sosiaaliturvalla ja hyvinvointipalveluilla, Purra sanoo.
&#8211; Haluaisin todella kysyä hallitukselta, että väittääkö se edelleen kirkkain silmin, että Posti-kiistassa tai matalapalkka-alojen muodostumisessa ei ole lainkaan kyse maahanmuutosta.

Lähes kaikki pääkaupunkiseudun postin varhaisjakelijat maahanmuuttajia – Purra: Miten hallitus voi väittää, että maahanmuutto ei vaikuta työn halpuuttamiseen?

Perussuomalaiset hiillostivat tänään hallitusta ja erityisesti valtion omistajaohjausministeri Sirpa Paateroa (sd.) kriisiytyneestä Postin tilanteesta.

Perussuomalaiset syyttävät ministeriä ja hallitusta vastuun pakoilusta ja tosiasioiden kiertelystä.
&#8211; Syyskuun alussa, kun Postin pitkään jatkunut kriisi alkoi avautua julkisuuteen, valtion omistajaohjausministeri Sirpa Paatero keräsi poliittiset irtopisteet ottamalla Postin tuntuviin palkanalennussuunnitelmiin aikalisän. Myös pääministeri Antti Rinne (sd.) uhkui, ettei palkanalennuksia tulla hyväksymään. Sitten tuli hetkeksi hiljaista, perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää aloitti.
Pallo heitettiin työmarkkinajärjestöille
Mäenpää totesi, että todellisuudessa mikään ei kuitenkaan muuttunut, vaan yhä 700 postilaisen palkkoja ollaan heikentämässä jopa 30-50 prosenttia siirtämällä heidät halvemman työehtosopimuksen piiriin.
&#8211; Sittemmin edellä mainitut ministerit ovatkin olleet vähemmän rehvakkaita. STT:n tietojen mukaan omistajaohjaisministeri Paatero tiesi palkanalennuksista hyvissä ajoi ja jopa antoi tukensa niille. Arvoisa ministeri, kuka tässä on siunannut ja mitä? Mitä peittelette, kun ette ole vastanneet suoraan? Mäenpää kysyi.
Paatero on tiennyt suunnitelmista
Ministeri Paatero myönsi vastauksessaan, että työehtokiista on todella hankala.
&#8211; Ratkaisun avaimet ovat nyt työmarkkinajärjestöillä niin kuin normaalistikin työehtosopimuskysymyksissä.
Paatero totesi, että Posti on informoinut häntä ”erilaisista suunnitelmista”, mutta korosti, että päätökset tekee Postin hallitus.
Pääministeri Rinne puolestaan kertoi hallituksen linjaksi, että postin palvelut tulevat jokaiselle suomalaiselle tulevaisuudessa parempana kuin tällä hetkellä ja että postilaisten työehdot turvataan.
Lakko on helppo ymmärtää
Mäenpää totesi, että kansalaisten on helppo ymmärtää lakko, sillä lakossa ole kyse palkankorotusvaatimuksista vaan siitä, että edes nykyinen palkkataso säilyisi. Mäenpää epäili, että palkanalennusten hyväksyminen johtaisi laajempaan työehtosopimusten ”shoppailuun”.
&#8211; Kai te, arvoisa hallitus, ymmärrätte, minkä Pandoran lippaan avaatte, jos valtio suostuu omistajana Postin valtaviin palkkaleikkauksiin? Postin, jonka voidaan katsoa tuottavan yhteiskunnan pyörimisen kannalta kriittistä palvelua, Mäenpää kyseli.
&#8211; Oletteko valmiit tekemään rajujakin ratkaisuja, että postilaiset saavat jatkossakin edes säädyllistä palkkaa työstään ja nämä myös yritysten kannalta kriittiset toiminnat turvataan?
Paatero vastasi, että kaikkien tavoite ja tahtotila on se, että työntekijöiden palkat turvataan.

Paatero keräsi poliittisia irtopisteitä ja Rinne uhkui olevansa postilaisten puolella – PS: Nyt pakoillaan vastuuta ja kierrellään tosiasioita

Kokoomus, vihreät ja keskusta runnoivat Turussa yli tuhatta työntekijää koskevat huomattavat palkanalennukset ja lomaleikkaukset läpi. Tilanne on verrannollinen valtakunnallisella tasolla käytyyn keskusteluun Postin työntekijöiden palkanalennuksista.

