Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

työmarkkinapolitiikka

Ruotsalaisen valtamedia Svenska Dagbladetin pääkirjoitustoimittaja katselee norsunluutornistaan naapurimaan tapahtumia ja kommentoi samalla ”paksukalloisten dinosaurusten” sarvienkalistelua suomalaisilla työmarkkinoilla. Suomella olisi kiire saada työmarkkinat samaan kuosiin muiden Pohjoismaiden kanssa.

Pääkirjoitustoimittaja Janerik Larsson kuvailee Svenska Dagbladetissa Suomen työmarkkinoita kovin erilaisiksi kuin vaikkapa Ruotsissa tai Norjassa. Aivan erityisen paljon suomalaiset työmarkkinat eroavat Tanskan joustavasta järjestelmästä.
Larsson <a href="https://www.svd.se/a/LlvE9x/kan-finland-ga-at-danskt-hall#:~:text=Hufvudstadsbladets%20i%20Danmark%20baserade%20reporter,skulle%20inneb%C3%A4ra%20mindre%20politisk%20inblandning.">kirjoittaa</a> poliittisten lakkojen herättävän ”hämmentyneitä reaktioita” ulkomailla ja muistuttaa Ruotsissa vallitsevasta työrauhasta: Ruotsi on nyt ”vetämässä pitemmän korren”.
Larsson muistuttaa opettavaisessa artikkelissaan lukijoita myös metsäjätti UPM:n kevättalven 2022 työtaistelusta, joka kesti 112 päivää ja jossa ammattiyhdistysliike sai näpeilleen.
Työvoima pitää saada liikkeelle
Larsson <a href="https://www.hbl.fi/artikel/b0d45f11-dce6-55c1-8adc-3151d375046b">siteeraa</a> tanskalaista työmarkkina-asiantuntijaa, jonka mielestä Suomen olisi aika modernisoida työmarkkinat naapurimaiden tapaan.
Se tarkoittaisi niukempaa poliittista sekaantumista asioihin.
&#8211; Tanskalaiset PK-yritykset ovat kaiken aikaa joutuneet sopeutumaan nopeisiin muutoksiin ja työvoiman liikkumiseen eri toimialojen välillä. Helppo palkata, helppo irtisanoa &#8211; mutta työntekijöiden tuntuvan muutosturvan myötä onnistunut malli. Sinne Suomella on vielä pitkä matka, Larsson päättää pohdiskelunsa.

Terveisiä naapurilta: Suomen PK-valtaisille työmarkkinoille sopisi Tanskan menestysmalli – joustavuus ja riittävä muutosturva onnistumisen takana

Kierrokset kasvavat kohti sunnuntaita ja se sai pontta pyttyyn MTV:n presidenttitentin ehdokkaisiin. Kissat nousivat pöydälle ammattimaisesti etenevässä vaalikeskustelussa ja kuva ehdokkaista piirtyi nyt jo kirkkaana: Jussi Halla-aho on raikas, rehellinen ja paras vaihtoehto menneisyydessä eläville ehdokkaille Suomen tasavallan seuraavaksi presidentiksi.

