Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

työmatkavähennys

Eduskunnassa keskusteltiin torstaina hallituksen esityksestä, jossa ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia väliaikaisesti siten, että matkakuluvähennyksen enimmäismäärä korotettaisiin 7 000 eurosta 8 400 euroon. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistutti tehneensä asiasta hallitusta <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_7+2022.aspx">kunnianhimoisemman lakialoitteen</a> jo aiemmin.

Kansanedustaja Juha Mäenpään aloitteessa vaadittiin tuloverolain tulonhankkimismenojen summia asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten osalta muutettavaksi siten, että näitä matkakustannuksia voidaan vähentää ansiotulosta enintään 10 000 euroa vain siltä osin, kuin ne ylittävät verovuonna 500 euroa (omavastuuosuus).
&#8211; Summat ovat siis suurempia kuin hallituksen esityksessä. Nykyisen lain nojalla matkakustannuksia voi vähentää enintään 7 000 euroa, ja omavastuuosuus on 750 euroa, Mäenpää huomautti.
Mäenpää korosti, että olisi paljon reilumpaa tiputtaa polttoaineen hintoja kaikilta, jotta työssäkäynti ja lasten harrastuksiin kuljettaminen olisi helpompaa. Täsmätoimiin tähtäävän lakialoitteen Mäenpää kuitenkin teki siksi, että hallitus on suhtautunut nihkeästi yleisiin polttoaineveron alennuksiin.
Esimerkkejä arkielämästä
Mäenpää nosti keskustelussa esimerkkejä arkipäiväisistä kansalaisten ongelmista liikkumisen suhteen:
&#8211; Tuossa jo puolitoista vuotta sitten eräs henkilö kertoi, että hänen ei kannata enää käydä töissä, koska hän sai työssä käymällä — polttoainekulut huomioiden — 80 euroa enemmän kuukaudessa käteen. Elikkä siis matkakulut, polttoaineen hinta, on yksi osatekijä, joka vaikuttaa.
Seuraavaksi kansanedustaja kertoi häneen yhteyttä ottaneesta jalkapallovalmentajasta:
&#8211; Hän on lasten harrastusten kautta lähtenyt vetämään jalkapalloryhmää ja kertoi ajaneensa kymmeniätuhansia kilometrejä, siis ihan valtavan määrän, autolla, ja nyt kun polttoaineen hinnat ovat näin ylhäällä, niin hänen ei enää kannata hoitaa jalkapallojoukkueen asioita.
Työtä joudutaan ottamaan vastaan yhä kauempaa
Lopuksi Mäenpää totesi olevan hienoa, että hallituksella on hänen kanssaan samansuuntaisia ajatuksia. Kuitenkin hänen tekemänsä kunnianhimoisempi lakialoite tukisi paremmin työhönmenoalueen kasvamista.
&#8211; Nykypäivänä joudutaan ottamaan työtä vastaan yhä kauempaa, kansanedustaja päätti puheensa.
&nbsp;

Työmatkojen vähennyskorvauksia kasvatettava enemmän kuin hallitus esittää – Mäenpään kunnianhimoisempi lakialoite tukisi paremmin työhönmenoalueen kasvua

Inflaatio laukkaa Suomessa lähes kuuden prosentin vauhtia, eli samalla rahalla saa merkittävästi vähemmän kuin ennen. Ongelma koskee koko Eurooppaa, ja lukuisat EU-maat ovat tehneet toimenpiteitä kansalaistensa taloudellisen ahdingon helpottamiseksi. Suomen hallituksen toimenpiteet kansalaistensa auttamiseksi ovat sitä vastoin jääneet köykäisiksi.

Espanja ja Portugali saivat erityisluvan irtautua yhteisistä sähkömarkkinoista, jotta he saavat halvempaa sähköä. Puolassa polttoaineen arvonlisävero on poistettu väliaikaisesti kokonaan ja ruuan alvin poistamista on valmisteltu.
&#8211; Ruotsissa palkasta jää käteen huomattavasti enemmän kuin Suomessa, ja siellä tehtiin polttoaineveron alennus. Niin myös Italiassa, joka nauttii lahjoittamanne elvytyspaketin hedelmistä, perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko aloitti eduskunnan kyselytunnilla.
Niikon mukaan suomalaisille on jäänyt maksajan rooli.
&#8211; Sanotte, että suomalaisten on oltava valmiita tinkimään elintasostaan. Niin kuin mistä? Tiedättekö, että eläkeläiset – myös työeläkettä saavat – elävät jo kädestä suuhun? Niikko hämmästeli.
Tutut vastaukset
&#8211; Arvoisa valtiovarainministeri, onko oikein, että te ohjaatte suomalaisten verovaroja pitkin maailmaa samaan aikaan, kun ikänsä veroja maksaneet suomalaiset joutuvat nyt jo tinkimään lääkkeistä, lämmityksestä ja ravinnosta? Niikko kysyi.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) vastasi perinteeksi muodostuneeseen tyyliin, että hintojen nousu vaikuttaa monen elämään meillä ja muualla, ja että pienituloiset ovat vaikeuksissa sen vuoksi. Tätä tuskin kukaan kieltää.
Toimenpiteet jäävät torsoksi
Saarikko mainosti vastauksensa lopuksi hallituksen tekemiä toimia: työmatkavähennyksen parantamista, sosiaaliturvaindeksin nostoa ja polttoaineiden jakeluvelvoitteen maltillista laskua.
Perussuomalaiset huomauttavat kuitenkin, että jakeluvelvoite olisi pitänyt poistaa kokonaan eivätkä sosiaalituen parannukset auta työssäkäyvää pätkääkään. Työmatkavähennyksen parannuksetkin koskevat vain pientä osaa työssäkäyvistä, eikä sekään vaikutus näy heti.
Saarikolta muunneltua totuutta
Niikko huomautti edelleen, että monessa maassa veroja on laskettu ja esimerkiksi polttoaineiden arvonlisä poistettu väliaikaisesti jopa kokonaan. Niikko muistutti, että kyse ei kuitenkaan ole vain polttoainehinnoista, vaan monella ei pian ole varaa edes ruokaan.
&#8211; Ymmärrättekö te oikeasti, millaista se ihmisen arki on, kun rahat eivät riitä edes ruokaan saati lääkkeisiin tai liikkumiseen? Eikö olisi korkea aika alentaa niitä veroja edes väliaikaisesti, sillä se olisi todellinen teko suomalaisen hyväksi? Niikko tivasi.
Saarikko totesi olevansa tyytyväinen, että hallitus on toteuttanut sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa ja väitti, ettei hallitus ole tehnyt verotusta kiristäviä ratkaisuja.
Saarikon väite ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä istuva hallitus teki ennätyssuuret polttoaineveronkiristykset vuonna 2020.
&nbsp;

Perussuomalaiset tyytymättömiä hallituksen toimenpiteisiin – veroale olisi todellinen teko suomalaisten hyväksi

Kansanedustaja Minna Reijonen otti eduskunnan täysistunnossa esille dieselveron poistamisen, joka helpottaisi huomattavasti sekä kuljetusyrittäjien että haja-asutusalueilla asuvien taloutta. Valtiovarainministeri Annika Saarikon vastaus ei jättänyt asiassa tulkinnan varaa.

