Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Työehtosopimusten yleissitovuus

Perussuomalaisten ay-aktiiveja edustava Peruspuurtajat ry vaatii ay-liikettä ryhdistäytymään ja lähtemään puolustamaan jäsentensä sopimusturvaa yrityskohtaista sopimista vastaan, tarpeen vaatiessa vaikka yleislakolla.

Ensin metsäpatruunat päättivät lopettaa valtakunnallisten työehtosopimusten teon ja siirtyä yrityskohtaiseen sopimiseen. Kun ammattiliitot seurasivat työnantajien toimia vain katseella, niin teknologiateollisuus rohkaistui lähtemään samalle kivikkoiselle tielle. Nyt on viimeinen hetki ay-liikkeen ryhdistäytyä puolustamaan omien jäsentensä sopimusturvaa tarvittaessa vaikka yleislakolla, Peruspuurtajista vaaditaan.
&#8211; Valtakunnallisten työehtosopimusten vastinparina on aina työrauhavelvoite. Työnantajajärjestöt näkevät päiväunia yrityskohtaisesta työrauhavelvoitteesta. Tämä mahdollistaisi sen, että heikommin järjestäytyneissä työpaikoissa työntekijää vietäisiin kuin litran mittaa tulevaisuuden neuvotteluissa.
Lainsäädäntö huono mekanismi työehdoista sopimiseen
PRH:n ja Verohallinnon yhdessä ylläpitämän tietojärjestelmän mukaan Suomessa on noin 20 000 yli 10 henkeä työllistävää yritystä. Jos jokainen sopisi työehdoistaan itse, tuo tarkoittaisi noin 10 000 työehtosopimusneuvottelua vuosittain. Puhumattakaan siitä, jos nuo neuvottelut käytäisiin työntekijätasolla. 
&#8211; Tämän seurauksea työmarkkinoiden rauhattomuus kasvaa eikä suinkaan vähene. Kun riski työpaikkojen häiriöille kasvaa eksponentiaalisesti, Suomeen sijoittamisen kynnys kasvaa. Tämän suurelta osalta poliittisen maariskin kasvamisen takia monet yritykset joutuvat miettimään, kannattaako Suomeen enää investoida.
&#8211; Pääministeri Sanna Marinin johdolla osa politiikoista tarjoaa vaihtoehdoksi tiukempaa lainsäädäntöä minimipalkkoineen ja alipalkkauksen kriminalisointeineen. Näin siirrettäisiin työehtosopimustoiminta eduskunnan kautta käräjäsaleihin. Lainsäädäntö on myös aivan liian jäykkä mekanismi erilaisten töiden ja työnkuvien eroavaisuuksien käsittelemiseksi reilusti ja oikeudenmukaisesti, Peruspuurtajat uskovat.
Naisvaltaiset alat kärsivät pahiten
Pääministeri Marinilla on näytön paikka hallituksen puoliväliriihissä. Keskusta on julkisesti kertonut tekevänsä paikallisesta sopimuksen edistämisestä jopa hallituskysymyksen. Keskustan malli hyvin todennäköisesti romuttaisi yleissitovuuden totaalisesti. Työehtosopimusjärjestelmä ja yleissitovuus ovat elintärkeitä oikeudenmukaisten työmarkkinoiden kannalta. 
&#8211; Niiden romuttaminen iskisi kaikkein kipeiten jo valmiiksi pienipalkkaisimpien työntekijöiden nilkkaan. Monet näistä aloista ovat naisvaltaisia. On todella surullista seurata, kuinka Marinin demarit yhtäällä vaativat tasa-arvoa, naisten aseman parantamista ja palkkaerojen pienentämistä, mutta sitten toisaalla ovat hipihiljaa kun näiden kimppuun käydään ennenkuulumattomalla tavalla työnantajien toimesta.
&#8211; Onko pääministeri ja SDP:n puheenjohtaja Marin valmis kamppailemaan työmarkkinoiden toimivuuden tärkeimmän rakenteen eli työehtosopimusten ja niiden yleissitovuuden puolesta, vai antaako hän periksi kepulle ja työnantajaliitoille varjellakseen hallituksen koossapysymistä? kysyvät Peruspuurtajat.
&nbsp;

Peruspuurtajat: Ay-liikkeen on noustava taistelemaan työehtosopimusten puolesta

&#8211; Ainoastaan yleissitovuus varmistaa yhdenvertaisen kilpailuaseman kaikille suomalaisille yrityksille, ennen kaikkea myös järjestäytymättömille. Yritykset työehtosopimusten yleissitovuuden murtamiseksi pyrkivät tosiasiassa palkkojen ja työehtojen polkumyyntiin, sanoo työmies Matti Putkonen.

Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen moitti perjantain tuumaustunnilla ankarasti Juha Sipilän (kesk.) hallitusta kolmikannan sivuuttamisesta kohutun irtisanomislain valmistelussa.
&#8211; On syytä palauttaa mieliin, että kolmikanta rakennettiin yksissä tuumin estämään ranskalaistyyppisen radikaalin ja suoran toiminnan syndikalismin rantautuminen Suomeen. Hyökkäykset syndikalismin torpannutta kolmikantaista sopimista ja yleissitovuutta vastaan ovat kovempia kuin kertaakaan sitten 1990-luvun alun, Putkonen jyrisee.
&#8211; Hyökkäyksen kärkijoukkoa komentavat pääministeri Sipilä ja Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen. Kaksikon on syytä käydä syventävä lähihistorian oppitunti pikaisesti, jotta he oivaltaisivat minkälaista sutta he huutavat. Syndikalistit vastustavat proletariaatin myöntymistä sopimuksiin porvariston kanssa, koska eivät usko sopimiseen tienä tasa-arvoiseen yhteiskuntaan. Nämä syndikalisteja Suomeen haikailevat eivät tunne kolmikannan ja yleissitovuuden historiaa.
Pentikäinen saneli uuden lain sisällön hallitukselle
Putkonen toteaa, että kolmikannassa maan hallitus pääsi vaikuttamaan palkanmuodostukseen. Vastavuoroisesti työmarkkinaosapuolet pääsivät mukaan jäsenistöään koskevien lakien valmisteluun.
&#8211; Kolmikannassa poliitikot ja työmarkkinapäättäjät yhteistuumin sitoutuvat toimiin yritysten kilpailukyvyn palauttamiseksi. Sipilän hallitus päästettiin kiky-sopimuksessa vaikuttamaan palkanmääräytymispöytään, mutta Sipilän hallitus ei noudattanut vastavuoroisuusperiaatetta.
&#8211; Vastavuoroisuuden asemesta Sipilän hallitus antoi porttikiellon perinteisille työmarkkinaosapuolille. Tilalle otettiin Suomen Yrittäjät, joka saneli puhtaasti omista itsekkäistä lähtökohdistaan uuden lain sisällön hallitukselle. Miksi piti ensin laittaa maa sekaisin, ennen kuin hallitus oli valmis lunastamaan vastavuoroisuusperiaatteen? Putkonen ihmettelee.
Toivottavasti meni perille, että Suomea rakennetaan sopimalla
Putkonen toivoo, että kaikki poliittiset toimijat ovat vihdoin ymmärtäneet, että Suomea on rakennettu ja rakennetaan sopimalla eikä syndikalismilla.
&#8211; Toivottavasti todelliset syndikalismin kauppamiehet Sipilä ja Pentikäinen lopettavat markkinointinsa ja ymmärtävät kapseloida tuotteensa ja viedä se Olkiluodon loppusijoitusonkaloon.
&#8211; Ensimmäinen yleissitova työehtosopimus syntyi vuonna 1900 kirjapainoalalle. Yleissitova sopimus syntyi yritysten vaatimuksista. Helsinkiläiset kirjapainoyritykset vaativat sopimusta, jolla pyrittiin estämään palkkojen ja työehtojen polkumyynnillä tapahtunut hintakilpailu maaseudun kirjapainojen toimesta. Ensimmäinen yleissitova sopimus oli myös tasa-arvosopimus. Sopimuksessa edellytettiin, että naispuoliselle kirjanpainaltajalle on maksettava sama palkka kuin miespuoliselle, Putkonen kertaa.
Yleissitovuus varmistaa työrauhan
Putkonen korostaa, että ainoastaan yleissitovuus varmistaa yhdenvertaisen kilpailuaseman kaikille suomalaisille yrityksille, ennen kaikkea myös järjestäytymättömille.
&#8211; Työehtosopimusten yleissitovuus varmistaa työrauhan ja sen, että yritys ei voi hakea palkkojen tai työehtojen polkumyynnillä kilpailuetua. Yritykset työehtosopimusten yleissitovuuden murtamiseksi pyrkivät tosiasiassa palkkojen ja työehtojen polkumyyntiin. Siksi pyrkimykset halpa- ja orjatyömarkkinoiden synnyttämiseen, käyttämällä yleissitovuutta keppihevosena, ovat edesvastuuttomia. Yleissitovuuden ydin on, että se ei rajoita työvoiman vapaata liikkuvuutta, mutta estää halpa- ja orjatyövoiman tuonnin.
Perussuomalaiset ja ay-liikkeestä erityisesti Rakennusliitto ovat vastustaneet saatavuusharkinnan poistamista sekä varoittaneet vakavasti kaksien työmarkkinoiden syntymisestä Suomeen.
&#8211; Olemme yhdessä korostaneet sitä, että saatavuusharkinnan poistaminen tulee kalliiksi myös veronmaksajille. Kuitenkin kokoomus, keskusta vasemmistoliitto, demarit ja vihreät ovat väittäneet, että talouskasvun vauhdittamiseksi saatavuusharkinta on poistettava, Putkonen ihmettelee,

