Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

työntekijäpula

Pula hoitohenkilökunnasta ei ole yksin suomalaisen sote-sektorin ongelma. Hoitoala on kriisiytymässä Ruotsissakin ja yli puolet vanhushoivan työntekijöistä on valmis jättämään toimensa. Kyse on paljolti palkasta.

&#8211; Luvut uusimmassa <a href="https://www.kommunal.se/nyhet/personalen-lamnar-aldreomsorgen">raportissamme</a> osoittavat, että väki on saanut tarpeekseen, he eivät jaksa enää, <a href="https://www.dn.se/brandstudio/kommunal/undersokning-over-halften-av-de-anstallda-vill-lamna-aldreomsorgen/">sanoo</a> ammattiliitto Kommunalin tutkija Anders Bucht Dagens Nyheterissä.
Vanhuspalveluissa työskentelevien tyytyväisyys ammatinvalintaansa on romahtanut. Vielä yksitoista vuotta sitten työpaikan vaihtoa suunnitteli 24 prosenttia työntekijöistä ja vuonna 2021 lähtöä pohtivien osuus oli jo 54 prosenttia työvoimasta.
Yksityisellä puolella tilanne on vielä synkempi eli vanhushoivan henkilöstöstä 58 prosenttia on valmis pistämään pensselit santaan kolmen vuoden sisällä.
Kyse on palkasta
Yli 80-vuotiaiden määrä kasvaa 50 prosentilla 10 vuodessa. Hoivapalveluita tarvitsevat ovat vanhempia ja sairaampia kuin ennen ja käytännössä ikääntyvän ihmisen on oltava monisairas päästäkseen palveluiden piiriin.
&#8211; Resurssit niukkenevat samaan aikaan, kun tarve kasvaa, Bucht toteaa.
&#8211; Jos alalla on pula henkilökunnasta, palkkojen pitäisi nousta. Naisvaltaisilla julkisilla aloilla mekanismi näyttää olevan toinen.
100 000 työntekijän lisätarve
&#8211; Henkilökunta tekee kaikkensa, jotta hoidettavat eivät huomaisi todellista tilannetta. Liiton jäsenistä 37 prosenttia vastasi kuitenkin, että henkilöstön määrä oli päivittäin tai viikoittain niin alhainen, että se muodosti riskin vanhuksille.
TV4:n uutisten <a href="https://www.tv4.se/artikel/3agQCTDAbDVMRwm03nuKM/larmet-fler-aen-haelften-inom-aeldreomsorgen-vill-laemna-sitt-jobb">mukaan</a> kunnallisen sektorin lisätyövoiman tarve vanhusten palveluyksiköihin ja kotihoitoon on väestön ikääntyessä 100 000 henkilöä.

Pitäkää tunkkinne – yli puolet vanhuspalveluiden työntekijöistä aikoo pistää pillit pussiin Ruotsissa

HUSin alueella käytössä olevan Apotti-tietojärjestelmän sujuvuutta, epävarmuutta ja vaikeaselkoisuutta on kritisoitu terveydenhuollon toimijoiden ja käyttäjien taholta jo pitkään. Kansanedustaja Arja Juvonen (ps.) on tehnyt ministerille kirjallisen kysymyksen liittyen Apotissa havaittuihin ongelmiin.

