Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

työmarkkinaosapuolet

Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho muistuttaa, ettei ole kulunut kovinkaan pitkä aika siitä, kun maassamme vielä vallitsi konsensus siitä, että Suomi on suomalaisten oma maa eikä jonkun muun maa. Halla-aho ihmettelee etenkin suomalaista mediaa, joka kevään eduskuntavaalien jälkeen on ryhtynyt kaiuttamaan ja toistamaan Kremlin propagandaa natseista.

Työmiehen tuumaustunnilla tänään puhunut perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-aho toteaa, että vaikka aikaisemmin osapuolilla saattoi olla jyrkän erilaisia näkemyksiä siitä, miten asiat tulisi maassamme järjestää, yksimielisyys vallitsi kuitenkin sen suhteen, että Suomi on suomalaisten oma maa, eikä jonkun muun maa – vain eräät marginaaliryhmät, kuten taistolaiset olivat asiasta eri mieltä.
&#8211; Nykyään asiat ovat kääntyneet päälaelleen. Porvaristo ja työväenliike, puolueet ja työmarkkinajärjestöt edelleen tappelevat verisesti työn ja yrittämisen pelisäännöistä, mutta ne ovat hartaan yksimielisiä siitä, että Suomi ei ole suomalaisten maa vaan pikemminkin kaikkien muiden.
&#8211; Harva se päivä kuulemme vasemmiston kansanedustajien siteeraavan Elinkeinoelämän Keskusliittoa todistaessaan, miten Suomeen tarvitaan kymmeniä ja satoja tuhansia kehitysmaalaisia – nyt eikä kohta, Halla-aho sanoo.
Isänmaallisuus ei tunnusta poliittista väriä
Halla-aho toteaa, että näistä lähtökohdista hänellä ei ole ollut tarvetta asemoida itseään sen enempää oikealle kuin vasemmallekaan.
&#8211; Se, että kansantalous rakentuu työlle ja yrittämiselle ei ole ideologiaa vaan matemaattinen tosiasia. Ideologiaa on sen sijaan se, että meidän mielestämme Suomi on suomalaisten turvapaikka, ja että kaiken päätöksenteon ohjenuorana pitää olla suomalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolustaminen sisäisiä ja ulkoisia uhkia vastaan.
&#8211; Tämä on meidän ideologiamme, mutta sen voi jakaa mihin tahansa sosiaaliluokkaan kuuluva ihminen – isänmaallisuus ei ole oikeistolaista eikä vasemmistolaista.
Venäjän aggressio toi muistutuksen menneestä
Halla-aho sanoo, että sota Ukrainassa, venäläinen imperialismi sekä etupiiriajattelun paluu ovat tuoneet muistutuksen ulkoisista uhista, joiden luultiin jääneen menneeseen maailmaan.
&#8211; Kuluneet puolitoista vuotta ovat osoittaneet että suurten, eksistentiaalisten kysymysten äärellä erilaiset suomalaiset pystyvät – ainakin hetkeksi – panemaan syrjään keskinäisen vihanpitonsa ja löytämään yhteisen sävelen.
&#8211; Tosin on valittaen todettava, että osa kansalaisistamme ja poliitikoistamme jaksoi keskittyä maailman suuriin tapahtumiin, ja vapautensa puolesta taistelevien ukrainalaisten tukemiseen, vain hetkeksi aikaa ja palasi nopeasti lempipuuhaansa eli sisäiseen riidankylvöön, poliittisten kilpailijoiden demonisoimiseen, Halla-aho sanoo.
Riidankylvö alkoi pauhaamaan vaalien jälkeen
Riidankylvö nosti jälleen päätään etenkin viime eduskuntavaalien jälkeen.
&#8211; Kevään vaalitulos tuntuu ottaneen joissain piireissä niin koville, että yhteiskunnan toimintakyky ja eheys ja kansan etu ollaan valmiina uhraamaan ideologisen kiukuttelun alttarilla.
&#8211; Mielestäni oli erityisen hupaisaa, miten Suomessa paheksuttiin, että Venäjän media kertoo natsien päässeen valtaan Suomessa, kun Suomen oma media on rummuttanut kesäkuusta lähtien aivan samaa tarinaa, Halla-aho kummeksuu.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 25.9.2023" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/CvMODbX2uxs?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Halla-aho: Peruskonservatiiviset arvot ja isänmaallisuus olivat joskus sekä työväen että porvariston asia – ”Nykyään asiat ovat kääntyneet päälaelleen”

Pitkän työuran muun muassa ay-liikkeessä, viime vuosikymmeninä perussuomalaisissa tehnyt työmies Matti Putkonen isännöi tänään viimeistä tuumaustuntia ennen siirtymistään eläkkeelle.

