Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

työmatka-autoilu

Pitkää työmatkaa omalla autollaan kulkeville on luvassa helpotusta. Paitsi että autovero laskee, ensi vuonna voimaan astuvaa polttoaineveron alentamista voidaan pitää jopa historiallisena.

Valtiovarainministeri Riikka Purra huomauttaa, että myös jakeluvelvoite on huomattavasti maltillisemmalla tasolla edelliseen hallitukseen verrattuna. Ensi vuonna jakeluvelvoite ei nouse.
&#8211; Pelkästään näiden toimien vaikutus autoilun kustannuksiin on hurja.
Verohelpotusta vanhempaan autokantaan
Oppositio haastoi aiheesta hallitusta eduskunnan kyselytunnilla. Vihervasemmistosta väitettiin, että hallitus nostaa suomalaisten työmatkakustannuksia.
&#8211; Tämä hallitus alentaa ensi vuonna polttoaineiden verotusta 160 miljoonaa. Sellaista ei ole tässä maassa ennen nähty, Purra huomautti.
&#8211; Tämä hallitus vähentää polttoaineverotuksen CO2-komponentin veroa. Tämä hallitus laskee autoveroa nimenomaan vanhaan kantaan bensiini- ja dieselautoihin ja, mikä tärkeintä, tämä hallitus ei tätä jakeluvelvoitetta tee siinä määrin kuin teidän hallituksenne halusi tehdä.
Miksi omavastuuosuus nousee?
Purran mukaan hallituksen autoilun kustannuksia vähentävien toimien yhteisvaikutus on selvä.
&#8211; Mitä tulee sitten työmatkakulujen omavastuuosuuteen, niin kyllä, hallitus nostaa sen 750:stä 900 euroon. Ja miksi? Tätä on viimeksi nostettu vuonna 2015. Sen on tarkoitus nimenomaan tukea pitkää matkaa töihin ajavia, mutta tällä hetkellä kun hinnat ovat nousseet, siitä on tullut jopa korvausväline HSL-alueella kahden vyöhykkeen yli kulkevalle työmatkailijalle &#8211; ja tähän sitä ei ole tarkoitettu.
&#8211; Korona-aikaan on tehty muutoksia tähän, jotka olivat väliaikaisia, Purra muistutti.

Hallitus alentaa ensi vuonna polttoaineiden verotusta 160 miljoonalla – ”Sellaista ei ole tässä maassa ennen nähty”

Hallitus pyrkii vahvistamaan julkista taloutta samanaikaisesti säästöillä ja parantamalla työn kannustimia eri keinoilla. Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että hyvinvointivaltio on paisunut liikaa ja että järjestelmän ongelmien taustalla on maksajien ja saajien välinen krooninen epäsuhta. Hyvinvoinnin säilyttäminen edellyttääkin väistämättä uudistuksia.