&#8211; Apotin suurimmat omistajat ovat yliopistosairaala HUS, Helsinki ja Vantaa. Lisäksi mukana on kuusi muuta kaupunkia ja Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymä. Apotissa havaittuja ongelmia on tuotu julkisuuteen myös toistuvasti, mutta niihin ei puututa, kritisoi perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen.
Pian tietojärjestelmän käyttöönoton jälkeen Ylellä uutisoitiin, että radiologien tekemät kuvat ja lausunnot eivät näkyneet ja potilaiden röntgen-, magneetti- ja ultraäänikuvia ei löytynyt asianmukaisesti järjestelmästä (Yle 21.5.2021).
Apotin on kerrottu lisäävän lääkitysvirheitä ja vievän aikaa potilastyöltä. Iltalehden viime vuonna haastattelemat työntekijät kertoivat artikkelissa joko vaihtaneensa työpaikkaa tai harkinneensa työpaikan vaihtoa (Iltalehti 21.10.2021).
Lääkäreiltä kantelu viranomaisille
Heinäkuussa 2022 uutisoitiin, että lääkäreiden mukaan aikaa paneutua potilaan ongelmiin ei ole ja tietoja kirjataan Apottiin puutteellisesti tai jopa väärin. Apotin kanssa toimimisen kerrotaan olevan myös uuvuttavaa. (Kauppalehti 24.7.2022)
Heinäkuussa 2022 uutisoitiin myös, että potilastietojärjestelmä Apotista ollaan tekemässä viranomaisille kantelua, sillä se aiheuttaa vaaraa potilastyössä, sen käyttö vie liikaa aikaa potilastyöltä ja sitä on hyvin vaikea käyttää (Kauppalehti 24.7.2022 / päivitetty 27.7.2022). Kantelun takana on useita HUSin lääkäreitä.
&#8211; Päivystyksessä ja sairaalatoiminnassa on kesän aikana koettu suurta työntekijäpulaa ja painetta. Terveydenhuollon työntekijöiden stressi työn vaativuudesta potilasmäärien ja hoitovelan ollessa suurimmillaan on suuri. Koronaepidemian aiheuttama sosiaali- ja terveydenhuollon hoitovelka tulee kestämään vuosia, Juvonen arvioi.
Hallituksen puututtava ongelmiin
Juvonen pitää ymmärrettävänä työntekijöiden tunnetta siitä, etteivät he voi tehdä työtään hyvin ja potilasturvallisesti. Tämä viesti on tullut myös potilailta muun muassa julkisuuden kautta (HS 28.7.2022).
&#8211; Vaikeaselkoiset, aikaavievät, haastavat ja monikerroksiset tietojärjestelmät eivät helpota henkilöstön työtä. Tietotekniset ratkaisut on tehtävä potilaat ja hoitohenkilöstö edellä. Nyt on päinvastoin, eikä sotehenkilöstö voi tehdä työtään potilaslähtöisesti, Juvonen sanoo.
Juvosen kirjallisessa kysymyksessä tiedustellaan, mitä hallitus aikoo tehdä ratkaistakseen tietojärjestelmä Apotissa havaitut epäkohdat ja ongelmat.
&#8211; Miten hallitus aikoo kuulla sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä Apottiin liittyvissä ongelmissa? Miten hallitus turvaa sotehenkilöstön mahdollisuuden tehdä hoitotyötä potilaslähtöisesti? Juvonen haluaa tietää.

Apotti lisää lääkitysvirheitä ja vie aikaa potilastyöltä – Juvoselta kirjallinen kysymys: Mitä hallitus aikoo tehdä ongelmien ratkaisemiseksi?

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sairaaloissa on kärsitty kovasta työntekijäpulasta, mikä on johtanut potilas­turvallisuuden vaarantumiseen. Myös potilaat ovat kertoneet päivystyksen ruuhkista HUSin sairaaloissa. Kansanedustaja Arja Juvonen (ps.) toteaa, että niin päivystyksen kuin myös koko sairaalatoiminnan ongelmiin on puututtava heti. Viestit päivystyksestä ovat karmaisevia, eikä niiden edessä saa antautua.