Perussuomalaiset vastustivat kyseessä olevan, Turun kaupungin omistaman Arkea Oy:n työntekijöiden palkkojen ja lomien leikkauksia.
Palkkoja pienennetään noin 15 prosenttia siirtämällä työntekijät uuden työehtosopimuksen piiriin. Samalla lomarahoja leikataan vuodessa yli 400 euroa, lomapäivien määrä putoaa 38:sta 25:en ja esimerkiksi lapsen sairastumiseen liittyviä poissaoloja muuttuu palkallisista palkattomiksi.
Tyly palkanalennus pienipalkkaisimmille
Päätös on herättänyt tyrmistystä työntekijöissä, joilla ei ole neuvotteluasemaa omaan tilanteeseensa. Teknisesti työehtosopimuksen vaihtamisessa on kyse &#8221;työnantajan järjestäytymisestä&#8221;, joka on virallisesti ilmoitusasia eikä edellytä pakollisena vaiheena neuvottelemista työntekijäpuolen kanssa.
Arkea-yhtiö tuottaa ruoka-, siivous-, tila- ja talotekniikkapalveluja osana Turku-konsernia. Palkanalennus tulee käytännössä koskemaan mm. pienipalkkaisia siivoojia, ruokapalvelutyöntekijöitä ja kiinteistönhoitajia. Arkealla on 1 050 työntekijää.
Huhtikuusta 2020 alkaen Arkean työntekijät kuuluvat Matkailu- ja ravintolapalvelut ry:n sekä Kiinteistötyönantajat ry:n työehtosopimuksen alaisuuteen. Tähän asti Arkea on noudattanut Avainta ry:n työehtosopimusta.
PS ei hyväksy halpatyövoimaan siirtymistä
Koska Turun kaupunki omistaa yhtiöstä lähes sata prosenttia, asiaa käsiteltiin Turun kaupunginhallituksen konsernijaostossa. Konsernijaosto päätti vain yhden äänen enemmistöllä puoltaa työehtojen muuttamista, sillä kokouksen äänestystulos oli 7–6. Kokoomus, vihreät ja keskusta ratkaisivat, että työehtosopimukset voidaan vaihtaa. Sen sijaan perussuomalaiset, sdp ja vasemmistoliitto vastustivat Arkean ehdotukseen suostumista.
– Perussuomalaiset eivät hyväksy, että julkisen sektorin toimijat alentavat yksipuolisesti palkkoja ja siirtyvät vaivihkaa ulkomaalaisten matalapalkkatyöntekijöiden sekä vuokratyövoiman käyttöön. Tämä on kansantalouden kokonaisedun vastaista, sanoo perussuomalaisten turkulainen kansanedustaja Ville Tavio.

Kokoomus, vihreät ja keskusta alensivat työntekijöiden palkkoja Turussa – PS vastusti

Postin palkka-asiat ovat puhututtaneet julkisuudessa jo useita viikkoja. Keskustelua on herättänyt kohtuuton kuilu johdon korkean palkitsemisen ja liiketoiminnan ydintehtäviä suorittavien työntekijöiden välillä.

