Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

työharjoittelu

Helsingin kaupunki tyrkyttää seteliä työnantajille ulkomaalaisten opiskelijoiden palkkaamisesta: ”Erittäin epäoikeudenmukaista suomalaisia kohtaan”

Perussuomalaiset haluaa ensi hallituskaudella aloittaa koulutusjärjestelmän korjaamisen. Ammatillinen koulutus ja duunarialat tarvitsevat arvonpalautuksen, sillä kaikista ei tarvitse eikä pidäkään tulla korkeakoulutettuja. Myös työvoimapulaa voidaan taklata parhaiten pitämällä kotimainen ammatillisen koulutuksen järjestelmä kunnossa. Koulutuksen sisältöjen ja tutkintojen on kuitenkin vastattava työelämän tarpeita.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra harmittelee sitä, että korkeakoulutusta korostava yhteiskunnallinen ylistyspuhe usein sivuuttaa ammatilliset osaajat – joita nykyään nähdäänkin olevan vain Euroopan ulkopuolella.
Ammatillista koulutusta työvoimapulaan
Purra linjaa, että ammatillinen koulutus ja duunarialat tarvitsevat arvonpalautuksen.
&#8211; Me tarvitsemme jatkossakin osaavia suomalaisia ammattimiehiä ja -naisia. Oppilaitoksista pitää valmistua osaavia nuoria yritysten tarpeisiin, sillä uusien osaajien kouluttaminen ja työikäisten osaamisen varmistaminen ovat keskeisiä kasvun tekijöitä. Ammatillinen koulutus samalla tukee myös yrittäjyyttä.
Purra korostaa, että myös työvoimapulaa voidaan taklata parhaiten huolehtimalla kotimaisesta ammatillisesta koulutuksesta ja pitämällä oma järjestelmämme kunnossa.
&#8211; On järjetöntä, miten vähän tästä puhutaan, samalla kun niin monet tahot ovat valmiita tuomaan Euroopan ulkopuolelta meille tulevaisuuden vuosittaiset kymmenet tuhannet duunarit ja sellaisiksi koulutettavat.
Purra esitteli tänään Tuumaustunnilla perussuomalaisten <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2023/02/Koulutusna%CC%88ko%CC%88kulmat-13.2.2023.pdf">koulutuspoliittiseen ohjelmaan</a> perustuvia näkökulmia suomalaisen peruskoulun ja ammatillisen koulutuksen korjaamiseksi.
Ammattikoulut yhteistyöhön yritysten kanssa
Purra toteaa, että ammatillisessa koulutuksessa on tehty merkittäviä virheitä paitsi rahoituksen leikkausten myös uudistusten suhteen. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelee paljon nuoria, joiden työpanokselle ei ole kysyntää ja heidän on vaikea päästä edes työharjoitteluun – siis maassa, jonka sanotaan kärsivän työvoimapulasta.
&#8211; Yksi työvoimapulan syy on siinä, että ammatilliset oppilaitokset kouluttavat väärille aloille. Vuoropuhelu elinkeinoelämän ja yritysten kanssa on edelleen liian puutteellista. Sitä pitää ehdottomasti tiivistää.