Tuumaustunnilla Matti Putkonen totesi kantavansa murhetta ay-liikkeen nykytilasta.
&#8211; Ikuisena ay-äijänä olen todella murheellinen, kun ay-liikkeen naamiot putosivat ja alta paljastuivat demaripoliitikon kasvot. Marinin hallituksen aikana ay-liike mukisematta hyväksyi yksipuoliset heikennykset kuten eläkeputken tukkimisen ja aktiivimalli kakkosen.
Putkonen korostaa, että uuden hallitusohjelman kirjaukset ovat huomattavasti inhimillisemmät. Samalla ay-liike on kuitenkin muuttanut tavoitteitaan.
&#8211; Ay-liikkeen kärkitavoitteena on nyt yrittää mollata perussuomalaisia. Se väittää, että olisimme myyneet maahanmuuttokirjauksilla vaaliohjelman muut tavoitteet. Tämä ei pidä paikkaansa. Vaaliohjelmassamme lupasimme säilyttää työehtosopimusten yleissitovuuden ja korostaa ay-liikkeen roolia. Nämäkin lupauksemme toteutimme kovan väännön ansiosta. Neuvottelut katkesivat jopa kaksi kertaa, mutta me emme taipuneet.
&#8211; Kokoomuksen tavoitteena oli ay-liikkeen jäsenmaksun verovähennysoikeuden poisto. Perussuomalaiset tappelivat viimeiseen tuntiin saakka. Jäsenmaksun verovähennysoikeus säilyi. Tästä ei ole ollut julkisuudessa kiitosmainintoja varsinkaan ay-liikkeen puolelta.
Teollisuusliitto levitti valheita
Ay-liike on nyt aloittanut pistelakkojen sarjan. Putkonen sanoo, ettei pidä sitä järkevänä, koska kolmikantaneuvottelut eivät ole vielä edes kunnolla alkaneet.
-Viestit, joilla kiihotettaan työntekijöitä lakkoiluun ovat pääsääntöisesti valheellisia ja asenteellisia. Hallituksen toimin ei kenenkään sairausajan palkka heikkene. Käytännössä nykyinen järjestelmä säilyy elleivät liitot toisin sovi.
-Irtisanominen ei tule helpottumaan. Se voidaan kolmikantaisesti varmistaa lain perusteluosaa neuvoteltaessa. Edellytys on kuitenkin se, että liitot tulevat neuvottelemaan. Näin tärkeää asiaa ei pidä liittojen jättää hallituksen ja työantajien päätettäväksi. Neuvotteluista pois jääminen olisi jäsenten pettämistä, Putkonen sanoo.
Hän harmittelee myös oman liittonsa retoriikkaa.
&#8211; Valitettavasti oma liittoni Teollisuusliittokin syyllistyy valheiden levittämiseen. Se väittää että hallitusohjelman paikallinen sopiminen mahdollistaa sen, että kaikkia sitova paikallinen sopiminen menee jopa ohi luottamusmiehen. Tämä on yksi törkeimmistä valheista. Hallitusohjelmassa sovittiin Teollisuusliiton sopimuksen mukaisesti paikallisen sopimisen laajentaminen järjestäytymättömiin yrityksiin. Liiton sopimuksen mukaisesti niissä yrityksissä, joissa ei ole luottamusmiestä niin esimerkiksi henkilöstö valitsee neuvottelijat keskuudestaan. Heillä on samat oikeudet ja irtisanomissuojat kuin liittojen luottamusmiehillä. Sen lisäksi sovittiin, että heille annetaan tarvittava koulutus.
Media laiminlöi faktojen tarkistuksen
Putkonen paheksuu myös median toimintaa.
&#8211; Ikävintä on, että tiedotusvälineet ovat levittäneet ilman faktatarkistuksia demareiden ja ay-liikkeen valheellisia ja asenteellisia väittämiä. Tämän takia laitan tämän viikon aikana toimituksiin asioita selventävän muistion.
&#8211; Uudistukset on tarkoitus toteuttaa kolmikantaisesti hyödyntäen sekä elinkeinoelämän että palkansaajien järjestöjen osaamista. Onnistuakseen kolmikantaneuvottelut perustuvat luottamukseen ja tahtoon hakea yhteistä nimittäjää.
Neuvottelut ovat Putkosen mukaan menossa pahasti kiville.
&#8211; Ay-liike syyttää työministeriä sanelusta ja haluttomuudesta aidosti neuvotella. Työnantajat vain seuraavat katseella ja kuvittelevat, että voivat ulkoistaa oman edunvalvontansa hallitukselle. Näin tästä ei tule mitään.
Suomi on sopimalla nostettu ahdingosta
Putkonen sanoo, että on tullut aika hakea uusi alku kohentamalla keskinäistä luottamusta.
&#8211; Kaikilta osapuolilta tarvitaan luovuutta ja juostavuutta. Työnantajien on tultava joustavalla sopimushakuisuudella mukaan. Ay- liikkeen on lopetettava hokemasta ”ei”, ”ei käy”. On aika tuoda muutosesitykset pöytään perusteluineen. Mikäli ay-liike jättäytyy pois neuvotteluista, on se pettämässä jäsenistönsä pahan kerran.
&#8211; Työministeri Satosen on otettava enemmän osapuolten välillä luotsin roolia. Satosen on haettava aktiivisesti ja maltilla eri reittejä, joilla päästään yhteisesti satamaan. Joskus kannattaa ottaa yksi askel taaksepäin, jos tällä tavoin pääsee kaksi askelta eteenpäin.
Putkonen muistuttaa, että Suomi on sopimisen mallimaa.
&#8211; Sopimalla on maamme nostettu ylös syvästäkin ahdingosta. On todella häpeällistä, jos nyt sopimisen malli rikotaan poliittisilla asenteilla ja jääräpäisellä väkisin puskemisella.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 25.9.2023" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/CvMODbX2uxs?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Putkonen: Ay-liikkeen naamiot putosivat – alta paljastui demaripoliitikon kasvot

