Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

työhyvinvointi

Hallitusneuvotteluja on käyty myös tänään Säätytalolla Helsingissä. Hallituksen muodostaja Petteri Orpo (kok.) sekä puoluejohtajat perussuomalaisten Riikka Purra, Anna-Maja Henriksson (rkp.) ja KD:n Sari Essayah kertoivat iltapäivällä tiedotustilaisuudessa neuvottelujen etenemisestä.

Hallituksen muodostaja Petteri Orpo kuvaili tiedotustilaisuudessa neuvottelujen sujuneen hyvässä hengessä, ja vaikka puolueiden näkemyksissä on erojakin, samaan suuntaan on silti ensimmäisellä neuvotteluviikolla päästy menemään:
&#8211; Totisella mielellä mutta päättäväisesti me ratkomme ongelmia, joissa näkemyksissä on eroja, mutta kaikilla täällä olevilla puolueilla on myös paljon yhdistäviä tekijöitä. Se luo hyvän pohjan onnistumiselle. Suomi on nyt pirullisten ongelmien keskellä.
Orpon mukaan alkuvaiheen tilannekuvasta on siirrytty jo tositoimiin ja ”hihat on kääritty”:
&#8211; Nyt on menossa intensiivinen työskentelyvaihe, ja ryhmät pääsevät enemmän ja enemmän töihin kiinni. Jo ensi viikolla alapöydät ja jaostot aloittavat työt. Sitten päästään yksityiskohtaisempiin asioihin ja niiden ratkomiseen.
<h4>Talousryhmä jo tositoimissa</h4>
Perussuomalaisten Riikka Purran mukaan useissa ryhmissä on kuulemiset vielä kesken eikä neuvotteluissa ole saatu suuria läpimurtoja, koska niihin ei ole vielä keskityttykään.
&#8211; Toisaalta joissakin ryhmissä on jo varsinaisia papereitakin valmistelussa. Etenkin pisimpään kokoustaneessa talousryhmässä ollaan jo tositoimissa.
Myös puheenjohtajapöytä kokoontuu säännöllisesti. Puheenjohtajien kesken keskustelluista asioista jokainen vie tiedon omalle ryhmällensä ja neuvottelijoille.
&#8211; Toistaiseksi valtavia ongelmia tai ratkaistavia asioita ei ole vielä noussut puheenjohtajapöydässä esille. Tänään puheenjohtajapöydässä kuultiin työmarkkinaosapuolia, Purra sanoi.
<h4>Työmarkkina-asioista keskusteltiin</h4>
Hän jatkoi, että työmarkkinaosapuolet kertoivat kannoistaan työllisyyteen ja eläkejärjestelmään.
&#8211; Kävimme lyhyttä keskustelua, pääasiassa asioista, joista olemme samaa mieltä, kuten työhyvinvointiin, työllisyysasteen nostamisen tarpeeseen ja ylipäätään työmarkkinoihin liittyvistä asioista.
Anna-Maja Henrikssonin mukaan työmarkkinaosapuolia oli hyvä kuulla.
&#8211; Oli tärkeää kuulla heidän näkemyksiään siitä, miten työllisyyttä saadaan nostettua.
<h4>Vähät rahat pyritään käyttämään hyvin</h4>
Orpon mukaan talousryhmä olisi saamassa valmiiksi alustavat raamit taloudesta ensi viikon alussa.
&#8211; Prosessi on vuorovaikutteinen. Puheenjohtajapöydässä määritellään tavoiteltua isoa kuvaa. Talousryhmä tekee sen pohjalta esityksen ja raamit reformipöydille ja alapöydille, jotka voivat katsoa oman budjettinsa sisällä, onko säästöt kohdennettu oikein ja mihin on olennaista käyttää rahaa. Isot reformit ovat kuitenkin lainsäädäntöhankkeita, tahtotilaa. Rahaa on vähän, ja se yritetään käyttää mahdollisimman hyvin.
Myös Purra halusi korostaa, että kyse on vastavuoroisuudesta talouspöydän ja muiden pöytien välillä.
&#8211; Niukkuutta ollaan jakamassa, ja olemme sitoutuneet löytämään sopeutuskohteita. Pyritään löytämään yhteisiä kohteita, joista olemme samaa mieltä, samoin kuin myös niitä kohteita, joihin haluamme panostaa enemmän. Kokonaisuudessa on monta liikkuvaa osaa. Pyrimme tekemään hyvää työtä, joten tiukkoja aikatauluraameja ei ole.

