Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

UKIP

Amerikkalainen taloushistorioitsija on sitä mieltä, että Britannian EU-ero tarkoittaa erään aikakauden loppua. Globalistinen kehitys kohti yhtä maailmanvaltiota on saavuttanut huippunsa. Nyt suunta kääntyy takaisin kohti vallan hajauttamista ja yhä useammat jäsenmaat tulevat eroamaan EU:sta. 
Konservatiivinen taloushistorioitsija Gary North <a href="https://www.garynorth.com/public/20481.cfm">ennustaa</a>, että Britannian ero EU:sta tulee jäämään historiaan yhtenä tämän vuosisadan merkittävimmistä tapahtumista. Hänen mukaansa brexit symboloi sitä, että globalismin huippuhetket on nähty.
&#8211; Globalismin nousua kesti 101 vuotta, North kirjoittaa. Sen nousu alkoi vuonna 1919 ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa.
Versaillesin rauhansopimuksessa nähtiin ensimmäiset pyrkimykset siihen, mitä myöhemmin alettaisiin kutsua nimellä uusi maailmanjärjestys (New World Order). Silloin syntyi Yhdistyneiden kansakuntien edeltäjä Kansainliitto, jonka YK korvasi toisen maailmansodan jälkeen.
YK oli Northin mukaan kuitenkin enemmänkin globalismin symboli kuin aito maailmanhallitus, koska siltä puuttui verotusoikeus, oma keskuspankki ja omat asevoimat. Neuvostoliiton kaaduttua vuonna 1991 EU jäi ainoaksi valtioiden yläpuolella olevaksi, toimivaksi hallintokoneistoksi maailmassa. Mutta nyt brexitin myötä EU:n alasajo on alkanut.
Monnet pystytti, Farage hajotti
Historioitsijat kertovat usein tapahtumista tiettyjen merkkihenkilöiden kautta. Gary Northille globalismin historia kiteytyy kahteen mieheen: Jean Monnet ja Nigel Farage. EU:n isänä pidetty Jean Monnet oli mukana jo Versaillesin rauhanneuvotteluissa ja Kansainliiton perustamisessa. Hän piti esillä ajatusta yhteisestä maailmanhallituksesta.
Toisen maailmansodan jälkeen Monnet oli keskeisessä asemassa, kun Euroopassa poistettiin kaupan esteitä mutta samalla lisättiin kansalliset rajat ylittävää yhteistyötä ja säätelyä. Tämä kehityskulku johti Euroopan hiili- ja teräsyhteisön kautta Euroopan unionin perustamissopimuksen allekirjoittamiseen vuonna 1992 Maastrichtissa.
Vuonna 1979 kuollut Monnet ei itse enää ehtinyt nähdä EU:n syntyä, mutta hänen nimensä elää yhä Euroopan komission hallintorakennusten nimissä ja monien yliopistojen laitoksissa. Monissa <a href="https://www.oph.fi/fi/ohjelmat/jean-monnet-toiminnot">suomalaisissakin yliopistoissa</a> on Jean Monnet -osaamiskeskus tai -professuuri.
&#8211; Globalistit haluavat pitää hänen perintönsä elossa, North kirjoittaa. He haluavat kouluttaa globalistien seuraavan sukupolven laajentamaan hänen saavutuksiaan.
Faragen puhetaidot repivät EU:n hajalle
Jean Monnet toimi enimmäkseen huomaamattomana taustavaikuttajana poliittisen päätöksenteon kabineteissa, kun taas Nigel Farage on aina ollut äänekkäästi ja näkyvästi etulinjassa. Farage antoi äänen miljoonille heikompiosaisille briteille. North kuvailee, että Monnet&#8217;n roolin olisi voinut vetää joku toinenkin, mutta Farage oli omassa roolissaan korvaamaton.
Faragen tärkeimmät työkalut ovat hänen ainutlaatuiset puhujanlahjansa ja kyky puhua spontaanisti. Winston Churchill vietti tuntikausia valmistellen puheitaan ja harjoitellen niitä etukäteen. Farage sen sijaan kykenee pitämään vaikuttavan puheen lähes kylmiltään. Faragen provosoiva puhetyyli pohjautuu brittiparlamentin retoriseen perinteeseen, mutta sopii erinomaisesti myös YouTuben aikakauteen. Faragen europarlamentissa pitämä jäähyväispuhe on malliesimerkki hänen tyylistään. Puhe löytyy <a href="https://stage.sudev.fi/brexit-farage-tykittaa-sydamensa-kyllyydesta-katso-hirmuiset-katsojaluvut-kerannyt-riemukas-puhe-suomenkielisin-tekstein/">tästä linkistä</a> suomeksi tekstitettynä.
Pörssistä politiikkaan