Valtiovarainministeri Riikka Purra kuvaa valtiontalouden tilanteen edellyttävän lähivuosina tiukkaa budjettikuria ja kovia päätöksiä. Hallitus onkin toteuttamassa jopa kuuden miljardin sopeutukset, joista suorien sopeutuksien osuus on neljä miljardia.
Samalla hallitus ryhtyy eri keinoilla hakemaan talouskasvua työn ja yrittämisen sekä koulutusosaamisen kautta. Jatkossa työn tekemisestä tulee kannattavampaa.
Hallitus lähtee siitä, että kokonaisveroaste ei kasva hallituksen toimilla. Suunta onkin päinvastainen.
&#8211; Kun huomioidaan esimerkiksi työttömyysvakuutusmaksujen alenemiset, niin ensi vuonna verotus selvästi kevenee. Tämä lisää ostovoimaa. Tämä on perusteltua tilanteessa, jossa haetaan elvytystä, Purra sanoi tänään Helsingin Sanomien <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009848420.html">haastattelussa</a>.
Kritiikistä huolimatta on pakko säästää
Samalla kun työn kannustimia parannetaan eri keinoilla, hallitus hakee säästöjä hallitusohjelman mukaisesti. Jo ensi vuoden budjetissa säästöjä kohdistuu laajasti liki kaikille sektorille. Osa säästöistä osuu myös tulonsiirtoihin, mikä on herättänyt tunteita ja vastustusta.
Purra kuitenkin korostaa, että velkasuhteen korjaaminen ei onnistu, jos samalla myös sosiaaliturvan menoihin ei kosketa.
&#8211; Valtion budjettikirjassa suurimmat osa-alueet ovat sote ja tulonsiirrot. Vasemmisto-opposition kritiikistä huolimatta tosiasia on, että julkisen talouden korjaaminen ei ole mahdollista ilman jonkinlaisia leikkauksia näille sektoreille. En kiellä, etteikö edessä olisi myös vaikeita ja kipeitä päätöksiä. Näistä kuitenkin tehdään vaikutusarviot ja pyritään välttämään kohtuuttomia tilanteita.
Purra sanoo, että hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on sosiaaliturvajärjestelmä, joka kannustaa aina työhön.
&#8211; Se ei ole vielä täysin mahdollista, joten siihen suuntaan edetään vähitellen. Tavoitteena on kuitenkin aina työllisyyden parantuminen.
Yleispohjoismaiselle linjalle
Purra korostaa, että erityisen radikaaleista uudistuksista ei ole kyse.
&#8211; Kun katsotaan hallitusohjelman työlinjaa, työmarkkinoiden rakenneuudistuksia, sosiaaliturvan tehtäviä uudistuksia sekä kannustinloukkujen purkamista, kyse on melko tavallisesta yleispohjoismaisesta linjasta. Monet samoista uudistuksista on tehty jo vuosikausia sitten Suomen verrokkimaissa, kuten Pohjoismaissa ja Saksassa.
Valtion velkataakka on raskas. Purra viittaa EU-komission arvioon, jonka mukaan Suomi olisi ensi vuonna EU:n seitsemänneksi velkaisin maa. Tilanne on erittäin vaikea, sillä Suomea edellä olevien maiden velkasuhde paranee, kun taas Suomen velkasuhde menee vielä toistaiseksi eri suuntaan.
&#8211; Suomessa tilanne ei ratkea ilman sitä, että saamme aikaan myös aitoa kasvua, Purra sanoo.
Hän toteaa, että nykyisen kaltainen hyvinvointivaltio on paisunut liikaa ja että järjestelmän ongelmien taustalla on osin maksajien ja saajien välinen krooninen epäsuhta. Asetelma edellyttääkin väistämättä muutoksia.