Hallitusneuvottelut etenevät, kokonaisuuden liikkuvat osat hakevat paikkaansa – Purra: ”Niukkuutta ollaan jakamassa”

Eduskunta äänesti maanantaina hallituksen esityksestä koskien hoitajien pakkotyölakia. Perussuomalaisten kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen ihmettelevät, miksi lakia ei vedetty pois, vaikka teho-osastojen lakon lisäksi myös kotihoidon lakko kiellettiin oikeudessa.

&#8211; Käsittelyn aikana saimme tiedon, että oikeus oli kieltänyt myös Helsingin kotihoitoon kaavaillun lakon. Tämän tiedon myötä viimeinenkin oikeutus pakkolailta poistui. Tästä huolimatta hallitus ei vetänyt esitystään pois, vaan junttasi lain voimaan. Hoitajia jäivät tukemaan ainoastaan perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja viisi vasemmistoliiton kansanedustajaa. Vaikuttaa siltä, että kaapin paikan osoittamisesta hoitajille tuli hallitukselle arvovalta- ja kokoomukselle arvokysymys, Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen pohtivat.
Pahentaa vastakkainasettelua ja katkeruutta
Perussuomalaiset eivät hallituksen perusteluja lain välttämättömyydestä sulattaneet.
&#8211; Tämä laki ainoastaan pahentaa vastakkainasettelua ja katkeruutta, hoitajat ovat syystäkin loukkaantuneita. Hallitusta kiinnostaa potilasturvallisuus ainoastaan tekosyynä lakon murtamiselle. Suomessa kirjattiin viime vuonna yli 9 000 potilasvahinkoa, siis yli 24 joka päivä. Tämä ei hallitusta kiinnostanut, vaan hallitus alkoi puhua potilasturvallisuudesta vasta, kun hoitajat vaativat lisää palkkaa ja uhkasivat mennä lakkoon.
&#8211; Hallitus on ratkaissut hoitoalan ongelmia ainoastaan paperilla, eikä hallitus pysty toteuttamaan säätämäänsä hoitajamitoitusta käytännössä. Huonoin mahdollinen päätös tässä tilanteessa on lytätä hoitajat ja osoittaa heille, että he ovat tasan niin tärkeitä, että heidät pakotetaan töihin, mutta eivät niin tärkeitä, että heille pitäisi maksaa kunnollista palkkaa. Mitään ymmärrystä tai tukea naisvaltaisten alojen pienipalkkaisille ja ammattitaitoisille työntekijöille ei naisvaltaiselta hallitukselta löytynyt, Juvonen moittii.
Suomalaisia hoitajia arvostetaan ulkomailla
Suomalaisia hoitajia arvostetaan kaikkialla muualla paitsi Suomessa.
&#8211; Yhä useampi hoitaja uupuu työssään ja moni on hakeutumassa toiselle alalle tai töihin naapurimaihin. Lapissa Ruotsin puolelle siirtyvä lähihoitaja saa palkkaansa tuhannen euron korotuksen, sairaanhoitaja vieläkin enemmän, Norjan palkoista tai työehdoista puhumattakaan. Suomalaisten hoitajien ammattitaitoa arvostetaan ulkomailla, mutta Suomessa ei, ja ratkaisuksi tarjotaan filippiiniläishoitajien palkkaamista, joka ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa, koska hoitajapula on kuitenkin kansainvälinen ilmiö.
&#8211; Pelkästään vanhuspalveluihin tarvittaisiin 30 000 uutta työntekijää tällä vuosikymmenellä, mutta valtio ja kuntatyönantaja kiihdyttävät tällä pakkotyölailla joukkopakoa entisestään ja ajavat nykyisetkin hoitajat vuokratyöfirmoihin paremman palkan ja joustavamman työajan toivossa. Tämä ei ole ratkaisuhakuista eikä pitkäjänteistä. Hallituksella on rahaa vaikka mihin toisarvoiseen, mutta rahat loppuvat aina juuri silloin, kun on kyse hoitajien palkoista, Juuso ihmettelee.
Työn houkuttelevuutta lisättävä
Pitkällä tähtäimellä ainoa ratkaisu hoitajapulaan on lisätä hoitotyön houkuttelevuutta.
&#8211; Tilanne, jossa monet koulutetut ja ammattitaitoiset hoitotyön ammattilaiset vaihtavat alaa huonojen työolojen takia, on Suomen kannalta kestämätön. Palkkatasomme on jäänyt pahasti jälkeen muista Pohjoismaista ja moni lähtee ulkomaille töihin, koska siellä myös työoloihin kiinnitetään enemmän huomiota. Meillä on vakava ongelma hoitoalan veto- ja pitovoiman suhteen, ja hallituksen välinpitämätön tai jopa syyllistävä suhtautuminen hoitoalan ongelmiin vain pahentaa tilannetta entisestään.
&#8211; Tein asiasta kirjallisen kysymyksen, johon vastatessaan ministeri Krista Kiuru puhui koulutuksesta, hyvästä johtamisesta ja työhyvinvoinnista. Ministeri ei kuitenkaan vastannut, mitä näiden asioiden eteen aiotaan tehdä. Hallituspuolueiden vaalipuheet eivät ole toteutuneet missään muodossa, vaikka aikaa korjata hoitajien asiat olisi ollut jo yli kolme vuotta. Suurista puolueista ainoastaan perussuomalaiset antoi tukensa hoitajille, Reijonen kiteyttää.

Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Oikeus kielsi myös kotihoidon lakon – eduskunnan enemmistö halusi silti näyttää hoitajille kaapin paikan

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on laatinut toimenpidealoitteen ruoantuottajien työhyvinvoinnin ja henkisen kestokyvyn tukemisesta. Hän pitää äärimmäisen tärkeänä, että tuottajat saisivat apua jaksamiseensa suurten haasteiden edessä. Elomaa kerää tällä hetkellä toimenpidealoitteeseen allekirjoituksia kaikilta kansanedustajilta yli puoluerajojen.

&#8211; Suomen maatalous on ollut vaikeuksissa jo pidemmän aikaa. Ongelman ydin on alhaiset tuottajahinnat, joiden seurauksena tuottajien kannattavuus on ollut koetuksella, sanoo Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa.
Venäjän hyökkäyksen seurauksena esimerkiksi rehujen, lannoitteiden ja polttoaineiden hinnat ovat olleet rajussa nousussa ja voidaan puhua äärimmäisen vakavasta maataloutta koettelevasta kustannuskriisistä. Monilla tiloilla harkitaan jo lopettamista.
&#8211; Maatalous tarvitsee nyt laajamittaista tukea, jotta kotimainen ruoantuotanto ei kompastuisi mittavaan konkurssiaaltoon. Esimerkiksi tuottajahintoihin on saatava tuntuvia korotuksia, verotukseen helpotusta ja toiminnan sujuvuutta on parannettava keventämällä sääntelyä, hän toteaa.
Viime kädessä kyse on ihmisistä
Elomaan mukaan maatalousyrittäjien kannattavuuden parantaminen on elinehto kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuudelle, muttei sovi unohtaa, että viime kädessä on kyse ihmisistä ja heidän jaksamisestaan.
&#8211; Voimme kaikki vain kuvitella, kuinka kuormittavaa on tehdä töitä yrittäjänä, kun ulkoisista syistä johtuen tulos romahtaa eikä tehdystä työstä saa aina edes palkkaa. Kun tähän yhtälöön lisätään epävarmat tulevaisuudennäkymät, niin on päivänselvää, että työhyvinvointi ja jaksaminen ovat kovalla koetuksella, Elomaa kuvailee.
Monen jaksaminen äärirajoilla
Välitä viljelijästä -projektin tarkoitus on tarjota maatalousyrittäjille maksutonta ja luottamuksellista apua matalalla kynnyksellä silloin, kun henkiset voimavarat tai taloudelliset resurssit ovat koetuksella.
&#8211; Laajempien maatalousyrittäjiä tukevien poliittisten linjausten lisäksi tarvitaan nimenomaan työhyvinvointia ja henkistä jaksamista tukevia täsmätoimia. Välitä viljelijästä -projekti on hyvä esimerkki onnistuneesta hankkeesta, joka vastaa näihin haasteisiin. Sen jatkuvuus tulisi varmistaa rahoituksen kautta. Myös muiden vastaavien hankkeiden toteuttamista tulisi edistää jatkossa aktiivisesti, Elomaa pohtii.
&#8211; Monen ruoantuottajan jaksaminen on äärirajoilla, mistä on jo seurannut surullisia kohtaloita tiloilla. Ihmisten pahoinvointi heijastuu usein myös eläinten oloihin. Nyt tarvitaan nopeita ja tuntuvia toimia monella rintamalla ruoantuottajien tukemiseksi, jotta varmistamme kotimaisen ruoan saatavuuden tulevaisuudessa. Kyse on myös huoltovarmuudesta. Pelissä on valtavat panokset, hän kertoo.
&nbsp;

