Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Maahanmuuton kustannukset ovat suomalaisille toisinaan vaikea aihe keskustella – kierretään siis Tanskan kautta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Turun Perussuomalaiset aloitti kansalaisadressin raitiotiehanketta vastaan

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi

uhanalaiset lajit

Kun perussuomalaisten työmies Matti Putkonen totesi (12.10.2016) A-studiossa lepakkojen keuhkojen verisuonten tuhoutuvan ja lepakkojen kuolevan tuulivoimaloiden pyörivien lapojen aiheuttamien paineaaltojen räjäyttäessä niiden sisuskalut, Yle teki asiasta vitsin, vaikka oli itse uutisoinut asian aiemmin.

&#8211; Tuulivoimalan pyörivien lapojen lähellä on niin korkeat paineenvaihtelut, että se tuhoaa lepakon keuhkojen verisuonet ja aiheuttaa lepakon kuoleman, Yle uutisoi vuonna 2013.
Ulkomaisissa tiedelehdissä oli tuolloin juttuja lepakkojen joukkokuolemista tuulivoimaloiden lähellä ja esimerkiksi Popular Science kirjoitti seuraavasti:
&#8211; Pikkuruisella lepakolla ei ole mahdollisuuksia kovalla vauhdilla pyörivän siiven läheisyydessä. Vaikka siipi ei osuisi lepakkoon, turbiinit luovat ilmanpainemuutoksen ja eläimen keuhkot eivät kestä sitä, vaan räjähtävät.
Uusi tutkimus Saksasta
Saksassa juuri valmistunut tutkimus ei eritellyt, kuolivatko lepakot keuhkojen räjähdykseen vai törmättyään lapaan. Kolmea tuulivoimalaa seurattiin kaksi kuukautta. Tuona aikana vähintään 70 lepakkoa kuoli jokaista tutkimuksessa mukana ollutta tuulivoimalaa kohden. Tutkimuksen teki tarha- ja villieläinten tutkimukseen keskittynyt Leibniz Institute for Zoo and Wildlife Research (Leibniz-IZW).
&#8211; Tulokset ovat hälyttäviä, koska voimme olettaa, että Saksan 20 000 rajoittamatonta voimalaa aiheuttaa valtavan määrän lepakkokuolemia voimaloiden elinaikana. Tätä ei voida hyväksyä. Kyseessä on uhanalaisia lajeja, ja lepakoita suojellaan sekä kansallisella että EU-tasolla, sanoo evoluutioekologian päällikkö, tohtori Christian Voigt Leibniz-IZW:stä.
Kaikkia raatoja ei löydy
Tutkimuksessa ilmoitettu luku, 70 lepakkoa per voimala kahdessa kuukaudessa, on todennäköisesti liian pieni. Luku sisältää vain löydetyt raadot.
&#8211; Raatojen tarkkaa määrää on vaikea määritellä, koska kaikkia kuolleita ei löydetä. Korkean kasvuston seasta on vaikea löytää kuolleita lepakoita. Osa raadoista katoaa nopeasti raatoja syövien eläinten, kuten varisten ja kettujen, matkaan, kertoo tohtori Carolin Scholz.
Voimaloiden ympäristö tarkistettiin säännöllisesti, ja niiden alta ja lähimaastosta laskettiin löydetyt raadot. Testin mukaan tutkimusryhmän jäsenet löysivät vain noin joka kuudennen kuolleen lepakon. Näin ollen oikea luku saattaa olla moninkertainen.
Voimalat olivat pieniä. Niiden korkeus oli 65 metriä ja roottorin halkaisija 70 metriä. Tutkimuksessa huomautetaan, että jopa pienet voimalat tappavat vuosittain suuria määriä lepakkoja ja tappaminen jatkuu, kunnes tuulivoimalan toiminta lakkaa.
Tutkijat painottavat, että energiasiirtymän kasvihuonekaasujen vähentämisen vuoksi ei saa tapahtua luonnon monimuotoisuuden kustannuksella.
Käyttörajoitukset pakollisiksi
Monet voimalat Saksassa ja muualla Euroopassa on tehty alueille, joilla elää lepakkoja. Valtaosa voimaloista toimii ilman rajoituksia, eli niiden toimintaa ei säädellä edes silloin, kun lepakkojen toiminta on aktiivista.
Saksassa ilman rajoituksia toimivia voimaloita on yli 20 000 kappaletta. Ne tappavat vuodessa enemmän kuin 200 000 lepakkoa. (Voigt et al., 2015, Voigt, 2020)
Tämä aiheuttaa sen, että jo valmiiksi harvinaistuneiden lepakkojen määrä vähenee edelleen. Lepakkokanta voi romahtaa nopeasti, koska tuulivoimaloissa kuolee eniten naaraita ja nuoria yksilöitä (Kruszynski et al., 2021).
Tuulivoimala-alueilla Saksassa ja muualla Euroopassa on monin paikoin saattanut jo kadota paikallisia lepakkopopulaatioita ilman, että sitä on edes huomattu.
Uudet ja hiljattain rakennetut voimalat Saksassa voidaan pysäyttää silloin, kun lepakkojen aktiivisuus on suurimmillaan. Tutkijoiden mukaan vanhoja voimaloita, joiden toimintaa ei lepakkojen vuoksi rajoiteta, olisi parasta purkaa ja kaikille uusille voimaloille tulisi vaatia pakollinen rajoitus lepakkojen suojelemiseksi.
Tutkijoiden artikkeli julkaistiin tieteellisissä lehdissä Global Ecology and Conservation. Ensimmäisenä Suomessa tutkimuksesta uutisoi Tekniikan Maailma.
&nbsp;