&#8211; Suomi kulkee kumipyörillä, ja kuten tiedetään, autot ovat meillä välttämättömyys, totesi perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen eduskunnan täysistunnossa.
Hallitus korottaa nyt väliaikaisesti työmatkavähennystä, mutta työmatkailijoiden lisäksi hallituksen tulisi Reijosen mielestä ottaa huomioon myös muut autoilijat, jotka käyvät kaupassa, lääkärissä, harrastuksissa tai vaikkapa tapaamassa omaisiaan toisella paikkakunnalla. Reijonen halusi tietää, miten heidän nousseita kulujaan aiotaan huomioida.
Saarikko: Liikenteen veroeuroja tarvitaan
Reijonen piti jakeluvelvoitteen alentamista hyvänä asiana, mutta siihen tulisi puuttua vieläkin tiukemmin. Perussuomalaiset ovat ajaneet polttoaineveron alennuksia.
&#8211; Milloin Suomi puuttuu tähän verotukseen vielä enemmän? kysyi Reijonen.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko sanoi, ettei dieselveroa poisteta, ja selitti, kuinka näitä liikenteen veroeuroja tarvitaan, oppositio kun on halunnut lisärahaa mm. sairaanhoitajille ja poliisille.
&#8211; Kovasti ihmettelen, että juuri nämä asiat laitetaan vastakkain. Onhan hallituksen hankkeissa aika monta turhempaa kohdetta, mistä voitaisiin ihan huoletta leikata ja lisätä niistä rahaa vaikka sairaanhoitajille ja poliiseille, toteaa Reijonen.
Hallituksen arvopohja ei muutu
Reijonen kummasteleekin hallituksen arvopohjaa, joka pysyy järkähtämättömänä maailmantilanteen muuttumisesta huolimatta.
&#8211; Ulkomaille ja kaikenlaisiin toissijaisiin ideologisiin hankkeisiin riittää aina ja joka tilanteessa rahaa, eikä se tunnu koskaan olevan mistään pois, eikä niistä koskaan voi leikata, toteaa Reijonen.
Jos halutaan rahaa terveydenhuoltoon, teiden kuntoon, poliisille tai lähes mihin tahansa tavallisen suomalaisen elämään vaikuttavaan kohteeseen, niin aina myös leikkaukset kohdistuvat tavallisen suomalaisen elämään.
&nbsp;

Reijonen kysyi hallitukselta dieselveron poistamisesta – Saarikon vastaus: Dieselveroa ei poisteta

Polttoaineiden ja sähkön ennätyskorkeiksi nousseet hinnat ovat kurittaneet suomalaisten kukkaroita kuluvan talven aikana, eikä helpotusta ole näköpiirissä. Tilannetta vaikeuttaa edelleen Venäjän hyökkäys Ukrainaan, mikä väistämättä heijastuu polttoaineen hintaan korottaen sitä entisestään. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii hallituksen tehottomia toimenpide-ehdotuksia talousvaikeuksissa oleville kotitalouksille.