Nigel Faragen tausta on poliitikolle poikkeuksellinen, sillä hän on varsinaiselta ammatiltaan pörssimeklari. North pitää pörssivälittäjän työtä loistavana koulutuksena politiikan mittelöihin, sillä pörssikeinottelulla elantonsa tienaavalla on oltava valtavasti itseluottamusta, riskinottokykyä ja kykyä selviytyä vastoinkäymisistä lannistumatta.
Faragen poliittisen uran varsinainen alku koitti vuonna 1992, kun Britannia liittyi Euroopan unioniin konservatiivien John Mayorin pääministerikaudella. Farage erosi konservatiivipuolueesta protestiksi ja lähti mukaan perustamaan Britannian itsenäisyyspuoluetta (UKIP) vuonna 1993. Alussa vaalimenestystä ei tullut, mutta vuonna 1999 Farage pääsi europarlamenttiin. Sen jälkeen hänet valittiin uudelleen kaikissa eurovaaleissa. UKIP-puolueen puheenjohtajaksi Farage nousi vuonna 2006.
&#8211; Ilman Faragea Britanniassa ei olisi ikinä tullut EU-kansanäänestystä, North kirjoittaa. Kansanäänestys saatiin vain siksi, että Farage oli jaksanut taistella politiikan juoksuhaudoissa jo neljännesvuosisadan ajan.
YouTube teki Nigel Faragesta ylivoimaisesti tärkeimmän brittimepin, North kirjoittaa. Jos Faragea ei olisi ollut, pääministeri David Cameron ei olisi ikinä erehtynyt lupaamaan, että hän järjestää EU-kansanäänestyksen, jos hänet valitaan uudelleen. Cameron teki lupauksensa vain siksi, että hän oli aivan varma, että brittien enemmistö ei äänestäisi eroamisen puolesta. Northin mielestä David Cameron on tyypillinen nykyisen brittieliitin edustaja, eli vannoutunut globalisti, kuten länsimaiden eliitti ylipäätään.
Kansan tahto oli eliitille sokki
Britannian EU-kansanäänestyksen tulos tuli eliitille sokkina: 52 prosenttia äänestäneistä oli EU-eron kannalla. Donald Trumpin valinta vuonna 2016 oli samanlainen isku vasten USA:n eliitin kasvoja. Pääministeri Cameron erosi EU-kansanäänestyksen tuloksen kuultuaan ja hänen tilalleen tuli Theresa May, joka ei ollut eron kannalla. May teki parhaansa välttääkseen selkeän EU-eron toteutumisen.
Farage erosi UKIP-puolueen johdosta heti kansanäänestyksen jälkeen <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2016-07-04/farage-resigns-as-ukip-leader-adding-to-brexit-political-turmoil">sanoen</a>, että ei ole koskaan halunnut poliittista uraa.
&#8211; Sanoin kansanäänestyskampanjan aikana, että haluan maani takaisin. Nyt sanon, että haluan oman elämäni takaisin, Farage kertoi kannattajilleen.
Kolmisen vuotta myöhemmin Farage kuitenkin kyllästyi Mayn vitkutteluun ja perusti tammikuussa 2019 aivan uuden puolueen, jolla oli vain yksi teema: EU-eron toteuttaminen. Brexit-puolue sai toukokuun 2019 eurovaaleissa 29 paikkaa, eli ylivoimaisesti enemmän kuin mikään muu puolue. Kansan viesti oli selvä. Vaalien jälkeen Theresa May erosi ja hänen tilalleen pääministeriksi nousi Boris Johnson, joka runnoi brexitin lopullisesti läpi. Britannian EU-eron lopulliset ehdot neuvotellaan tämän vuoden loppuun mennessä, mutta siirtymäajasta huolimatta Britannian lähtö EU:sta on nyt varma.
Globalismin huippu on ohi
North kirjoittaa, että tutkijat ennustivat jo vuosituhannen vaihteessa, että maailman poliittinen kehitys alkaa pian kulkea poispäin sellaisesta vallan keskittämisestä, jota muun muassa EU edustaa.
&#8211; Britannian onnistunut EU-ero ei ole vain symbolinen asia, vaan se tarkoittaa rikkaan valtion juridisen itsemääräämisoikeuden konkreettista palauttamista.
&#8211; Jean Monnet&#8217;n rakentama sumppu on rikki ja britit uiskentelevat vapauteen. Tästä tulee voitonmerkki EU-eroa ajaville puolueille kaikissa jäsenmaissa. Yhä useampi maa tulee eroamaan. Ja se on yhden miehen ansiota.
&#8211; Tätä ei olisi ikinä tapahtunut ilman Faragea. Ja tätä ei olisi ikinä tapahtunut ilman YouTubea, North kirjoittaa.