&#8211; Yksinkertaisesti kyse on siitä, että tämänhetkiset tulot eivät riitä kustantamaan nykyisenkaltaista hyvinvointijärjestelmää. Sitä ei tulevaisuudessa enää ole, jos nyt ei tehdä uudistuksia. Samalla kyse on sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta.
Yksityissektori mukaan purkamaan hoitojonoja
Valtio vastaa myös hyvinvointialueiden rahoituksesta. Purra huomauttaa, että tänäkin vuonna hyvinvointialueille annetaan miljardeja lisää. Myös hyvinvointialueiden alijäämät rasittavat valtion taloutta.
Purra katsoo, että kustannusten hillitseminen on välttämätöntä myös hyvinvointialueilla, sillä menot ovat kasvussa muutenkin muun muassa väestön ikääntymisen myötä.
&#8211; Mikäli me emme onnistu saavuttamaan tuottavuustoimia hyvinvointialueille niin, että alueiden kustannusten kasvu pienenee, paletti ei pysy kasassa.
Hallituksen tuore budjettiesitys korottaa yksityislääkärikäyntien Kela-korvauksia, joten sekä yleis- ja erikoislääkäreiden vastaanottojen ja hammaslääkärin hoitojen Kela-korvaukset nousevat ensi vuoden alusta. Suunta on tässäkin täysin eri kuin aiemmilla hallituksilla.
Purra katsoo, että Kela-korvausten nostaminen on ehdottomasti paras ja tehokkain keino hoitojonojen purkamiseksi.
&#8211; Hyvinvointialueilla on monia haasteita. Kasvavasta rahoituksesta huolimatta monet peruspalvelut eivät toimi kunnolla. Jonoja on niin paljon, että tarvitsemme yksityistä sektoria mukaan purkamaan jonoja.
Lisää työtunteja suomalaisille
Veronalennuksilla hallitus tähtää siis toimeliaisuuteen, mikä lisää työtuntien määrää. Esimerkiksi työtulovähennyksen rakenne muuttuu niin, että vähennystä kasvatetaan noin 100 miljoonalla eurolla vuosittain. Lisäksi niin sanottu solidaarisuusvero säilyy, mutta veron alarajaa nostetaan. Toimen kustannus on noin 60 miljoonaa. Yhteensä siis 160 miljoonaa.
&#8211; Kun puhutaan menosäästöistä ja kokonaisuudesta, väite siitä, että hallitus muka tekisi suuria veronalennuksia ylimpiin tuloluokkiin, ei ole totta. Esimerkiksi työtulovähennys painottuu pieni- ja keskituloisille. Veroprosentti laskee eniten 20 000 – 25 000 euroa vuodessa tienaavilla. Myös työttömyysvakuutusmaksujen aleneminen lisää käytössä olevia tuloja vielä pienemmilläkin palkkatuloilla.
Helpotusta työmatkakuluihin
Hallituksen niin sanottuun työlinjaan voidaan katsoa kuuluvaksi myös työmatkakulut, joihin on luvassa helpotusta. Ensi vuonna voimaan astuvaa polttoaineveron alentamista voidaan pitää jopa historiallisena. Veroa alennetaan noin 160 miljoonalla.
Purra huomauttaa, että myös jakeluvelvoite on huomattavasti maltillisemmalla tasolla edelliseen hallitukseen verrattuna. Ensi vuonna jakeluvelvoite ei nouse.
&#8211; Pelkästään näiden toimien vaikutus autoilun kustannuksiin on hurja. Lisäksi vielä ajoneuvovero alenee.
Autoilun kustannuksien alentamisen lisäksi hallitus <a href="https://stage.sudev.fi/liikenne-ja-viestintaministeri-ranne-budjettiriihesta-asfaltti-tuoksuu-ensi-kesana-koko-suomessa/">investoi vahvasti liikenteeseen</a>. Autoilijat ja motoristit saavat lisää sileää tienpintaa, sillä rapautunutta tieverkkoa korjataan ensi vuonna 250 miljoonan eurolla Tiestön korjaus tulee tarpeeseen jo liikenneturvallisuudenkin näkökulmasta.