Hallitusohjelman kirjaukset työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan uudistuksista eivät miellytä ay-liikettä. Ammattiyhdistysväki on tällä viikolla ilmoittanut käynnistävänsä mielenilmaisuja ja työtaistelutoimia ympäri Suomea. Ay-johtajien retoriikka on entiseen tapaan sangen värikästä, mutta ei useinkaan tosiasioihin perustuvaa. Valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan liittojen yhteydet poliittiseen vasemmistoon olisi myös syytä tuoda vahvemmin esille. 


Ylen Ykkösaamussa tänään vieraillut valtiovarainministeri Riikka Purra pitää etenkin työntekijöiden suurimman etujärjestön SAK:n väitteitä <a href="https://areena.yle.fi/1-3239260">vahvasti vääristeltyinä</a>.
&#8211; Liittojen viime viikkoina jäsenistölleen lähettämissä kutsukirjeissä työtaistelutoimiin on esitetty vääristävää näkemystä hallitusohjelman kirjauksista. Kuitenkaan hallituksen toimet eivät ole juurikaan radikaaleja. Useimmissa Suomen verrokkimaissa samat työmarkkinauudistukset on toteutettu osin jo 1990-luvulla. Sama pätee sosiaaliturvaan. Haluamme liikkua tältäkin osin kohti Pohjoismaista suuntaa, samoin kuin vaikkapa maahanmuuttopolitiikan osalta.
Hallitus pyrkii rajoittamaan niin sanottuja tukilakkoja. Purra korostaa, että toimilla puututaan poliittiseen lakkoiluun.
&#8211; Siis puututaan siihen, että lakkoilulla vain ylipäätään vastustetaan hallitusta, eikä lakko liity työmarkkinaosapuolten kiistoihin, Purra tarkentaa.
Liitoilla vahva kytkös vasemmistoon
Ay-liikkeen retoriikassa tyypillisesti jätetään kertomatta se, että jo nyt hallitus kuulee laajasti ammattiliittoja useissa pöydissä ja neuvotteluissa.
&#8211; Työmarkkinaosapuolet osallistuvat neuvotteluihin. Heidän asemansa on turvattu useissa kolmikantaisissa työryhmissä, ja neuvotteluita käydään, Purra sanoo.
Hän jatkaa, että historiallisesti ay-liike on ollut hyödyllinen toimija yhteiskunnan rakentamisessa ja että ammattiliitoilla on edelleen oma tehtävänsä myös nykyisen hallituksen johtamassa Suomessa.
Purra kuitenkin katsoo, että nykypäivänä ay-liike on siirtynyt pitkälti poliittisen opposition linjalle, eli vastustamisen tielle. Purran mukaan liittojen yhteydet poliittiseen vasemmistoon olisikin syytä tuoda vahvemmin esille.
&#8211; Jos katsotaan esimerkiksi liittojen johtohenkilöitä, jotka pääosin edustavat sosialidemokraatteja ja vasemmistoa, samalla on hyvä tuoda esille selkeitä poliittisia &#8211; ja miksei myös taloudellisia kytköksiä.
Työnantajalla ja työntekijällä yhteinen etu
Uusi hallitus pyrkii eri keinoilla poistamaan työnteon kannustinongelmia, eli tekemään jatkossa työnteosta entistä kannattavampaa. Teennäinen vastakkainasettelu työmarkkinaosapuolten välillä ei ole Purran mukaan enää tätä päivää.