Globalismin huippu on jo nähty – Farage päihitti federalistit

Ison-Britannian EU-eroa lykättiin toistamiseen Eurooppa-neuvoston hätäkokouksessa. 
Uudeksi takarajaksi määriteltiin lokakuun viimeinen päivä. Se merkitsee sitä, että saarivaltakunnan on otettava osaa ensi kuun europarlamenttivaaleihin.

Brexit ei välttämättä viivästy uuteen takarajaan asti. Britit voivat erota EU:sta nopeallakin aikataululla, mikäli parlamentti vain ratifioi pääministeri Theresa Mayn neuvotteleman erosopimuksen. Maassa on kuitenkin varauduttava siihen, että se osallistuu europarlamenttivaaleihin.
Eron uusi takaraja kompromissi
May ei halunnut pyytää EU-maiden johtajilta näin pitkää lisäaikaa Brexitille. Hän kertoi parlamentin alahuoneelle, että mikäli erosopimus hyväksytään toukokuun 22. päivään mennessä, maa eroaisi ensi kuun viimeisenä päivänä EU:sta.
EU-johtajien tuli hyväksyä jatkoaikapyyntö yksimielisesti. Saksan liittokansleri Angela Merkel ei halua painostaa brittejä. Hän olisi suonut jopa vuoden mittaisen lisäajan.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron haluaa Brexitin tapahtuvan nopeasti. Hänen mukaansa Brexitin vatvominen vie liikaa huomiota EU:n muilta asioilta ja sen vuoksi EU joutuu eron panttivangiksi. <a href="https://www.ft.com/content/78f8f660-5c45-11e9-9dde-7aedca0a081a">Macronia kritisoitiin</a> kovasta linjastaan. Kriittiset diplomaatit arvelivat Macronin vain ajatelleen oman puolueensa menestymismahdollisuuksia eurovaaleissa EU:n yhtenäisyyden sijaan.
EU-johtajat päätyivät yksimielisesti kompromissiin. May tarttui jatkoaikaan kiinni. Muussa tapauksessa britit olisivat eronneet EU:sta tänä iltana ilman erosopimusta. Alkuperäisen aikataulun mukaan Brexitin oli määrä tapahtua 29. maaliskuuta.
Takarajan lykkäys sisälsi myös ehtoja. Britit eivät saisi änkyröidä EU:n asioissa esimerkiksi käyttämällä veto-oikeuttaan EU:n budjettipäätöksissä.
Farage perusti uuden puolueen
EU:ta ankarasti kritisoinut brittimeppi Nigel Farage (kuvassa) kertoi <a href="https://www.bbc.com/news/uk-politics-47907350">perustaneensa uuden Brexit-puolueen</a>. Hän toimi aiemmin myös brittien itsenäisyyspuolue UKIP:n puheenjohtajana.
Farage kertoi, että puolueen päämäärä on toteuttaa EU-ero ja puolue osallistuu myös eurovaaleihin. Poliittinen päämäärä on siten sama kuin UKIP:illa, mutta henkilöstö on täysin erilainen. Farage moitti UKIP:n olevan nyt äärioikeiston käsissä. Hän kertoi Brexit-puolueen koostuvan merkittävästi liike-elämän vaikuttajista.
UKIP kritisoi Faragea siitä, että puolueen tehtävänä on vain saada Farage valituksi uudelleen europarlamenttiin.

