Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

työelämäuudistukset

Mäkelä talouden tilannekuvasta: Jatkossa meidän on pakko saada aikaan enemmän vähemmällä

Eduskunta keskusteli tiistaina työmarkkinatilannetta koskevasta opposition välikysymyksestä. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron piti kansanedustaja, puolueen työelämä- ja tasa-arvovaliokuntavastaava Jorma Piisinen. Puheessaan Piisinen tyrmäsi opposition vaihtoehdon epäselvänä ja julkisen talouden kannalta vastuuttomana.

Kansanedustaja Jorma Piisinen kuitenkin kiitti oppositiota siitä, että se haastaa hallitusta parlamentaarisin keinoin.
&#8211; Näinä poliittisten lakkojen aikoina on virkistävää, kun hallitusta haastetaan myös parlamentaarisin keinoin eikä vain pysäyttämällä yhteiskunta ja hankaloittamalla yritysten toimeentuloa ja kansalaisten elämää.
&#8211; Opposition tärkein tehtävä on haastaa hallitusta ja esittää hallituksen politiikalle vaihtoehto. Valitettavasti opposition vaihtoehto on jäänyt kovin epäselväksi ja jo julkaistujen vaihtoehtobudjettien perusteella julkisen talouden kannalta vastuuttomaksi.
Miksi lainsäädäntöä on uudistettava?
Piisinen kertaa syitä siihen, miksi hallitus uudistaa työelämän lainsäädäntöä ja miksi uudistaminen on tässä tilanteessa jopa välttämätöntä.
&#8211; Viimeisten kymmenen vuoden aikana työnantajayritysten määrä on suorastaan romahtanut. Työn tuottavuuden kasvu on olematonta &#8211; ylipäätään työvoiman palkkaaminen on Suomessa kovin riskialtista.
&#8211; Maassamme on krooninen menojen ja tulojen epäsuhta. Menoja on lisätty holtittomasti vuosikymmenet. Tämän ongelman korjaamiseksi tarvitsemme lisää työllisyyttä ja nimenomaan sellaista työllisyyttä, joka tervehdyttää julkista taloutta. Siihen näillä työelämän uudistuksilla pyritään, sanoo Piisinen.
Uhkana talouden tarkkailuluokka
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF piti tammikuussa julkaistussa raportissaan hallituksen työmarkkinoille ja sosiaaliturvaan tekemiä uudistuksia tervetulleina, mutta riittämättöminä.
&#8211; IMF patisti hallitusta vielä lisätoimiin, joita onkin tulossa, kertoo Piisinen.
&#8211; Jos käännettä parempaan ei saada aikaan, on Suomella riski joutua EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn, jossa taloudenpidon ohjeet määritellään muualla.