MTV:n <a href="https://www.mtv.fi/video/78cad8eadaef5e01d3b7/presidenttitentti-katso-koko-lahetys">presidenttitentti</a> lähti vilkkaasti liikkeelle työmarkkinapolitiikalla, joka tosin ei presidentin ydintehtäviin kuulu. Presidentillä voisi toki olla välittäjän roolia silloin, kun mopo on kirkkaasti karkuteillä. ”Tämä tilanne ei ole kenellekään hallinnassa”, luonnehti nykyistä lakkojen ja ulosmarssien sävyttämää työmarkkinatilannetta Olli Rehn.
&#8211; Meillä lainsäädännöstä päättää demokraattisesti vaaleissa kansan valitsema eduskunta ja luottamasta nauttiva hallitus, eikä millekään ulkoparlamentaariselle toimijalle voi antaa veto-oikeutta lainsäädäntöön, Jussi Halla-aho sanoi ja totesi myös, ettei presidentti voi lähteä mikromanageroimaan yhteiskuntaa, eikä ryhtyä osapuoleksi puoluepoliittisiin kysymyksiin.
&#8211; Ideologisesti halutaan laittaa ammattiyhdistysliike tässä maassa polvilleen ja valitettavasti se ei tuota mitään hyvää. Nyt rikotaan jotain sellaista, että emme tiedä miten se tullaan korjaamaan, maalaili puolestaan Jutta Urpilainen.
”Vääristynyt kuva todellisuudesta”
Urhot nousivat jälleen kumpujen yöstä, kun MTV:n uutistoimitus kaivoi esiin rasismikortin ja heilutteli sitä ehdokkaiden edessä. Kyseessä oli menneen kesän rasismikeskustelu, johon istuva presidenttikin puuttui omalla arvovallallaan.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti kahdesti kantaa valtoimenaan vellovaan rasismikohuun, ensin perussuomalaisten elinkeinoministeri Vilhelm Junnilaan ja sitten valtiovarainministeri Riikka Purran kirjoituksiin.
Halla-ahon mukaan presidentti Niinistö ”ei perehtynyt kovinkaan syvällisesti niihin asioihin, joihin hän otti kantaa”. Halla-ahon mukaan se, mitä ministereiden väitettiin sanoneen tai tehneen oli ”vääristynyt kuva todellisuudesta, niin kuin minä sen tunnen”.
Nollatoleranssi jengirikollisuudelle
&#8211; Jos tässä aihepiirissä pitäydytään, niin mieluummin esittäisin nollatoleranssia esimerkiksi lisääntyvälle nuorisoon kohdistuvalle väkivalta- ja ryöstörikollisuudelle, jengirikollisuudelle ja huumeiden katukaupalle, joka on maahanmuuttajien käsissä, Halla-aho muistutti mediatietoihin viitaten.
&#8211; Nämä ovat sellaisia todellisia suomalaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen vaikuttavia ja jatkuvasti pahenevia ongelmia, joita presidentin mielestäni pitäisi nostaa julkiseen keskusteluun.
Muiden ehdokkaiden mukaan Niinistö toimi pääpiirteissään oikein ottaessaan kantaa kesän rasismikeskusteluun.
&#8211; Meidän pitää kyetä sanoa ääneen ja huomaan, että Jussi Halla-aho ei edelleenkään kykene siihen. Pitää kyetä sanomaan ääneen, että rasismi on todellinen ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa, töräytti posetiivistaan Li Andersson.
Ukraina ei voita sotaa nykyisillä resursseilla
Ukrainan voitto Venäjästä uhkaa valua hiekkaan, jos tuki Ukrainalle ei lisäänny kiireen vilkkaa. Samaan aikaan Venäjä on siirtynyt sotatalouteen, odottaa Yhdysvaltain presidentinvaalien tuloksia ja kärrää aseita Pohjois-Koreasta sekä Iranista.
Puhetta on Euroopassa paljon mutta konkreettiset teot väljähtyvät. ”Onko tämä kaikki puhe Ukrainan voiton tärkeydestä, mitä tässä nyt on kuultu yli kaksi vuotta pelkkää teatteria, kun toimivaa aseapua ei olla vieläkään saatu kunnolla aikaiseksi”, kysyi MTV:n uutistoimitus.
&#8211; Ukraina ei ole voittamassa tätä sotaa nykyisillä resursseilla, eikä Venäjä häviämässä, analysoi Rehn sodan nykytilannetta. Hän vaati Euroopan unionilta päättäväistä taloudellista ja sotilaallista tukea Ukrainalle.
&#8211; Venäjän voiman täytyy kohdata vastavoima, painotti Mika Aaltola ja sanoi, että ”tämä pitää ymmärtää”, koska se on keskeinen sodan opetus tähän mennessä.
”Ukrainalaiset eivät voi sotia seteleillä”
Halla-ahon mukaan todellisuudelle vieraaseen optimismiin ei Ukrainassa ole syytä. Pitäisi ymmärtää, miten vakava ja huono tilanne oikeasti on ja toimia sen mukaisesti.
&#8211; Ukrainalle on toimitettu valtava määrä aseellista apua sekä Yhdysvalloista että Euroopasta, mutta tämä apu on ollut liian hidasta. Siihen on vaikuttanut yhtäältä haluttomuus sitoutua poliittisesti siihen, että Venäjän on hävittävä tämä sota. Lisäksi on ollut kyse rahasta.
&#8211; Nyt on ehkä suurin ongelma se, että sillä rahalla ei saa hankittua maailman markkinoilta riittävästi Ukrainaan toimitettavaa materiaalia, koska tuotantokapasiteettia ei ole riittävästi. Ukrainalaiset eivät voi sotia seteleillä. He tarvitsevat tykistöammuksia sekä raskasta kalustoa, joita tällä hetkellä on vaikea saada, Halla-aho huomautti.
Saunaan sulttaanin kanssa
MTV:n uutiset on kuulu kevennyksistään, eikä sellaiselta vältytty edes presidenttitentissä. Nyt kysymys kuului, kenen kanssa ehdokas haluaisi mennä suomalaisittain saunaan.
Sari Essayah lähtisi saunaan ”varmaankin naisen kanssa”, kuten Jutta Urpilainenkin ja löylytettävänä olisi tällöin Tanskan pääministeri Mette Frederiksen.
Li Andersson löylyttelisi mieluusti &#8211; yllättävää kyllä &#8211; Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun kanssa. Jussi Halla-ahonkin valinta oli persoonallinen:
&#8211; Jos sinne saunaan saa kutsua kenet tahansa, niin kannattaa tietysti käyttää tilannetta hyväkseen ja kutsua joku, jonka kanssa ei muuten pääsisi. Mieleeni tuli Brunein sulttaani, jonka nimeä en nyt muista, mutta luulen, että hän ei ole käynyt saunassa.

