Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

työkyky

Strandman varoittaa: Nuorten toimintakyvyn romahtaminen uhkaa Suomen tulevaisuutta

Lasten ja nuorten liikkumattomuus nousi vahvasti esille viime vuoden puolella Move!-mittauksen tulosten julkaisun jälkipyykkinä. Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa on huolissaan suomalaisnuorten heikosta kunnosta ja fyysisestä suorituskyvystä.

Move! testaa lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä, ja heikot tulokset herättivät laajalti huolta suomalaisnuorten jaksamisesta. Suppeana yhteenvetona voidaan todeta, että huono fyysinen suorituskyky haittaa jo monien nuorten arjen toimintakykyä.
&#8211; Yhteiskunnan kannalta olisi kriittistä saada vuosia jatkunut fyysisen toimintakyvyn laskeva trendi katkaistua. Heikko fyysinen kunto on vakava uhka suomalaisten hyvinvoinnille, jaksamiselle ja työkyvylle. Edellä mainittuihin liittyvät ongelmat puolestaan maksavat valtiolle pitkän pennin, kertoo Kike Elomaa.
Kroppa ja mieli kuntoon
Kroppa tarvitsee liikuntaa, eikä siitä tutkimustulosten valossa ole haittaa mielellekään. Liikuntatottumuksia on yhtä paljon kuin ihmisiäkin. Usein vertaillaan kovasti eri lajeja ja kuntoilumuotoja keskenään. Elomaan mielestä kaikki liikunta on hyvää liikuntaa, eikä pidä myöskään unohtaa arkiliikunnan merkitystä terveyden kannalta.
&#8211; Arjen pikku siirtymät ja askareet ovat yllättävän isossa roolissa liikkeen kokonaismäärän suhteen. Myös jalan tai pyörällä taitettavat työmatkat ovat varsinainen terveysteko. Lasten ja nuorten kohdalla arkiliikunnan, leikin ja pelin lisäksi liikuntaharrastusten merkitys on suuri.
&#8211; Liikunnan vaikutukset ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin ovat tuntuvat. Liike on tutkitusti oiva lääke myös kasvaviin mielenterveysongelmiin. Liikunnan sosiaalinen puoli on myös äärimmäisen tärkeä. Monissa liikuntaharrastuksissa korostuu yhdessä tekeminen, ja eri lajit tuovat yhteisen mielenkiinnon kohteen jakavia ihmisiä yhteen. Liikunta onkin Suomen suurin kansanliike, ja sen yhteiskunnallista arvoa ei voi rahassa mitata, Elomaa sanoo.
Kansanterveys tarvitsee liikuntaa
Ainoa kestävä ratkaisu terveydenhuollon jatkuvasti kasvaviin kustannuksiin on pyrkiä edistämään terveellistä elämäntapaa, jossa myös liikunta on väistämättä keskeisessä roolissa. Kansanterveys tarvitsee liikuntaa. Liikunnan edistäminen on luonteeltaan poikkihallinnollinen haaste.
&#8211; Esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla vaikutetaan koululiikunnan tuntimääriin, ja liikenne- ja viestintäministeriö määrittelee suuntaviivoja muun muassa kevyen liikenteen väylien rakentamiseen liittyen. Liikkumisvaikutuksia tulisikin pohtia kaikessa päätöksenteossa nykyistä enemmän.
&#8211; Samanaikaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi ottaa selvä vetovastuu liikuntapäätöksenteon johtamisesta yli ministeriörajojen. On myös päivänselvää, että valtakunnallinen liikkumisen edistäminen tulee edellyttämään valtiolta nykyistä enemmän rahaa.
&#8211; Valtion tasolla tulee myös miettiä liikunnan edistämistä liikkumista vähentävien seikkojen kautta. Arki on sähköistynyt vauhdilla ja saanut ihmiset entistä passiivisemmiksi monin tavoin. Kuinka paljon esimerkiksi sähköpotkulautojen yleistyminen on vähentänyt kävelyn tai pyöräilyn määrää? Elomaa kysyy.
Islannin malli käyttöön
Elomaa nostaa esille muutamia käytännön keinoja liikunnan edistämiseksi. Koululiikuntatunteja on tällä hetkellä aivan liian vähän. Liikuntatuntien määrä ei paljoa auta tällä hetkellä viikoittaisten liikuntasuositusten täyttämisessä.
&#8211; Lukion kurssimuotoisuus aiheuttaa puolestaan sen, että vähäiset liikuntatunnit keskittyvät muutamaan ajanjaksoon ja muulloin koululiikuntaa ei käytännössä ole lainkaan. Liikuntaa tulisi olla lukujärjestyksessä aina, sillä varastoon ei voi liikkua. Myös ammattikoulujen sekä korkeakoulujen liikuntaan tulisi satsata nykyistä enemmän.
&#8211; Harrastamisen hintaan on tultava helpotusta. Myös liikunnan harrastusmahdollisuuksia tulee kehittää esimerkiksi laajentamalla Harrastamisen Suomen malli -tyyppistä toimintaa. Liikuntapainotteista iltapäiväkerhotoimintaa on lisättävä kaikkialla Suomessa. Meilläkin tulisi tavoitella niin sanottua ”Islannin mallia”, jossa yhteiskunta ottaa suuren roolin lasten ja nuorten liikuttajana tukemalla eri lajien harrastamista ja organisoimalla jopa kyytejä harrastusten ja kodin välillä, Elomaa esittää.
Pyörät pyörimään heti
Koska liikuntatottumukset omaksutaan parhaiten nuorena, olisi erityisen tärkeää lisätä liikuntaa myös varhaiskasvatuksessa. Varttuneemmille ihmisille tulisi puolestaan järjestää ohjattua liikuntatoimintaa sekä tarjota laadukasta terveysneuvontaa. Paikoin hitiksi nousseet ostoskeskuskävelyt ovat hyvä esimerkki iäkkäämpien ihmisten liikuttamisesta.
&#8211; Liikunnallisen elämäntavan vahvistamiseen tulisi panostaa entistä enemmän myös Puolustusvoimissa, sillä se lisää myös valmiuksia puolustaa isänmaata. Varusmiesten heikkoon kuntoon on korkea aika puuttua määrätietoisesti. Liikunnan asemaa pitäisi vahvistaa kaiken muun lisäksi aktiivisella markkinoinnilla esimerkiksi erilaisten kampanjoiden kautta.
&#8211; Jokainen liikkuessa vuotanut hikipisara valuu kansanterveyden laariin. Terveyshaasteet ovat suuret ja terveydenhuollon menojen nousupaine kova. Myös terveydenhuollon kantokyvyn rajoista on syytä olla huolissaan. Samoin työkyvyn laajamittainen romahdus on varteenotettava uhkakuva. Terveyshaittojen ennaltaehkäisyyn olisi panostettava nyt voimalla, jos asioihin halutaan muutosta tulevaisuudessa. Pyörät on saatava pyörimään heti, ennen kuin liikkumattomuus räjähtää aivan käsiin, Elomaa päättää.
&nbsp;

Elomaa: Suomalaiset on saatava liikkeelle hinnalla millä hyvänsä

työkyky

Strandman varoittaa: Nuorten toimintakyvyn romahtaminen uhkaa Suomen tulevaisuutta

Elomaa: Suomalaiset on saatava liikkeelle hinnalla millä hyvänsä

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025