&#8211; Hallitusohjelman puitteissa teemme politiikkaa, joka paitsi vahvistaa työllisyyttä, se myös mahdollistaa yrityksille investoinnit ja uusien työntekijöiden palkkaamisen. Näen että tämä on nimenomaan suomalaisen työntekijän etu.
&#8211; Näin 2020-luvulla pienyrittäjän ja työntekijän intressit eivät heijastele sitä vahvasti polarisoitua käsitystä, jota erityisesti ay-liike edistää. Monissa tapauksissa yrittäjän ja työnantajan edut ovat samansuuntaisia. Myös julkisen talouden vahvistaminen ja velkaantumiskehityksen kääntäminen ilman muuta myös tukee työntekijää – ja samalla pienituloista ihmistä.
Velkaantumista ei taiteta yhdessä kaudessa
Hallitus alkaa supistamaan julkisen talouden alijäämää haastavassa tilanteessa. Valtiovarainministeriön päivittyneen ennusteen mukaan verotuotot ovat jäämässä ensi vuonna 1,4 miljardia euroa pienemmäksi kuin ministeriö ennakoi budjettiesityksessään elokuussa. Lisäksi ensi vuonna pelkkiin valtionvelan korkoihin menee yli kolme miljardia euroa.
Uusi hallitus selvästi vähentää valtion menoja. Purra kuitenkin muistuttaa, että velkaantumista ei käännetä laskevaan suuntaan yhden hallituskauden aikana.
&#8211; Olen korostanut jo ennen vaaleja, että tähän tarvitaan kaksi kautta. Suomen järjestelmä ei kestä sitä, että seuraavaksi vastareaktiona valtaan nousisi hallitus, joka ensimmäiseksi rikkoo menokehykset ja huoletta alkaa lisätä valtion menoja.
Valtiontaloudessa on oltava puskuria
Työllisyyden edistämisellä hallitus tavoittelee talouskasvua. Purra kuitenkin korostaa, että pelkän talouskasvun toiveiden varaan ei voi jäädä, vaan rinnalla tarvitaan välttämättä myös menosäästöjä ja rakenneuudistuksia.
Kuten viime vuosina on nähty, maailman tapahtumat voivat yllättää valtapoliitikot. Purra korostaakin, että tulevaisuuteen on jätettävä myös taloudellista pelivaraa.
&#8211; Yksi peruste sille, että taloudesta on huolehdittava paremmin, on se, että mitä tahansa yllättävää voi tapahtua. Meillä on oltava puskureita ja mahdollisuuksia reagoida tuleviin yllätyksiin.
Ylen Ykkösaamua seurasi myös Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttonen, joka oli tyytyväinen valtiovarainministerin linjauksiin.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Vaikuttaa siltä, että meillä on pitkästä aikaa ihan oikea Valtiovarainministeri.
&mdash; Vesa Puttonen (@InvestmentTraps) <a href="https://twitter.com/InvestmentTraps/status/1705488460889346320?ref_src=twsrc%5Etfw">September 23, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&nbsp;