Brexitiä lykättiin taas – Nigel Farage perusti uuden Brexit-puolueen tuleviin europarlamenttivaaleihin

Suomessa vierailulla oleva Tommy Robinson paljasti harkitsevansa politiikkaan lähtemistä, koska sosiaalisen median portit suljettiin häneltä. Suomen Uutisten toimittaja tapasi lauantaina Robinsonin, joka oli tullut varoittamaan suomalaisia grooming-jengien käyttämistä taktiikoista. Nähdäänkö mies seuraavaksi UKIP-puolueen johdossa? 

Viime viikolla Facebook ilmoitti sulkevansa pysyvästi Tommy Robinsonin Facebook- ja Instagram-tilit. Facebookissa Robinsonilla oli ollut yli miljoona seuraajaa. Saamansa somehuomion määrässä hän pärjää kenelle tahansa Britannian huippupoliitikoista.
Robinson kertoi Suomen Uutisille suunnitelleensa oman &#8221;media-imperiumin&#8221; luomista yhdessä Lauren Southernin kanssa, mutta nyt suunnitelma tuntuu lähes mahdottomalta toteuttaa, kun julkaisualusta toisensa jälkeen sulkee porttinsa. Aiemmin myös Twitter ja maksujen välittäjä PayPal ovat bannanneet Robinsonin.
– Nyt kun minut on poistettu sosiaalisesta mediasta, seuraava siirtoni on todennäköisesti politiikkaan meneminen, Robinson sanoo.
– Monet eivät tulee pitämään siitä, mutta itsepähän tilasivat.
Somessa maailmanmaineeseen noussut Tommy Robinson näkee, että Britannian parlamentti olisi hänelle hyvä paikka herätellä ihmisiä ja aiheuttaa myrskyjä. Nykyisiä parlamentin jäseniä hän ei juurikaan arvosta.
– Jos minut äänestetään parlamenttiin, pääsen sanomaan siellä sellaisia asioita muista kansanedustajista ja islamista, että ne aiheuttaisivat myrskyn, Robinson maalailee.
Britannian EU-eroa ajavan UKIP-puolueen puheenjohtaja Gerard Batten nimitti Robinsonin neuvonantajakseen marraskuussa 2018. Mutta puolueen jäseneksi Robinsonia ei ole vielä kelpuutettu, sillä puolueen säännöt kieltävät &#8221;äärioikeistolaisten järjestöjen&#8221; entisten jäsenten ottamisen UKIP:in jäseneksi. Poikkeuksen tekeminen Robinsonin kohdalla otettaneen uudelleen esille puoluehallituksessa Brexitin jälkeen.
Jotkut <a href="https://www.politico.eu/article/tommy-robinson-ukip-uk-far-right-the-man-to-make-the-british-establishments-head-blow-off/">ennakoivat</a> jopa Tommy Robinsonin nousevan UKIP:in puoluejohtajaksi, mikäli eläkeikää lähestyvä Gerard Batten päättää luopua politiikasta. Joka tapauksessa UKIP tulee tarvitsemaan Robinsonin kaltaisia tunnettuja hahmoja jatkossa.
Jo pelkkä Robinsonin nimitys neuvonantajaksi aiheutti melkoisen myllerryksen UKIP-puolueen riveissä. Peräti kahdeksan puolueen europarlamenttiedustajaa erosi puolueesta. Jäljelle jäi seitsemän meppiä. Yksi eronneistä oli puolueen entinen, pitkäaikainen puheenjohtaja Nigel Farage, joka moitti Battenia siitä, että tällä on &#8221;fiksaatio&#8221; islamiin.
Tommy Robinson puolestaan on sitä mieltä, että lähtijöiden oli aikakin lähteä.
– Heillä ei ole selkärankaa taistella islamia vastaan. Heillä ei ole selkärankaa sanoa niitä asioita, jotka on sanottava.
Robinson tuo esille myös Britannian luokkayhteiskunnan. Monet lähteneistä ovat hänen mukaansa rikasta yläluokkaa, kun taas hän itse on vankasti työväenluokan edustaja.
Monet eronneista mepeistä olivat huolissaan siitä, että Batten ja Robinson aikovat tehdä UKIP:ista islamia vastustavan puolueen. Robinsonin mielestä tämä on ainoa oikea suunta.
– Puolueella ei ole muuta tulevaisuutta. Jos Brexit toteutuu, UKIP:in työ on tehty, Robinson sanoo.
Hän haluaa tehdä puolueesta &#8221;poliittisen äänen niille, jotka pelkäävät islamia&#8221;.
– Meidän on kerrottava ihmisille, että UKIP tulee olemaan ääni rehelliselle ja avoimelle keskustelulle islamista.
Tommy Robinsonin mielestä Britannia on vielä pelastettavissa politiikan keinoin.
– Mutta ensin meidän on pystyttävä edes keskustelemaan Britannian pelastamisesta. Nyt me emme pysty edes puhumaan siitä, Robinson lopettaa.