&#8211; Talouden ongelmien on sinisilmäisesti uskottu ratkeavan lisäämällä maahanmuuttoa, mutta Suomi ei ole houkutteleva maa sellaiselle maahanmuutolle, joka aidosti hyödyttäisi julkista taloutta. Tätä me perussuomalaiset olemme useasti korostaneet.
Hallitus ei ole kohtuuton
Hallituksen politiikka työelämän uudistusten suhteen ei ole mitenkään kohtuutonta. Monet näistä uudistuksista on tehty jo kauan sitten keskeisimmissä verrokkimaissamme, huomauttaa Piisinen.
&#8211; Näissä maissa julkisen talouden tila on paljon parempi. Tanskassa ja Ruotsissa on viime vuosina kyetty vähentämään julkista velkaa ja tekemään ylijäämäisiä budjetteja.
Vasemmalla maalaillaan harhakuvia
Vasemmisto tai ay-liike eivät ole esittäneet minkäänlaista vaihtoehtoa Suomen julkisen talouden tasapainottamiselle hyvinvointivaltion pelastamiseksi. Piisisen mukaan vasemmalla maalaillaankin harhakuvia.
&#8211; Arvoisa oppositio, harhakuvia maalailemalla luodaan turhaa vastakkainasettelua työmarkkinoille.
&#8211; Työelämän uudistuksia ei tehdä työntekijän kiusaksi. Ketään ei voida irtisanoa naamataulun perusteella, eikä irtisanominen voi tapahtua ilman sitä edeltäviä varoituksia. Arvoisat kuulijat, yksikään vastuullinen yritys ei irtisano hyvää työntekijää. Ei nyt eikä tulevaisuudessa!
Uusien työpaikkojen syntyminen tärkeintä
Piisinen huomauttaa, että vasemmiston väitteistä huolimatta hyviäkin esimerkkejä neuvottelutahdosta on nähty.
&#8211; Hyvä esimerkki aidosta neuvottelutahdosta on nyt paikalliseen sopimiseen saatu muutos työntekijöiden edustajasta neuvottelukumppanina. Lausunnoille lähtiessä esitys miellyttää koko kolmikantaista työryhmää.
&#8211; Näitä uudistuksia tehdään, jotta työn tekeminen olisi kannattavampaa kuin sosiaalitukien varassa eläminen ja myös, jotta yritysten kannustimet palkata uusia työntekijöitä paranisivat.
&#8211; Uusien työpaikkojen syntyminen alati kutistuvalle työnantajayrityssektorille sekä mikroyrityksiin on kansantalouden kannalta ensiarvoisen tärkeää.
&#8211; Tämän toteutuessa voittavat kaikki: niin työntekijät, yritykset, kansantalous kuin myös he, jotka eivät kykene itse itsestään huolehtimaan.
Perussuomalaiset katsookin vastauksessaan oppositiolle, että hyvinvointivaltiomme palvelut kyetään turvaamaan vain, jos julkinen talous on vahva ja mahdollisimman moni osallistuu työllä ja yrittämisellä sen ylläpitämiseen.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Työelämäuudistukset välttämättömiä – opposition vaihtoehto edelleen epäselvä