Tällä hetkellä bensiini maksaa Suomessa kuudenneksi eniten maailmassa. Suomalainen pienituloinen, joka tarvitsee autoa käydäkseen työssä, tai pienituloinen eläkeläinen, joka tarvitsee autoa käydäkseen kaupassa tai apteekissa, maksaa polttoaineesta enemmän kuin Monacon, Liechtensteinin, San Marinon ja Luxemburgin miljonäärit. GlobalPetrolPrices-sivusto kertoo esimerkiksi, että 14. helmikuuta bensiinin keskimääräinen hinta ympäri maailmaa oli 1,12 euroa per litra.
&#8211; Samana päivänä luxemburgilainen pankkiiri maksoi pumpulla keskimäärin bensiinistä 1,55 euroa/litra, kun suomalainen pienituloinen maksoi lähes kaksi euroa eli 1,91 euroa litralta keskimäärin, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistutti perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin energia- ja polttoainehinnoista jättämää välikysymystä käsittelevässä puheessaan tiistaina.
Hallitus ja kokoomus unohtaneet verojen vaikutuksen
Polttoaineiden korkeaa hintaa on usein perusteltu maailmanmarkkinahinnalla, mutta todellisuudessa etenkin bensiinin hintaa nostaa korkea verotus.
&#8211; Kun kuuntelin hallituspuolueiden ja kokoomuksen puheita, niin tuli olo, että puhujat olivat unohtaneet esimerkiksi verotuksen vaikutuksen hintaan ja sen, mistä Suomen polttoaineverotus koostuu. Kertauksen vuoksi: tänä vuonna polttoainevero koostuu energiasisältöverosta, hiilidioksidiverosta ja huoltovarmuusmaksusta.
&#8211; Tämän lisäksi maksetaan arvonlisävero, joka maksetaan polttoaineen koko hinnasta eli myös hintaan sisältyvästä polttoaineverosta. Suomalainen pienituloinen siis maksaa myös veroa verosta. Jos siis suomalainen tankkaa pumpulla keskihinnaltaan 1,91 euroa/litra maksavaa 95E-kymppi-bensiiniä, niin siitä veroja on noin 1,1 euroa ja veroton hinta on noin 0,8 euroa, Antikainen totesi.
Hallitus neuvoo Kelan luukulle
Hallituksen käsittämättömät neuvot sosiaalitukien hakemisesta sähkölaskusta selviämiseksi saivat ansaitusti moitteita.
&#8211; No, mitä hallitus on nyt sitten tehnyt suomalaisten auttamiseksi, kun polttoaineeseen menee liikaa rahaa ja kodin lämmittäminenkin on kallistunut hurjasti? Monella suomalaisella on ihan oikeasti vaikeuksia tulla toimeen.
&#8211; Pienituloiset haja-asutusalueen eläkeläiset hallitus ja varsinkin keskusta ohjasi Kelan luukulle — hallitus nimittäin ilmoitti antavansa pelkän suosituksen, että energian, mukaan lukien sähkön, hinnannoususta aiheutuneet nousseet asumisen kulut otettaisiin huomioon toimeentulotukea myönnettäessä.
&#8211; Ensin demarit lupasivat viime eduskuntavaaleissa pienituloisille eläkeläisille vappusatasia, ja myöhemmin liikenneministeri Timo Harakka — myös demari — lupasi pienituloisille, että rahaa tulee tilille. No mitä tuli? Tuli ohjeet mennä Kelan luukulle, Antikainen ihmetteli.
Rahaa ei itsestään ole tilille ilmestynyt
Vappusatasia tai tilille itsestään ilmestyvää rahaa hallitus ei ole lupauksista huolimatta saanut aikaan. Sen sijaan hallitus esitteli toimenpiteitä, joilla olisi tarkoitus tukea polttoaineiden ja energian korkeiden hintojen kanssa kamppailevia suomalaisia. Niistä ei kuitenkaan ole käytännössä mitään apua jo talousvaikeuksissa oleville kotitalouksille.
&#8211; Työssäkäyville hallitus lupasi määräaikaisia korotuksia työmatkavähennyksen enimmäismäärään ja määräaikaisia kilometrikohtaisen vähennyksen nostoja. Ensi vuonna saatava veronpalautus tai sitten heinäkuussa laskettava veroprosentti ei nyt lohduta — hätä on nyt siellä bensapumpulla, kun ihmisillä ei ole käytännössä rahaa tankata autojaan!
&#8211; Jos hallitus olisi oikeasti halunnut tehdä vaikuttavia toimia kohdistettuna, olisi myös pitänyt laskea omavastuuta ja muuttaa myös työmatkavähennyksen saamisen ehtoja, jotka ovat joissakin tapauksissa nykyisin järjettömiä ja rajaavat useita ihmisiä tuen ulkopuolelle joskus kohtuuttomilla vaatimuksillaan, Antikainen kritisoi.
Inflaation kiihtyessä verotusta olisi pitänyt keventää
Tehokkaiden toimien sijaan hallituksen esittelemät toimenpiteet johtavat ainoastaan lisääntyneeseen byrokratiaan ja rahan kierrättämiseen konkreettisen hyödyn sijaan.