Valtiovarainministeri Purra: Hallitus tekee työllisyyttä vahvistavaa politiikkaa – ”Nimenomaan suomalaisen työntekijän etu”

Hallitusneuvotteluja on käyty myös tänään Säätytalolla Helsingissä. Hallituksen muodostaja Petteri Orpo (kok.) sekä puoluejohtajat perussuomalaisten Riikka Purra, Anna-Maja Henriksson (rkp.) ja KD:n Sari Essayah kertoivat iltapäivällä tiedotustilaisuudessa neuvottelujen etenemisestä.

Hallituksen muodostaja Petteri Orpo kuvaili tiedotustilaisuudessa neuvottelujen sujuneen hyvässä hengessä, ja vaikka puolueiden näkemyksissä on erojakin, samaan suuntaan on silti ensimmäisellä neuvotteluviikolla päästy menemään:
&#8211; Totisella mielellä mutta päättäväisesti me ratkomme ongelmia, joissa näkemyksissä on eroja, mutta kaikilla täällä olevilla puolueilla on myös paljon yhdistäviä tekijöitä. Se luo hyvän pohjan onnistumiselle. Suomi on nyt pirullisten ongelmien keskellä.
Orpon mukaan alkuvaiheen tilannekuvasta on siirrytty jo tositoimiin ja ”hihat on kääritty”:
&#8211; Nyt on menossa intensiivinen työskentelyvaihe, ja ryhmät pääsevät enemmän ja enemmän töihin kiinni. Jo ensi viikolla alapöydät ja jaostot aloittavat työt. Sitten päästään yksityiskohtaisempiin asioihin ja niiden ratkomiseen.
<h4>Talousryhmä jo tositoimissa</h4>
Perussuomalaisten Riikka Purran mukaan useissa ryhmissä on kuulemiset vielä kesken eikä neuvotteluissa ole saatu suuria läpimurtoja, koska niihin ei ole vielä keskityttykään.
&#8211; Toisaalta joissakin ryhmissä on jo varsinaisia papereitakin valmistelussa. Etenkin pisimpään kokoustaneessa talousryhmässä ollaan jo tositoimissa.
Myös puheenjohtajapöytä kokoontuu säännöllisesti. Puheenjohtajien kesken keskustelluista asioista jokainen vie tiedon omalle ryhmällensä ja neuvottelijoille.
&#8211; Toistaiseksi valtavia ongelmia tai ratkaistavia asioita ei ole vielä noussut puheenjohtajapöydässä esille. Tänään puheenjohtajapöydässä kuultiin työmarkkinaosapuolia, Purra sanoi.
<h4>Työmarkkina-asioista keskusteltiin</h4>
Hän jatkoi, että työmarkkinaosapuolet kertoivat kannoistaan työllisyyteen ja eläkejärjestelmään.
&#8211; Kävimme lyhyttä keskustelua, pääasiassa asioista, joista olemme samaa mieltä, kuten työhyvinvointiin, työllisyysasteen nostamisen tarpeeseen ja ylipäätään työmarkkinoihin liittyvistä asioista.
Anna-Maja Henrikssonin mukaan työmarkkinaosapuolia oli hyvä kuulla.
&#8211; Oli tärkeää kuulla heidän näkemyksiään siitä, miten työllisyyttä saadaan nostettua.
<h4>Vähät rahat pyritään käyttämään hyvin</h4>
Orpon mukaan talousryhmä olisi saamassa valmiiksi alustavat raamit taloudesta ensi viikon alussa.
&#8211; Prosessi on vuorovaikutteinen. Puheenjohtajapöydässä määritellään tavoiteltua isoa kuvaa. Talousryhmä tekee sen pohjalta esityksen ja raamit reformipöydille ja alapöydille, jotka voivat katsoa oman budjettinsa sisällä, onko säästöt kohdennettu oikein ja mihin on olennaista käyttää rahaa. Isot reformit ovat kuitenkin lainsäädäntöhankkeita, tahtotilaa. Rahaa on vähän, ja se yritetään käyttää mahdollisimman hyvin.
Myös Purra halusi korostaa, että kyse on vastavuoroisuudesta talouspöydän ja muiden pöytien välillä.
&#8211; Niukkuutta ollaan jakamassa, ja olemme sitoutuneet löytämään sopeutuskohteita. Pyritään löytämään yhteisiä kohteita, joista olemme samaa mieltä, samoin kuin myös niitä kohteita, joihin haluamme panostaa enemmän. Kokonaisuudessa on monta liikkuvaa osaa. Pyrimme tekemään hyvää työtä, joten tiukkoja aikatauluraameja ei ole.