Viimeinen kohu Postin työntekijöiden palkka-alennuksesta uutisoitiin tänään, kun Helsingin Sanomat kertoi saaneensa kahdelta lähteeltä tiedon, että Posti suunnittelee tuntuvia palkanalennuksia peräti 8 000 työntekijälle.
Postilla on noin 22 000 työntekijää. Aiemmin julkisuudessa on puhuttu 700 henkilön palkanalennuksista.
Ale-palkka riittää oleskelulupaan
Postin jakelutehtävissä työskentelevä työntekijä kertoo Suomen Uutisille ihmetelleensä, miksi julkisuudessa ei ole tuotu esiin lainkaan ulkomaalaisten työntekijöiden määrää ja heidän osuuttaan Postin liiketoiminnassa.
Hänen mukaansa ulkomaalaisten työntekijöiden määrä on kasvanut vuosien varrella niin, että nykyisin työvuoroissa puhutaan paljon englantia.
– Tämä tuntuu ja näyttää ihan Postin sisäiseltä kolonialismilta. On puhuttu, että palkka-alen jälkeen ulkomaalaisille oleskeluluvalla Suomessa työskenteleville jää käteen saman suuruinen luku, joka on edellytyksenä Suomessa oleskelulupaan. Työntekijöitä välittää pääosin SOL-yhtiöt, hän kertoo.
Vieraskielisillä ongelmia jakelussa
Postin työtehtävissä suomen kielen osaamattomuus tuo eteen välillä hankalia tilanteita.
– Työtehtävissä vieraskielisyys ei ole ainakaan etu, sillä ulkomaalaiset työntekijät eivät jakelussa useinkaan kykene hahmottamaan suomalaisia paikkakuntia. Työntekijät ovat kotoisin esimerkiksi Afrikan eri maista, Etelä-Amerikasta ja Aasiasta. Vuosien varrella on ollut ongelmia. Olen työskennellyt Postin palveluksessa yli kymmenen vuotta, hän kertoo ja lisää:
&#8211; Olen havainnut myös sen, että oleskelulupa on ollut monelle postilaiselle suuri huolenaihe. Tiedän tilanteista, joissa on yritetty solmia jopa parisuhteita Suomeen jäämisen toivossa.
Maahanmuuttoviraston mukaan toimeentulon ansiotyöstä on oltava vähintään työehtosopimuksen minimipalkka. Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Anna Hyppönen kertoo, että kokoaikaisen ansiotyön oleskeluluvan palkan on oltava vähintään sen työehtosopimuksen mukainen, jota työsuhteessa sovelletaan. Jos työehtosopimusta ei ole, bruttopalkan on oltava vuonna 2019 vähintään 1 211 euroa kuukaudessa.
TES-shopatut ansiot
PAU:n tiedottajan Juha Pöyryn mukaan postinjakajien lähtöpalkka on tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla alle kaksi vuotta työskennelleen kohdalla 1 867, 05 euroa ja muualla Suomessa 1 815,05 euroa.
– Työntekijät menettävät jakelussa palkanalennusten lisäksi esimerkiksi joustovapaat ja lisätyökorvaukset. Ennen vuotta 1994 taloon tulleet menettävät pitkät lomat. TES-shoppailu tähtää uusien työntekijöiden kohdalla Teollisuusliiton jakajia koskevan työehtosopimuksen mukaisiin palkkoihin, jotka ovat merkittävästi nykypalkkoja pienempiä.
Jakelupuolella on ollut kokemusta jo tästä palkanalennuksesta maahanmuuttajien kohdalla. Pöyry sanoo, että sanomalehdenjakelussa erityisesti pääkaupunkiseudulla on paljon maahanmuuttajia, sillä ansiotaso ei ole houkutellut suomalaisia työntekijöitä.
– Osa jakelijoista joutui TES-shoppailun myötä lopettamaan työt pari vuotta sitten, sillä ansiot eivät riittäneet minimipalkkaan, joka on oleskeluluvan edellytyksenä, hän tarkentaa.
Posti ei halua kommentoida
Suomen Uutiset kysyi Postin viestintäpäällikkö Sara Hokkaselta tietoja SOL-yhtiöiden välittämistä työntekijöistä. Miten suuria henkilömääriä SOL välittää ja kuinka kauan yhteistyö on jatkunut?
– Emme tällä hetkellä anna aiheesta haastattelua, Hokkanen vastaa sähköpostin välityksellä.
SOL-yhtiöt on kasvanut vuosien varrella siivous- ja pesulapalvelujen toimijasta kansainväliseksi yritykseksi
Yhtiön nettisivujen mukaan nopeasti kasvaneen SOL-konsernin puikoissa on nyt neljäs sukupolvi. Sisaruspari Peppi Kaira ja Juhapekka Joronen johtavat yhtiötä, joka on ensimmäinen työpaikka merkittävän monelle nuorelle ja maahanmuuttajalle. Siivouksen lisäksi SOL toimii tällä haavaa turvallisuus-, toimitila-, pesula- ja kiinteistöalalla. Uutena tuli mukana henkilöstön vuokraus 2009.
Yhtiön sivuilla kerrotaan myös, että SOL:iin on jo vuonna 2007 perustettu monikulttuurinen työryhmä. Sen tavoitteena on edistää erilaisista ympäristöistä tulevien työntekijöiden integroitumista yhtiön toimintakulttuuriin ja kehittää erilaisuuden ymmärtämistä.
Pääministeri Antti Rinne ei halunnut ottaa suoraan kantaa Postin palkkari, mutta totesi Helsingin Sanomille (11.9.), että yksi vaihtoehto olisi selvittää, voisiko nykyisille työntekijöille voisi korvata siirtymisen heikompaan työehtosopimukseen tai palkkaa alentaviin järjestelyihin ”jollain rahallisella kertakorvauksella”.