Hallitus laskee autoilun kustannuksia ja kannustaa työhön veronalennuksilla – ”Tavoitteena työhön kannustava sosiaaliturvajärjestelmä”

Autoilevan työmatkalaisen ja muidenkin autoilijoiden kurittaminen on viimein päättymässä. Uusi hallitus ei omilla politiikkatoimillaan pyri nostamaan liikkumisen hintaa. Hallitus pyrkii liikenteen päästöjen vähentämiseen toimilla, jotka eivät lisää arjen kustannuksia.

Hallitusohjelman kirjauksien mukaan liikennepolttoaineiden hinta ei nouse hallituksen toimenpiteiden takia.
Vuosien 2025–2027 aikana jakeluvelvoitteen noston vaikutus polttoaineiden hintaan kompensoidaan esimerkiksi jakeluvelvoitteen joustomekanismin käyttöönotolla, liittämällä liikennesähkö jakeluvelvoitteeseen ja laskemalla polttoaineiden verotusta, mahdollisuuksien mukaan painottaen uusiutuvan jakeen veron keventämistä. Jakeluvelvoitteen vaikutukset polttoaineen pumppuhintoihin kompensoidaan.
Parannuksia tavallisten ihmisten arkeen
Uusi hallitusohjelma sisältää paljon hyviä piirteitä sekä liikenteen ja ihmisten liikkumismahdollisuuksien kannalta positiivisia aloitteita, sanoo Autoliitto.
Autoliitto <a href="https://www.autoliitto.fi/uutiset/hallitusohjelmassa-on-paljon-hyvia-piirteita/">kiittelee</a> erityisesti sitä, että aiemmin suunniteltua polttoaineiden jakeluvelvoitteen ankaraa kiristämistä jo ensi vuodesta alkaen on hallitusohjelmassa selkeästi lievennetty. Lisäksi hallitus on valmis alentamaan polttoaineveroja jakeluvelvoitteen nostaessa kuluttajahintoja.
&#8211; Jakeluvelvoite kiristyy edelleen, mutta ei niin paljon kuin Sanna Marinin hallitus asiasta päätti. Autoliitto kritisoi voimakkaasti tuolloin tehtyä päätöstä liian kalliina ratkaisuna. Se, että nyt puhutaan polttoaineverojen alentamisesta, on historiallista. Itse en muista, milloin tällaista olisi tapahtunut, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.
Niemisen mukaan toimenpiteet selvästi parantavat tavallisten ihmisten mahdollisuutta käydä töissä ja pyörittää arkea.
Tieverkon korjausvelan kasvua hillitään
Lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu, että vaalikauden aikana toteutetaan määräaikainen neljän miljardin euron investointiohjelma, jolla rakennetaan kestävän kasvun edellytyksiä koko Suomelle vuosikymmeniksi tästä eteenpäin. Investointiohjelma koostuu merkittävistä panostuksista työvoiman liikkuvuuden, vientivetoisen teollisuuden ja elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin väylähankkeisiin ja korjausvelan purkuun.
Hallitus pyrkii myös hillitsemään liikenneverkon korjausvelan kasvua. Osana investointiohjelmaa hallitus panostaa yhteensä 520 miljoonaa euroa korjausvelkaohjelmaan. Hallitus tekee merkittävät panostukset väylähankkeisiin, joilla pyritään vahvistamaan talouden kilpailukykyä ja ihmisten sujuvaa liikkumista.

Autoliitolta kiitokset hallitusohjelmalle: Polttoaineveron alentamissuunnitelmia voi pitää historiallisina

Vihreät vahvasti kannattaa liikenteen kilometripohjaista verotusta, ja mikäli vihreät on mukana seuraavassa hallituksessa, muut puolueet tuskin onnistuvat estämään vihreiden hinkua päästä kiusaamaan autoilijoita vielä lisää. Perussuomalaisille liikkumisen kustannusten nostaminen ei käy. &#8211; Ei missään tapauksessa. Liikkumisen hinnan pitäisi päinvastoin laskea, kansanedustaja Jani Mäkelä sanoi tänään Ylen aamussa.