Hallitusneuvottelut etenevät, kokonaisuuden liikkuvat osat hakevat paikkaansa – Purra: ”Niukkuutta ollaan jakamassa”

Ruotsin hallitus haluaa ruotsidemokraattien tuella kiristää työperäisen maahanmuuton ehtoja siten, että kouluttamattomalla työvoimalla ei ole juurikaan maahan asiaa. Töihin tulijalle on maksettava vähintäin mediaanipalkkaa. Työnantajat ovat eri mieltä ja ammattiliitotkin nikottelevat, ainakin periaatteesta.

&#8211; Lyhyesti sanottuna homma menee niin, että kiristämme työperäisen maahanmuuton ehtoja yleensä ja edistämme samalla korkeasti koulutettujen maahanmuuttoa, <a href="https://www.dn.se/sverige/presstraff-om-skarpta-villkor-for-arbetskraftsinvandring/">sanoo</a> maahanmuuttoministeri Maria Malmer Stenergard Dagens Nyheterissä.
&#8211; Kyse on siis EU:n ulkopuolelta tulevasta työvoimasta.
Lähtökohtana työlupia myönnettäisiin tulevaisuudessa vain sellaisiin töihin, joiden palkkataso vastaa vähintään ruotsalaista mediaanipalkkaa. Tästä löytyy maininta jo ruotsidemokraattien ja hallituspuolueiden yhteisestä Tidö-sopimuksesta.
Palkkavaatimukseen huima korotus
Ammattiliittoja lähellä olevan Arbetet-lehden <a href="https://arbetet.se/2022/12/05/lista-yrkena-dar-regeringen-vill-stoppa-arbetskraftsinvandrare/">mukaan</a> Ruotsiin töihin tulevan pitäisi tienata vähintään 33 200 kruunua (2 964 euroa) kuukaudessa. Korotus on huomattava verrattuna nykyiseen vaatimukseen eli 13 000 kruunuun kuukaudessa.
Arbetet-lehti huomauttaa, että mahdollisen palkkakynnyksen alle jää huima määrä tunnettuja ammatteja kuten vaikkapa marjanpoimijat, kotiavustajat, eläintenhoitajat, taksinkuljettajat, keittiöapulaiset sekä hovimestarit.
Stoppi halpatyövoimalle
Työnantajaleiristä kuuluu puolestaan parahduksia, joissa muistutetaan, että mahdollinen uusi palkkakynnys sulkee pois EU:n ulkopuolelta tulevan työvoiman, jota tarvitaan erityisesti matalapalkka-aloja riivaavan työvoimapulan Ruotsissa.
Samalla hallitus tulee palkkoihin puuttumalla sekaantumaan asioihin, jotka kuuluvat ainoastaan työmarkkinaosapuolille, toteaa paikallisen Elinkeinoelämän keskusliiton varatoimitusjohtaja Karin Johansson.