Ruoantuottajien jaksamista on tuettava – Elomaa: ”Pelissä on valtavat panokset”

Hallitus suunnittelee lakia potilasturvallisuuteen vedoten, joka käytännössä pakottaisi lakossa olevia hoitajia töihin. Lakiesityksen antaminen on viivästynyt aiotusta, ja sen tiedetään hiertävän hallituksen sisällä.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ihmettelee hallitusta, joka on jälleen kepittämässä hoitoalaa.
&#8211; Kauniista puheista huolimatta, etenkin aluevaalien alla, hallitus ei ole valmis tekemään mitään konkreettisia korjaustoimia hoitoalalle. Sen sijaan hoitajat ovat hallituksen poliittinen heittopussi, jolle voidaan lupailla mukavia ja tosipaikan tullen kuitenkin kepittää, Purra sanoo.
Vasemmisto raivoaisi, jos se olisi oppositiossa
&#8211; Jos maassa olisi oikeistohallitus, joka suunnittelisi hoitajien pakkolakia millä tahansa perusteilla, koko vasemmisto-oppositio raivoaisi ja kannustaisi Senaatintorilla toinen toistaan seuraavia mielenosoituksia. Ilmassa kaikuisivat lahtarisyytökset, kuten viime hallituskaudella. Pääministerikin vielä oppositiossa ollessaan kannusti naisvaltaisia aloja yleislakkoon palkkakehityksen ja arvostuksen nostamiseksi. Nytkö se ei sitten enää käy, Purra ihmettelee.
&#8211; Perussuomalaisten mielestä hoitajilla on täysi oikeus vaatia parempaa laillisessa lakossa.
Ratkaisu neuvottelemalla – ei pakkolaeilla
Purran mukaan hallituksen sote- ja hoitoalan ongelmien korjaaminen on luokattoman huonoa. Hän toivoo, että työmarkkinaosapuolet palaavat pian neuvottelupöytään, ja asiaan saadaan ratkaisu.
&#8211; Tosiasia on, että kunnilla ei ole rahaa tämänkään hetkisiin menoihin. Ei edes nykyisiin palveluihin sotessa. Kuntien talous on voimakkaan alijäämäinen, vaikka sitä koronatukipaketit keinotekoisesti peittelevät. Hallitukselta tulee uusia tehtäviä liukuhihnalta, mutta raha ei seuraa, Purra sanoo.
Soteuudistukseen riittävä rahoitus puuttuu yhä
&#8211; Surkeinta on, että kiireellä läpi vietyyn soteuudistukseen ei edelleenkään ole varattu edes välttämättömiä resursseja. Ei sen paremmin ICT:hen kuin palkkaharmonisointiin. Ei ole lainkaan selvää, että palveluita kyetään aikataulussa siirtämään hyvinvointialueen hoidettavaksi. Perussuomalaiset puhui tästä koko aluevaalikampanjan ajan, ja se on entistä ajankohtaisempaa. Lisäbudjeteista ei ole ollut riittävää apua, Purra kuvaa.
&#8211; Seuraavalle hallitukselleko tämäkin jää?
Ratkaisu menojen priorisoinnissa
&#8211; Rapautuvat terveyspalvelut, hoitoalan vakavat ongelmat työhyvinvoinnissa, aiottu pakkolaki ja soteuudistuskupla kertovat karua kieltään hallituksen kyvyttömyydestä lunastaa lupauksiaan tai edes puhua totta. Hoitoalalla on kriisi, Purra sanoo.
&#8211; Perussuomalaisten linjana on tärkeysjärjestys, jossa suomalainen tulee ensin &#8211; omien kansalaistemme turvallisuus ja hyvinvointi. Valtion kaikkien menojen pitäisi heijastaa tätä, ja siksi vastustamme rahojen jakamista pitkin maailmaa, maahanmuuttoon, kehitysapuun ja vaikuttamattomaan ilmastokunnianhimoon.
&#8211; Sitä pitäisi käyttää omiimme, kuten sotepalveluihin ja hoitoalan ongelmien korjaamiseen. Tähän hallitus ei ole valmis, Purra sanoo.