Halla-aho: Suomalaisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin vaikuttavat ja jatkuvasti pahenevat ongelmat ovat aiheita, joita presidentin pitäisi nostaa esiin

Vaalijuna jyskyttää jo miltei maitohapoilla kohti tammikuun 28. päivää. Aiheita on vatvottu moneen kertaan, mutta varovaisuus on edelleen valttia. Kipinöintiä presidenttiehdokkaiden välille syntyi IS:n vaalitentissä kuitenkin turvapaikanhakuun, työmarkkinapolitiikkaan ja julkisrahoitteiseen mediaan liittyvistä teemoista. Joistakin asioista vaietaan edelleen.

Ilta-Sanomien <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000010122444.html">vaalitentti</a> saatiin liikkeelle perinteisissä merkeissä eli puhe oli heti kättelyssä Venäjästä ja itärajasta. Nyt raja on kiinni, mutta mitä tehdään, kun ihmiset tulevat Venäjältä rajan yli tavalla tai toisella, lausuvat taikasanan ja hakevat turvapaikkaa.
&#8211; Vallitsevassa tilanteessa ei ole perusteltua ottaa vastaan turvapaikkahakemuksia niiltä ihmisiltä, jotka Venäjä työntää rajoille. Jos nämä henkilöt oleskelevat Venäjällä viisumilla, niin he eivät ole akuuttia hätää kotimaistaan pakenevia ihmisiä, aloitti Jussi Halla-aho.
&#8211; Joudumme pitämään rajan kiinni kaikelta liikenteeltä sen takia, että tulkintamme kansainvälisistä sopimuksista ja omasta lainsäädännöstämme ovat sellaisia, että ne eivät mahdollista ainoastaan turvapaikkahakemusten vastaanottamisen keskeyttämistä.
Turvapaikanhakijoita ei voi ottaa sisään siitä yksinkertaisesta syystä, että palauttaminen ei onnistu, Halla-aho perusteli. Vaikka todettaisiin, että henkilöllä ei ole oikeutta kansainväliseen suojeluun eli hän saisi kielteisen turvapaikkapäätöksen, niin hänen palauttamisensa lähtömaahan on mahdotonta.
Pakolaissopimukset uusiksi
Rajaa ei selvästikään olla vielä helmikuussa avaamassa, jos se on ehdokkaista kiinni. Harry Harkimo oli ehkä suoranuottisin ilmoittaessaan, että ”meidän pitää nyt unohtaa nämä kansainväliset sopimukset vähäksi aikaa, koska nyt me puhumme hybridivaikuttamisesta”.
&#8211; Emme me voi heitä Suomeen ottaa, kunnes saamme lait kuntoon, Harkimo sanoi.
Kansainväliset pakolaissopimukset pitäisi Olli Rehnin mielestä kirjoittaa uusiksi. Hallituksen pitäisi hänen mukaansa olla aktiivinen asiassa, niin ”että nämä sopimukset tunnistaisivat välineellistetyn maahanmuuton”.
Jutta Urpilaisen mukaan Suomi on sääntöpohjaiseen maailmanjärjestykseen uskova valtio ja sen takia meidän pitää noudattaa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia kaikissa olosuhteissa.
Kaksoiskansalaisuudesta erimielisyyttä
Ehdokkaiden sukset menivät osittain ristiin, kun heiltä kysyttiin venäläisten kaksoiskansalaisuuden mahdollisesta poistamisesta. Tuplakansalaisuuden myöntämisen lopettaisivat muut ehdokkaat Urpilaista ja Li Anderssonia lukuun ottamatta.
Pitäisikö kaksoiskansalaisuus poistaa venäläisiltä sitten myös takautuvasti? Moiseen eivät lähtisi Anderssonin ja Urpilaisen lisäksi myöskään Mika Aaltola, Pekka Haavisto saati Rehn.
Halla-aho, Stubb ja Sari Essayah olisivat valmiita poistamaan kaksoiskansalaisuuden venäläisiltä myös takautuvasti.
Yle mukaan säästötalkoisiin
Kotimaan asit kirvoittivat ehdokkailta kärjekkäitä kommentteja, kun IS:n toimittajat ottivat esille Halla-ahon näkemykset Yleisradion osallistumisesta leikkaustalkoisiin &#8211; muiden yhteiskunnallisten toimijoiden lailla.
&#8211; En esittänyt leikkausta poliittisin perustein. Totesin erikseen, että rahoitusta leikkaamalla ei tietenkään voida puuttua tai ratkaista Ylen journalistiikkaan tai sen värittyneisyyteen liittyviä ongelmia, vaan kyseessä on säästötoimenpide, Halla-aho painotti ja totesi, ettei Ylen rahoitus voi olla pyhä lehmä, johon ei saa missään olosuhteissa kajota.
Jutta Urpilainen epäili jopa, että Yle ja vapaan median haastaminen on Halla-aholle jonkinlainen ”musta piste”. Myös Haavistolle Yle on erittäin tärkeä. Li Andersson näki Ylen arvostelussa tuhoisia yhteiskunnallisen luottamuksen rapauttamisen merkkejä.
Ay-liikkeellä outo agenda
Tilanne työmarkkinoilla on tulehtunut ja se heijastui tietty ehdokkaiden mielipiteisiin. Presidentti ei ole työmarkkinoiden osapuoli, joten hän pysyköön niistä taistoista erossa, voisi tulkita Stubbin puheita.
Sosialidemokraatti Urpilainen sen sijaan jyrisi jo taustansa puolesta, että ”olemme ajautumassa pahimmassa tapauksessa pahimpiin työtaisteluihin toisen maailmansodan jälkeen. Me rikotaan jotain sellaista, mitä emme tiedä miten korjataan”.
Hän olisi valmis kutsumaan osapuolet keskustelemaan asiasta, hallituskin saisi olla mukana. Urpilainen tölväisi myös Halla-ahon suuntaan muistuttaen perussuomalaisen ministerin mafia-sanan käytöstä.
&#8211; Olemme kuulleet tiettyjen järjestöjen taholta sellaista puhetta, että erilaisilla ay-liikkeen toimilla on tarkoitus murentaa perussuomalaisten kannatusta. Kyllä minä otan sen poliittisena hyökkäyksenä, Halla-aho kommentoi Urpilaisen ulostuloa.
&#8211; Silloin voidaan kysyä, ovatko tällaiset järjestöt enää jäsentensä eli työntekijöiden asialla, vai onko niistä tullut poliittisten puolueiden jatkeita.
Suomi saa kelpo presidentin
Ehdokkailta tiedusteltiin lopuksi sitä, miten he kokevat omien edellytystensä riittävän presidentti Sauli Niinistön jättämien suurten saappaiden täyttämiseen. Kysymys on todella aiheellinen ja arvostus syntyy vain työn kautta.
Jalat ja saappaat ovat kaikkien ehdokkaiden mukaan tavalla tai toisella kohdanneet toisensa itse kunkin työelämässä aikaisemminkin ja meriittejä presidentin todella vaativaan tehtävään näinä haastavimpina aikoina tuntui olevan jokaisella.
&#8211; Suomessa on ollut kaksitoista presidenttiä, joten yksitoista presidenttiä on täyttänyt edeltäjänsä saappaat. Kukin omalla tavallaan mutta jälkikäteen arvioiden tyydyttävästi. Ja näin tulee varmasti tapahtumaan seuraavankin vaihdoksen yhteydessä, Halla-aho kuittasi.