Suomessa vieraileva brittiläinen islamkriitikko Tommy Robinson suljettiin ulos somesta – tähtää seuraavaksi UKIP-puolueen johtoon?

Vihreitä äänestävät muita useammin emotionaalisesti epävakaat, uusille asioille avoimet ja tunnollisuudeltaan heikot yksilöt, kirjoittaa tutkija James Dennison artikkelissaan <a href="http://blogs.lse.ac.uk/politicsandpolicy/populist-personalities-the-big-five-personality-traits-and-party-choice-in-the-2015-uk-general-election/">London School of Economicsin</a> politiikan tutkimuksen sivustolla.

Persoonallisuuspsykologiaa on aiemminkin sovellettu politiikan tutkimukseen. Niin sanotun <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Persoonallisuus#Viisi_persoonallisuuden_piirrett.C3.A4_Big_Five_-n.C3.A4kemyksen_mukaan">viiden persoonallisuuspiirteen teoria</a> tiivistää ihmisten luonteenpiirteet viidelle akselille, jotka ovat ulospäinsuuntautuneisuus, neuroottisuus, tunnollisuus, sovinnollisuus sekä avoimuus uusille kokemuksille.
Aiempien tutkimusten mukaan sekä Yhdysvalloissa että Britanniassa oikeistolaiset (republikaanit ja konservatiivipuolue) ovat merkittävästi vasemmistolaisia (demokraatit ja työväenpuolue) tunnollisempia, kun taas vasemmistolaiset ovat avoimempia uusille kokemuksille.
Tunnollisuus kuvaa ihmisen suunnitelmallisuutta, päättäväisyyttä ja järjestelmällisyyttä. Avoimuus uudelle kertoo henkilön arvostuksista seikkailuja, uteliaisuutta, epätavallisia ideoita ja mielikuvitusta kohtaan.
Uusi tutkimus Britannian 2015 vaaleissa vahvisti oikeiston muuta väestöä suuremman ja vasemmiston muuta väestöä pienemmän tunnollisuuden, mutta työväenpuolueen kannattajat olivat vain hieman avoimempia uudelle kuin muu väestö.
Britannian työväenpuolue ei vanhana valtionhoitajapuolueena kuitenkaan edusta radikaaleinta punavihreyttä. Kaikkein jyrkimmin muusta väestöstä poikkesivat vihreiden ja itsenäisyyspuolue Ukipin kannattajat.
<h4>Protestipuolueita äänestävät muita vähemmän sovinnolliset introvertit</h4>
Vihreät olivat tutkimuksessa aivan omaa luokkaansa avoimuudessaan uusille kokemuksille sekä emotionaalisessa epävakaudessaan eli neuroottisuudessaan. Vihreitä kannattaneiden tunnollisuus oli huomattavasti alhaisemmalla tasolla kuin muilla vasemmistopuolueilla.
Britannian “populistit” eli itsenäisyyspuolueen kannattajat olivat taas paljon vähemmän avoimia uusille kokemuksille kuin minkään muun puolueen kannattajat.
Avoimuus uudelle on helppo tulkita poliittisesti: ne, jotka ovat luonnostaan avoimia ja seikkailunhaluisia, ovat valmiita myös rohkeisiin, jopa uhkarohkeisiin ja utooppisiin yhteiskunnallisiin kokeiluihin, kuten eurooppalaiseen liittovaltioon ja monikultturismiin.
Vihreiden kannattajien emotionaalista epävakautta Dennison sen sijaan ei osaa linkittää politiikan sisältöön.
Vihreitä ja itsenäisyyspuoluetta äänestäneitä yhdisti kuitenkin vanhoja pääpuolueita äänestäneisiin verrattuna introversio sekä alhaisempi sovinnollisuus. Dennison arvelee, että nämä ovat luonteenpiirteitä, jotka ennustavat taipumusta äänestää protestipuolueita perinteisten puolueiden sijaan.

Persoonallisuustutkimus vahvisti: tunnolliset ihmiset äänestävät oikeistoa, emotionaalisesti epävakaat vihreitä