&#8211; Kaikki perustyötä jarruttavat asiat, jotka lisäävät kiirettä ja epävarmuutta sekä hidastavat toimintaa, on korjattava. Toimimattomat ja vaikeaselkoiset tietojärjestelmät ärsyttävät ja aiheuttavat stressiä. Kärsijänä on paitsi lääkäri ja hoitaja myös potilas, jonka asialla meidän kaikkien tulee olla, sanoo kansanedustaja Arja Juvonen.
Yksi suuri syypää katastrofaalisiin ongelmiin HUSin alueella on Apotti-tietojärjestelmä, jonka sujuvuutta, epävarmuutta ja vaikeaselkoisuutta on kritisoitu terveydenhuollon toimijoiden ja käyttäjien osalta jo vuosia.
Ongelmia havaittiin taannoin radiologiassa: radiologien tekemät kuvat ja lausunnot eivät näkyneet eikä potilaiden röntgen-, magneetti- ja ultraäänikuvia löytynyt asianmukaisesti järjestelmästä (Yle 21.5.2021).
Ylimääräisestä byrokratiasta on päästävä eroon
Apotin on kerrottu lisäävän lääkitysvirheitä ja vievän aikaa potilastyöltä. Iltalehden haastattelemat työntekijät kertoivat joko vaihtaneensa työpaikkaa tai harkinneensa työpaikan vaihtoa (Iltalehti 21.10.2021).
Juuri uutisoitiin, että lääkäreiden mukaan aikaa paneutua potilaan ongelmiin ei ole ja tietoja kirjataan Apottiin puutteellisesti tai jopa väärin. Apotin kanssa toimimisen kerrotaan olevan uuvuttavaa. (Kauppalehti 24.7.2022)
&#8211; Terveydenhuoltoa ohjaavat tietojärjestelmät. Kun suorittaville työntekijöille eli lääkäreille ja hoitajille tulisi antaa kaikki voima ja viisaus tehdä työ potilaslähtöisesti, heille kasataankin kaikki byrokratia työpöydälle. Toimimattomat tietojärjestelmät ovat sitä. Suorittavilta henkilöiltä on otettava kaikki ylimääräinen byrokratia pois, Juvonen vaatii.
Tietojärjestelmien vaikeudet korjattava
Työ pitää järjestää sellaiseksi, että se sujuu. Jos kyseessä ovat tietokonejärjestelmien vaikeudet, on ne korjattava sujuviksi tai niiden käyttöön on löydyttävä avustavaa tietoteknistä henkilöstöä, joiden tehtävä ei ole potilastyössä vaan potilastyötä tekevien rinnalla.
&#8211; Koronaepidemia on aiheuttanut karmean stressin sairaaloiden työntekijöille. Nyt on mietittävä, mutta myös laitettava, työntekijöiden työolosuhteet kuntoon, Juvonen vaatii.

Terveydenhuollon työntekijöiden työolosuhteet on saatava kuntoon – Arja Juvonen: Lääkärit ja hoitajat nääntyvät tietojärjestelmä Apotin edessä

Eduskunnan lähetekeskustelussa käsiteltiin keskiviikkona perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpään <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_1+2022.aspx">lakialoitetta</a> sote-alan työntekijöiden pakkorokotusten kumoamiseksi. Mäenpää pelkää, että uuden lain aiheuttamat irtisanoutumiset vaarantavat jopa potilasturvallisuuden työntekijäpulasta jo ennestään kärsivällä sote-alalla. Mäenpää <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_6+2022+8+1+1.aspx">puhui</a> istunnossa aiheesta perusteellisesti.

Kansanedustaja Juha Mäenpää perusteli aloitteessaan ehdottamaansa lakimuutosta lyhyesti:
&#8211; Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek totesi mediassa olleiden tietojen mukaan tammikuun 2022 lopussa, että hoitohenkilöstön koronarokotusvelvoitetta ei voida enää perustella yksinomaan potilaiden suojelemisella. Suoja omikrontartuntaa vastaan putoaa 2—3 kuukauden kuluttua kolmannesta annoksesta alle 50 prosenttiin. Hänen mukaansa omikronin jyllätessä yhteiskunnassa ei hoitajien rokotevelvoitetta voi enää perustella potilaiden suojaamiseen pohjaten.
&#8211; Tämä terveydenhuoltohenkilökunnan pakkorokottaminen on keskeyttänyt palkansaannin hyvin monilta sekä saanut lukuisan määrän alan työntekijöitä irtisanoutumaan työstään. Jo ennestään työntekijäpulasta kärsivän alan yhtäkkinen väheneminen vaarantaa potilasturvallisuuden, kansanedustaja jatkoi.
Rokottamattomia hoitajia jouduttu kutsumaan töihin
&#8211; Ylen uutinen tänään iltapäivällä kertoo seuraavasti: &#8221;Rokottamattomia hoitajia jouduttu kutsumaan jo takaisin töihin — rokotettuja ei ollut tarpeeksi.&#8221; Tämä oli jo ennalta tiedossa, valaisi Mäenpää puheenvuorossaan ajankohtaista ja hyvin sekavaa tilannetta.
&#8211; Arvostelin sote-alan pakkorokotuksia voimakkaasti jo joulun alla. Huomautin, että Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden yliopistonlehtori ja valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiainen kirjoitti hyvin kriittiseen sävyyn asiaan liittyvästä perustuslakivaliokunnan lausunnosta ja erityisesti siitä, ettei rokottamattomille hoitajille olisi pahimmillaan palkanmaksuvelvollisuutta, muistutti Mäenpää eduskuntaa viime vuoden puheenvuoroistaan.
Karuja kertomuksia kentältä
Mäenpää kertoi saaneensa lukuisia viestejä terveydenhuollon arkitodellisuudesta rokotevelvoitteen astuttua voimaan:
&#8211; Viestejä on tullut niin julkiselta puolelta kuin yksityiseltä, niin lääkäreiltä kuin hoitajilta, niin lastensuojelusta kuin vanhuspalveluista, mutta myös palo- ja pelastustoimesta. Useissa nostetaan esille paheneva työvoimapula ja korvaavien töiden puute, mikä on johtanut rokottamattomien palkanmaksun keskeyttämiseen.
Pitkässä puheessaan hän luki useamman kansalaisen palautteen ja katsauksen alan tilanteesta. Monissa viesteistä kerrottiin ihmisten joko jo irtisanoutuneen tai harkinneen irtisanoutumista uuden lain aiheuttaman tilanteen vuoksi. Jopa potilasturvallisuudesta oltiin huolissaan, kun väki vähenee ja tilalle palkataan viestien mukaan kouluttamattomia töihin.
Huoli alan houkuttelevuudesta tulevaisuudessa
Mäenpää yritti kaikesta huolimatta valaa toivoa tulevaisuuden suhteen. Hän arvioi, että jos laki kumottaisiin heti, ehkä osa ammattilaisista vielä palaisi alalle. Edustaja päätti puheensa kuitenkin huolestuneena:
&#8211; Miten arvelette tämän vaikuttavan alalle hakeutuvien opiskelijoiden intoon hakeutua tälle alalle?
&nbsp;

