Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Työterveyslaitos

Kansanedustaja Arja Juvonen on pöyristynyt Suomen hallituksen hiljaisesta ja välttelevästä linjasta Suomen sotehenkilöstön jaksamiseen liittyvissä kysymyksissä koronakriisin keskellä. Juvonen on kysynyt kuluneella viikolla kaksi kertaa eduskunnan täysistunnossa ministereiltä, miten hallitus huomioi sotehenkilöstön jaksamisen.

&#8211; Ministeri Kiurulla ei ole mitään tarjottavaa tai sanottavaa, ei yhtään mitään. Hän ei toivota edes voimia tai jaksamista suomalaiselle sotekentälle. Ei edes lämmintä kättä tarjota. Hallituksen taskut ovat täysin tyhjät. Hallitus korostaa koronan vaaraa, mutta jättää täysin huomioimatta heidät, jotka auttavat Suomen koronakriisin yli, kritisoi kansanedustaja Arja Juvonen.
Suomessa hoitohenkilöstön kokema stressi koronavirusepidemian aikana on ollut ilmeistä. Henkilöstön henkistä vointia epidemian aikana kartoitettiin Työterveyslaitoksen kyselyllä syksyllä 2020 (<a href="http://ttl.fi/" data-saferedirecturl="https://www.google.com/url?q=http://ttl.fi/&amp;source=gmail&amp;ust=1615025867533000&amp;usg=AFQjCNE3RtnfAdIOiD3gdUZvOiu-yjLvXA">ttl.fi</a>. 27.1.2021). Kyselyyn vastasi 25 000 sote-alan työntekijää. Kyselyn mukaan joka kolmas sotetyöntekijä on pelännyt terveytensä vuoksi työssään. Pelkoa on lisännyt myös työmäärän kasvu.
Eniten pelkoa ovat kokeneet röntgenhoitajat (47 %), sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja kätilöt (41 %), laboratoriotyöntekijät (35 %) sekä lähi- ja perushoitajat (34 %). Työmäärän kasvu koronan seurauksena on heikentänyt myös työstä palautumista. Kun työntekijälle kasautuu monia eri kuormitustekijöitä, se heikentää työkykyä ja lisää työkyvyttömyyden riskiä.
Hallitus on täysin välinpitämätön
Myös Kansainvälinen sairaanhoitajaliitto (ICN) arvioi, että koronavirusepidemia aiheuttaa hoitajille suuren ahdistuneisuuden ja masennuksen ajanjakson (INC: The COVID-19 Effect: 13.1.2021). ICN toteaa artikkelissaan, että maailman hoitajia uhkaa massatrauma, sillä tapahtumat ja kokemukset koronaepidemian aikana ovat olleet hoitajille stressaavia ja henkisesti kuormittavia.
Hoitajat ovat joutuneet kohtaamaan paljon koronaan menehtyneitä potilaita ja nähneet myös tilanteita, joissa sairastuneen läheiset eivät ole päässeet jättämään hyvästejä kuoleville läheisilleen. Hoitajia on myös ahdistanut pelko siitä, että he vievät koronaviruksen mukanaan kotiinsa ja tartuttavat sen omiin läheisiinsä.
&#8211; Hallitus on tuomassa eduskuntaan valmiuslain käyttöönoton. Se tarkoittaa sotehenkilöstölle entistäkin tiukempaa tahtia hoivakentällä. Hoitajien yhteydenotot ovat hätähuutoja ja vaativat hallituksen toimia. Henkilöstö tekee pitkää työpäivää, sillä henkilöstöä puuttuu.
&#8211; Sairaaloissa hoidetaan myös muut akuutit sairaudet, onnettomuudet, tehohoidot ja ensiavut. Kannan myös suurta huolta lääkäreiden jaksamisesta. Heistäkään hallitus ei puhu yhtään mitään. Hallitus on täysin välinpitämätön, Juvonen moittii.
&nbsp;

Juvonen pöyristynyt hallituksen välttelevästä linjasta liittyen sotehenkilöstön jaksamiseen: ”Edes lämmintä kättä ei tarjota”

Johtajuusongelma ja puutteelliset esimies- ja organisointitaidot ovat maamme yksi vähiten julkisissa keskusteluissa esillä olevista isoista epäkohdista, painottaa perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela.