Presidenttiehdokkaat eri mieltä Ylen rahoituksesta – Halla-aho: Ei voi olla pyhä lehmä

Vankoista kotouttamistoimista huolimatta turvapaikan saaneiden työllisyys on surkealla tolalla ainakin Ruotsissa ja Tanskassa sekä Norjassa. Kymmenen vuotta maassa oleskeltuaan miehistä töissä on runsaat puolet, naisista vieläkin harvempi. Mahdolliset ansiot jäävät nekin selvästi jälkeen muusta väestöstä. Tiedot selviävät työmarkkinatutkimukseen erikoistuneen IFAU:n raportista.

Selvityksen mukaan turvapaikanhakijoiden työllistyminen vie kolmessa Pohjoismaassa runsaasti aikaa, erilaisista kotouttamisstrategioista huolimatta. IFAU:n (Institutet för arbetsmarknads- och utbildningspolitisk värdering) <a href="https://www.ifau.se/Press/Meddelanden/etableringsprogram-i-sverige-norge-och-danmark---olika-strategier-och-resultat/#:~:text=Sverige%2C%20Norge%20och%20Danmark%20har,anh%C3%B6riga%20till%20flyktingar%202008%E2%80%932019.">raportin</a> mukaan 10 vuoden maassa oleskelun jälkeen miehistä on työllistynyt 55–65 prosenttia ja naisista 45–55 prosenttia.
Yhteiskunta maksaa
Huonoin tilanne oli Tanskassa, josta <a href="https://stage.sudev.fi/tanska-repii-ongelmalahiot-maan-tasalle-rinnakkaisyhteiskunnat-jaavat-historiaan-asukkaiden-muuttaessa-muualle/">esimerkkinä</a> käynee Odensen Vollsmosen alue, jossa 77 prosenttia asukkaista on taustaltaan Euroopan ulkopuolelta. Kokonaista 95 prosenttia alueen työikäisistä on työttöminä eli he käytännössä elävät tuilla.
Monilla työllisiksi luokitelluilla palkkatulot olivat alhaiset. Miehistä vain 35–40 prosenttia ja naisista 15–20 prosenttia ylsi kaikkien 20–64-vuotiaiden palkansaajien mediaanituloihin.
IFAU:n raportti perustuu Ruotsin Tilastokeskuksen sekä Norjan ja Tanskan vastaavien valtion laitosten tilastotietoon.
Koulutus työllistymisen perusta
Perus- tai lukiotason säännölliseen koulutukseen osallistuneilla on useammin työpaikka ja siten ansiotuloja jo kuuden vuoden kuluttua kotouttamisen alkamisesta.
Yhteys säännöllisen koulutuksen, työllistymisen ja sitä kautta tulojen välillä on selkeä ja positiivinen.
&#8211; Koulutus ei ole oikotie työhön, päinvastoin. Koulutus vie opiskelijan resursseja ja työn saaminen voi kestää kauemmin, sillä opiskelevat etsivät ehkä muita vähemmin töitä. Vertailumme kuitenkin osoittaa, että koulutus voi tarjota vakaamman perustan työllistymiselle pidemmällä aikavälillä, sanoo IFAU:n raportin tuottanut Linus Liljeberg järjestön tiedotteessa.
Kielitaito välttämättömyys
Turvapaikan saaneiden työllisyysasteen nostamiseksi tarvitaan monentyyppisiä toimenpiteitä. Ratkaiseva tekijä on kielitaito. Jos se jää uupumaan ihmisten jumiutuessa maahanmuuttajien lähiöihin positiiviset tuloksetkin jäävät tulematta.
&#8211; Kielitaidon puute on rajoite monissa ammateissa. Pitkä kotoutumisaika ei välttämättä johdu huonosti suunnitellusta työmarkkinapolitiikasta vaan siitä, että väkeä saapuu maahan yhtä aikaa ja paljon, Liljeberg <a href="https://www.altinget.se/artikel/trots-etableringsprogram-laag-sysselsattning-efter-tio-aar">toteaa</a> politiikkaan erikoistuneen Altinget-julkaisun haastattelussa.
Liljebergin mukaan ainakin Ruotsissa on ollut käytössä runsaasti myös tukityöllistämiseen liittyviä toimenpiteitä, mutta nekään eivät välttämättä ole tuottaneet toivottua tulosta 15 viime vuoden aikana. Se tosin voi hänen mukaansa johtua myös työnantajista.