Ymmärrettävästi moni työmatka-autoilija tuskin haluaa enää lisäkustannuksia työssäkäynnille, mutta mikäli vihreät on mukana seuraavassa hallituksessa, kilometriperusteinen liikenteen verotusmalli on hyvin todennäköisesti tulossa.
Marinin hallitus valmistellut kilometriveroa
Ilmastotavoitteiden saavuttamisen edessä Sanna Marinin (sd.) johtaman hallituksen piirissä on jo <a href="https://valtioneuvosto.fi/-//1410903/hallitus-sopi-ilmastotoimien-vahvistamisesta">edistetty</a> kilometripohjaisen liikenneveromallin valmistelua ”mitä enemmän ajat, sitä enemmän maksat” -periaatteella.
Ylen aamussa tänään vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela ensin väisti kysymyksen kilometriverosta ja alkoi puhua ”monipuolisesta keinovalikoimasta”, jota tarvittaisiin, koska Suomela moitti yksityisautoilua isoksi päästölähteeksi.
Suomela suositteli kuitenkin vaihtamaan yksityisauton polkupyörään, että ”vaihtoehtoja” olisi tarjolla – polkupyöräily kuitenkaan tuskin soveltuu kulkupeliksi esimerkiksi talviaikaan pohjoisessa Suomessa, jossa työmatkat ovat pitkiä.
&#8211; Riippuu miten se (kilometriperusteinen vero) toteutetaan, Suomela sai sanottua.
Liikkumisen hintaa on laskettava
Tosiasiassa vihreät vahvasti kannattaa kilometripohjaista verotusta, ja mikäli vihreät on mukana seuraavassa hallituksessa, muut puolueet tuskin onnistuvat estämään vihreiden hinkua päästä kiusaamaan autoilijoita vielä lisää. Vihreiden puoluejohtaja Maria Ohisalo viimeksi ilmoitti kannattavansa mallia Helsingin Sanomien ympäristötentissä viikko sitten.
Perussuomalaisille kilometripohjainen verotus ei käy. Ylen aamussa kansanedustaja Jani Mäkelä torjui kollegansa Suomelan ehdotuksen.
&#8211; Ei missään tapauksessa. Ajatus siitä, että liikenteen hinnan pitäisi nousta, on väärä. Liikkumisen hinnan pitäisi päinvastoin laskea. Liikenteen sähköistymistä en vastusta, kunhan se tehdään markkinaehtoisesti, mutta sähköistymisen ideologinen tukeminen erityisen voimakkaasti ei ole hyvä idea, Mäkelä sanoi.
Vihreiden hankkeita runnotaan läpi
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Multala toppuutteli myös ja sanoi, että ennen kilometripohjaista veroa olisi ensin kokeiltava muita keinoja. Multala myös muistutti Suomen pitkistä välimatkoista ja mainitsi työssäkäynnin kannattavuuden mahdollistamisen.
Kokoomusedustaja Multalan puheilla kuitenkaan tuskin on enää mitään merkitystä, mikäli vihreät pääsee seuraavaan hallitukseen kokoomuksen kanssa, sillä muut hallituspuolueet eivät voi vihreiden vaatimuksia estää, vaan vihreät junttaavat lempihankkeensa läpi.
Suomi ei yksin ratkaise ilmastonmuutosta
Vihreät haluaa jatkaa Marinin hallituksen vaalimaa tavoitetta hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035.
Mäkelä kuitenkin korosti, että perussuomalaisten linja on, että Suomen ei tule tehdä ilmastotoimia nopeammin kuin muut.
&#8211; Suomi ei yksinään ratkaise ilmastonmuutosta. Toimia voidaan tehdä samaan tahtiin yhdessä muun Euroopan kanssa, mutta nyt hallitus on asettanut tavoitteen jopa 15 vuotta aikaisemmaksi kuin muu Eurooppa. Se tulee vahingoittamaan Suomen kilpailukykyä ja käy kalliiksi, Mäkelä sanoi.
Vihreää energiaa tuetaan epäedullisesti
Hän myös huomautti, että vihreä energia on edullista pääosin siksi, että sitä tuetaan epäreilusti.
&#8211; Esimerkiksi ne metsät, mitä hakataan tuulivoiman tai siirtolinjojen alta, niitä ei lasketa mukaan luontokatoon. Tämä johtaa epäreiluun kilpailutilanteeseen energiamuotojen välillä.
&#8211; Ideologisesta energiamuotojen suosimisesta olisi päästävä eroon. Suomen tulisi myös paremmin valvoa etuaan EU:ssa, että EU ei pääsisi määräilemään Suomen metsien käytöstä &#8211; siis asiasta, joka ei edes kuulu EU:lle, Mäkelä painotti.
&nbsp;

Hei työmatka-autoilija: Jos kaipaat vielä nykyistäkin kalliimpia työmatkoja, niin äänestä vihreitä – vihreät haluaa liikenteen kilometripohjaista verotusta

työmatka-autoilu

Hallitus alentaa ensi vuonna polttoaineiden verotusta 160 miljoonalla – ”Sellaista ei ole tässä maassa ennen nähty”

Hallitus laskee autoilun kustannuksia ja kannustaa työhön veronalennuksilla – ”Tavoitteena työhön kannustava sosiaaliturvajärjestelmä”

Autoliitolta kiitokset hallitusohjelmalle: Polttoaineveron alentamissuunnitelmia voi pitää historiallisina

Hei työmatka-autoilija: Jos kaipaat vielä nykyistäkin kalliimpia työmatkoja, niin äänestä vihreitä – vihreät haluaa liikenteen kilometripohjaista verotusta

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025