Kansanedustaja Jari Koskelan mielestä johtajuus on 2020-luvulla osaamisessa, työssä ja yrittäjyydessä.
&#8211; Avainasemassa ovat vahvat perustaidot sekä kyvyt ja valmiudet oppia uutta. Samalla pitää olla valmis päivittämään omaa osaamistaan koko elämän ja työuran ajan.
&#8211; Nämä sanat ovat aivan totta, mutta kun tavoitteena on maailman paras työelämä, siis onnellisten ja hyvinvoivien ammattilaisten Suomi, missä jokaisen tiedot ja taidot ovat työelämän käytössä. Tavoite ei toteudu pelkillä sanoilla, vaan jäämme odottamaan tekoja, Koskela totesi eduskunnassa.
Julkinen puoli paisunut aivan liian suureksi
Koskela painottaa, että jos haluamme työn tuottavuuden uusille ulottuvuuksille, tarvitsemme nykyistä parempaa johtajuutta. Tulevan hallitusohjelman Osallistuva ja osaava Suomi -johdannossa kirjoitetaan arvokkaasti hyvinvoinnin perustasta.
&#8211; Yksityisellä puolella huonot johtajuus- ja esimiestaidot johtavat yleensä erottamisiin tai jopa yrityksen alasajoon, Koskela toteaa.
&#8211; Tiedämme, että julkinen puoli ja talous ovat jo nyt paisuneet aivan liian suuriksi. Siksi ongelma on siellä merkittävä. Huono johtajuus vaikuttaa sairauspoissaoloihin.
Huono johtaminen lisää poissaoloja
Koskela huomauttaa, että Työterveyslaitoksen tekemissä tutkimuksissa on löytynyt selkeä ero yksityisen ja julkisen sektorin sairauspoissaoloissa.
&#8211; Tästä voimme tehdä suoran johtopäätöksen, että yksityisen puolen toimijat ovat kyenneet paremmin ratkaisemaan tämänkin ongelman. Johtopäätöksen voi tehdä myös siitä, että epäonnistunut esimiehen tai johtajan valinta johtaa useasti yhteisön huonoon työilmapiiriin ja työntekijät kadottavat motivaation, mikä taas saattaa johtaa yhteisön sisäisiin jännitteisiin, uupumisiin, mielenterveysongelmiin ja lisääntyviin sairaspäiviin.
&#8211; Julkisella sektorilla poissaolot ovat lähes poikkeuksetta liian korkealla tasolla. Silloin kun keskimääräinen luku lähentelee jopa 20 työpäivää työntekijää kohti vuodessa koko työyhteisössä, niin jokainen meistä osaa laskea, mitä se tarkoittaa. Yksityisellä puolella vastaava tilanne johtaisi pahimmillaan konkursseihin, arvioi Koskela.
Kukaan ei halua lisää verotusta
Hallituksen ohjelmassa puhutaan julkisen talouden kestävyydestä.
&#8211; Kannamme kaikki huolta siitä. Emme halua leikkauksia tai verojen korottamista. Haluamme kuroa kestävyysvajetta.
&#8211; Hallitusohjelmassa luvataan, että Suomen on oltava maailman kärjessä koulutuksessa. Siksi ihmettelenkin, miksi ette ole ohjelmassanne painottaneet esimies- ja organisointitaitojen parantamista ja panostusta tämän ongelman ratkaisemiseen?

Koskela: Hallitusohjelmassa ei mainita johtajuutta – julkisen sektorin työntekijöillä huolestuttavan paljon poissaoloja

Perussuomalaisten tuumaustunnilla käsiteltiin tänään sisäilma- ja kosteusvaurio-ongelmia sekä niihin liittyviä ammattitauteja ja haittoja.