Purra: Hoitajilla on täysi oikeus vaatia parempaa laillisessa lakossa

Työhyvinvoinnin ja työkyvyn vaikutukset koskettavat työelämän ohella koko yhteiskuntaa. Hyvinvointia edistämällä voidaan vaikuttaa merkittävästi työllisyyteen ja samalla julkiseen talouteen. Perussuomalaisten Leena Meri painottaa resurssien ja riittävän henkilökunnan merkitystä työhyvinvoinnin vahvistamisessa. &#8211; Asia ei ratkea pelkästään työturvallisuuslainsäädäntöä kiristämällä, Meri painottaa.

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Leena Meri painottaa työhyvinvoinnin merkitystä yritysten menestymiselle ja samalla heijastusvaikutuksia koko yhteiskuntaan.
&#8211; Työ on tuottavaa, kun ihmiset voivat työpaikalla hyvin. Tämä koskee sekä johtoporrasta että työntekijöitä. Yhteiskunta taas tarvitsee yrityksiä, jotta meillä olisi hyvinvointia, Meri sanoo.
Hän osallistui eilen <a href="https://akava.fi/uutiset/akava-tyokyvyn-ja-tyohyvinvoinnin-edistaminen-keskeista-tyollisyydelle-ja-taloudelle/">Akavan</a> työhyvinvointiseminaariin.
Stressi vie sairauslomalle
<a href="https://akava.fi/blogit/komission-esitys-uudeksi-tyosuojelustrategiaksi-jaa-puolitiehen/">Tutkimusten</a> mukaan jopa 50 prosenttia EU:n jäsenmaiden työntekijöiden sairaspoissaoloista johtuu stressin, uupumuksen tai mielenterveyden ongelmista.
&#8211; Luku on valtava. On myös havaittu, että eniten kuormitusta aiheuttavat kiire, kireät aikataulut ja usean asian tekeminen samanaikaisesti. Asia ei ratkea pelkästään työturvallisuuslainsäädäntöä kiristämällä vaan huolehtimalla siitä, että työpaikalla on riittävä määrä käsipareja eli työntekijöitä, Meri sanoo.
Juurisyihin puututtava
Uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laski noin 8 prosenttia vuonna 2021. Silti työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi jopa 17 500 henkilöä. Usein taustalla ovat mielenterveysongelmat.
Meri toteaa, että yhteiskunnassa on tehtävä kaikki tarvittavat toimet mielenterveysongelmien ennaltaehkäisemiseksi.
&#8211; Olennaista on puuttua juurisyihin. Tilanne ei ratkea käyttämällä pelkästään yhtä työkalua.

Meri: Työuupumukseen ja kiireeseen ei auta pelkkä lainsäädännön kiristäminen vaan se, että työpaikalla on riittävästi porukkaa töissä

Korona toi korostetusti esiin Suomea jo vuosia piinanneen hoitajapulan, joka on nyt räjähtämässä käsiin. Terveyskeskuksissa, kotihoidossa ja hoivakodeissa on työaikalainsäädäntö pahimmillaan jouduttu heittämään roskakoriin.

