Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

työvoimareservi

Tekoäly pistää pian tusinatöiden tekijät, hallinnon, asiantuntijat sekä alemman ja osin ylemmänkin johdon kilometritehtaalle, väittää pankkijätti Goldman Sachs. Edessä on valtava muutos, jonka myötä työtä saatikka toimeentuloa ei riitä kaikille. Loppujenkin on mentävä takaisin koulun penkille.

Parin viikon ajan vaalitenteissä on taitettu peistä siitä, pitääkö Suomeen saada houkuteltua töihin 30 000 vai 50 000 henkilöä vuodessa. Lähinnä julkiselle sektorille tai sitten hitsipillin varteen. Tämä siitäkin huolimatta, että Suomeen <a href="https://www.stat.fi/julkaisu/cl7riu7w5epo10cw3xuduscz0">muuttaa</a> kymmeniä tuhansia ihmisiä joka vuosi.
Vaalikeskusteluissa ei sen sijaan ole syvennetty siihen, kuka maksaa <a href="https://ek.fi/ajankohtaista/blogit/suomeen-tarvitaan-ulkomailta-jopa-200-000-uutta-tyontekijaa/">200 000 ulkomaisen</a> työntekijän palkat ja heidän perheidensä kulut seuraavien kymmenien vuosien ajan.
Ja miten rapautunut kansantalous ylipäänsä kestää himoitun muuttoliikkeen. Kansan mielipidettä ei ole kysytty ja asia tuntuu kiinnostavan ainoastaan perussuomalaisia.
Kaksi kolmasosaa nykytöistä uhattuna
Maailman suurimpiin pankkeihin kuuluva Goldman Sachs on paneutunut tuoreessa <a href="https://www.key4biz.it/wp-content/uploads/2023/03/Global-Economics-Analyst_-The-Potentially-Large-Effects-of-Artificial-Intelligence-on-Economic-Growth-Briggs_Kodnani.pdf">raportissaan</a> tekoälyn yhä laajemman hyödyntämisen taloudellisiin seurauksiin, erityisesti työvoiman tarpeen kannalta.
<a href="https://stage.sudev.fi/tekoalyn-hyodyntaminen-leviaa-kulovalkean-tavoin-eu-yrittaa-saada-lainsaadannolla-henkea-takaisin-pulloon/">Tekoälyn</a> terveiset ovat karua kerrottavaa: koko maailmassa tekoälyn sovellukset voivat johtaa 300 miljoonan työpaikan katoamiseen. Euroopassa ja Yhdysvalloissa kaksi kolmasosaa työtehtävistä muuttuu automaation myötä. Generatiivinen tekoäly voisi korvata kokonaan neljänneksen nykyisistä työtehtävistä.
Jos ja kun näin tapahtuu, puheet työvoiman tuonnista pitäisi välittömästi kääntää nykyisen työvoimareservin kouluttamiseen uusiin tehtäviin. Samalla työikäiset voisivat valmistautua tuleviin töihin, joiden sisällöistä on vasta valistunut aavistus.

Jättipankin analyysi kyseenalaistaa laskelmat työvoiman tarpeesta: Sadat miljoonat työpaikat uhattuina – neljännes töistä katoaa kokonaan

Työllisyysasteen viimeaikainen nousu ei anna aihetta suuriin riemunkiljahduksiin, koska kehitys johtuu pitkälti osa-aikatyöntekijöiden määrän kasvusta, eli tehtyjen työtuntien määrä ei ole kasvanut. Perussuomalaiset tarjoaa nyt uusia ratkaisuja osa-aikaisten työntekijöiden työllisyyden parantamiseksi. Työhaluisia ikääntyneitä työntekijöitäkään ei ole syytä unohtaa.