&#8211; Inflaation kiihtyessä hallituksen olisi pitänyt keventää verotusta. Polttoaineen verotusta ja kotitalouksien sähköveroa olisi pitänyt laskea vähintään 25 prosenttia ja pysyvästi — ja tätä perussuomalaiset ovat vaatineet koko ajan. Lisäksi perussuomalaiset ovat vaatineet niin sanotun dieselveron poistamista. Verojen kevennykset olisivat auttaneet heti vaikeassa asemassa olevia, ja se olisi ollut oikeudenmukaista kaikille.
&#8211; On myös huomattava, että näillä päätöksillä hallitus paisuttaa byrokratiaa kierrättämällä rahaa järjestelmän kautta takaisin osalle onnekkaista, kun samaan aikaan olisi voitu tehdä veronalennuksia, jotka olisivat vähentäneet byrokratiaa ja auttaneet oikeudenmukaisesti kaikkia ihmisiä, Antikainen kiteyttää.
&nbsp;

Antikainen: Kalliit polttoaineiden hinnat Suomessa johtuvat pääosin verotuksesta

Eduskunnassa käytiin tänään keskustelu perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja liike nytin tekemästä välikysymyksestä hallitukselle koskien energian ja polttoaineen hintoja. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immosen mukaan hallitus koettelee tällä hetkellä kansan kärsivällisyyttä toden teolla.

Tällä hallituskaudella bensiinin ja dieselin litrahinnat ovat ennätyskorkealla, samoin muut polttoaineet maakaasusta hiileen ovat kallistuneet. Sähkön ja päästöoikeuksien hinnat ovat moninkertaiset verrattuna vuoden takaisiin hintoihin.
&#8211; On täysin kestämätöntä, että kansaa kuritetaan tällä tavoin. Sähkö, polttoaineet ja liikkuminen ovat ihmisille välttämättömyyksiä. Työhön on päästävä. Monet pohtivat jo, onko enää ylipäätään kannattavaa käydä töissä, kun sinne pääseminen tulee niin kalliiksi, Olli Immonen kritisoi.
&#8211; Pieni- ja keskituloiset ovat suurimpia kärsijöitä. Heille jää yhä vähemmän rahaa käytettäväksi, kun välttämättömät menot kasvavat. Kansan ostovoima heikkenee.
Työmatkavähennyksen korotus ei auta kaikkia
Immosen mukaan hallituksen kaavailema kilometrikohtaisen työmatkavähennyksen korottaminen ei auta sitä valtaosaa vähennystä saavista, jolla matkavähennys lasketaan julkisen kulkuvälineen mukaan.
&#8211; Autoliiton mukaan työmatkavähennyksen enimmäismäärä koskee vain noin 26 000 henkeä. Lisäksi tämä hallituksen toimi ei kohdistu lainkaan esimerkiksi eläkeläisiin ja opiskelijoihin. Hallituksen nyt esittämät toimet ovat täysin riittämättömiä.
&#8211; On selvää, että nyt tarvitaan vaikuttavampia toimenpiteitä. Hallituksen maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa on pikaisesti jarrutettava ja hiilineutraalisuustavoite siirrettävä vuoteen 2050 eli samaan vuoteen kuin EU:n tavoite. Tavoitteen maltillistamisesta saataisiin säästöjä, joilla voidaan tukea kansalaisten arkea. Polttoaineiden ja kotitalouksien sähkön verotusta on kevennettävä. Ammattidiesel on otettava nopeasti käyttöön kuljetusyrityksille, Immonen vaatii.
Perussuomalaiset ovat esittäneet myös dieselin käyttövoimaveron poistamista kokonaan. Polttoaineen pakkojakeluvelvoitteen laskeminen olisi myös tehokas tapa laskea polttoainehintoja.
Syrjäseutujen asukkaat unohdettu
Immonen kritisoi hallitusta silmien sulkemiseltä syrjäseutujen ahdingon edessä.
&#8211; Hallitus lupailee juhlapuheissa rahaa maaseudulle, mutta se ei halua myöntää, että rahat tullaan perimään moninkertaisesti takaisin maaseudun asukkailta erityisesti omakotitalojen öljylämmitysten hinnoissa, sähkön hinnoissa ja autolla liikkumisen kustannuksissa.
&#8211; Maaseudulla ei tulla koskaan pääsemään tilanteeseen, jossa kaikkien ihmisten liikkuminen voidaan turvata julkisten liikennevälineiden avulla. Hallituksen tavoite pakottaa kaikki suomalaiset kävelemään, pyöräilemään ja kilometritehtaalle on vastuuton. Myös kilometriverolla, liikenteen päästökaupalla ja ruuhkamaksuilla uhkailu on täysin vastuutonta politiikkaa, Immonen moittii.
Ilmastokiihkoilu maksatetaan kansalaisilla
Immonen pitää ongelmallisena, että vihervasemmistohallitus laittaa ilmastokiihkoilupolitiikkansa tavallisen autoilevan kansalaisen ja maaseudulla asuvan maksettavaksi.
&#8211; Välttämättömät elinkustannukset eivät saa lohkaista kohtuutonta osaa kansalaisten tuloista. Kansalaisten elinkustannuksia on välttämätöntä saada alennettua ja yritysten kilpailukykyä parannettua. Kurjistamispolitiikan on loputtava.