Norjan, Tanskan ja Ruotsin kotouttamistoimet selvitetty: Turvapaikan saaneet työllistyvät kehnosti ja palkka harvoin riittää elämiseen

Kuluvalla viikolla eduskunnassa on käsitelty hallituksen esitystä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2024. Perussuomalaisten kansanedustaja Anne Rintamäki ei ole vakuuttunut opposition kritiikistä. Hän katsoo, että pelon ja vastakkainasettelun lietsominen kannatuksen nostamiseksi on vastuutonta politikointia.

&#8211; Ensi vuoden talousarvio on kirvoittanut monenlaisia ajatuksia. Talouden näkymät ovat synkät, ja monessa puheessa poliittinen ideologia maalaa tulevaisuuskuvan sysimustaksi. Viime päivinä olemme salissa kuulleet vasemmiston kertomia kansalaispalautteita, joissa on toistunut pelko tulevaisuudesta, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Anne Rintamäki ja jatkaa:
&#8211; Koska tunnetun poliitikon sanomisia saatetaan tietyissä kansanosissa pitää totuutena, peräänkuulutan opposition kellokkailta jonkinlaista vastuunkantoa ulostuloissaan eri somealustoilla. Meidän hyvinvointivaltiomme on jatkossakin huolehtimassa niistä haavoittuvaisimmassa asemassa olevista suomalaisista.
Opposition kritiikki on ristiriitaista
Rintamäen mukaan oppositio on antanut valtavat määrät kritiikkiä lainanotosta, koska vaaleissa luvattiin lopettaa velkaantuminen. Hän muistuttaa, että valtiontalouden suunta ei muutu käden käänteessä.
&#8211; Velkaantumiskehityksen taittaminen ei välttämättä tapahdu edes neljässä vuodessa, vaan kyseessä on oikeasti pitkäjänteinen, määrätietoinen ja toivottavasti ylivaalikautinen työ, Rintamäki sanoo ja kysyy:
&#8211; Mitä sekin kertoo valtiontalouden tilasta, että ennätyksellisistä leikkauksista huolimatta velanotto ei hidastu välittömästi?
Aiemmalla hallituksella on vastuunsa
Rintamäki muistuttaa, että monet kasvavat kulut ovat osaltaan aiemman hallituksen perintöä, jonka kanssa on vain tultava toimeen. Esimerkkeinä hän mainitsee korkomenot sekä soteuudistuksen kustannukset.
&#8211; Lisäksi meidän tulee priorisoida maamme puolustukseen ja sisäiseen turvallisuuteen, joiden menoja tuskin kukaan täysistuntosalissa vastustaa, Rintamäki painottaa.
Kipeät ratkaisut ovat välttämättömiä
Rintamäki ei näe helppoja ratkaisuja Suomen talouden tilaan. Hän katsoo opposition tarttuvan aivan epäoleellisiin asioihin, joiden vaikutus suureen kuvaan on hyvin minimaalinen.
&#8211; Oppositio on puhunut arvovalinnoista ja sanonut, etteivät leikkaukset ole pakollisia. On nostettu esiin olutvero ja väitetty senkin kohdistuvan vain hyvätuloisille, mikä on aika järjetön väite. Baarinpitäjänä voin kertoa, että olut on pieni- ja keskituloisten suosikkijuoma, Rintamäki toteaa.
Suomen talous jäänyt muiden Pohjoismaiden taakse
Rintamäki on huolissaan siitä, että Suomi on jäänyt taloutensa kanssa kauas taakse verrokkimaistaan. Muut kiitävät kaukana edellä, hätinä perävalot enää näkyvät.
&#8211; Muissa Pohjoismaissa onkin tehty ratkaisuja, joista meidän olisi syytä ottaa mallia välittömästi. Esimerkiksi yhteiskuntaa rapauttavat poliittiset lakot ovat Ruotsissa hyvin harvinaisia, Rintamäki muistuttaa ja jatkaa:
&#8211; Kannatan ehdottomasti niin sanottua Ruotsin mallia, jossa vahingonkorvausvelvollisuus on pitänyt naapurissa lakot lyhyinä ja jolla olisi ennalta estävä vaikutus, ettei poliittisen agendan ajamana laitettaisi Suomeakaan seisomaan.
Vaihtoehtobudjettien vaihtoehtona on lisäverotus
Rintamäki kertoo, että vihervasemmistolla ei ole mitään halua säästää mistään, vaan tahtona on torpata hallituksen sopeuttamistoimet. Vaihtoehtobudjeteista kävi ilmi, että verottaminen oli keinovalikoimassa se ykkösvaihtoehto.