&#8211; Perussuomalaisten mielestä valtion pitää ohjata koulutuspolitiikallaan ammatillista koulutuskenttää. Minne koulutetaan, kuinka paljon, millä alueilla – nämä pitää määrittää tarpeiden ja tulevaisuuden näkymien perusteella. Valtio on veronmaksajan rahalla koulutuksen keskeisin maksumies. Se vastaa myös koulutustuotoksen seurauksista. Siksi onkin valtiovallan vastuulla, että maassa suoritetaan sellaista koulutuspolitiikkaa, että oikeilla aloilla ja mieluiten oikeissa paikoissa on oikea määrä valmistuneita, tutkinnon suorittaneita tai muuten osaavia ihmisiä.
Tulevaisuuden osaajien tarve vaatii ennakointia
Purra tuo esille, että onnistuneen ammattiin kouluttautumisen pohjaa rakennetaan jo edellisellä koulutusasteella.
&#8211; Jo peruskoulussa oppilaanohjauksen pitäisi olla selvästi konkreettisempaa. Nuori, joka suunnittelee, mille alalle kouluttautuu, hyötyy tiedosta, mikä on kannattavaa, mistä on saatavilla mahdollisimman vakaa työura, osaamista vastaavalla palkalla. Järkivalinnat palkitsevat lopulta paitsi niiden tekijän myös korkeampaa työllisyyttä tavoittelevan kansakunnan. Ammattimies tai -nainen pääsee parhaimmillaan nopeasti työn pariin ja tienaamaan.
Koulutuksen sisältöjen ja tutkintojen on vastattava tarvetta.
&#8211; Jos alue ei tarvitse enempää kynsiteknikoita vaan sen sijaan sähköalan osaajia, painopisteitä on osattava muuttaa ja ajoissa. Tutkimukset ja ennakointi tulevaisuuden osaajien tarpeesta, lukumääristä ja sijoittumisista onkin huomioitava valtakunnallisissa ja alueellisissa suunnitelmissa selvästi nykyistä tarkemmin, Purra sanoo.
Oppisopimus monelle erinomainen polku
Kuten peruskouluun, myös ammatilliseen kouluun pitää saada perussuomalaisten mielestä oppimistakuu. Takuu tarkoittaa käytännössä sitä, että mikäli vaadittavaa osaamista ja taitoja ei saavuteta, kurssit pitää uusia. Todistusta ei voi siis saada, mikäli vaadittavaa osaamista ei saavuteta.
Perussuomalaiset kehittäisi myös oppisopimusmalleja, sillä niillä pääsee joustavasti työelämään.
&#8211; Oppisopimus on monille erinomainen polku työelämään. Pk-yritysten kannalta työpaikoilla järjestettävä koulutus on hyvä tapa etsiä ja kasvattaa omia työntekijöitä, Purra sanoo.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 13.2. - Riikka Purra: Koulu kuntoon!" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/6X1Noonm-ag?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