Immonen: Autoilijat ja maaseudun ihmiset ongelmissa hallituksen politiikan seurauksena – ”Pieni- ja keskituloiset suurimpia kärsijöitä”

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela soimaa hallitusta riittämättömistä toimista energiakriisin hoitamisessa. Eduskunnan välikysymyskeskustelussa kansanedustaja Koskela kiinnitti huomiota siihen, että hallituksen käsiä sitoo liikaa takertuminen maailman epärealistisimpaan hiilineutraaliustavoitteeseen.

&#8211; EU-tasolla olemme sitoutuneet vuoteen 2050 ja siihen Suomen pitäisi omakin tavoitteensa vuodesta 2035 siirtää. Tätä me Perussuomalaiset olemme esittäneet. Nyt annamme turhaan kilpailuetua muille EU-maille sekä kurjistamme omaa teollisuuttamme ja työllisyyttämme, Jari Koskela sanoo.
Pienituloiset ja eläkeläiset jäävät ulkopuolelle
Hallituksen esittämiä toimia energiakriisin hillitsemiseksi kansanedustaja Koskela pitää sinänsä kannattavina, mutta riittämättömiä ja huonosti kohdistettuina. Työmatkavähennyksen enimmäismäärän korottaminen kohdistuu täysmääräisesti vain 26 000 henkilöön. Pienituloiset ja eläkeläiset jäävät kokonaan ulkopuolelle.
Tehokkuutta olisi Koskelan mukaan tuonut työmatkavähennyksen omavastuuosuuden laskeminen.
&#8211; Perussuomalaiset on omissa vaihtoehdoissaan esittäneet vaikuttavampia toimenpiteitä, joilla energiakriisiin ja sen moninaisiin seurauksiin voidaan tuoda helpotusta. Niistä yhteen merkittävimpään eli ammattidieselin käyttöönottoon hallituskin on tarttunut. Sen sijaan jakeluvelvoitteen tason laskemiseen tai dieselin käyttövoimaveron poistoon tai edes alentamiseen hallituksella ei ole rohkeutta, Koskela moittii hallitusta.
Koskela penää hallitukselta myös päämäärätietoista työtä EU:n sosiaalisen ilmastorahaston torjumiseksi. Suomi on ilmoittanut suhtautuvansa rahastoon kriittisesti, mutta kriittisen suhtautumisen lisäksi olisi löydettävä tahtoa jyrkästi kaataa koko esitys.
Omavaraisuutta ajettu alas liiankin tehokkaasti
Siinä missä hallituksen keinot energiakriisin helpottamiseksi ovat olleet riittämättömiä, on hallituksen politiikka omavaraisuutemme rapauttamisessa ollut Koskelan mielestä liiankin tehokasta.
&#8211; Hallitus ajoi esimerkiksi turvetuotantoa aivan liian innokkaasti alas ja olemme ajautuneet entistä enemmän tuontienergian varaan. Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa omavaraisuuden merkitys korostuu. Ehkäpä ei kannattaisi pitää niin kovaa kiirettä turvetuotantokoneiden romuttamisessa, Koskela opastaa.

Koskela soimaa hallitusta riittämättömistä toimista energiakriisin hoidossa: Rohkeus puuttuu

Hallitus vastasi tänään perussuomalaisten välikysymykseen energia- ja polttoainehinnoista. Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila perehtyi hallituksen hehkuttamaan työkalupakettiin kriisin helpottamiseksi ja totesi sen populistiseksi renkaanpotkinnaksi.

Hallitus nosti työmatkavähennyksen maksimimäärää, joka koskettaa harvalukuista joukkoa. Viime vuonna noin 26 000 autoilijaa saavutti ylärajan. Lisäksi muutos tulee voimaan vasta 1.7. eli akuuttiin kriisiin tällä ei ole minkäänlaista vaikutusta.
&#8211; Ketä se lohduttaa, että ensi heinäkuussa voi vähentää verotuksessa, kun töihin pitäisi päästä ensi viikolla? Vihelm Junnila ihmettelee.
Kolme keskeistä ongelmaa
Junnilan mukaan hallitus jätti tietoisesti keskeisimmät ongelmakohdat korjaamatta. Esitys työmatkavähennyksen väliaikaisesta korottamisesta vaikuttaakin lähinnä populistiselta renkaanpotkinnalta.
&#8211; Kolme keskeisintä ongelmaa jäävät voimaan. Ensimmäiseksi: omavastuuosuutta ei muutettu, joka olisi hyödyntänyt kaikkein vähätuloisimpia työssäkävijöitä. Toiseksi: suurin osa työssäkäyvistä ei voi vähentää todellisia kulujaan vaan vastaavan hinnan kuin joukkoliikenteen käyttämisestä. Tämä siitä riippumatta onko joukkoliikennettä edes mahdollista käyttää työssäkäyntiin.
&#8211; Kolmas ongelma koskettaa kaikkia muita kuin työssäkäyviä, sillä hallituksen esitys ei millään lailla auta työvoiman ulkopuolella olevia, kuten eläkeläisiä ja haja-asutusalueiden vähäosaisia, Junnila muistuttaa.
Dieselistäkin erimielisyyttä
Perussuomalaiset on pitkään esittänyt ammattidieselin käyttöönottoa, joten hallituksen ilmoitus sen toteuttamisesta on otettu hyvin vastaan. Junnilan mukaan ammattidiesel on tervetullut, mutta sen toimeenpanossa piilee riski, koska hallitus ei ole päässyt yhteisymmärrykseen toteuttamistavasta.
&#8211; Hallituksen tiedotustilaisuudessa mainittiin, että samassa yhteydessä dieselin verotuki voitaisiin poistaa. Tämä olisi vallan karmaiseva ratkaisu, joka nostaisi kaikkien muiden tienkäyttäjien polttoainekustannuksia. Aion valtiovarainvaliokunnan verojaostossa ajaa toimintamallia verotuen säilyttämiseksi. Mikä tuki se edes on, kun ensin otetaan ja sitten annetaan vähän takaisin? Junnila kysyy.
Perussuomalaiset on ehdottanut polttoaineveron laskua ja dieselin käyttövoimaveron poistamista akuutin kriisin helpottamiseksi. Ministeri Mika Lintilä (kesk.) antoi hallituksen vastauksen välikysymykseen.