Suomessa on tällä hetkellä jo lähes 1,2 miljoonaa sisäilmasta ja infraäänestä eri tavoin sairastunutta ja oirehtivaa kansalaista, joiden ongelmana on se, ettei heille soveltuvaa tautiluokitusta ole olemassa. Samalla he ovat usein joutuneet sosiaaliturvan tai muiden korvauksien ulkopuolelle.
Perussuomalaiset on jo kahden vuoden ajan käsitellyt ja valmistellut useita esityksiä, joilla rakentamisesta sairastuneiden tilannetta ja oikeusturvaa pyritään parantamaan.
Astman esiintyvyys tuplaantui remontin aikana
Tuumaustunnilla puhui työterveyshuollon erikoislääkäri Saija Hyvönen, joka on todistanut Oulun poliisin henkilöstön astmatapauksia vuonna 2017.
Tuolloin astman esiintyvyys poliisiaseman henkilöstöllä lähes tuplaantui keväällä tehdyn remontin yhteydessä. Tästä vuoden kuluttua monet eivät olleet parantuneet.
&#8211; Remontin aikana yhteensä 138 työntekijää oli yhteydessä työterveyshuoltoon, koska he kokivat silmä- ja hengitystieoireita, ihottumaa, hengenahdistusta sekä rytmihäiriöitä. Henkilöstöllä ilmeni myös muunlaisia oireita, Hyvönen kertoo.
Erityisesti joulukuussa 2016 aloitettu vankilaosaston remontti vaikeutti oireita merkittävästi.
&#8211; Ensimmäinen astmadiagnoosi oli tammikuussa 2017. Tämän jälkeen tehtiin työpaikkaselvityskäynti vankilaosastolle ja suositeltiin kosteusvauriopurkutöiden vaatimaa suojausta käytettäväksi osastolla työskenneltäessä, Hyvönen kertoo.
Korvauksia haettiin työtapaturman perusteella
Keväällä talossa oli jo 18 astmadiagnoosia, joista osa oli voimakasoireisia. Lisäksi syksyllä 2017 keuhkopoliklinikan jatkotutkimuksissa varmistui neljä astmadiagnoosia.
Aluehallintovirastolle (AVI) tehtiin 52 ilmoitusta työperäisestä sairastumisesta. Ammattitautilain vaatimia tutkimuksia ei tehty, joten korvauksia haettiin työtapaturman perusteella, koska olosuhteet työpaikalla olivat remontin vuoksi poikkeukselliset.
&#8211; Osa vankilaosaston työntekijöistä haastateltiin ammattitautipoliklinikalla. Olosuhdehaittaa ei pidetty merkittävänä, eikä myöskään PEF-työpaikkapuhallustutkimuksen puuttuessa ollut mahdollisuutta ammattitautidiagnoosiin.
Rakennuksen tutkimukset olivat riittämättömät
Hyvösen mukaan Oulun poliisilaitoksen remontin aiheuttamat terveyshaitat aiheutuivat pitkälti siitä, että rakennuksen tutkimukset olivat riittämättömät.