Porvarihallitus ja ruotsidemokraatit haluavat pistää stopin EU:n ulkopuoliselle halpatyövoimalle – työnantajat tuohtuivat

Suomen hoivakriisi on kytenyt jo vuosikausia. Yhä useampi hoitaja uupuu työssään ja jäljellä olevista hoitajista moni on hakeutumassa opiskelemaan toiselle alalla tai siirtyy hoitoalan töihin naapurimaihin, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso. 


Esimerkiksi Lapissa yhä useampi hoitaja valitsee työskentelyn Tornionjoen toisella puolella Ruotsissa. Lähihoitajalle se tarkoittaa kuukausipalkkaan tuhannen euron korotusta ja sairaanhoitajalle vielä enemmän.
&#8211; Suomessa hoitajia potkittiin palkattomalle vapaalle koronanrokotusten puuttumisen vuoksi vain vähän aikaa sitten. Nyt heitä ollaan pakottamassa töihin laillisen työtaistelutoimenpiteen aikana, Kaisa Juuso ihmettelee.
&#8211; Tähän asti hallitus on vannonut käsi sydämellä, että työmarkkinaosapuolten välisiin neuvotteluihin ei puututa. No, siihen kuitenkin puututaan menemällä Kuntatyönantajaliiton puolelle tässä työtaistelussa. Se on virhe, joka tulee vaikeuttamaan neuvotteluita entisestään ja kasvattaa joukkopakoa alalta. Pakko sanoa, että hallituksen ei ole mitenkään ratkaisuhakuista eikä pitkäjänteistä. Ainoastaan hätäisesti kyhättyjä pakkolakeja hoitajille.
Rahaa riittää toissijaisiin kohteisiin
Väestö vanhenee ja hoivapalveluiden tarve kasvaa koko ajan. Ongelmaa ei Juuson mielestä ratkaista filippiiniläishoitajilla, sillä hoitajapula ei kosketa vain Suomea, vaan heistä kilpaillaan jo kansainvälisellä tasolla.
&#8211; Erityisesti suomalaisten hoitajien ammattitaitoa arvostetaan ulkomailla. Suomessa hoitajia siirtyy myös yhä enemmän vuokrafirmojen listoille paremman palkan ja joustavamman työajan houkuttelemina. Se taas johtaa siihen, että vakituisten hoitajien työaikaa kuluu koko ajan vaihtuvien keikkalaisten opastukseen, hoitovirheet kasvavat ja vakihoitajat väsyvät entisestään.
&#8211; Hoitajaliitot ovat laskeneet, että heidän esittämänsä pakkaohjelman kustannukset olisivat vuositasolla 306 – 353 miljoonaa euroa. Vuosien mittaan olen huomannut, että valtiolta loppuvat rahat aina silloin, kun puhutaan hoitajien palkoista. Moniin muihin, mielestäni toisarvoisempiin kohteisiin rahaa kuitenkin kuin ihmeen kaupalla löytyy. Mielestäni hoitajaliittojen palkkavaatimus on kohtuullinen ja se pitäisi hyväksyä, muuten Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on vakavassa kriisissä. Ihmettelen kuntatyönantajaliiton toimintaa palkkakiistassa, Juuso puuskahtaa.

työmarkkinaosapuolet

Halla-aho: Peruskonservatiiviset arvot ja isänmaallisuus olivat joskus sekä työväen että porvariston asia – ”Nykyään asiat ovat kääntyneet päälaelleen”

Putkonen: Ay-liikkeen naamiot putosivat – alta paljastui demaripoliitikon kasvot

Valtiovarainministeri Purra: Hallitus tekee työllisyyttä vahvistavaa politiikkaa – ”Nimenomaan suomalaisen työntekijän etu”

Hallitusneuvottelut etenevät, kokonaisuuden liikkuvat osat hakevat paikkaansa – Purra: ”Niukkuutta ollaan jakamassa”

Porvarihallitus ja ruotsidemokraatit haluavat pistää stopin EU:n ulkopuoliselle halpatyövoimalle – työnantajat tuohtuivat

Juuso: Ei pakkolakeja hoitajille – hoivakriisi pahenee entisestään

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025