Junnila: Hallituksen vastaus välikysymykseen oli populistista renkaanpotkintaa – ei auta bensapumpulla

Työssäkäynti on monelle kannattamatonta, maatalous on hätätilassa, kuluttajahinnat – kuten ruuan hinta – kasvavat ja yritysten kilpailukyky heikkenee. Polttoaine- ja energiahintakriisi on iskenyt syvälle.

&#8211; Teimme välikysymyksen, jossa vaadittiin välittömiä toimia tilanteen helpottamiseksi. Olemme huolissamme, miten suomalaiset pärjäävät, ja eiväthän he tahdo pian enää pärjätä, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri totesi tänään eduskunnassa pidetyssä välikysymyskeskustelussa.
Hallituksen toimet riittämättömiä
Hallitus julkaisi perjantaina toimia kriisin helpottamiseksi. Toimet esimerkiksi työmatkavähennyksen parantamiseksi ovat oikeasuuntaisia, mutta kahta asiaa ne eivät tee: ne eivät auta akuutisti eivätkä vaikuta hintoihin.
&#8211; Työmatkavähennyksen enimmäismäärän korottaminen koskee vain pientä osaa työmatkalaisista eikä kilometrikohtaisen vähennyksenkään korottaminen koske läheskään kaikkia. Jos olisitte halunneet auttaa koko työväestöä, olisitte madaltaneet työmatkojen omavastuuta.
&#8211; Työmatkavähennys ei myöskään laske hintoja pumpulla senttiäkään eikä ensi vuonna saatu veronpalautus tai heinäkuussa laskettu veroprosentti nyt lohduta, Meri sanoo.
Hallituksen toimenpidelistassa ei ole toimia, jotka parantaisivat yritysten kilpailukykyä tai alentaisivat esimerkiksi ruuan kuluttajahintoja.
Päästökauppatulot oman kansan hyväksi
Perussuomalaiset painottavat, että ilmastopolitiikassa pitää ottaa järki käteen. Hallituksen ajama maailman kunnianhimoisin hiilineutraalisuustavoite tulee siirtää vuoteen 2050 eli samaan vuoteen kuin EU:n tavoite.
&#8211; Pienen maan, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja auto välttämätön, ilmasto kylmä, julkinen talous rapakunnossa ja vientisektori energiaintensiivinen, pitää asiat tehdä vastuullisesti &#8211; vakaalla harkinnalla eikä lähteä poseeraamaan mallimaata.
&#8211; Toiseksi Suomen pitää käyttää päästökauppatulot oman kansansa hyvinvointiin. Tuloja kertyi vuonna 2021 päästöoikeuksien huutokaupoista yhteensä noin 409 miljoonaa euroa, Meri sanoo.
Komissio hamuaa suomalaisten rahoja
EU-komissio hamuaa näitä rahoja EU:n ilmastososiaalirahastoon ja haluaa kerätä lisätuloja nappaamalla joka vuosi 12 miljardia euroa jäsenmaiden päästökauppatuloista.
&#8211; Olemme esittäneet, että Suomen ei pidä antaa näitä tuloja, vaan käyttää niitä ilmastopolitiikasta kärsivien ihmisten ja alojen tukemiseen.
&#8211; Lisäksi päästöoikeuksien määrää tulee lisätä. Oikeuksien lisääminen vaikuttaisi sähkön ja polttoaineiden hintaan alentavasti. Mutta mitä tekee hallitus? Se kirittää komissiota päästöoikeuksien vähentämiseen! Meri ihmettelee.
Puolentoista miljardin lisälasku tulossa
Perussuomalaisten mielestä EU:n ilmastofanatismille pitää sanoa tiukasti ei. Pelkästään EU:n ilmastopaketin esityksistä yksi, päästökaupan laajentaminen, nostaa suomalaisten yritysten ja kotitalouksien kustannuksia puolellatoista miljardilla vuodessa.
&#8211; Merikuljetusten hinta on nousemassa alkuvaiheen jälkeen yli miljardilla eurolla vuodessa. Tieliikenteessä vuosikustannukset nousisivat sadoilla miljoonilla. Ilmastopaketti tulee iskemään tärkeisiin vientialoihimme, yrityksiin, omakotiasujiin, kansalaisten ostovoimaan. Miettikää.
Välittömät toimenpiteet hintoihin
Välittömänä toimenpiteenä perussuomalaiset esittää polttoaineiden jakeluvelvoitteen tason laskemista. Velvoitteen laskeminen olisi valtiontalouden näkökulmasta tehokkain tapa laskea polttoainehintoja, koska se tapahtuisi ilman välittömiä vaikutuksia kertyvien verojen määrään.
&#8211; Hallitus on sen sijaan kiristämässä jakeluvelvoitetta eli korottamassa hintoja. Perjantaina hallituksen esittämät toimenpiteet valuvat näin Kankkulan kaivoon, Meri sanoo.
&#8211; Verotukseen esitämme kolmea välitöntä toimenpidettä: polttoaineveroa on laskettava, sähköveroa on laskettava, dieselin käyttövoimavero on poistettava.
Kehitysavusta voidaan leikata
Mistä sitten otettaisiin rahat polttoaine- ja sähköverojen alentamiseen? Perussuomalaisten mukaan esimerkiksi käyttövoimaveron poisto maksaisi suorina verotuloina yli 400 miljoonaa. Polttoaineveroakin perussuomalaiset esitti laskettavaksi yli 250 miljoonalla eurolla.
&#8211; Ei hätää, perussuomalainen laittaa aina asiat tärkeysjärjestykseen. Suomi maksaa 1,3 miljardia euroa vuodessa kehitysapua, josta suuria summia valuu Maailmanpankin mukaan eliitin veroparatiiseihin ja korruptioon. Siitä kun lohkaisi edes puolet, olisimme poistaneet käyttövoimaveron ja madaltaneet polttoaineveroa.
&#8211; On lisäksi huomattava, että veroalennuksia ei voi laskea vain suorina veromenetyksinä. Kun rahaa jää enemmän käteen, talous voi joka tavalla paremmin ja verotulot nousevat, Meri muistuttaa.
Hallitus ei reagoi riittävästi
Perussuomalaiset esittävät, ettei hallitus nauti eduskunnan luottamusta.
&#8211; Hallitus ei ole oikeasuuntaisista toimenpide-ehdotuksistaan huolimatta pystynyt reagoimaan riittävillä toimilla polttoaine- ja energiahintakriisin. Liikkumisen ja asumisen hintoihin ei ole tulossa riittävän vaikuttavia nopeita toimia ja näin ollen kuluttajahinnat pysyvät korkeina ja kilpailukyky heikkona, Meri varoittaa.
&#8211; Tästä syytä esitän, ettei hallitus nauti eduskunnan luottamusta.