Putkonen kritisoi hallitusta kolmikannan sivuuttamisesta: ”Miksi piti laittaa koko maa sekaisin?”

Eduskunnan keskustelussa Sdp:n, perussuomalaisten, vihreiden ja vasemmistoliiton yhteisestä välikysymyksestä nuorten työntekijöiden työehdoista sinisten kansanedustaja Matti Torvinen epäili ryhmäpuheenvuorossaan, että Perussuomalaiset olisivat halukkaita luopumaan työehtosopimusten yleissitovuudesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehto kuittasi kommenttipuheenvuorossaan nämä epäilyt erheellisiksi.

&#8211; Perussuomalaisilla olisi jälleen linjassaan tarkistettavaa, Torvinen totesi ryhmäpuheenvuorossaan.
&#8211; Vaikka puolueen puheenjohtaja, laivan kapteeni Halla-aho onkin ilmoittanut kannattavansa yleissitovuudesta luopumista, niin se ei estä perämiestä, varapuheenjohtaja Huhtasaarta syyttämästä hallitusta yleissitovuuden loukkaamisesta.
&#8211; Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, kummalle puolelle kolikkoa yleissitovuuden suhteen Perussuomalaisten linnaleirissä lopulta käännytään &#8211; ollaan siis karikolla, heitetään kolikkoa, Torvinen yritti ilkkua.
Torvisen ei tarvinnut odottaa tuntiakaan, kun Rami Lehto vastasi Torvisen hämmästelyyn.
&#8211; Perussuomalaiset eivät ole luopumassa työehtosopimusten yleissitovuudesta, toisin kuin edustaja Torvinen sinisten ryhmäpuheenvuorossa erheellisesti epäili.
<h4>Hallitukselta tulee työntekijöiden asemaa heikentäviä uusia ideoita kuin liukuhihnalta</h4>
Lehto kommentoi puheenvuorossaan myös työttömien aktiivimallia.
&#8211; Te leikkasitte huhtikuussa aktiivimallilla noin kahdeksaltakymmeneltä tuhannelta Kelan työttömyysetuutta saaneelta osan työttömyyskorvauksesta, ja vaikeutatte nyt heidän toimeentuloaan. Te hallituspuolueet olette nyt läsnä työttömän ruokapöydässä, syötte viimeisetkin leivät työttömien pöydältä.
Eikä tämäkään hallitukselle riitä, Lehto kummasteli.
&#8211; Uusia ideoita tulee kuin liukuhihnalta. Keinoja kaihtamatta te olette tekemässä alle 30-vuotiaista heittopusseja. Te, hallitus, haluatte tarjota nuorille vain määräaikaisia työsuhteita ilman toivoa vakaasta ja ennakoitavasta tulevaisuudesta.
Hallituksen aikomuksena on myös heikentää yli kahdensadan tuhannen työntekijän irtisanomissuojaa alle kahdenkymmenen työntekijän yrityksissä, minkä Lehto katsoi johtavan työnantajan vastuun katoamiseen.
&#8211; Te siis käytännössä annatte työnantajille oikeuden vapaapotkuihin. Tiedoksi teille hallitus, jalkapallossa tuomari jakaa vapaapotkuja, ja tämä toiminta ei kuulu työkentille.

PS-kansanedustaja Rami Lehto: Perussuomalaiset eivät ole luopumassa työehtosopimusten yleissitovuudesta

Työehtosopimusten yleissitovuus

Peruspuurtajat: Ay-liikkeen on noustava taistelemaan työehtosopimusten puolesta

Putkonen kritisoi hallitusta kolmikannan sivuuttamisesta: ”Miksi piti laittaa koko maa sekaisin?”

PS-kansanedustaja Rami Lehto: Perussuomalaiset eivät ole luopumassa työehtosopimusten yleissitovuudesta

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025