&#8211; On täysin epäoikeudenmukaista huutaa verotuksen kiristämistä avuksi heti, kun on ensin hassattu kassa tyhjäksi. On ristiriitaista valittaa suurelta osin itse aiheutetusta velkaantumisesta ja samaan aikaan valittaa joka ikisestä säästötoimesta, Rintamäki toteaa.
Missä opposition keinovalikoima?
Rintamäki ihmettelee sitä, että oppositio ei näytä näkevän ongelmia ristiriitaisessa politikoinnissaan. Hän peräänkuuluttaa oppositiolta ratkaisuja työmarkkinapolitiikkaan ja säästötoimenpiteisiin.
&#8211; Miten kääntäisitte velkaantumiskehityksen vai kääntäisittekö ollenkaan?
Mitä hallituksen pitäisi hävetä?
Rintamäki on kuullut täysistuntosalissa monta puheenvuoroa siitä, että hallituspuolueiden tulisi kantaa vastuunsa siitä, että ne voittivat vaalit. Puheenvuoroissa toistuu retoriikka, jossa hallituspuolueiden jäseniä vaaditaan häpeämään politiikkaansa.
&#8211; Epäselväksi on jäänyt, mitä tässä tarkalleen pitäisi hävetä, Rintamäki sanoo ja kysyy:
&#8211; Sitäkö, että teemme työtä hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi?
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät koskaan toteudu
Rintamäki on huomannut opposition puheissa tietyt teemat, jotka toistuvat jatkuvasti. Teemoja ovat esimerkiksi tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.
&#8211; Minkälaisessa kuplassa elävät henkilöt, joiden mielestä yhteiskunnan on oltava tasa-arvoinen ja yhdenvertainen? Rintamäki kysyy ja huomauttaa:
&#8211; Tässä tulee teille uutinen: tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät koskaan toteudu maailmassa. Niin on aina ollut, ja näin tulee aina olemaan.
Leikkauksia ei tehdä huvikseen tai ilkeyttään
&#8211; Vaikka opposition retoriikasta helposti saa toisenlaisen kuvan, tosiasia on, että leikkauksia ei tehdä huvikseen tai ilkeyttään. Ne tehdään, koska vaihtoehdot ovat vähissä, Rintamäki toteaa ja jatkaa:
&#8211; Entisestään heikkenevä tilanne monella sektorilla aiheuttaa takuuvarmasti myös jatkossa lisäsäästöjä, joihin kannattaa varautua henkisesti jo nyt.
&nbsp;

Rintamäki: Viime hallituksen ”rahaa on” -mentaliteetilla oppositio ajaisi maan konkurssiin ennen pitkää

Helsingin Säätytalolla on käynnistynyt hallitusneuvottelujen seitsemäs viikko. Ilmasto- ja energiapolitiikkaan liittyen jakeluvelvoite on pöydällä. Jakeluvelvoite tarkoittaa, että polttoaineen jakelijoiden on sekoitettava mukaan tietty prosentti uusiutuvia polttoaineita.

Perussuomalaisten Riikka Purra sanoi tänään, että jakeluvelvoitteen kiristymisestä johtuva polttoaineen hinnankorotus kompensoidaan, siis hyvitetään kokonaan.
Neuvottelujen puheenjohtajapöytään kysymys jakeluvelvoitteesta ei ole ainakaan vielä tulossa.
&#8211; Se on osa isoa verokokonaisuutta, hyvin monimutkainen. Annetaan siis veropöydän edelleen jatkaa asian parissa, toki me annamme sivusta tukea.
RKP hangoittelee kehitysapurahoista
Hallitusneuvotteluissa on edelleen auki joitakin asiakokonaisuuksia.
&#8211; Mikäli päästään tänään tai huomenna eteenpäin, niin siinä se taitaa olla. On paljon valmiita papereita, mutta edelleen on muutama ongelmakysymys ja kokonaisuus veroissa, jotka ovat kesken.
Yksi avoinna oleva kysymys koskee kehitysapurahoja.
&#8211; Pöydällä on edelleen kolmelle puolueelle sopiva kompromissi, joka ei kuitenkaan ole käynyt RKP:lle.
Työmarkkinakysymyksistä, kuten ansiosidonnaisesta ja paikallisesta sopimisesta, olisi kuitenkin tulossa valmista, sillä Purran mukaan neuvottelujen puheenjohtajapöytä olisi antamassa tänään ”nuijan kopautuksen”.