Hallitukselta ei vaikuttavia toimia polttoainehintoihin, maatalouskriisiin, ostovoimaan tai kilpailukykyyn – perussuomalaiset esitti epäluottamusta

Polttoaineiden hinnankorotuksia ja autoilijoiden kurittamista vastustavat kansalaiset vaativat hallitukselta polttoaineverojen alentamista, sillä tilanne alkaa jo olla kestämätön: ihmiset ovat nääntymässä verotaakan alle.

Samana viikonloppuna, kun Suomen kiekkoleijonat viimeistelivät voitokkaasti Pekingin olympiaturnauksen etenemällä päätyyn asti, Helsingin keskustassa raikuivat autojen äänitorvien tööttäykset.
Valtavasti jäseniä kerännyt STOP! Autoilijoiden kuritukselle! -Facebook-ryhmä organisoi viikonloppuna samanaikaisesti useita torviprotesti-mielenosoituksia ympäri Suomea tarkoituksenaan kiinnittää päättäjien huomio korkealle nousseisiin polttoaineiden kustannuksiin.
Ryhmän vastustaa kaikkia poliittisia autoilun kustannusten korotuksia. Helsingin torviprotesti oli kaksipäiväinen ja siihen osallistui yli 200 autoa.
Torviprotestoijat vaativat puuttumista useisiin polttoaineen hintaa korottaviin tekijöihin: polttoaineiden valmisteverojen on joustettava, biojakeluvelvoitteen noston loppulaskua ei saa maksattaa autoilijoilla, tieliikenteen päästökauppaa tai vastaavia järjestelmiä ei tule ottaa käyttöön, uusia veromuotoja ei tarvita, henkilöautoilua ei saa hankaloittaa.
Harakka puhuu palturia
Matti Vahtera (kuvassa) oli ajanut reilut sata kilometriä kotipaikkakunnaltaan Salosta osallistuakseen lauantaiaamuna Helsingin torviprotestiin.
Vahteran auton lavalla oli esillä liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalle kohdistettu viesti. Vahtera katsoo, että ylimielisillä puheillaan polttoaineen hinnan kehityksestä Harakka väheksyy autoilevaa kansanosaa.
&#8211; Tuo kaveri (Harakka) saisi lopettaa p****puheet ja mennä itseensä. Nähtäväksi jää, Vahtera sanoo.
Polttoaineiden pumppuhinnat ovat nousseet rajusti jo viime kesästä lähtien. Hieman päivästä riippuen, Suomessa bensa on viime aikoina ollut EU-alueen toiseksi tai kolmanneksi kalleinta.
Viime keväänä ministeri Harakka kuitenkin väitti eduskunnassa, että bensiinin hinta ei muka olisi noussut kymmeneen vuoteen.
Vihreät tekee pahojaan hallituksessa
Vahtera sanoo, että Harakan ohella suurin syyllinen korkeisiin polttoaineiden hintoihin on hallituspuolue vihreät. Vahtera toteaa, että hallituksessa ei ymmärretä tavan kansalaisen selviytymistaistelua kohoavia energiakustannuksia vastaan.
&#8211; Jos mahdollista, vihreät tekee hallituksessa vielä enemmän pahuutta kuin Harakka. Hallituksen tulisikin välittömästi alentaa polttoaineiden verotusta, sillä tilanne alkaa jo olla kestämätön: ihmiset ovat nääntymässä verotaakan alle.
Vahtera huomauttaa, että polttoaineiden hintojen nykytaso vaikuttaa jo heikentävästi työn tekemisen kannustimiin.
&#8211; Se on ihan selvä asia, jos työmatka on esimerkiksi 50 kilometriä suuntaansa, niin moni joutuu laskemaan, kannattaako töihin enää ajaa.
Yksin on turha valittaa
Sisäremontointiyrittäjä Petri Ranta oli saapunut torviprotestiin Nummelasta. Ranta huomauttaa, että puheet siitä, että polttoaineen hinta ei olisi noussut, eivät pidä paikkaansa.
&#8211; Kyllä bensan ja dieselin hinnat ovat nousseet korkealle tasolle. Jo kuukauden polttoainelaskussa huomaa 
selvästi, miten hinnat ovat nousseet. Jos aiemmin dieseliin meni tuhat euroa, nyt menee 1 500 euroa.
Vuodessa kertyy siis noin 6 000 euroa lisää maksettavaa.
Ranta työskentelee yrityksensä puitteissa laajalla toimintasäteellä Etelä-Suomessa. Lähes kaikki ajot ovat työajoa.
Ranta tankkaa useimmiten dieselia työajoa varten, mutta hän käyttää myös jonkin verran bensiiniä kesällä moottoripyörämatkoilla. Ranta huomauttaa, että syy polttoaineiden korkeisiin hintoihin on raskaassa verotuksessa.
&#8211; Polttoaineveroa olisi syytä laskea huomattavasti. Dieselveron voisi poistaa kokonaan, koska se alkaa jo olla lähes saman hintaista 95-polttoaineen kanssa. Polttoaineiden hintojen nousu siirtyy logistiikkakustannuksiin, joten lopulta kaikki tuotteet kallistuvat.
Korkeat polttoaineiden hinnat ovat puhututtaneet kansaa ennenkin. Autoilijoiden torviprotestit ovat kuitenkin Suomessa uusi ilmiö. Ranta katsoo, että autoilijoiden yhteismielenosoitukset ovat tässä ajassa hyvä keino kiinnittää poliitikkojen huomio.
&#8211; Ei se auta, jos vaan yksinään valittelee korkeita polttoaineiden hintoja.
Julkinen liikenne tökkii
Laura Virtanen, Tomi Liimatainen, Henri Liimatainen ja Markus Liimatainen olivat varustautuneet torviprotestiin huomioliiveillä.
Perussuomalaiset jätti äskettäin välikysymyksen bensan ja sähkön hinnoista. Välikysymyksessä vaaditaan polttoaineverojen alentamista, ammattidieselin käyttöönottoa sekä kotitalouksien sähköveron alentamista.
Hallitus reagoi välikysymykseen ilmoittamalla äskettäin keinoista, joilla se pyrkii vastaamaan energian hintojen nousuun. Toimet ovat vähäisiä, ja kohdistuvat vain pieneen joukkoon ihmisiä, eikä kasvaviin kustannuksiin puututa perussuomalaisten vaatimusten mukaisesti polttoaineveroa laskemalla.
Tomi Liimatainen pitää hallituksen esittelemiä kompensaatiokeinoja, kuten työmatkavähennyksen nostoa, naurettavina, koska kasvaviin kustannuksiin ei tule nopeaa ja välitöntä apua.
&#8211; Hallituksen toimet eivät vaikuta kenenkään polttoainelaskuun nyt, vaan vasta tulevassa verotuksessa. Itse tarvitsen työn vuoksi autoa päivittäiseen liikkumiseen, joten kasvavat kustannukset näkyvät heti. Töihin lähteminen on välillä vaikeaa.
Markus Liimatainen käyttää myös autoa työajoihin, eikä julkinen liikenne ole hänelle soveltuva vaihtoehto.
&#8211; Voisin kulkea bussilla, mutta nykyään ei vain enää pääse. Julkisen liikenteen linjoja kulkee harvakseltaan. Tarkistin aikatauluista, niin kaikkine siirtymineen linja-autolla menisi lähes kaksi tuntia matkaan Tuusulasta Nurmijärvelle.
Työmatkavähennyksen korotus ei auta kaikkia
Kansanedustaja, perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Mauri Peltokangas kertoo, että jo syksyllä perussuomalaisten aluevaalikiertueella puoluejohdolle tuli kiitosta perussuomalaisten avauksesta alentaa polttoaineiden verotusta.
&#8211; Monet olivat hyvin huojentuneita siitä, että lopultakin esitetään konkreettisia uudistuksia ostovoiman parantamiseksi. On selvää, että korkeat polttoaineiden hinnat herättävät Suomessa suuria tunteita, koska päivittäiseen liikkumiseen menevät rahat tällä hetkellä leikkaavat niin suuren osan pois palkansaajan ostovoimasta, Peltokangas sanoo.
Kansanedustajan mukaan suora leikkaus polttoaineiden verotukseen on ainoa toimiva keino auttaa autoilijaa ahdingossa.
&#8211; Hallituksen suunnitelmat hintojen kompensoimiseksi, kuten työmatkavähennyksen korottaminen eivät ole huono asia. Työmatkavähennyksen korottaminen on kuitenkin vain kosmeettinen toimenpide, ja samalla epätasa-arvoinen veto, koska se auttaa vain pientä osaa kansasta.
Tuhoaa suomalaisen liikenteen
Peltokangas korostaa, että polttoaineveron alentaminen olisi tasa-arvoisin toimenpide, koska se auttaisi kaikkia. Hallituspuolueet, etenkin vihreät, kuitenkin hangoittelevat vastaan, koska tavoitteena on tehdä ”kohdistettuja toimia”. Peltokankaalta ei löydy ymmärrystä hallituksen linjalle.
&#8211; Ei tällä tavalla voi tehdä politiikkaa, että valitaan tiettyjä ryhmiä, jotka saavat apua bensalaskuihin ja muut eivät saa mitään. Kaikki kansalaiset ovat samanarvoisia ja kaikki ansaitsevat saada apua. 
Peltokangas varoittaa, että mikäli vihervasemmistohallitus saa jatkaa vallassa, suomalaisen autoilijan tulevaisuus näyttää entistäkin synkemmältä.
&#8211; Tämän hallituksen politiikka tuhoaa suomalaisen liikenteen ja samalla suomalaisen teollisuuden, koska logistiikka liikkuu kumipyörillä. Jos sama hallituspohja jatkaa, vuoteen 2030 mennessä autoja ei juurikaan enää liiku maantiellä.
&nbsp;

Autoilijat saivat tarpeekseen hallituksen kurjistavasta politiikasta: ”Polttoaineveroa alennettava välittömästi”

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää jätti torstaina lakialoitteen, jonka mukaan työmatkakustannuksia voitaisiin vähentää ansiotulosta enintään 10 000 euroa per verovuosi 500 euron omavastuuosuuden jälkeen. Nykyisen lain nojalla matkakustannuksia voi vähentää enintään 7 000 euroa ja omavastuuosuus on 750 euroa.