On tullut aika palauttaa ammatillinen koulutus ja duunarialat arvoonsa – Suomi tarvitsee osaavia suomalaisia ammattimiehiä ja -naisia

Perussuomalaiset <a href="https://stage.sudev.fi/riikka-purra-maanantain-tuumaustunnilla-klo-10-alkaen-koulu-kuntoon-suora-lahetys/">esitteli</a> tänään puheenjohtaja Riikka Purran johdolla ratkaisujaan koulutusjärjestelmän kuntoon laittamiseksi. Ammatillinen koulutus kärsii Purran mukaan heti opetuksen alkaessa siitä, että peruskoulun ongelmat siirtyvät toiselle asteelle.

&#8211; Mikäli peruskoulua ei korjata, ongelmat eivät vähene myöskään amiksista. Koulutus on prosessi, ja jokaisen sen osan pitää olla kunnossa, Riikka Purra sanoi.
Ammatillisessa koulutuksessa on Purran mielestä tehty merkittäviä virheitä paitsi rahoituksen leikkausten myös uudistusten suhteen.
&#8211; Pelkkä rahoituksen lisääminen ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan selkeitä muutoksia ja uudistusten peruuttamista, Purra totesi.
Lisää lähiopetusta
Purra huomautti, että ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelee nyt suuri joukko nuoria, joiden työpanokselle ei ole kysyntää ja joiden on vaikea päästä edes työharjoitteluun.
&#8211; Monet kikkailevat koulun läpi saamatta lainkaan riittävästi lähiopetusta tai ohjausta. Lähiopetustunteja on välttämätöntä lisätä. Opiskelijan pitää käydä fyysisesti koulussa tai opetuspaikalla mieluiten joka päivä. Opiskelijoiden yksilöllinen oppimisen polku on ajatuksena kaunis, mutta opettajille liian työläs, Purra totesi.
Koulutusohjelmia on tarkasteltava
&#8211; Kolmivuotinen koulu, jossa on paljon ilmaa, tappaa monien motivaation. Tekemään ja töihin pitäisi päästä pian, Purra huomautti.
Koulutusohjelmien pituutta onkin Purran mielestä tarkasteltava.
&#8211; Saisiko kaksivuotisella koululla parempia tuloksia? Samalla on muistettava, että toinen aste käydään perinteisesti herkässä iässä ja koulunkäynnillä on muitakin tarkoituksia kuin asian oppiminen, Purra mietti.
Oppivelvollisuuden pidennys ei ratkaissut mitään
Purra arvosteli, että ammattikoulutuksen keskeyttämiseen hallituksen ”ideologinen pakko-opetus” eli oppivelvollisuuden pidentäminen ei ole ratkaisu vaan peitepuikko.
&#8211; Koulupudokkuuteen on puututtava paljon voimakkaammin. Nuoret on vaikka haettava kotoa kouluun. Poissaoloja ei pidä katsoa läpi sormien, Purra totesi.
Kaikista ei tarvitse tulla korkeakoulutettuja
Ammatillinen koulutus ja duunarialat tarvitsevat arvonpalautuksen, eikä kaikista Purran mukaan tarvitse eikä pidä tulla korkeakoulutettuja.
&#8211; Korkeakoulutusta korostava yhteiskunnallinen puhe sivuuttaa ammatilliset osaajat – joita nykyään nähdäänkin olevan vain Euroopan ulkopuolella. Korkeakoulutettujen ylistyspuhe sivuuttaa yleensä kokonaan sen, mille aloille korkeakoulutettuja tarvitaan lisää. Ei suinkaan kaikille, Purra totesi.
&#8211; Oppilaitoksista pitää valmistua osaavia nuoria yritysten tarpeisiin. Melkein 70 prosenttia opiskelijoista on viime vuosina ollut aikuisia, ja yhä suurempi osa koulujen energiasta menee kotouttamiseen ja maahanmuuttajakoulutuksiin. Tämä on väärä suunta, vaikka tietenkin muutakin kuin nuorten tutkintokoulutusta tarvitaan.