Postin jakelutyöntekijä Suomen Uutisille: Ulkomaalaisten työntekijöiden osuudesta vaietaan – ”Tämä tuntuu ja näyttää ihan sisäiseltä kolonialismilta”

Posti on lähiaikoina saanut kyseenalaista julkisuutta aikeistaan vaihtaa paketinlajittelun työntekijöiden työehtosopimusta marraskuun alusta lähtien. Uusi sopimus leikkaa palkkoja 30 prosenttia nykytasosta ja sen piiriin kuuluu noin 700 työntekijää.

Helsingin Sanomien mukaan Postin työntekijöiden keskipalkka on tällä hetkellä noin 2 200 euroa. Samaan aikaan Postin johtoryhmän palkat ja palkkiot ovat nousseet 52 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2018. Toimitusjohtaja Heikki Malinen tienasi vuonna 2018 yhteensä 987 764 euroa. Vastalauseena palkkojen alentamiseen Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU on käynnistänyt kolmen päivän lakon sunnuntai-illasta alkaen.
&#8211; Postin toimitusjohtaja tienaa 82 100 euroa kuukaudessa samalla kun paketinlajittelun työntekijöiden palkkoja aiotaan leikata 30 prosenttia siirtämällä työntekijät halvemman työehtosopimuksen piiriin. Posti perustelee työehtosopimuksen muutosta säästösyillä ja joustavuudella. Olisi aiheellisempaa tarkastella johtoryhmän korvauksia sen sijaan, että poljettaisiin työntekijöiden jo ennestään matalia palkkoja. Postin johto tuskin suostuu itse säästösyistä alentamaan palkkojaan, vaan asiaan tulisi puuttua ylemmältä taholta, perussuomalaisten Sanna Antikainen vaatii.
&#8221;Törkeää toimintaa&#8221;
Valtionyhtiönä Postin omistajaohjauksesta vastaa valtioneuvoston kanslia. Valtio omistaa Postista suoraan 50,1 prosenttia ja Valtion kehitysyhtiö Vaken kautta 49,9 prosenttia.
Kauppalehden mukaan Posti on viimeisen viiden vuoden aikana maksanut osinkoja 146,4 miljoonaa euroa ja likvidejä varoja löytyi kesäkuun lopussa 160 miljoonaa euroa. Kaikkien valtionyhtiöiden tapaan yhtiön hallitus ja varsinainen yhtiökokous päättävät johtoryhmän palkoista.
&#8211; Valtio on saanut Postilta miljoonaosingot, mutta silti työntekijöiden palkkoja aiotaan leikata säästösyistä. Voisi kysyä, onko omistajaohjaus onnistunutta. Valtionyhtiönä Postilta pitää edellyttää yhteiskuntavastuuta. Työntekijöiden palkkojen leikkaaminen työehtosopimuskikkailulla samalla, kun ylintä johtoa palkitaan avokätisillä bonuksilla, on törkeää toimintaa. Miten hallitus aikoo puuttua asiaan? Näin raju palkkojen leikkaus tuskin motivoi työntekijöitä pysymään yhtiön palveluksessa kovinkaan pitkään, Antikainen moittii.