Yle vitsaili räjähtävillä lepakoilla, vaikka kyseessä on tosiasia – Saksassa tuulivoimalat tappavat yli 200 000 lepakkoa vuosittain

Maapallolla on meneillään jo kuudes tunnettu sukupuuttoaalto. Aikaisemmin syynä ovat olleet luonnonkatastrofit, kuten tulivuorenpurkaukset, mutta nyt syypää on usein ihminen, ylenpalttinen väestönkasvu, ahneus ja jatkuvan taloudellisen kasvun tavoittelu. Europarlamentaarikko Teuvo Hakkaraisen (ps./ID-ryhmä) mielestä eliölajien menettämiseen ei meillä olisi varaa, mutta Suomen talousmetsien siirtäminen suojelukohteiksi ei pelasta uhanalaisia lajeja.

Menetettyjä lajeja ei saada takaisin, mutta elämä luonnossa ei pysähdy: luonto korjaa ja täyttää ekologisia lokeroita ihmeellisellä tarmokkuudella. Eniten eläinlajeja häviää siellä, missä lajikirjokin on suurin, eli trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Siellä väestöä on eniten ja väestönkasvu suurinta. 
&#8211; Näillä alueilla ihmiset ovat valtaosin köyhiä, mutta tavoittelevat kehittyneiden maiden elintasoa. Luontaisia biotooppeja – pääosin erilaisia metsiä – raivataan yhä viljelyyn ja laidunmaaksi. Tästä tulee käsitys, että erityisesti metsälajit ovat uhanalaisia. Pohjoinen havumetsä on hyvin säilynyt elinympäristö, jossa asutus on harvaa ja metsien käyttö kohtuullista, sanoo Teuvo Hakkarainen.
Puolet Euroopan suojellusta metsästä on Suomessa
Suomessa talousmetsissä vallitsee lajien runsaus. Kaikki kasvatettavat puulajit ovat kotoisia puita. Kun Suomessa istutetaan vuosittain 150 miljoonaa puuta, niin kolme neljäsosaa talousmetsien puista on luontaisia. Etelä- ja keskieurooppalaiset ovat maailman kansoista ensimmäisinä tuhonneet metsänsä jo 2 000-3 000 vuotta sitten laiduntamalla ja peltoja raivaamalla. Samoilta alueilta tulee nyt vaatimuksia pohjoisen metsäkansoille ja peltoa raivaaville kehittyville maille.
&#8211; Uhanalaiset lajit eivät turvaudu siirtämällä talousmetsiä suojeluun. Suomen metsistä on tiukasti suojeltua suurempi osa kuin missään läntisessä maassa, ja puolet koko Euroopan suojellusta metsästä on Suomessa. Uhanalaiset metsälajit esiintyvät uhanalaisissa ympäristöissä, jotka on kaikki jo suojeltu metsälain, ympäristönsuojelulain tai suojeluohjelmien kautta. Lisäsuojelu ei juuri lisää uhanalaisten lajien selviytymisen mahdollisuuksia, Hakkarainen kertoo.
Yksityisomisteisesta metsästä hyötyy myös luonto
Suojeltu metsä tuhoutuu aina ennemmin tai myöhemmin joko myrskyn, tuholaisten tai metsäpalon kautta. Luonto uudistaa metsän kuten taitava metsänhoitaja. Talousmetsä sertifiointeineen on onnistunut poistamaan lukuisia lajeja pois uhanalaisten lajien listoilta. Tekopökkelöt, säästöpuut ja sopiva monimuotoisuus ovat talousmetsän arkipäivää, joka unohtuu suojelukiihkossa.
&#8211; Siellä, missä metsästä ei ole omistajalleen taloudellista hyötyä, sitä haaskataan ja tuhotaan. Yksityisomisteinen metsä tuottaa hyötyä, ja se kannattaa pitää metsänä – ja siitä hyötyy myös luonto.
Euroopan parlamentti äänesti biodiversiteettimietinnöstä. Perussuomalaiset eivät hyväksy EU:n puuttumista metsätalouteen eivätkä pakkosuojelun lisäämistä talousmetsiin. ENVI-valiokunnan äänestyksessä sosialistien César Luenan (S&amp;D) esitystä kannatti 62 edustajaa äänestykseen osallistuneista 78:sta.
&nbsp;

Hakkarainen biodiversiteettimietinnöstä: Talousmetsien pakkosuojelu ei lisää uhanalaisten lajien selviämismahdollisuuksia

uhanalaiset lajit

Yle vitsaili räjähtävillä lepakoilla, vaikka kyseessä on tosiasia – Saksassa tuulivoimalat tappavat yli 200 000 lepakkoa vuosittain

Hakkarainen biodiversiteettimietinnöstä: Talousmetsien pakkosuojelu ei lisää uhanalaisten lajien selviämismahdollisuuksia

Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Maahanmuuton kustannukset ovat suomalaisille toisinaan vaikea aihe keskustella – kierretään siis Tanskan kautta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Turun Perussuomalaiset aloitti kansalaisadressin raitiotiehanketta vastaan

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Toimitus suosittelee

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025