Britannian vaaleissa tapahtui suuri yllätys, kun hallitseva konservatiivipuolue nousi oikeaan jytkyvoittoon. Vielä vaalien alla ennustettiin, ettei mikään puolue saisi riittävää enemmistöä. Konservatiivit saivat kuitenkin parlamenttiin yksinkertaisen enemmistön, eikä odotettua koalitiohallitusten aikaa tulekaan.
Tämä merkitsee myös sitä, että Britannia äänestää vuonna 2017 EU-jäsenyydestä. Niin on konservatiivinen pääministeri David Cameron luvannut, jos hän voittaa vaalit, kuten nyt kävi. Britannian ero EU:sta on nyt lähempänä kuin koskaan.
51 prosenttia paikoista
Konservatiivit saivat tiukassa vaalissa 51 prosenttia parlamentin paikoista. Tämä mahdollistaa Britanniassa perinteisen yhden puolueen hallituksen. Edellisellä vaalikaudella konservatiivit jäivät niukasti enemmistöstä. He ottivat hallitukseen apupuolueekseen liberaalit, mihin ei nyt ole välttämätöntä tarvetta.
Jaossa oli kaikkiaan 650 paikkaa. Konservatiivit saivat 331 paikkaa, missä oli lisäystä 28 paikan verran. Työväenpuolue menetti 25 paikkaa jääden 232 paikkaan.
Kolmanneksi eniten, 56 paikkaa sai Skotlannin kansallispuolue SNP. Työväenpuolueen liittolainen sai vaalivoiton, mutta söi samalla työväenpuolueen ääniä.
EU-vaaleissa hyvin menestynyt itsenäisyyspuolue Ukip sen sijaan menetti toisen paikkansa jääden vain yhteen paikkaan. Vain vihreät saivat yhtä vähän paikkoja. Eräät alueelliset pikkupuolueet saivat muutamia paikkoja.
Enemmistövaalitapa sortaa häviäjiä
Britannian vaalitavan ennustettiin tulevan jo näissä vaaleissa tiensä päähän. Ennusteiden mukaan näytti pitkästä aikaa siltä, ettei mikään puolue olisi saanut enemmistöä, jolloin oltaisiin jouduttu pakon edessä siirtymään muualla Euroopassa tyypilliseen koalitiohallitukseen, jossa tarvittavaa enemmistöä haetaan liittoutumalla toisten puolueiden kanssa.
Ennusteen mukaan työväenpuolue olisi voinut liittoutua Skotlannin kansallispuolue SNP:n kanssa. Skotlanti olisi epäilemättä hyötynyt tästä liitosta. Nyt vaikutti Skotlannin kansallisuusaate osaltaan niin, ettei työväenpuolue saanut haluamaansa vaalivoittoa.
Työväenpuolueen, liberaalien ja Skotlannin kansallispuolueen johtajat ilmoittivat heti vaalien jälkeen eroavansa puolueensa johdosta.
Häviäjien äänet menevät hukkaan
Britannia on jaettu 649 vaalialueeseen, joista ainoastaan voittaja pääsee parlamenttiin. Tällöin häviäjien äänet menevät hukkaan. Britanniassa on kysytty yhä laajemmin, kuinka demokraattinen tämä vaalitapa oikeastaan on.
Kun konservatiivit saivat paikoista 51 prosenttia, äänistä se sai vain 36,9 prosenttia. Työväenpuolue ei jäänyt kovin kauas: se sai 30,4 prosenttia äänistä, paikoista se sai 35 prosenttia.
Ukipin ja SNP:n synkkä paradoksi
Itsenäisyyspuolue Ukip kärsi tolkuttomasta vaalitavasta kaikkein eniten: puolue sai kolmanneksi eniten ääniä: 12,6 prosenttia eli sen kannatus liikkuu samoissa lukemissa ruotsidemokraattien (12,86) tai Tanskan kansanpuolueen (12,3) kanssa. Ääniä Ukipille kertyi noin 3,9 miljoonaa.
Tanskan kansanpuolue sai saaliillaan 22 paikkaa, ruotsidemokraatit 49 paikkaa. Suomessakin sillä saisi noin 24 paikkaa. Hallitukseen eivät Ruotsin ja Tanskankaan puolueet ole vielä päässeet. Mutta Britanniassa on neulansilmä säädetty vielä kireämmälle.
Skotlannin kansallispuolue sai 4,7 prosentin äänisaaliillaan 56 kertaa enemmän paikkoja kuin Ukip 12,6 prosentilla. Tämä johtuu siitä, että SNP sai johtoaseman lukuisilla Skotlannin vaalialueilla.
Mutta Ukipin politiikka ei ole mennyt hukkaan: se on pitänyt kansan EU-kriittisiä tunteita esillä niin, että myös konservatiivit ovat joutuneet reagoimaan siihen, mikä on epäilemättä osaltaan nostanut konservatiivien äänisaalista.
Mutta samalla tämä konservatiivien jytky antoi ehkä lisäaikaa vaalitavalle, joka lienee joka tapauksessa tulossa tiensä päähän.

Britannian kummallinen vaalitapa – neljä miljoonaa ääntä kankkulan kaivoon

EU-kriittinen puolue on nappaamassa kärkipaikan ainakin Ranskassa ja Tanskassa, sekä todennäköisesti myös Britanniassa. Tämän lisäksi Kreikassa suurimmaksi puolueeksi nousee tukipakettiehtojen avaamista vaativa vasemmistolainen Syriza.
Ranskan pääministeri Manuel Valls <a href="http://www.ft.com/intl/cms/s/0/fd3975ce-e424-11e3-8565-00144feabdc0.html">on kertonut</a> maan tuloksen olleen &#8221;šokki ja maanjäristys&#8221;, kun maan eurovastainen Kansallinen rintama (FN) on voittamassa vaalit, ja on nousemassa maan ykköspuolueeksi yli 25 prosentin kannatuksella. Vasenrintaman puheenjohtaja <a href="http://www.bloomberg.com/news/2014-05-25/eu-protest-forces-surge-posing-threat-from-u-k-to-greece.html">kuvaa</a> tulosta puolestaan &#8221;tulivuorenpurkaukseksi&#8221;, josta seuraa &#8221;kosolti happosateita&#8221;. FN:n puheenjohtaja Marine Le Pen on vaatinut maan hallituksen hajottamista ja uusia parlamenttivaaleja. Ranskan valtaapitävä sosialistinen puolue ei ole aikeissa taipua vaatimuksiin. Sosialistit keräsivät noin 14,5 prosentin äänisaaliin jääden kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi porvarillisen UMP:n jälkeen.
Perussuomalaisten kanssa samassa EFD-ryhmässä olevat puolueet menestyivät hyvin Tanskan kansanpuolueen ja Ukipin vaalivoittojen myötä. Ukip <a href="http://online.wsj.com/news/articles/SB10001424052702304587704579584553757161572?mg=reno64-wsj">olisi saamassa</a> 23 paikkaa 64 briteille jyvitetyistä europarlamenttipaikoista, kun Skotlannin ja Pohjois-Irlannin ääniä oli vielä laskematta. Ukipin melko varma vaalivoitto on historiallinen. Saarivaltiossa ei valtakunnallisissa vaaleissa ole kärjessä ollut kuin joko Työväenpuolue tai Konservatiivipuolue yli sataan vuoteen. Maan EU-myönteisin puolue, Liberaalidemokraatit, joutunevat tyytymään yhteen paikkaan.
Tanskan Kansanpuolue sai 26,6 prosentin äänipotin, kun toiseksi tulleet sosialidemokraatit saivat tyytyä 19,1 prosentin saaliiseen. Tanskalla on Suomen tavoin 13 meppipaikkaa, joista Kansanpuolue nappaa 4 paikkaa.
Kreikassa Syriza nousi maan ykköseksi. Hallituspuolueet Uusi Demokratia ja Pasok saivat yhteensä alle 25 prosentin äänimäärän. Vasemmistolainen Syriza kahmaisi yli 26 prosentin saaliin. Sen lisäksi äärioikeistoon lukeutuva Kultainen sarastus nousi kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi 9,4 prosentin äänipotilla. Maan hallituksella arvellaankin olevan tukalat paikat, sillä hallituksen enemmistö on niukka. Hallituspuolueilla on 152 paikkaa 300-paikkaisessa kansallisessa parlamentissa. Hallituskumppanipuolue Pasok ei saavuttanut edes yhtä prosenttia europarlamenttivaalien äänistä.