Hoito ja hoiva perustuvat pitkälti siihen, että työntekijät joustavat ja kantavat vastuun asiakkaista. Työtä on tehty sydämellä, mutta nyt voimat ovat uupumassa. Valtaosa alalla on naisia.
Perussuomalainen kaupunginvaltuutettu, lähihoitaja Erja Gadd opiskelee parhaillaan sairaanhoitajaksi. Hän on työskennellyt yli 10 vuoden aikana useissa erityyppisissä yksiköissä.
Haastattelupäivänä Gadd meni töihin klo 15 ja jatkaa siitä yön yli aamuun klo 7.15. Seuraava vuoro alkaakin sitten taas klo 15, mutta jatkuu seuraavaan päivään klo 12.30 saakka. 16 tunnin työvuorot eivät ole harvinaisia.
&#8211; Ei tämä ole järkevää. Jos en tee näitä vuoroja, kuka ne sitten tekee, kun työntekijöitä ei ole?
Työaikalain mukaan työvuoro saisi olla maksimissaan 13 tuntia ja lepoa pitäisi olla välissä 11 tuntia. Ennen ylityöt sai pitää vapaana, nykyään ne on otettava rahana.
Hallintoa on liikaa
Moni hoitoalalle päätynyt on tehnyt ammatinvalintansa halusta auttaa. Nyt yhteiskunta käyttää sitä härskisti hyväkseen.
&#8211; Hyväsydämisinä me haluamme auttaa ja olemme aina valmiita joustamaan toisten eteen. Eivät hoitajat halua jättää pulaan asiakkaitaan eivätkä toisia hoitajia.
Gadd pelkää, että eteen tulee päiviä, jolloin töistä ei voi lähteä pois, kun hoitajia ei tule tilalle. Ongelma on palkkauksessa, arvostuksen puutteessa, työhyvinvoinnissa ja hallinnossa.
&#8211; Minulla on ollut hyviä lähiesimiehiä, mutta heidän kätensä ovat sidottuja, he eivät pysty tekemään mitään. Ylempi taho voisi tulla tekemään työtä eikä vain kuvitella, mitä tämä on.
Allekkain päättäviä tahoja on liikaa.
&#8211; Viesti ei mene ylös, kun on paljon väliportaita. Jonninjoutavaa turhaa hallintoa on liikaa, Gadd sanoo.
Koulutus näkyviin palkassa
Erja Gadd ei usko hoitajien palkkaan tulevan korotusta muutamaa kymppiä enempää. Kaikkien peruspalkka on sama käydyistä koulutuksista huolimatta.
&#8211; Hoitajat kouluttautuvat ja heitä jopa määrätään kouluttautumaan, mutta se ei näy palkassa. Jos saisi palkanlisää kouluttautumisten myötä, silloin näkyisi työn ja koulutuksen arvostus palkassa.
Nyt 30 opintopisteen koulutuksesta voi työnantaja maksaa esimerkiksi 50 euron kertakorvauksen. Gaddin peruspalkka on 2 100 euroa. Veron jälkeen käteen jää 1 500 euroa, josta pitää maksaa asuntolaina, autolaina ja eläminen.
&#8211; Ilman vuorotyö- ja viikonloppulisiä olisin miinuksella. Jos voisi lisäkoulutuksella nostaa peruspalkan 2 500 euroon kuukaudessa, moni opiskelisi lisää, mikä lisäisi arvostusta ja ammattitaitoa.
Jos palkanlisiin ei yhteiskunnalla ole varaa, auttaisi verotuksen helpottaminen.
&#8211; Työn verotus pienemmäksi, tai voisiko työnantaja kannustaa vaikka työmatkakorvauksella? On oikeus ja kohtuus saada työstä kohtuullinen korvaus. Ei meidän tarvitse alistua kynnysmatoiksi.
Polttoaineiden hintojen nousu tuntuu kaikkien kukkarossa. Harvassa paikassa töihin pääsee julkisilla liikennevälineillä.
&#8211; Kotihoidon väkikin rallaa tuolla, ja bensa maksaa 2 euroa litralta! Heille pitää saada työnantajan autot käyttöön tai kunnon korvaus oman auton käytöstä, Gadd vaatii.
Hoitajat tekemään varsinaista työtään
Monessa paikassa on usean hoitajan vajaus. Vajauksen lisäksi työmäärää lisäävät välilliset työt.
&#8211; Pyykkäämiset, tiskaamiset, roskien viennit. Senkin ajan voisi käyttää ihmisten hoitamiseen ja lääkesuunnitteluun. Hoitoapulaiset ovat näitä välillisiä töitä varten, mutta kun niitä ei ole.
Välilliset työt voisivat sopia myös monelle työllistettävälle. Terveyskeskuksissa apuna on muun muassa laitoshuoltajia ja muita tukityöhenkilöitä, jolloin hoitajat saavat keskittyä enemmän hoitamiseen.
Rokotuspakko ja valmiuslain uhka
Rokotuspakko aiheuttaa aina vain suurempaa katoa alalta.
&#8211; Pakko on aina huono. Meilläkin pitää olla itsemääräämisoikeus, Gadd sanoo.
Terveydenhoitoalan ammattilaisia huolettaa valmiuslaki, jonka käyttöönottoa hallitus harkitsee. Valmiuslaki antaa mahdollisuuden esimerkiksi siirtää ja perua lomia sekä määrätä hoitajia ylitöihin ilman mitään erityiskorvauksia. Se rajoittaa myös irtisanomisoikeutta.
&#8211; Rekisteröityneet hoitajat eivät voisi kieltäytyä tulemasta töihin.
JulkiTerhikkiin on kirjattu kaikki alan ammattilaiset. Osa heistä on ottanut nimensä sieltä pois valmiuslain pelon vuoksi.
&#8211; Monella hoitajalla on irtisanomisilmoitus valmiina työpaikan kaapissa odottamassa sitä viimeistä tikkiä, Gadd varoittaa.
Työssä jaksaa, jos työnantaja kuuntelee
Hoitotyö on silti monelle edelleen mieluista. Työssä jaksamiseen auttaa, jos työnantaja kuulee työntekijää.
&#8211; Jos joku haluaa tehdä vain jotain tiettyä vuoroa, se on ihan OK. Pakottaminen ei käy. Silloin työmotivaatio laskee. Nyt työkavereiden kanssa sovitellaan ja vaihdellaan tarvittaessa työvuorot niin, että ne sopivat jokaisen omaan elämään, Gadd sanoo.
&nbsp;