Perussuomalaiset katsoo, että julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi tarvitsemme lisää suomalaista työtä. Näennäisesti viime aikojen työllisyyskehitys vaikuttaakin positiiviselta, koska työllisyysaste on kohonnut ja työttömyys alentunut.
Työllisyysasteen nousu on kuitenkin pitkälti seurausta osa-aikatyöntekijöiden määrän kasvusta, minkä vuoksi työllisyyden kokonaistuotos eli tehtyjen työtuntien määrä ei ole kasvanut.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra linjaa, että perussuomalaiset ei haaveile työtuntien vähentämisestä tai nelipäiväisestä työviikosta.
&#8211; Sen sijaan haluamme suomalaisille lisää töitä, lisää työtunteja. Suomessa keskimääräiset viikoittaiset työtunnit ovat lyhimmästä päästä Euroopassa. Maa ei nouse millään muulla kuin työllä ja sillä, että siitä tulee kannattavaa, Purra sanoo. Hän puhui tänään Tuumaustunnilla perussuomalaisten <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/ajankohtaista/psn-uusi-talouspoliittinen-ohjelma-on-julkaistu/">talouspoliittisen ohjelman</a> julkistamistilaisuudessa.
Moni työskentelee osa-aikaisesti tahtomattaan
Työtuntien kehitys siis kulkee Suomessa eri suuntaan kuin työllisyysaste, vaikka hallitus ei tästä välitäkään eikä ole rehellinen, Purra muistuttaa.
&#8211; Kun työllisyysastetta tarkastellaan sen avulla, että työllisyysasteeseen mukaan laskemiseksi riittää työssäkäyvän ihmisen yksi työtunti viikossa, työllisyysaste saadaan sillä nousuun. Kuitenkin huomattavasti parempi tapa seurata työllisyyden kehittymistä on tarkastella tehtyjä työtunteja ja toisaalta bruttoansioita.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti: Talouspoliittisen ohjelman julkaisu" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/6QFt-zzkTnE?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Purra muistuttaa, että osa-aikatyön määrä Suomessa on kasvanut viime aikoina paljon, mutta kaikille se ei ole suinkaan oma valinta, koska moni suomalainen haluaisi tehdä enemmän töitä. Osa-aikatyöllisistä moni siis tekee lyhyempää työpäivää vastentahtoisesti, vaikka motivaatiota olisi tehdä kokopäivätyötä.
&#8211; Jopa yli 200 000 suomalaista haluaisi tehdä enemmän töitä ja lisää työtunteja. Se samalla mahdollistaisi sen, että he tulisivat palkallaan toimeen eivätkä olisi enää riippuvaisia sosiaaliturvasta.
Työntekijäpooli olisi win-win-ratkaisu
Työtuntien lisäämiseen perussuomalaiset esittää ratkaisuksi työntekijäpoolimallia, jolla parannetaan osa-aikatyöntekijöiden asemaa ja samalla varmistetaan riittävä työvoiman saanti yrityksille.
Työvoimapooli on työnantajien käytössä oleva työvoimavaranto, joka perustuu vapaaehtoiseen yritysten väliseen yhteistyöhön ja johon eri työnantajien palveluksessa olevat työntekijät tai ulkopuoliset työhaluiset voivat ilmoittautua.
Helpointa malli on toteuttaa saman konsernin sisällä olevien yritysten välillä esimerkiksi siten, että kaupan kassalla vakituisesti työskentelevä henkilö saa työnantajaltaan tarjouksen tehdä tietyn määrän työtunteja siivouksessa tai muissa kunnossapitotehtävissä, mikäli kassatehtäviin ei riittävää työtuntimäärää pystytä tarjoamaan. Tulevaisuudessa työntekijäpoolimalli voisi toimia jopa kokonaisen toimialan sisällä, jolloin työntekijät voisivat helpommin yhdistellä työvuoroja eri yrityksistä.
Työntekijäpooli olisi todellinen win-win-ratkaisu, koska se myös lisää verotuloja ja vähentää toissijaisen sosiaaliturvan ja asumistuen tarvetta.
&#8211; Pooli mahdollistaa, esimerkiksi konsernin sisällä, ihmisille mahdollisuuden tehdä erityyppisiä töitä, mikä tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden nostaa omaa työtuntimäärää ja samalla parantaa omia ansioitaan, Purra kertoo.
Ruotsissa enemmän seniorityöntekijöitä
Perussuomalaiset nostaa myös esille, että käyttämätöntä työvoimareserviä Suomessa löytyy erityisesti myös ikääntyvissä työntekijöissä, joiden työllisyys Suomessa on paljon matalampi kuin esimerkiksi Ruotsissa.
&#8211; Kun Suomessa puhutaan työvoiman saannin vaikeuksista, myös ikääntyneet työntekijät olisi syytä huomioida sen sijaan, että Suomeen haikaillaan lisää väkeä kehitysmaista.
Purra toteaa, että Suomen tulisi ottaa asiassa mallia Ruotsista, jossa esimerkiksi 60-74-vuotiaiden työllisyys on Suomea korkeammalla tasolla.
&#8211; Kun vierailee Tukholmassa, niin tämän näkee omilla silmillään: Ruotsissa palveluammateissa työskentelee selvästi ikääntyneempiä ihmisiä kuin Suomessa yleensä. Jos Suomi saisi 60-74-vuotiaiden työllisyysasteen samalle tasolle kuin Ruotsissa, meillä olisi tässä maassa liki 100 000 uutta työllistä.
&nbsp;

Perussuomalaiset haluaa tarjota suomalaisille lisää työtunteja: ”Maa ei nouse millään muulla kuin työllä ja sillä, että siitä tulee kannattavaa”

Yritykset haalivat työvoimaa Ruotsiin maailman joka kolkasta ja myös matalapalkka-aloille. Hengenvaarallinen venematka on jäänyt monelta väliin, kun tukijärjestelmän yltäkylläisyyteen on päässyt työluvan ansiosta lentämällä. &#8211; Ääritapauksessa osa-aikainen pizzanpaistaja voi muuttaa Ruotsiin vaimoineen ja koko lapsikatraansa kanssa, kirjoittaa Expressen.