EU- ja eurovastainen myrsky on tosiasia

Britannian EU-kriittinen itsenäisyyspuolue UKIP on saamassa hirmuisen äänivyöryn Britannian paikallisvaaleissa. Nigel Faragen johtama puolue toimii europarlamentissa samassa ryhmässä kuin perussuomalaiset.
Mielipidekyselyt lupailevat UKIP:ille tämän illan eurovaalissa ykkössijaa.

PS:n britannialainen veljespuolue UKIP hirmuvoittoon

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini povaa europolitiikkaan suurta muutosta ensi kevään vaalien jälkeen, joissa voimasuhteet tulevat muuttumaan rajusti. Eurokriittiset puolueet ovat nousseet merkittävästi useiden maiden gallupeissa.
&#8211; Tulee iso muutos. Siksi jouduin itsekin miettimään eurovaaliehdokkuutta todella vakavasti. Isossa muutoksessa olisi ollut mukavaa olla mukana. Mutta harkinta johti siihen, että olisi ollut liian iso asia puolueelle tässä vaiheessa, että puheenjohtaja olisi lähtenyt pois. Sitä se olisi merkinnyt käytännössä. Näin isoa puoluetta ei voi johtaa Brysselistä, Soini <a href="http://areena.yle.fi/radio/2057756" target="_blank">aloitti</a> Ylen Ykkösaamussa.
Hän uskoo, että brittikonservatiivien johtama ECR-ryhmä nousee kolmanneksi suurimmaksi europuolueeksi liberaalien ja vihreiden ohi. Myös vielä kriittisempi EFD-ryhmä vahvistuu.
&#8211; Ja sitten, ikävä kyllä, myös äärioikeisto tulee vahvistumaan riippumatta siitä, että minä en heistä pidä, Soini linjasi Ykkösaamussa.
Soini arvioi eurokriittisten ryhmien pystyvän europarlamentin ryhmissä yhteistoimintaan, mikä on välttämätöntä.
&#8211; Se on selvää. Ja kyllä reki varsaa kolaa: mitä enemmän traditio- ja henkilösuhteita kertyy, sitä enemmän yhteistyö tiivistyy myös kriittisellä puolella, Soini ennustaa.
Kolmen lajin kriitikoita
Soini muistuttaa, etteivät eurokriittiset ole yhtenäinen ryhmä, vaan he koostuvat vähintään kolmesta osasta. Maltillisempaa euroskeptisyyttä edustavat brittikonservatiivien johtama konservatiiviryhmä, johon kuuluvat merkittävimpien joukossa tsekkien euroskeptinen päähallituspuolue ODS ja Puolan Lech Kaczynskin eurokriittinen oikeistopuolue. Perussuomalaiset ovat sitä lähellä.
Toinen ryhmä on brittiläisen Nigel Faragen johtama tiukempi linja. Perussuomalaiset on konservatiivien ja Faragen linjan välissä. Kolmantena tulevat todella äärioikeistolaiset puolueet, kuten unkarilainen Jobbik, itävaltalainen FPÖ, hollantilaisen Geert Wildersin Vapauspuolue ja ranskalaisen Jean-Marie Le Penin johtama Kansallinen rintama.
&#8211; Ja sitten on Kreikan Kultainen aamunkoitto, joka on ihan omassa kategoriassaan. Sille ei löydy mitään lokeroa ja se on todella vastenmielinen ilmiö, Soini tyrmää.
&#8221;Populistien&#8221; nousu EU:n syy
Soini vierittää syyn ns. populistipuolueiden noususta EU:lle.
&#8211; Ensimmäinen syy on, ettei EU toimi! Talouskriisit ja tukipaketit ovat moraalisesti arveluttavia. Toinen syy on, että kaikki vanhat puolueet koko EU:ssa asettavat unionin ikään kuin ylärakenteeksi ja kritiikin ulkopuolelle. Tämä muodostaa väistämättä vastavoiman, Soini toteaa.
Vasemmiston rappio ja työväen kapina
&#8211; Kolmas merkittävä syy on vasemmiston sirpaloituminen &#8211; ja oikeastaan rappio. Vasemmiston kokonaiskannatus laskee koko EU:n alueella jatkuvasti. Jos näissä oloissa ajetaan EU:ssa pääomien vapaata liikkuvuutta ymv. asioita, vasemmisto on ottanut oikeiston asialistan omakseen, eikä muodosta vastavoimaa.
&#8211; Tästä johtuen hyvin usein tämä porukka, jota sanotaan &#8221;oikeistopopulistiseksi&#8221;, on käytännössä työväenluokan kapinaa rahavaltaa vastaan, Soini muistuttaa.
Kuka puolustaa unohdettua kansaa?
Miksi talouskriisit ruokkivat populismia, kysyi Ylen toimittaja Soinilta.
&#8211; Kun talous muuttuu ja ihmisten elämä menee epävarmaksi, ihmiset kokevat, ettei heitä puolusteta: kukaan ei hoida meidän asioitamme.
&#8211; Toinen asia on kieli, koko keskustelun taso: puhutaan asioista, joita tavallinen ihminen ei ymmärrä! Hän ei pääse siihen poliittiseen todellisuuteen lainkaan käsiksi. Puhutaan monimutkaisilla sivistyssanoilla ja sanotaan: &#8221;ei tätä kansa ymmärrä&#8221; ja &#8221;kansanäänestyksiä ei pidä tehdä&#8221;. Ja jos vaalituslos ei miellytä valtaapitäviä, sanotaan, että &#8221;kansa äänesti väärin&#8221;.
&#8211; Tämä kehitys on tullut koko Euroopassa kulminaatiopisteeseen ja odotan kovaa reaktiota siihen kevään eurovaaleissa, Soini toteaa.
Rasismi on synti
Soinilta kysyttiin myös, miksi populismin lieveilmiöt, maahanmuuton arvostelu ja suoranainen rasismikin nousevat poliittiseksi tekijäksi populististen puolueiden nousun yhteydessä niin Euroopassa kuin osittain myös Suomessa? Ja miksi nousevat puolueet saavat maahanmuuton vastaisia siipeilijöitä, kuten brittiläinen itsenäisyyspuolue UKIP on saanut islamismin vastaisesta English Defence Leaguesta?
Soini vastasi, että kaikki ei ole kultaa mikä kimmeltää: usein ääriliikkeet haluavat iskeytyä puolueiden, kuten UKIPin kylkeen.
&#8211; Tunnen heidät pitkältä ajalta ja se puolue ei ole vihamielinen. Se on kansallismielinen puolue, joka ajaa Britannian eroa EU:sta.
&#8211; Ääri-islamismi aiheuttaa ihmisissä huolta. Uskon, että varsinaista islaminuskoa vastaan ihmisillä ei ole mitään silloin, kun se ilmenee maltillisessa muodossa. Ääri-islamismihan on maltilliseen islamiin verrattuna vastaava ilmiö kuin kristinusko verrattuna sen fundamentalistiseen tulkintaan, Soini tuumailee.
Soini kommentoi myös Jussi Halla-ahon kirjoituksia, joiden Ylen toimittaja sanoi esittävän yksinkertaistavan näkemyksen maahanmuuttajien integroitumisesta Suomeen.
&#8211; Halla-ahon analyysia on opittu vuosien mittaan tulkitsemaan niin kuin se on kirjoitettu. Itselleni on ihmisten uskonnonvapaus on erittäin tärkeä asia. Katolilaisena kristittynä en kaipaa keneltäkään ohjeita siihen, miten minä uskon. Enkä sitä edellytä keneltäkään muultakaan.
&#8211; Mutta jos rasismista puhutaan, niin rasismi on syntiä! Sitä ei pidä suvaita, Soini linjaa.
Nuivien puolue?
Soinilta kysyttiin vielä ns. nuivien osuutta perussuomalaisten omassa vaalimenestyksessä. Laskelmien mukaan nuivan manifestin 13 allekirjoittajaa saivat noin kymmenesosan puolueen äänistä.
&#8211; Kymmenen prosenttia 560 000 äänestä tarkoittaa noin 56 000:tta. Silloin jää puoli miljoonaa ääntä muillekin. Minä sain yksin noin 40 000 ääntä eli lähes saman verran kuin koko 13 hengen porukka, Soini kuittasi.
&#8211; Perussuomalaiset on iso puolue. Saimme 560 000 ääntä ja olemme gallup-kakkosia. Erilaiset ihmiset pitävät erilaisia asioita tärkeinä. Maahanmuuttopolitiikkaa pitää tehdä järkevältä pohjalta. Eivät Ben Zyskowiczin (kok.) ja Jussi Halla-ahon (ps.) puheet käytännössä paljon eroa toisistaan.
&#8211; Mutta jos mennään sellaisiin ilmiöihin, jotka ylittävät rajan &#8211; he joutuvat jättämään perussuomalaisen liikkeen. Se on ollut jo monena vuonna käytäntö ja viimeksi se koski jo kansanedustajaakin.
&#8211; Mutta ei meillä ole tällaista jakoa: tunnen tätä väkeä, kuten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon tai Heta Lähteenaron. Se oli erittäin hyvin toteutettu manifesti, johon lehdistö lähti täysin mukaan ja nostipa muutaman eduskuntaankin, Soini kiittää.