Antikainen: Yhteiskuntavastuun toteuttaminen nostettava omistajaohjauksen keskeiseksi tavoitteeksi

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi Helsingin Sanomien vaalitentissä, että perussuomalaiset eivät halua lietsoa turhaa vastakkainasettelua työntekijöiden ja yrittäjien välille. – Yhteiskunnassa on löydettävissä ratkaisuja, jotka hyödyttävät kumpaakin osapuolta, Halla-aho sanoi.

Helsingin Sanomien järjestämässä HS vaalitentissä tiistaina aiheena olivat enimmäkseen työhön ja talouteen liittyvät asiat.
Puoluejohtajilta kysyttiin, pitääkö hallituksen viedä työelämälaki läpi, vaikka SAK tai elinkeinoelämän keskusliitto (EK) sitä vastustaisi. Perussuomalaisten vastaus kysymykseen oli kielteinen, mutta Jussi Halla-aho selvitti tarkemmin, mistä on kysymys.
&#8211; Me emme ole sen enempää SAK:n kuin EK:n poliittinen jatke, emmekä saa kummaltakaan tukea. Haluamme ylläpitää sopimisen kulttuuria työmarkkinoilla.
-Historiallisista syistä suomalainen työmarkkinajärjestelmä on raskas, mutta jos sitä yritetään väkisin murtaa sanelulla, niin se johtaa huonoihin lopputuloksiin, kuten on nähty tälläkin kaudella, Halla-aho sanoi.
Palkkaansa tyytyväinen duunari on yrittäjän etu
Halla-aho korosti, että perussuomalaiset eivät pidä siitä, että työntekijöiden ja yrittäjien välillä lietsotaan turhaa vastakkainasettelua.
– Yhteiskunnassa on paljon uhkia, ongelmia ja haasteita, jotka kohdistuvat yhtä lailla yrittäjiin ja duunareihin. Vastaavasti on löydettävissä ratkaisuja, jotka hyödyttävät kumpaakin osapuolta.
&#8211; On ihan selvää, että palkkaansa ja työehtoihinsa tyytyväinen duunari on yrittäjän etu. Ja menestyvä yrittäjä on työntekijänsä etu. Meidän on pyrittävä veropolitiikalla, ilmasto- ja energiapolitiikalla ja ylipäätään kaikilla politiikan sektoreilla luomaan olosuhteet, joissa yritykset voivat menestyä, jolloin niillä on samalla mahdollisuus ja kyky palkata ihmisiä ja maksaa palkkaa, jolla pystyy elämään, Halla-aho sanoi.
Yritysten kilpailukyky säilytettävä
Halla-aho on aiemmin suhtautunut varauksellisesti työehtosopimusten yleissitovuuteen, ja HS vaalitentissä häneltä erikseen kysyttiin tarkennusta näkemykseen.
Halla-aho sanoi, ettei hän ole ideologisesti ripustautunut yleissitovuuteen.
&#8211; Petteri Orpo on antanut mielikuvan, että työntekijän etujen mukaista olisi vapaasti sopia työehdoista sen sijaan, että joku muu neuvottelisi ne hänen puolestaan, olen tästä hieman eri mieltä.
&#8211; Työehtosopimuksissa säädetään minimitaso eikä mikään estä maksamasta työntekijälle parempaa palkkaa. Joustojen lisääminen tarkoittaa yleensä sitä, että palkat joustavat alaspäin. Tämä ei ole hyvä asia työntekijän kannalta eikä myöskään julkisen talouden kannalta.
Halla-aho korosti edelleen, että yritysten kilpailukyky täytyy pyrkiä säilyttämään, jolloin ne myös voivat maksaa asianmukaista palkkaa työntekijöilleen.