Järjetöntä tuoda koulutettavia EU:n ulkopuolelta
Purra huomautti, että uusien osaajien kouluttaminen ja työikäisten osaamisen varmistaminen ovat keskeisiä kasvun tekijöitä. Ammatillinen koulutus tukee myös yrittäjyyttä, ja mahdollista työvoimapulaa korjataan huolehtimalla ammatillisesta koulutuksesta.
&#8211; On järjetöntä, miten vähän tästä puhutaan samalla kun niin monet tahot ovat valmiita tuomaan Euroopan ulkopuolelta meille tulevaisuuden vuosittaiset kymmenet tuhannet duunarit ja sellaisiksi koulutettavat.
Koulutus oikeille aloille
Purran mukaan yksi työvoimapulan syy on siinä, että ammatilliset oppilaitokset kouluttavat väärille aloille ja vuoropuhelu elinkeinoelämän ja yritysten kanssa on puutteellista. Perussuomalaisten mielestä valtion pitää ohjata koulutuspolitiikallaan ammatillista koulutuskenttää.
&#8211; Minne koulutetaan, kuinka paljon, millä alueilla – nämä pitää määrittää tarpeiden ja tulevaisuuden näkymien perusteella. Valtio on veronmaksajan rahalla koulutuksen keskeisin maksumies. Se vastaa myös koulutustuotoksen seurauksista, Purra huomautti.
Jo peruskoulussa oppilaanohjauksen pitäisi olla Purran mielestä selvästi konkreettisempaa.
&#8211; Nuori, joka suunnittelee, mille alalle kouluttautuu, hyötyy tiedosta, mikä on kannattavaa ja mistä on saatavilla mahdollisimman vakaa työura, osaamista vastaavalla palkalla. Järkivalinnat palkitsevat lopulta paitsi niiden tekijän myös korkeampaa työllisyyttä tavoittelevan kansakunnan. Ammattimies tai -nainen pääsee parhaimmillaan nopeasti työn pariin ja tienaamaan, Purra totesi.
Oppimistakuu ammattikouluihin
Myös ammatilliseen kouluun pitää saada perussuomalaisten mielestä oppimistakuu. Takuu tarkoittaa käytännössä sitä, että mikäli vaadittavaa osaamista ja taitoja ei saavuteta, kurssit pitää uusia. Todistusta ei voi siis saada, mikäli vaadittavaa osaamista ei saavuteta.
&#8211; Myös oppisopimusmalleja on kehitettävä, sillä niillä pääsee joustavasti työelämään. Oppisopimus on monille erinomainen polku työelämään. Pk-yritysten kannalta työpaikoilla järjestettävä koulutus on hyvä tapa etsiä ja kasvattaa omia työntekijöitä, Purra totesi.
Purra huomautti, että oppisopimuksen aikainen palkkaus on saatava vastaamaan opiskelijan osaamisen kehittymistä.
&#8211; Tämä kannustaa työnantajia lähtemään mukaan oppisopimuskoulutukseen. Kun työntekijät sitoutetaan yritykseen, kaikki hyötyvät. Tällä hetkellä sitouttaminen ei useinkaan toimi. Väki vaihtuu, eikä oppisopimuskoulutukseen mukaan lähteminen houkuta.
&#8211; Suomella on paljon korjattavaa ammatillisen koulutuksen sektorilla. Toivoisin, että asia saisi enemmän huomiota. Monesti keskustelu keskittyy vain korkeakoulutettaviin, ja ammattialoilla huomio on heti maahanmuutossa. Perussuomalaisten mielestä meidän pitää saada oma järjestelmämme toimimaan paljon paremmin, Purra päätti.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 13.2. - Riikka Purra: Koulu kuntoon!" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/6X1Noonm-ag?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Purra: Ammattikouluihin oppimistakuu, lisää lähiopetusta ja opetusta oikeille aloille: ”Kolmivuotinen koulu, jossa on paljon ilmaa, tappaa monien motivaation”