Maahanmuuttopolitiikka on Ruotsissa käytännössä yksityistetty ja tilanne on johtanut siihen, että osa työnantajista on jopa myynyt työlupia.
&#8211; Ei ole sinänsä ihme, että hyväuskoista järjestelmää on viilattu linssiin. Ihme on sen sijaan se, ettei koko järjestelmä ole romahtanut, <a href="https://www.expressen.se/ledare/antligen-tar-m-fusket-inom-jobbinvandringen-pa-allvar/">muotoilee</a> Expressen pääkirjoituksessaan.
Vähimmäispalkka ja huoltovelvollisuus maahanmuuttajille
Maltillinen kokoomus julkaisi tiistaina uudet ajatuksensa työperäisestä maahanmuutosta. Kristillisdemokraatit olivat tehneet saman jo aiemmin ja molemmat kulkevat ruotsidemokraattien jalanjäljissä. Keskeiset asiat – käytännössä siis koko porvariallianssilla &#8211; ovat vaatimus vähimmäispalkasta, työntekijän velvollisuus pitää itse huolta perheestään sekä pikanttina yksityiskohtana henkilökohtaisten avustajien maahantuonnin lopettaminen.
Minimi/vähimmäispalkkavaatimuksella on tarkoitus estää halpatyövoiman, kuten keittiöapulaisten ja siivoojien tulo Ruotsiin, käytännössä tukityöllistettäviksi. Kokoomus ehdottaa, että tuontityöläiselle on maksettava todistettavasti vähintään 31 700 kruunua (3 129 euroa) kuukaudessa ja kristilliset ehdottavat alarajaksi 35 000 kruunua.
&#8211; Ruotsissa jo asuvat voisivat hoitaa kyseiset työt, <a href="https://www.svt.se/nyheter/moderaterna-vill-stoppa-utlandsrekrytering-av-lagkvalificerad-arbetskraft">ehdottaa</a> kokoomuksen maahanmuuttopoliittinen asiantuntija Maria Malmer Stenergard.
”Loppu palkkojen polkemiselle”
SVT:n mukaan kyse on yksinkertaisesti siitä, että Ruotsiin ei voida palkata ketään, jonka keskiansio jää ruotsalaisen keskipalkan alle. Kokoomuksen motiivina on maahanmuuttoon liittyvän rikollisuuden kytkeminen ja ulkomailla syntyneen, maassa jo oleskelevan työvoimareservin hyödyntäminen.
Toki kaikki allianssipuolueet huomioivat sen, että yrityselämällä voi olla erityistarpeita, kuten vaikkapa marjanpoimijoiden ja muiden sesonkityöläisten rekrytoiminen määräajaksi.
Ruotsidemokraatit suhtautuvat varovaisen myönteisesti kokoomuksen uuteen ulostuloon. Ruotsi ei voi enää elää rajat auki maailmalle siten, että maahan tullaan elämään pelkästään tukien varassa – vaikka tätä kutsuttaisiinkin ”työperäiseksi maahanmuutoksi”.
&#8211; Jotkut kannattavat avoimia, maailmanlaajuisia työmarkkinoita, koska niiden avulla voidaan polkea työntekijöiden palkkoja myös Ruotsissa. Tällainen sikailu ei kuulu 2000-luvun työmarkkinoille. Me emme halua mukaan köyhyyden syöksykierteeseen, <a href="https://samtiden.nu/2021/02/steg-bort-fran-reinfeldt-m-vill-strama-at-arbetskraftsinvandringen/">kirjoittaa</a> ruotsidemokraatteja lähellä oleva Samtiden-verkkojulkaisu.
Kokoomuksen aloite on torstaina esillä valtiopäivien sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.
&nbsp;

Maltillinen kokoomus peesaa ruotsidemokraatteja:  ”Halpatyövoiman tuonti, sosiaaliturvan romuttaminen ja palkkojen polkeminen lopetettava”

työvoimareservi

Jättipankin analyysi kyseenalaistaa laskelmat työvoiman tarpeesta: Sadat miljoonat työpaikat uhattuina – neljännes töistä katoaa kokonaan

Perussuomalaiset haluaa tarjota suomalaisille lisää työtunteja: ”Maa ei nouse millään muulla kuin työllä ja sillä, että siitä tulee kannattavaa”

Maltillinen kokoomus peesaa ruotsidemokraatteja: ”Halpatyövoiman tuonti, sosiaaliturvan romuttaminen ja palkkojen polkeminen lopetettava”

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025