Mäenpää vaatii sote-alan pakkorokotuslakia kumottavaksi: ”Jo ennestään työntekijäpulasta kärsivän alan yhtäkkinen väheneminen vaarantaa potilasturvallisuuden”

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää jätti tiistaina lakialoitteen, jossa hän vaatii kumottavaksi ns. ”pakkorokotuslakia”, joka koronan vuoksi säädettiin sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille.

Niin sanotuksi &#8221;pakkorokotuslaiksi&#8221; kutsutaan tartuntatautilain pykälää 48a: ”Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ja potilaiden suojaaminen covid-19-taudilta”, joka on väliaikaisesti voimassa 1.1.2022–31.12.2022.
THL:n ylilääkärin mukaan perusteet laille vanhentuneet
Kansanedustaja Juha Mäenpää perustelee lakialoitetta THL:n edustajan viimeaikaisella lausunnolla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek totesi mediassa olleiden tietojen mukaan tammikuun 2022 lopussa, että hoitohenkilöstön koronarokotusvelvoitetta ei voida enää perustella yksinomaan potilaiden suojelemisella.
&#8211; Suoja omikrontartuntaa vastaan putoaa 2–3 kuukauden kuluttua kolmannesta annoksesta alle 50 prosenttiin. Nohynekin mukaan omikronin jyllätessä yhteiskunnassa ei hoitajien rokotevelvoitetta voi enää perustella potilaiden suojaamisella.
&#8211; Terveydenhuoltohenkilökunnan pakkorokottaminen on saanut lukuisan määrän alan työntekijöitä irtisanoutumaan työstään, ja jo ennestään työntekijäpulasta kärsivän alan hoitohenkilökunnan yhtäkkinen väheneminen vaarantaa potilasturvallisuuden, Mäenpää huomauttaa.
&nbsp;

työntekijäpula

Pitäkää tunkkinne – yli puolet vanhuspalveluiden työntekijöistä aikoo pistää pillit pussiin Ruotsissa

Apotti lisää lääkitysvirheitä ja vie aikaa potilastyöltä – Juvoselta kirjallinen kysymys: Mitä hallitus aikoo tehdä ongelmien ratkaisemiseksi?

Terveydenhuollon työntekijöiden työolosuhteet on saatava kuntoon – Arja Juvonen: Lääkärit ja hoitajat nääntyvät tietojärjestelmä Apotin edessä

Mäenpää vaatii sote-alan pakkorokotuslakia kumottavaksi: ”Jo ennestään työntekijäpulasta kärsivän alan yhtäkkinen väheneminen vaarantaa potilasturvallisuuden”

Mäenpää: Sote-alan pakkorokotuslaki kumottava

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025