Perussuomalaisten Riikka Purra, Mari Rantanen ja Jussi Halla-aho jättivät tänään hallintovaliokunnassa vastalauseen hallituksen esitykseen, jolla merkittävästi helpotetaan kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa muun muassa opiskelun tai työharjoittelun kautta. Perussuomalaiset esittivät, että koko lakiehdotus hylätään.

Esityksen mukaan EU:n ulkopuolelta tuleville maahanmuuttajille myönnetään ensimmäinen oleskelulupa opiskelun perusteella suoraan koko tutkinnon tai opintojen suorittamisen keston ajalle. Lisäksi opiskelijan tulee esittää jatkossa selvitys toimeentulosta vain yhdeltä vuodelta, vaikka lupa myönnetään pidemmäksi ajaksi.
Jopa turvapaikkaa hakenut, kielteisen päätöksen ja karkotuspäätöksen saanut voi hakea oleskelulupaa.
Vetovoimatekijä sosiaaliperusteiselle maahanmuutolle 
Perussuomalaisten mukaan esitys luo huomattavan vetovoimatekijän Suomelle sosiaalisesti ja taloudellisesti kestämättömälle sosiaaliperusteiselle maahanmuutolle. Esitettyjen lakimuutosten onkin arvioitu lisäävän ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää tuhansilla jo lähivuosina.
&#8211; Esityksessä on jälleen kerran arvioitu täysin puutteellisesti taloudelliset vaikutukset. Hallitus ei ole ottanut asiakseen selvittää niitä. Kukaan ei täällä elä 560 eurolla kuukaudessa. Mutta maahanmuuttoa on saatava, vaatii hallitus, Riikka Purra ihmettelee.
Kuntaliiton arvion mukaan esitetyt muutokset kasvattavat menoja ainakin toimeentulotukimenojen muodossa.
&#8211; Esitys aiheuttaa merkittävän kasvun sosiaalimenoihin jo siitäkin syystä, että Suomessa jopa korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistymisessä on merkittäviä ongelmia, Mari Rantanen huomauttaa.
Liian alhainen toimeentulovaatimus
Ulkomaalaiselle opiskelijalle myönnetyn jatkuvan oleskeluluvan perusteella myös heidän perheenjäsenilleen myönnettäisiin jatkuva oleskelulupa. Heillekin syntyisi mahdollisuus saada työmarkkinatukea.
&#8211; Ulkomaalaisten opiskelijoiden ja heidän perheenjäsentensä elämisestä aiheutuvat kulut lankeavat veronmaksajan maksettavaksi. Opiskelijoilta vain kerran edellytetty kuukausittainen toimeentulovaatimus on naurettavan matala. Muuta valvontaa ei käytännössä ole, Rantanen sanoo.
Esityksessä vakava yhdenvertaisuusongelma
Kelan asiantuntijalausunnosta ilmenee, että ulkomaalaisen opiskelijan joutuessa taloudellisen tuen tarpeeseen hänelle voi syntyä perustoimeentulotukioikeus erilaisin ja muihin opiskelijoihin nähden matalammin kriteerein ja ilman velvollisuutta turvautua ensisijaisesti opintolainaan.
&#8211; Tilanne asettaa suomalaiset opiskelijat eriarvoiseen asemaan. Suomi siis antaa paremmat opintososiaaliset edut EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville, sillä suomalaisten opiskelijoiden tulee turvautua ensisijaisesti opintolainaan, kun ulkomaalaisille taas tulee suoraan oikeus toimeentulotukeen, Purra sanoo.
Karkotettavat mukaan opintoihin
Esityksen mukaan jopa turvapaikkaa hakeneet ja karkotuspäätöksen saaneet voivat hakea oleskelulupia, ja heille voidaan myöntää oleskelulupa.
Perussuomalaisten mielestä tämä mahdollistaa turvapaikkajärjestelmän laajamittaisen hyväksikäytön eikä tällaista ohituskaistaa pidä luoda. Ruotsista on riittävästi varoittavia esimerkkejä.
&#8211; Hallitus pyrkii kaikin keinoin rapauttamaan turvapaikkajärjestelmän ja sen uskottavuuden. Jatkossa ei olisi mitään väliä, millä perusteilla Suomeen saapuu tai tuleeko vailla mitään perusteita, jos kuitenkin oleskelulupa heltiää tavalla tai toisella, Jussi Halla-aho sanoo.

Hallitus lisää taas haitallista maahanmuuttoa: Miksi veronmaksajan pitää tämäkin kustantaa?

Ruotsin toiseksi suurimmassa kaupungissa on kevään mittaan riidelty vanhusten oikeudesta saada hoitoa ja hoivaa omalla äidinkielellään. Ruotsidemokraatit ovat tehneet aloitteen hoitoalan kielitaitovaatimuksesta ja nyt kyse on myös työntekijöiden palkankorotuksista.