Elinkeinoministeri Wille Rydman painottaa, että hallituksen työmarkkinauudistuksilla edistetään työllisyyttä. &#8211; Kun työmarkkinoita uudistetaan joustavampaan suuntaan ja päivitetään asioita tämän päivän vaatimuksia vastaavaksi, saadaan enemmän yrityksiä, jotka uskaltavat työllistää.

Ay-liikkeen poliittiselle lakkoiluille ei ole loppua näköpiirissä.
Teollisuusliitto järjestää tällä viikolla laajoja poliittisia lakkoja useilla toimialoilla. Kyseessä ovat työajalla tehdyt, työnantajalle vahingoksi koituvat toimenpiteet, koska ay-liike ei hyväksy hallituksen työelämäuudistuksia.
Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan ”lakkoruuvia” on jälleen kiristettävä, koska hallitus ei muka osoita tahtoa kuunnella työntekijäpuolta.
Aallon mukaan hallitusohjelman kirjaukset työmarkkinauudistuksista ovat ”vinoja”.
&#8211; Kokonaisuus on vinoon kirjoitettu. Tarvitaan konsensusta hallituksen kesken, jotta me emme joutuisi järjestämään työtaistelutoimia, Aalto sanoi ja vihjasi uusien toimien olevan jo harkinnassa.
Painostus ei nyt tehoa
Teollisuusliiton Aalto, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja elinkeinoministeri Wille Rydman olivat torstaina Ylen A-Talkissa keskustelemassa työmarkkinakiistoista.
Rydman vakuutti, että hallitus ei painostamalla ole taipumassa.
&#8211; Hakaniemi ilmeisesti ajattelee, että heillä on jonkinlainen veto-oikeus lainsäädäntötyöhön. Hallitus ei kuitenkaan taivu ulkoparlamentaarisen painostuksen alla, vaan uudistuksista pidetään kiinni ja ne viedään läpi.
Ay-liike ei suostu tunnustamaan, että poliittinen lakkoilu heikentää Suomen houkuttelevuutta investointien kohteena. Samalla myös työntekijän asema heikkenee, sillä jos joku investointeja Suomeen kaipaa, niin ennen kaikkea suomalainen duunari, jonka työnantajaa investoinnit vahvistavat.
Rydman huomautti, että poliittisilla lakoilla aiheutetaan miljardiluokan isku kansantaloudelle.
&#8211; Kun ulkomainen investoija katsoo, mihin maahan hän on investoimassa, niin helposti vaakakuppi ei kallistu Suomeen vaan todennäköisemmin johonkin työmarkkinajärjestelmältään stabiilimpaan yhteiskuntaan, jossa tämänkaltaiset uudistukset on jo viety läpi tai jossa poliittiset lakot eivät ole sallittuja, Rydman sanoi.
Anderssonin puheet kuin ay-pomolla
Vasemmiston Li Anderssonin puheet eivät A-Talkissa juurikaan eronneet työmarkkinajärjestöjohtajien yksipuolisesta maalailusta. Anderssonin mukaan uudistusten jälkeen ”työntekijän turva” muka tulee olemaan Pohjoismaiden heikoin.
&#8211; Hallitus on tietoisesti valinnut konfliktin tien, Andersson päästeli.
Rydman sanoi, että hallitus tekee lakiuudistuksia, mutta työmarkkinajärjestöille ei kelpaa demokratia. Elinkeinoministeri muistutti, että uudistuksilla edistetään työllisyyttä.
&#8211; Kun työmarkkinoita uudistetaan joustavampaan suuntaan ja päivitetään asioita tämän päivän vaatimuksia vastaavaksi, saadaan Suomeen enemmän yrityksiä jotka uskaltavat työllistää, Rydman sanoi.
Anderssonin reaktio oli käsittämätön:
&#8211; Ei pidä paikkaansa, Andersson parahti.
Ay-liike sumuttaa sumuttamisen päälle
Ay-liikkeen keskeinen väite – minkä myös Aalto jälleen toisti – on se, että hallitus ei muka kuulisi liittojen näkemyksiä lainvalmistelussa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä suomalaisessa lainvalmistelussa kuullaan erittäin laajasti kaikkia intressiryhmiä, joihin tuleva lainsäädäntö vaikuttaa.
Myös Rydman tarkensi asiaa ja korjasi väärät väitteet.
&#8211; Hallitus kuuntelee mielellään kaikkia työmarkkinajärjestöjä heidän oman asiantuntemuksensa puitteissa. Mutta sellainen asetelma on harhaluulo, jossa Hakaniemen ay-eliitti katsoo oikeudekseen alkaa jarruttaa hallituksen uudistuksia tai alkaa vaatia, että hallituksen pitäisi saada ay-liikkeen hyväksyntä poliittisen ohjelmansa toteuttamiseen.
&#8211; Meillä on ollut monta hallitusta, jotka ovat ulkoistaneet osan vallastaan Hakaniemen palatseihin, mutta tämä hallitus ei tee niin. Se, miksi näistä asioista tunnutaan olevan niin kovasti huolissaan on se, että se vähentää ay-herrojen valtaa &#8211; ja esimerkiksi paikallisen sopimisen osalta siirtää valtaa työntekijöille ja yrityksille, Rydman muistutti.

Teollisuusliiton Aalto vihjaa jo uusilla työtaisteluilla – elinkeinoministeri Rydman: Ay-pomot huolissaan oman valtansa vähenemisestä

Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo pitävänsä toivottavana ja myös mahdollisena, että vaikeasta tilanteesta huolimatta sopu ay-liikkeen ja hallituksen välille löytyisi. &#8211; Neuvotteluita ja työryhmiä on käynnissä. Sopiminen ja konsensus ei kuitenkaan voi tarkoittaa sitä, että hallitus peruuttaa tärkeistä uudistuksista.