Palkka, arvostuksen puute ja rokotuspakko ajavat työntekijöitä pois hoitoalalta – myös valmiuslaki pelottaa

Perussuomalainen kansanedustaja Jari Ronkainen teki hallitukselle kirjallisen kysymyksen poliisien kokemasta kuormituksesta. Suomen Poliisijärjestöjen Liiton keskiviikkona julkistaman jäsenkyselyn tulokset ovat synkkää luettavaa.
&#8211; Työhyvinvointi ja -turvallisuus näyttävät laskeneen kaikilla mittareilla. Huolestuttavaa on myös, että yhdeksän kymmenestä kentällä olevasta poliisista ei pidä hallituksen suunnitelmaa poliisien määrän nostamisesta 7 500:aan vuoteen 2022 mennessä riittävänä, Jari Ronkainen kertoo.
Kansalaisten luottamus horjuu
Poliisin resurssipulan ja kiireen vuoksi jopa 100 000 hälytystehtävää on jäänyt ajamatta. Ronkainen on huolissaan kansalaisten luottamuksesta poliisiin.
&#8211; Jos Suomen kaltaisessa luottamusyhteiskunnassa kansalainen ei enää koe saavansa poliisilta apua konkreettisissa ongelmissa, niin ollaan huonolla tolalla. Vasteaikojen pidentyminen, rikosten selvitysmäärien lasku ja esimerkiksi liikennevalvonnan puute nakertavat kansalaisten luottamusta, Ronkainen perustelee.
Suomi matkalla Ruotsin tielle
Kyselyssä nousi esiin myös väkivaltaisten jengien ja kansainvälisen rikollisuuden lisääntyminen. Ronkainen esittää välittömiä lisäresursseja poliisille, mutta myös poliisin ja sisäministeriön sisäisten tehtävien priorisointia.
&#8211; Henkilöstöresurssia tulisi priorisoida siten, että turhasta otetaan pois ja kohdistetaan akuuteimpiin pisteisiin. Sisäministeri Ohisalon tulisi puuttua myös maahanmuuton myötä tulleeseen ja rajat ylittävään rikollisuuteen, ennen kuin Suomessakin ollaan Ruotsin tiellä, Ronkainen sanoo.

työhyvinvointi

Hallitusneuvottelut etenevät, kokonaisuuden liikkuvat osat hakevat paikkaansa – Purra: ”Niukkuutta ollaan jakamassa”

Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Oikeus kielsi myös kotihoidon lakon – eduskunnan enemmistö halusi silti näyttää hoitajille kaapin paikan

Ruoantuottajien jaksamista on tuettava – Elomaa: ”Pelissä on valtavat panokset”

Purra: Hoitajilla on täysi oikeus vaatia parempaa laillisessa lakossa

Meri: Työuupumukseen ja kiireeseen ei auta pelkkä lainsäädännön kiristäminen vaan se, että työpaikalla on riittävästi porukkaa töissä

Palkka, arvostuksen puute ja rokotuspakko ajavat työntekijöitä pois hoitoalalta – myös valmiuslaki pelottaa

Ronkainen huolissaan poliisien kokemasta kuormituksesta: ”Poliisien oma usko loppumassa”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025