&#8211; Ilmanvaihdon alipaineisuutta ei korjattu ongelman toteamisesta huolimatta. Lisäksi rakennuslupaa haettaessa sisäilmahaittaa ei huomioitu lainkaan ja asianmukaiset suojaukset eivät toteutuneet.
&#8211; Työterveyslaitoksen keväällä 2015 antamassa lausunnossa sisäilman terveydellisen merkityksen arviosta oli todettu, etteivät sisäilmaolosuhteet aiheuta erityistä sairastumisen vaaraa, jolloin työnantaja ei edes kyennyt varautumaan tilanteeseen. Käytettävissä oli tieto ulkoseinävaurioista ja ilmavuodoista, ja ilmanvaihto-olosuhteita ei ollut kattavasti selvitetty, Hyvönen sanoo.
Kosteusvaurioiden yhteydestä on olemassa näyttöä
Hyvönen kertoo, että yksilöllinen herkkyys vaikuttaa aina sairastumisriskiin ja oireilun vakavuus pitää huomioida yksilön riskiä arvioitaessa.
&#8211; Aikaisemmalla altistumishistorialla on todennäköisesti merkitystä. Oulussa sairastui myös henkilöitä jotka olivat aloittaneet työnsä kiinteistössä vasta muutama kuukausi aiemmin.
Sairastumisriskin arviointi ryhmätasolla on vaikeaa, mutta riittävän huonot olosuhteet voivat aiheuttaa riskin sairastua myös suuremmalle määrälle ihmisiä, kuten Oulun tapauksessa kävi.
&#8211; Minusta on myös huolestuttavaa, että kosteusvaurioita ei huomioida astman pahenemisen taustalla olevana syynä, vaikka on olemassa näyttöä syy-yhteydestä.
Välinpitämättömyys vaikeuttaa ennaltaehkäisemistä
Toivomuksena päättäjille Hyvönen esittää, että viranomaisilla tulisi olla velvoite pitää kattavaa tilastointia sairastumisista ja oireista, jotka ovat tapahtuneet kosteusvaurioituneissa rakennuksissa.
&#8211; Aluehallintoviranomainen saa harvoin ilmoituksia sairastumisista kosteus- ja homevaurio-olosuhteissa. Näihin kuitenkin terveydenhuollon pitäisi kiinnittää huomiota ja viranomaisten selvittää tilannetta, eli millaiset tilastolliset esiintyvyydet sairauksilla on. Aineistoa on kyllä saatavilla hyvinkin nopeasti esimerkiksi varuskunnista ja kouluista, joiden osalta voidaan tehdä vertailu ei-kosteusvauriorakennuksiin.
&#8211; Jos edelleen jatkamme tällä linjalla, eli että viranomaiset ja vakuutusyhtiöt pysyvät välinpitämättöminä eikä ammattitautilakia tulkita sen oikeuttamalla tavalla, niin työnantajat ja kiinteistöjen omistajat saavat jatkaa välinpitämätöntä linjaansa vahinkojen ja riskirakenteiden korjaamisessa. Silloin emme myöskään pääse ennaltaehkäisemään sairastumisia, Hyvönen varoittaa.