Halla-aho: Yrityksille on luotava olosuhteet menestyä, jolloin niillä on mahdollisuus ja kyky palkata ihmisiä ja maksaa palkkaa, jolla pystyy elämään

Kansanedustaja Maria Tolppanen (ps.) vaatii työehtosopimusten kunnioittamista kaikilla työpaikoilla. Työsopimuslaki on jäänyt tyhjäksi kirjaimeksi esimerkiksi palkkojen maksun osalta. Vaikka laki velvoittaa työnantajia noudattamaan määräyksiä, maksetaan monella työpaikalla alipalkaa.
&#8211; Tämä on mahdollista, koska työsopimuslaissa ei ole minkäänlaisia sanktioita tai seuraamuksia siitä, jos TES:n pykälät sivuutetaan, sanoo Tolppanen.
Hänen mukaansa alipalkkaa maksetaan lähinnä lähetetyille työntekijöille ja nuorille.
&#8211; Jos työehtosopimusten noudattaminen saadaan kirjatua lakiin, edesauttaa se esimerkiksi harmaan talouden kitkemisessä.
Tolppanen teki asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle, häneen mukaansa nyt punnitaan työministeri Lauri Ihalaisen joviaalisuus.
&#8211; Hän joko ajaa asian niin, että työntekijöiden pakkoja ei poljeta, tai hän on hallituksen mitäänsanomattomalla kannalla.

Tolppanen: Sopimuksia noudatettava

Hämeen, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan Kokoomusnuorten piirijärjestöt esittävät maanantaina julkaisemassaan <a href="http://www.kokoomusnuoret.fi/kokoomusnuorten-piirijarjestot-tyoehtosopimusten-yleissitovuus-poistettava/" target="_blank">tiedotteessa</a> työehtosopimusten yleissitovuuden poistamista.
Piirien mielestä yleissitovuuden poisto parantaa Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä. Työttömien joukossa on paljon sellaisia ihmisiä, jotka haluaisivat ja kykenisivät tekemään töitä. Heidän työ- ja toimintakykynsä ei aina vastaa työehtosopimusten alinta palkkaluokkaa.
Työehtosopimusten yleissitovuuden purkua esitettiin myös Kokoomuksen puoluekokouksessa kesällä 2012. Tuolloin Matinkylän Kokoomus toi puoluekokoukselle aloitteen, jossa yleissitovuuden purkua perusteltiin sen inflaatiota kiihdyttävällä vaikutuksella, sopimusten monimutkaisuudella ja sillä, että yleissitovuus voi estää työpaikkojen syntyä sellaisilla aloilla, joiden rakenne tai kansainvälinen kilpailutilanne vaatisivat joustavuutta.
Teksti: Matias Turkkila

työehtosopimus

Sote vaikeuksissa jo alkumetreillä – rahat eivät riitä edes sovittuihin palkankorotuksiin

Huutava pula alipalkatusta työvoimasta – ulkomaisella moniosaajalla 60 tunnin työviikko ja palkkaa 2 euroa tunnilta

Koponen kritisoi Finnairia: Valtionyhtiö shoppailee työehtosopimuksilla koronakriisissä

Tommi on turhaan etsinyt töitä jo kuusi vuotta: ”Suomessa ei ole mitään työvoimapulaa, vaan meillä on pulaa oikeista työpaikoista, joihin pitäisi työllistää suomalaisia”

Lähes kaikki pääkaupunkiseudun postin varhaisjakelijat maahanmuuttajia – Purra: Miten hallitus voi väittää, että maahanmuutto ei vaikuta työn halpuuttamiseen?

Paatero keräsi poliittisia irtopisteitä ja Rinne uhkui olevansa postilaisten puolella – PS: Nyt pakoillaan vastuuta ja kierrellään tosiasioita

Kokoomus, vihreät ja keskusta alensivat työntekijöiden palkkoja Turussa – PS vastusti

Postin jakelutyöntekijä Suomen Uutisille: Ulkomaalaisten työntekijöiden osuudesta vaietaan – ”Tämä tuntuu ja näyttää ihan sisäiseltä kolonialismilta”

Antikainen: Yhteiskuntavastuun toteuttaminen nostettava omistajaohjauksen keskeiseksi tavoitteeksi

Halla-aho: Yrityksille on luotava olosuhteet menestyä, jolloin niillä on mahdollisuus ja kyky palkata ihmisiä ja maksaa palkkaa, jolla pystyy elämään

Tolppanen: Sopimuksia noudatettava

Kokoomusnuoret: yleissitovuus romukoppaan

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025