Ay-liike lakkoilee keväällä hallituksen työmarkkinauudistuksia vastaan.
Palkansaajakeskusjärjestöt STTK ja SAK järjestivät torstaina mielenosoituksen Helsingin Senaatintorilla. Äskettäin Teollisuusliitto ilmoitti uusista kolmen päivän lakoista.
Taloustilanne on vaikea
MTV:n Uutisextrassa vieraillut valtiovarainministeri Riikka Purra on tilanteesta huolissaan.
&#8211; Taloustilanne on vaikea, työllisyys laskee ja työttömyys kasvaa. Tässä tilanteessa kukaan ei nouse voittajaksi lakkoaallosta.
Purra muistuttaa, että nyt kyse on poliittisista lakoista, eli ne on suunnattu hallitusta vastaan.
&#8211; Nythän ei siis ole kyse palkoista tai työehtosopimuksista, vaan hallituksen hallitusohjelmaan kirjaamista toimista, siis uudistuksista, jotka me haluamme viedä läpi.
Purra arvioi, että poliittisia lakkoja nähdään niin kauan, kunnes voimaan saadaan lainsäädäntö, jolla poliittista lakkoilua rajoitetaan.
&#8211; Toinen asia sitten on, millaisia vaikutuksia tällä on syksyn liittokierrokselle.
Uudistuksista ei peruuteta
Purra sanoo kuitenkin pitävänsä toivottavana, ja myös mahdollisena että sopu ay-liikkeen ja hallituksen välille löytyisi.
&#8211; Edelleenkin on käynnissä neuvotteluita ja työryhmiä. Sopiminen ja konsensus ei kuitenkaan voi tarkoittaa sitä, että hallitus peruuttaa uudistuksista, jotka ovat vitaalisen tärkeitä suomalaiselle yhteiskunnalle. Jos ay-liikkeen pitkälti sosialidemokraattitaustaiset pomot saavat nyt päättää, se ei ole sopimista eikä konsensusta.
&#8211; Hallituksella on poliittinen mandaatti viedä uudistuksia läpi. Tietyistä asioista voidaan neuvotella, mutta emme anna veto-oikeutta liitoille.
Poliittisella lakkoilulla on vakavia vaikutuksia Suomen talouteen, kilpailukykyyn ja vientiin.
&#8211; Tämä tilanne ei nyt tee hyvää millekään tässä yhteiskunnassa, Purra sanoo.
Hän korostaa, että hallituksen työelämäuudistukset eivät edes ole erityisen radikaaleja Suomen verrokkimaihin nähden.
&#8211; Esimerkiksi Ruotsissa vastaavat uudistukset on tehty jo aikoja sitten. Valtiovarainministerinä haluan myös huomauttaa, että näissä verrokkimaissa julkisen talouden tilanne myös on selvästi parempi kuin Suomessa.
Kokonaisveroaste laskee
Myös veroratkaisut tulevat harkittaviksi, kun uusia sopeutuksia valmistellaan. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan työn tekemiseen ja yrittämiseen ei kuitenkaan haluta kohdistaa lisäverotusta.
Valtiovarainministerin mukaan yksityiskohdista ei ole poliittisia päätöksiä, mutta monia verolajeja tarkastellaan
Tällä hallituskaudella kokonaisveroaste laskee, Purra muistuttaa.
&#8211; Tässä taloudellisessa tilanteessa emme halua haitata työn tekemisen ja yrittämisen kannustimia.
Valtiovarainministerin mukaan lisäsopeutusten tarve on jopa kolme miljardia euroa tällä vaalikaudella. Uudet sopeutukset tulevat siis hallituksen jo sovittujen kuuden miljardin euron sopeutustoimien päälle, jotta saadaan julkinen talous tasapainoon.
&#8211; Toimia tarvitaan lisää eli ennemminkin näen, että tällä kaudella tarvitaan 6 + 3, niin olemme lähempänä tavoiteltua tilaa.
&#8211; Eli hallitusohjelmassa on kirjattu sekä tästä alijäämätavoitteesta että velkasuhteen vakauttamisesta. Näillä hallitusohjelmaan toistaiseksi kirjatuilla toimilla ei tulla saavuttamaan kumpaakaan, joten tarvitsemme lisää toimia, Purra sanoo.
Katso Purran haastattelu kokonaisuudessaan <a href="https://www.mtv.fi/video/3200ed970418b0472ae8/jakso-4-vieraana-valtiovarainministeri-riikka-purra">täältä</a>.