Työterveyslääkäri: Viranomaiset tulisi velvoittaa tilastoimaan sairastumiset ja oireet jotka ovat tapahtuneet kosteusvaurioituneissa rakennuksissa

Eläkkeellä oleva biokemisti Pekka Nikkola Kankaanpäästä sairastui nuorena miehenä kosteusvaurion aiheuttamaan keuhkosairauteen. 2000-luvun alkupuolella hän joutui Työterveyslaitoksen keuhkoputkialtistuskokeisiin ammattitaudin selvittämiseksi. Nikkola ja muut sisäilmasta sairastuneet kertoivat tarinansa lauantaina pidetyssä suurseminaarissa.

Nikkolan mukaan Työterveyslaitoksen vuosien 1995-2010 aikana harjoittamat keuhkoputkialtistuskokeet, joilla tutkittiin kosteusvaurion yhteyttä astmaan ja allergiseen alveoliittiin, olivat täyttä huijausta ja sairastuneiden tarpeetonta pahoinpitelyä, sillä todellisuudessa kosteusvaurion syy-yhteys mainittuihin tauteihin on tiedetty jo pitkään.
&#8211; Minut altistettiin kaksi kertaa allergeeniuutteelle, jossa oli mukana beetaglukaania. Se aiheutti keuhkoihini massiivisen tulehduksen, jonka perusteella sain diagnoosin ammattitaudista, allergisesta alveoliitista. Altistuskoe aiheutti minulle veriset keuhkot, vaikka keuhkoni olivat varmasti aivan verettömät ennen noita kokeita. Satoja ihmisiä pahoinpideltiin ja kiusattiin turhilla hometesteillä Työterveyslaitoksen toimesta, Nikkola kertoi.
 ”Meitä pidettiin Münchausen-tapauksina”
Yrittäjä Tiina Jääskeläinen sairastui muutama vuosi sitten silloin vielä alaikäisen tyttärensä kanssa sisäilmasairauksiin asuttuaan viisi vuotta homeongelmaisessa asunnossa. Vuonna 2011 he joutuivat homepakolaisiksi omasta kodistaan, kodittomiksi.
<iframe loading="lazy" title="Lasten asema ja oikeudet sisäilma- ongelmissa" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/c4XmspSsyF4?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Mitään yhteiskunnan tukia he eivät saaneet, vaikka mukana oli alaikäinen erittäin vaikeasti sairastunut lapsi. Kun he lopulta pääsivät allergiatutkimuksiin vuonna 2013, oli Jääskeläisen tytär ollut jo vuoden vuodepotilaana.
&#8211; Meitä pidettiin mahdollisina Münchausen-tapauksina. Lastensairaalassa emme saaneet mitään diagnooseja, sen sijaan saimme lastensuojeluilmoituksen, jonka tarkoituksena oli saada tyttäreni toimitettua tahdonvastaiseen psykiatriseen hoitoon suljetulle osastolle. Sossut ja lääkärit sain perääntymään vasta, kun laitoin lastensuojeluilmoituksen nettiin.
&#8211; Nyt tyttäreni on ollut vuodepotilaana jo kuusi vuotta. Vaikka meillä on useampikin lääkärinlausunto, mitään tukea emme saa, vaan Kela pitää tytärtäni edelleenkin normaalisti työkykyisenä, Jääskeläinen kertoi.
Meillä muhii kansanterveydellinen ongelma
Lastentautien erikoislääkäri Tiina Tuomela on työssään usein törmännyt vastaavanlaisiin tapauksiin, kun sisäilmasairastuneita ei uskota vaan heitä pidetään mieleltään sairaina. Münchausenin oireyhtymässä on kyse siitä, että vanhempi sairastuttaa lapsen henkisesti keksimällä tälle oireita.
Kyseessä on vakava, vanhemmuutta loukkaava syytös, mutta valitettavasti siihen törmää.
&#8211; Meillä muhii kansanterveydellinen ongelma. Jos lapsi altistuu homeelle jo päiväkodissa tai koulussa, ennemmin tai myöhemmin oireet puhkeavat, esimerkiksi työpaikalla. Sairastuneet lapset saattavat syrjäytyä sosiaalisesti, heidän itsetuntonsa heikkenee, sosiaalinen kehitys häiriintyy ja he saattavat joutua koulukiusatuiksi.
&#8211; Kehittää pitäisi väistötiloja, hoitopolut on saatava kuntoon, sairastuneiden kohtelussa ja kohtaamisessa on ongelmia, koulutusta tulisi kehittää ja sosiaaliturva on saatava kuntoon, Tuomela sanoi perussuomalaisten organisoimassa seminaarissa.
&nbsp;

Eläkkeellä oleva biokemisti: ”Työterveyslaitoksen turhat hometestit olivat huijausta ja sairastuneiden turhaa pahoinpitelyä”

Työterveyslaitos

Juvonen pöyristynyt hallituksen välttelevästä linjasta liittyen sotehenkilöstön jaksamiseen: ”Edes lämmintä kättä ei tarjota”

Koskela: Hallitusohjelmassa ei mainita johtajuutta – julkisen sektorin työntekijöillä huolestuttavan paljon poissaoloja

Työterveyslääkäri: Viranomaiset tulisi velvoittaa tilastoimaan sairastumiset ja oireet jotka ovat tapahtuneet kosteusvaurioituneissa rakennuksissa

Eläkkeellä oleva biokemisti: ”Työterveyslaitoksen turhat hometestit olivat huijausta ja sairastuneiden turhaa pahoinpitelyä”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025