Soini povaa suurta muutosta europolitiikkaan: ”voimasuhteet tulevat muuttumaan rajusti”

Useiden euromaiden hallitukset ovat viime aikoina ajautuneet pahoihin vaikeuksiin. Italian ja Kreikan hallitukset ovat vaarassa kaatua. Portugalin hallituksen esitykset on toistuvasti tulkittu perustuslain vastaisiksi. Näiden lisäksi Britanniaa kiehuttaa mahdollinen kansanäänestys EU:n jäsenyydestä.
Viikonlopun uutispommista vastasi Silvio Berlusconi, joka käskytti ministerinsä eroon. Sunnuntaina 77-vuotispäiviään viettänyt Berlusconi kertoi <a href="http://www.ft.com/intl/cms/s/0/6148bc98-28f8-11e3-ab62-00144feab7de.html">vaativansa</a> maahan uusia vaaleja. Samaa vaadetta esittää Giuseppe Grillo, viiden tähden liikkeen keulakuva. Presidentti ja pääministeri haluaisivat välttää uudet vaalit, mutta tämä voi osoittautua hankalaksi.
Berlusconin puolueen kaikki viisi ministeriä erosivat hallituksesta, joskaan kaikki eivät ole valmiita liittymään Berlusconin uuteen, perusteilla olevaan Forza Italia -puolueeseen. Tämä juopa voi antaa toivoa jonkinlaiseen hallitusratkaisuun ilman uusia vaaleja. Myös jotkut viiden tähden liikkeen edustajat voivat antaa tukensa pääministeri Enrico Lettalle. Pääministerin arvovalta on pelissä myös sisältä päin. Moni näkee puolueen jatkomahdollisuuksien lepäävän nuoren ja energisen Matteo Renzin harteilla.
Berlusconi ilmoitti eropyyntönsä viralliseksi syyksi hallituksen kaavaileman arvonlisäveroprosentin yhden prosenttiyksikön korotuksen. Pääministeri Letta puolestaan pitää Berlusconin omia vaikeuksia eropyynnön todellisena syynä. Berlusconi sai korkeimmalta oikeudelta elokuun alussa tuomion veropetoksesta, ja nyt hänet voidaan rikollisena erottaa parlamentista.
Ilman Berlusconin puolueen tukea pääministerillä on parlamentin ylähuoneessa vähemmistö, ja kriittisellä hetkellä tuen saaminen vuoden 2014 budjettiesityksiin on vaakalaudalla.
Kreikkalaispuolue määritellään rikollisjärjestöksi?
Kreikkalainen Kultainen sarastus -puolue saattaa tulla luokitelluksi rikollisjärjestöksi. Tapahtumat alkoivat vyöryä muusikko Pavlos Fyssasin puukotuksesta. Kultaisen sarastuksen kannattaja on kiinni epäiltynä veriteosta, jossa Fyssas menetti henkensä. Tapahtumalla on kuitenkin lukuisia silminnäkijöitä ja tuomiota pidetään siksi todennäköisenä. Maan syyttäjälaitoksen mukaan puolueen johto on kytkeytynyt veritekoon.
Mikäli puolue tulkitaan rikollisjärjestöksi, sitä ei voida enää kelpuuttaa vaaleihin. Kannattajat voivat siirtyä tukemaan vasemmistolaista Syrizaa, jolloin sen ylivoima kannatusmittauksissa kasvaisi vain entisestään. Kultainen sarastus on Syrizan tavoin vastustanut Kreikan tukiohjelman ehtoja.
Puolueen puheenjohtaja Nikos Michaloliakos on <a href="http://www.ft.com/intl/cms/s/0/4c85e8f2-290d-11e3-ab62-00144feab7de.html">pidätetty</a>, ja hänelle luetaan syytteet rikollisjärjestön perustamisesta tiistaina. Michaloliakos on lisäksi uhannut vetää puolueensa edustajat pois parlamentista, jolloin uusien vaalien pitäminen on melko todennäköinen seuraus. Syriza on lisäksi vaatinut uusia vaaleja, mutta pääministeri ei ole myöntynyt vaatimusten edessä.
Portugalin säästöideat perustuslain vastaisia
Portugalin perustuslakituomioistuin on loppuviikosta todennut jälleen kerran maan hallituksen ideat uusista säästötoimista perustuslain vastaisiksi. The Wall Street Journalin <a href="http://online.wsj.com/article/SB10001424127887323864604579069350790061202.html">mukaan</a> maan entinen valtiovarainministeri Medina Carreira toteaa: ”Voidaksemme tehdä kuten [tuomarit] haluavat, meidän täytyisi jättää euro.”
Perustuslakituomioistuin ei ole ensimmäistä kertaa toteamassa kaavailtuja säästötoimia laittomiksi, tämä on jo kolmas kerta lyhyen ajan sisällä. Tällä kertaa ajatus siitä, että työvoimaa voitaisiin irtisanoa helpommin kaatui tuomarien tulkintaan.
Portugalin pääministeri Pedro Passos Coelho sanoi kuitenkin, että uudet irtisanomislait palautuvat valmisteltavaksi, ja että perustuslakia ei ole tarpeen muuttaa. Jotkut ekonomistit ovat kuitenkin toista mieltä. Heidän mielestään perustuslaki on kirjoitettu aikana, joka ei enää vastaa nykyajan olosuhteita.
Kansanäänestys puhututtaa brittejä
Iso-Britannian pääministeri David Cameronin jokerikortti &#8211; kansanäänestyksen järjestäminen Euroopan Unionin jäsenyydestä &#8211; on kerännyt paljon kierroksia. Konservatiivien puheenjohtaja on luvannut, että mikäli konservatiivit voittavat vaalit, kansanäänestys pidetään vuonna 2017. Cameronin konservatiivipuolueen riveistä on <a href="http://www.ft.com/intl/cms/s/0/a8c244ca-26b6-11e3-9dc0-00144feab7de.html">kantautunut ajatuksia</a> äänestyksen aikaistamisesta. Syynä on ilmeisesti EU- ja euroskeptisen itsenäisyyspuolueen (UKIP) kannatuksen kasvu.
Työväenpuolue on katsonut ilmeisen tyytyväisenä konservatiivien rivien rakoilemista. Eräs puolueen kansanedustaja kuitenkin huomaa vaaran: ”Emme me voi olla ainoa vaaleihin valmistautuva puolue, joka vastustaa kansanäänestyksen pitämistä.” Jotkut Työväenpuolueen edustajat ovatkin ajatelleet nokittavansa konservatiivit haluamalla pitää kansanäänestyksen jo ensi vuonna. Työväenpuolueen puheenjohtaja Ed Miliband ei kuitenkaan ole samalla kannalla kansanäänestyksen pitämisestä ensi vuoden puolella.

UKIP

Globalismin huippu on jo nähty – Farage päihitti federalistit

Brexitiä lykättiin taas – Nigel Farage perusti uuden Brexit-puolueen tuleviin europarlamenttivaaleihin

Suomessa vieraileva brittiläinen islamkriitikko Tommy Robinson suljettiin ulos somesta – tähtää seuraavaksi UKIP-puolueen johtoon?

Persoonallisuustutkimus vahvisti: tunnolliset ihmiset äänestävät oikeistoa, emotionaalisesti epävakaat vihreitä

Britannian kummallinen vaalitapa – neljä miljoonaa ääntä kankkulan kaivoon

EU- ja eurovastainen myrsky on tosiasia

PS:n britannialainen veljespuolue UKIP hirmuvoittoon

Soini povaa suurta muutosta europolitiikkaan: ”voimasuhteet tulevat muuttumaan rajusti”

Rikollisia, rikollisjärjestöjä, laittomia säästölakeja – eurohallitukset pyörremyrskyssä

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025