Purra: Liitoille ei anneta veto-oikeutta työmarkkinauudistuksissa – ”Hallituksella on poliittinen mandaatti viedä uudistuksia läpi”

Perussuomalaiset ja kokoomus ovat edelleen suosituimmat puolueet työelämässä olevien keskuudessa. Tuoreen Työelämägallupin mukaan puolueiden kannatus on kestänyt ay-liikkeen lakko-operoinnista huolimatta.

Kokoomus ja perussuomalaiset ovat tuoreen Työelämägallupin mukaan suurimmat työelämäpuolueet. Kokoomuksen kannatus on työelämässä olevien parissa 17 prosenttia, perussuomalaisten 16 prosenttia ja SDP:n 15 prosenttia. Keskusta on neljäs yhdeksällä ja vihreät viides seitsemällä prosentilla.
17 prosenttia vastaajista ei osaa tai halua sanoa kantaansa. Naisista 21 prosenttia ei osaa tai halua kertoa kantaansa.
Hallituspuolueiden kannatus ennallaan
Perussuomalaisten ja kokoomuksen työelämäkannatus on pysynyt samana kuin se oli edellisessä Verianin mittauksessa syyskuussa 2023. SDP:n kannatus on puolestaan hieman laskenut. Se oli syyskuussa 17 prosenttia.
– Kokoomus ja perussuomalaiset ovat pitäneet pintansa työelämässä olevien parissa huolimatta ay-liikkeen ankarista hyökkäyksistä. Ay-liikettä tukeneen SDP:n kannatus on taas hieman laskenut. Tämä toivottavasti rohkaisee hallitusta edistämään työelämäuudistuksia, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.
– On selvää, että moni arvostelee uudistuksia, osin aiheesta, osin aiheetta. Arvostelu helposti peittää sen, että moni näkee uudistukset välttämättöminä. Työelämä tarvitsee hyvää arkista yhteistyötä työnantajan ja työntekijöiden välillä. Siksi on tärkeää välttää tilanteen kärjistämistä ja rakentaa työrauhaa, joka on edellytys investoinneille ja yritysten menestykselle, Pentikäinen jatkaa.
PS suurin miesten ja duunarien parissa
Naisten ja miesten poliittiset mieltymykset eroavat tuntuvasti. Perussuomalaiset on suurin miesten keskuudessa 20 prosentin ja SDP naisten keskuudessa 15 prosentin kannatuksella.
Perussuomalaiset on suurin (19 prosenttia) työntekijöiden keskuudessa, SDP taas alempien toimihenkilöiden parissa.
Keskustan kannatus on kohonnut syksystä prosenttiyksikön. Vielä vuosi sitten keskustan työelämäkannatus oli viisi prosenttia. Se on siis ohittanut sekä vihreät että vasemmistoliiton.
Verianin Suomen Yrittäjien toimeksiannosta tammikuussa 11.-24.1.2024 tekemään Työelämägallupiin vastasi 1  001 työelämässä mukana olevaa työntekijää, toimihenkilöä, johtavassa asemassa olevaa, yrittäjää, työtöntä ja lomautettua.  Vastaajat olivat 18–69-vuotiaita suomalaisia. Tulosten luottamusväli kokonaistuloksen osalta on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa 50 prosentin tulostasolla.
&nbsp;

Työelämägallup: Perussuomalaiset ja kokoomus edelleen duunarien ykköspuolueet

työelämäuudistukset

Mäkelä talouden tilannekuvasta: Jatkossa meidän on pakko saada aikaan enemmän vähemmällä

Perussuomalaiset: Työelämäuudistukset välttämättömiä – opposition vaihtoehto edelleen epäselvä

Teollisuusliiton Aalto vihjaa jo uusilla työtaisteluilla – elinkeinoministeri Rydman: Ay-pomot huolissaan oman valtansa vähenemisestä

Purra: Liitoille ei anneta veto-oikeutta työmarkkinauudistuksissa – ”Hallituksella on poliittinen mandaatti viedä uudistuksia läpi”

Työelämägallup: Perussuomalaiset ja kokoomus edelleen duunarien ykköspuolueet

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025