Göteborgs Tidning <a href="https://www.gp.se/nyheter/g%C3%B6teborg/gert-81-lider-av-hemtj%C3%A4nstens-bristande-svenska-bryter-ned-mig-1.46461804">julkaisi</a> toukokuun puolivälissä reportaasin vanhusten arjesta miljoonakaupungissa. Jutussa kerrottu 81-vuotiaan Gert Larssonin tarina sai monen silmät avautumaan ja näkemään vanhusten arjen. Millaista elämä on silloin, jos itse on täysin riippuvainen muista ihmisistä.
Kun alati vaihtuvat hoitajat ja iäkäs ihminen eivät kielimuurin takia ymmärrä toisiaan syntyy ongelma, jonka mittakaavassa ei ole äärtä eikä määrää. Siinä eivät auta hyvä tahto tai vaihteleva ammattitaito, jos kumpikaan ei ole tietoinen siitä, missä nyt mennään. Seurauksena on vanhuksen epätoivo ja ahdistus niinä elämän vuosina, kun kaikki muutenkin voi olla hankalaa.
”Kielitaito on elintärkeää hoitoalalla”
Kuntatyöntekijöiden ammattiliitto <a href="https://www.kommunal.se/sites/default/files/attachment/svenska_spraket_a_och_o_inom_aldreomsorgen_webb_.pdf">kartoitti</a> tilanteen ja tuloksista tuli kristallin kirkkaasti ilmi, että hoitoalalla työskentelevillä on usein hälyttäviä vaikeuksia tulla toimeen maan valtakielellä.
Liiton mukaan kyseessä on vakava vika järjestelmässä. ”Viestintäkyky ja kielitaito ovat elintärkeitä työkaluja hoitoalalla”, selvityksessä painotetaan. Kyseessä ei siis ole ylhäältä byrokraattisesti johdettu erityyppisen työvoiman sijoittelukysymys.
GT:n <a href="https://www.gp.se/ledare/spr%C3%A5kkrav-i-%C3%A4ldreomsorgen-en-sj%C3%A4lvklarhet-1.47560984">pääkirjoituksessa</a> asiaan puututaan toteamalla, että maassa yleisimmin puhutun kielen taito pitäisi olla hoitoalalla itsestäänselvyys.
&#8211; Kyynisesti matalalle asetetut vaatimukset ovat todella loukkaavia. Ymmärrettävästi kyse on siitä, että vanhusten hoito on pitkään ollut yhteiskunnallisesti vähempiarvoista ja korona-aikana tämä on edelleen korostunut, arvioi pääkirjoitustoimittaja Håkan Boström.
Ruotsidemokraatit vaativat muutosta
Göteborgin ruotsidemokraatit tekivät viime vuonna valtuustoaloitteen, jonka mukaan hoitoalalle pitää asettaa vaatimus riittävästä kielitaidosta. Vasemmisto ja vihreät yhdessä oikeiston allianssipuolueiden kanssa äänestivät ehdotuksen nurin.
Kieliriita on jatkunut kevään mittaan uusin ehdotuksin ja äänestyksin lautakunnissa. Kaikki tahot myöntävät perusongelman eli epäpätevän työvoiman käyttämisen, kun ammattitaitoisia perushoitajia ei vain ole kasvavaan kysyntään nähden riittävästi.
Ruotsidemokraattien mukaan kyse on puhtaasti siitä, että kuntien on taattava hoitoalalle työskenteleville riittävä korvaus heidän arvokkaasta työstään. Tällöin puhutaan hoitajien palkankorotuksista ja niihin on kunnissa oltava varaa.

Hoitajien kielitaidottomuus herätti viimein yleisen mielipiteen Ruotsissa: ”Ikäihmisten on saatava heille kuuluvat palvelut omalla äidinkielellään”

työharjoittelu

Helsingin kaupunki tyrkyttää seteliä työnantajille ulkomaalaisten opiskelijoiden palkkaamisesta: ”Erittäin epäoikeudenmukaista suomalaisia kohtaan”

On tullut aika palauttaa ammatillinen koulutus ja duunarialat arvoonsa – Suomi tarvitsee osaavia suomalaisia ammattimiehiä ja -naisia

Purra: Ammattikouluihin oppimistakuu, lisää lähiopetusta ja opetusta oikeille aloille: ”Kolmivuotinen koulu, jossa on paljon ilmaa, tappaa monien motivaation”

Hallitus lisää taas haitallista maahanmuuttoa: Miksi veronmaksajan pitää tämäkin kustantaa?

Hoitajien kielitaidottomuus herätti viimein yleisen mielipiteen Ruotsissa: ”Ikäihmisten on saatava heille kuuluvat palvelut omalla äidinkielellään”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025