&#8211; Huolestuttava tilanne on saanut jopa osan ammattiyhdistysliikkeestä älähtämään. Tammikuussa aloittamani lakiesityksen valmistelun tueksi Teollisuusliitto vaatii (Ilta-Sanomat 10.2.) nopeita toimia Sanna Marinin hallitukselta polttoainehintojen vuoksi. Liiton mukaan hinnat ovat pian kynnys työssäkäynnille. Ratkaisuksi liitto esitti matkakuluvähennyksen korottamista Juha Mäenpää sanoo.
&#8211; Polttoaineiden hintojen noususta on uutisoitu useaan otteeseen viimeisten kuukausien aikana. Tilanteesta kärsivät erityisesti syrjäseuduilla asuvat ihmiset, joille henkilöauto on välttämätön työssäkäynnin kannalta.
Mäenpää muistuttaa, että Suomessa on paljon alueita, joissa sopiva joukkoliikenne on vähäistä tai sitä ei käytännössä ole lainkaan.
&#8211; Mitä enemmän työmatkoihin kuluu rahaa, sitä vähemmän arjen muihin välttämättömiin menoihin jää rahaa.
Pelkkä korotus ei riitä
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) piti heti Mäenpään aloitteen jättämisen jälkeen tiedotustilaisuuden, jossa hän kertoi hallituksen ”täsmätoimista” liikkumisen kustannusten huojentamiseksi.
Hallituksen mukaan näistä vaikuttavin on työmatkavähennyksen korotus määräajaksi. Asunnon ja työpaikan välisen matkakuluvähennyksen enimmäismäärää ollaan korottamassa määräaikaisesti 7 000 eurosta 8 400 euroon. Nosto tulee kuluvan vuoden verotuksesta alkaen.
&#8211; Hallituksen esitykset ovat sinänsä oikeansuuntaisia, mutta niissä on keskeisiä ongelmia. Autoliitto on todennut, että työmatkavähennyksen maksimin korottamisessa etuuden saajien määrä jää erittäin pieneksi. Vuonna 2020 vähennyksen maksimäärään eli 7 000 euroon oikeutettuja veronmaksajia oli vain 26 000, Mäenpää huomauttaa.
Omavastuuosuutta alennettava
Mäenpään lakialoitteessa myös omavastuuosuuteen halutaan puuttua ja laskea se 500 euroon. Helpotus kohdistuisi suurempaan osaan kansasta. Lakialoitteen myönteiset vaikutukset kansalaisten kukkaroon olisivat muutenkin suuremmat.
Ehdotus nostaisi vähennyksen enimmäismäärän jopa 10 000 euroon, eikä korotus olisi määräaikainen, kuten hallituksen esityksessä.
Lakialoitteen aihepiiriin päästänee todenteolla tiistaina, kun hallitus vastaa perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin välikysymykseen energia- ja polttoainehinnoista. Mäenpään aloitteen on allekirjoittanut useampi perussuomalainen kansanedustaja.

Mäenpää vaatii työmatkavähennykseen tuntuvaa korotusta

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio pitävät hallituksen perussuomalaisten välikysymyksen alla valmistelemaa pakettia energiahintojen kompensoimisesta täysin riittämättömänä.

– Vihervasemmiston linja voitti keskustasta kuuluneet soraäänet, ja polttoaineen jakeluvelvoitteen kiristäminen jatkuu. Tämä tulee nostamaan polttoainehintoja merkittävästi, Ville Tavio toteaa.
Hallitus yrittää sumuttaa kansalaisia
Hallitus ei pienentänytkään työmatkavähennyksen omavastuuosuutta kuten oli toivottu. Sen sijaan hallituksen esittämä työmatkavähennyksen enimmäismäärän nosto on vaikutuksiltaan hyvin vähäinen toimi, koska se koskee alle 26 000 ihmistä.
– Hallitus yrittää sumuttaa kansalaisia esittämällä toimenpiteensä vaikuttavampina kuin ne ovat, Tavio sanoo.
– Vähennysten ulkopuolelle jääville ihmisille hallitus ei anna mitään, Riikka Purra moittii.
Tavio ja Purra huomauttavat, että työmatkavähennys vaikuttaa käytettävissä olevaan varallisuuteen viiveellä, joten autoilun hintalappu jatkaa nousuaan, koska kasvaviin kustannuksiin ei puututa välittömästi esimerkiksi polttoaineveroa laskemalla.
Hallitus heräsi vasta vaalien lähestyessä
Perussuomalaisten vaatiman ammattidieselin etenemisen Tavio ja Purra näkevät positiivisena signaalina. He harmittelevat kuitenkin, että hallitus ei kertonut aikataulua, jossa eduskunnalle annetaan lakiesitys, vaan hallitus ilmoitti vain aloittavansa lakimuutoksen valmistelun. Tavio huomauttaa, että kaikki lainvalmistelu ei johda lainmuutoksiin.
– Hallituksella on ollut aikaa jo kolme vuotta. Hallitus näyttää ryhtyneen toimiin vasta perussuomalaisten välikysymyksen vuoksi ja eduskuntavaalien lähestyessä, Tavio sanoo.
– Hallitus haluaa nyt myös poistaa kiinteistöveron väliaikaisesti maatalouden tuotantorakennuksilta. Perussuomalainen kansanedustaja Juha Mäenpää teki samasta aiheesta lakialoitteen jo viime vuonna, Purra toteaa.
Hallitus vastaa tiistaina perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin jättämään välikysymykseen bensan ja sähkön hinnoista. Välikysymyksessä vaaditaan polttoaineverojen alentamista, ammattidieselin käyttöönottoa sekä kotitalouksien sähköveron alentamista.
&nbsp;

työmatkavähennys

Työmatkojen vähennyskorvauksia kasvatettava enemmän kuin hallitus esittää – Mäenpään kunnianhimoisempi lakialoite tukisi paremmin työhönmenoalueen kasvua

Perussuomalaiset tyytymättömiä hallituksen toimenpiteisiin – veroale olisi todellinen teko suomalaisten hyväksi

Reijonen kysyi hallitukselta dieselveron poistamisesta – Saarikon vastaus: Dieselveroa ei poisteta

Antikainen: Kalliit polttoaineiden hinnat Suomessa johtuvat pääosin verotuksesta

Immonen: Autoilijat ja maaseudun ihmiset ongelmissa hallituksen politiikan seurauksena – ”Pieni- ja keskituloiset suurimpia kärsijöitä”

Koskela soimaa hallitusta riittämättömistä toimista energiakriisin hoidossa: Rohkeus puuttuu

Junnila: Hallituksen vastaus välikysymykseen oli populistista renkaanpotkintaa – ei auta bensapumpulla

Hallitukselta ei vaikuttavia toimia polttoainehintoihin, maatalouskriisiin, ostovoimaan tai kilpailukykyyn – perussuomalaiset esitti epäluottamusta

Autoilijat saivat tarpeekseen hallituksen kurjistavasta politiikasta: ”Polttoaineveroa alennettava välittömästi”

Mäenpää vaatii työmatkavähennykseen tuntuvaa korotusta

Hallitus reagoi perussuomalaisten välikysymykseen julkaisemalla energiapaketin – Perussuomalaiset: Paketin sisältö vaatimaton

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025