Purra: Jakeluvelvoitteen kiristymisestä johtuva polttoaineen hinnankorotus on kompensoitava kokonaan

Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso on jättänyt ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen vuorotteluvapaajärjestelmän kehittämisestä. Juuso pitää vuorovapaajärjestelmää tärkeänä työkaluna vanhempien työntekijöiden työssä jaksamisen parantamiseksi ja uusien työntekijöiden työelämään pääsyn helpottamiseksi eläkeputken poistumisen yhteydessä.

Vuorotteluvapaan tarkoituksena on edistää lyhytkestoisen työstä poissaolon avulla työntekijän työssä jaksamista. Samalla se parantaa työttömänä työnhakijana olevan henkilön työllistymisedellytyksiä määräaikaisen työkokemuksen kautta.
&#8211; Järjestelmän taustalla on tavoite, että 3—12 kuukauden vapaan jälkeen työntekijät ovat terveempiä ja jatkavat työuraansa pidempään kuin ilman mahdollisuutta jäädä vuorotteluvapaalle. Järjestelmällä on ollut myös erittäin myönteisiä vaikutuksia sijaisten työllistymiseen, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso.
Viime vaalikaudella vuorotteluvapaan ehtoja tiukennettiin säästösyistä
Vuorotteluvapaalle jääminen edellyttää, että sijaiseksi palkataan työtön työhakija, jonka työttömyys on jatkunut yhtäjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden aikana. Vuorotteluvapaasijaisena työtön työnhakija saa mahdollisuuden kerryttää työkokemusta määräaikaisesta työstä. Työnantaja taas voi sijaisen myötä saada uutta osaamista työyhteisöön.
&#8211; Voimassa oleva vuorotteluvapaalaki tuli voimaan vuoden 2003 alussa. Vuorotteluvapaan ehtoja on muutettu useaan otteeseen järjestelmän olemassaolon aikana. Viime vaalikaudella vuorotteluvapaan ehtoja tiukennettiin valtiontalouden säästösyistä.
&#8211; Vuorotteluvapaalakia muutettiin niin, että vuorotteluvapaan työhistoriaedellytys korotettiin 20 vuoteen, vapaan enimmäiskesto lyhennettiin 180 kalenteripäivään, pitkän työuran tehneiden korkeampi vuorottelukorvaus poistettiin ja se alennettiin samalle tasolle muiden vuorottelijoiden kanssa.
Työvoimapoliittisista palveluista paras työllistäjä
&#8211; Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan vuorotteluvapaa on kuitenkin kaikkien työvoimapoliittisten palvelujen joukossa paras työllistäjä. Sen vuoksi vuorotteluvapaan käytön edellytyksiä tulisikin parantaa ja järjestelmää kehittää, toteaa Juuso.
Työ- ja elinkeinoministeriö on säännöllisesti tehnyt selvityksen työvoimapoliittisten palvelujen jälkeisestä työllistymisestä. Selvityksessä tarkastellaan seitsemän eri aktiivisen työvoimapoliittisen palvelun työllistämisvaikutusta. Näitä ovat tuella työllistäminen, työvoimakoulutus, valmennukset, työ- tai koulutuskokeilut, vuorotteluvapaan sijaisuus, kuntouttava työtoiminta ja omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella.
Tuoreimman selvityksen mukaan kolmen kuukauden kuluttua edellä mainittujen palvelujen päättymisestä on avoimille työmarkkinoille sijoittuneita ollut keskimäärin 25 prosenttia. Keskimäärin noin 29 prosenttia on ollut avoimilla työmarkkinoilla kuuden kuukauden kuluttua palvelun päättymisestä.
Varteenotettava työkalu eläkeputken poistuessa
Selvityksen kohteena olleista työvoimapoliittista palveluista vuorotteluvapaasijaisuus on ollut paras työllistäjä. Kolmen kuukauden jälkeen vuorotteluvapaasijaisuuden päättymisestä on 64 prosenttia henkilöistä työllistynyt avoimille työmarkkinoille. Noin 67 prosenttia vuorotteluvapaasijaisista on ollut avoimilla työmarkkinoilla 6 kuukauden kuluttua sijaisuuden päättymisestä.
&#8211; Tein eilen ministerille kirjallisen kysymyksen vuorotteluvapaajärjestelmän kehittämisestä. Eläkeputken poistumisen yhteydessä on ehdottoman tärkeää kehittää työkaluja vanhempien työntekijöiden työssä jaksamisen parantamiseksi ja uusien työntekijöiden työelämään pääsyn helpottamiseksi. Vuorotteluvapaajärjestelmä on siihen yksi varteenotettava vaihtoehto, painottaa Juuso.
&nbsp;

Juuso kehittäisi vuorotteluvapaajärjestelmää: ”Tärkeä työkalu eläkeputken poistumisen yhteydessä”

Ruotsidemokraatteja syrjitään avoimesti ammattiliittojen keskusjärjestö LO:n päätöksenteossa, toteaa Expressen pääkirjoituksessaan. Touhu ei mene ihan demokratian pelisääntöjen mukaisesti, sillä jo vuonna 2018 demareiden ja ruotsidemokraattien kannatus oli keskusjärjestössä samalla tasolla.

LO:n uusi <a href="https://www.expressen.se/ledare/lo-kan-inte-fuska-bort-arbetarnas-sd-stod/">puheenjohtaja</a> Susanna Gideonsson on taustaltaan vähittäiskaupan ammattiliiton puheenjohtaja. Hänet valittiin keskusjärjestön johtoon kesäkuun puolivälissä. Gideonsson sanoo olevansa tietämätön <a href="https://stage.sudev.fi/ruotsidemokraatit-olemme-osa-modernia-tyovaenliiketta/">syistä</a>, miksi yhä useampi keskusjärjestön 1,4 miljoonasta jäsenestä siirtyy ruotsidemokraattien kannattajaksi.
Yksinkertaisin vastaus olisi tietenkin maahanmuutto. Erityisesti liiton miesjäsenet eivät ymmärrä siihen liittyviä talous- tai kulttuuriselityksiä. Maahanmuuttoon suhtautuu Ruotsissa skeptisesti tosin moni muukin, sillä ruotsidemokraatit on maan <a href="https://stage.sudev.fi/kesakuun-puoluegallup-ruotsissa-demareiden-koronakupla-puhkesi-ruotsidemokraatit-miesten-ykkosvalinta/">suosituin</a> puolue kaikkien miesäänestäjien keskuudessa.
Ruotsidemokraatteja syrjitään
Vielä kymmenisen vuotta sitten kaksi kolmasosaa LO:n jäsenistä äänesti sosialidemokraatteja. Vuoden 2018 vaalien aikaan enää kolmannes LO:n jäsenistä antoi äänensä sosialidemokraateille ja kolmannes ruotsidemokraateille. Tästä huolimatta LO rahoittaa demaripuoluetta edelleen miljoonilla vuosittain ja keskusjärjestöllä on kiinteä edustus puolueen johtoelimissä.
Ruotsidemokraatit ovat keskusliitossa sen sijaan paarialuokkaa. Poliittisesti aktiivisilla ei ole pääsyä luottamustoimiin. Puheenjohtaja Gideonsson oli vielä keväällä itse mukana estämässä ruotsidemokraattisen poliitikon valinnan ammattiosaston johtoon skånelaisessa ruokakaupassa.
Keskusjärjestö tuhoaa itsensä
LO:n juristien mukaan ruotsidemokraatit eivät edusta keskusjärjestön perusnäkemyksiä ja se on peruste syrjinnälle. Toisaalta kuulostaisi melkoisen loogiselta, että keskusjärjestö edustaisi myös jäsenistönsä arvoja.
”Jäsenten syrjiminen mielipiteiden tai poliittisen sitoutumisen takia on häpeällistä”, julistaa Expressen, eräs Ruotsin valtamedioista.
Miten käy keskusjärjestön, joka hyljeksii yhä kasvavaa työntekijöiden joukkoa? Kamppailua LO:n jäsenten sieluista eri voiteta vilunkipelillä. ”Pohtikaa tilannetta, muuttakaa strategiaanne ja lopettakaa riitely yksittäisten jäsenten kanssa”, Expressen evästää mahtavaa keskusjärjestöä.
&nbsp;

työmarkkinapolitiikka

Terveisiä naapurilta: Suomen PK-valtaisille työmarkkinoille sopisi Tanskan menestysmalli – joustavuus ja riittävä muutosturva onnistumisen takana

Halla-aho: Suomalaisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin vaikuttavat ja jatkuvasti pahenevat ongelmat ovat aiheita, joita presidentin pitäisi nostaa esiin

Presidenttiehdokkaat eri mieltä Ylen rahoituksesta – Halla-aho: Ei voi olla pyhä lehmä

Norjan, Tanskan ja Ruotsin kotouttamistoimet selvitetty: Turvapaikan saaneet työllistyvät kehnosti ja palkka harvoin riittää elämiseen

Rintamäki: Viime hallituksen ”rahaa on” -mentaliteetilla oppositio ajaisi maan konkurssiin ennen pitkää

Purra: Jakeluvelvoitteen kiristymisestä johtuva polttoaineen hinnankorotus on kompensoitava kokonaan

Juuso kehittäisi vuorotteluvapaajärjestelmää: ”Tärkeä työkalu eläkeputken poistumisen yhteydessä”

Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestön mahdoton tilanne: Johto demareita – jäsenet ruotsidemokraatteja

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025