Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Ukrainan pakolaiset

Venäjän hyökkäystä paossa olevat ihmiset ovat sopeutuneet nopeasti uuteen yhteiskuntaan ja työllistyvät vikkelästi. Ero on suuri moneen muuhun pakolaisryhmään verrattuna. Toki taustalla on yhteinen eurooppalainen kulttuuriperinne sekä maahan tulleiden hyvä koulutus. Moni aikookin jäädä niille sijoilleen rakentamaan yhteistä hyvinvointia.

Valtioneuvoston kanslia (Regeringskansliet) tilasi keväällä ainutlaatuisen <a href="https://dtm.iom.int/reports/sweden-ukrainians-and-third-country-nationals-under-temporary-protection-needs-intentions">haastattelutatutkimuksen</a>, jonka avulla pyrittiin selvittämään Ruotsiin tilapäisen suojelun piiriin päätyneiden ukrainalaisten nykyinen tilanne ja toiveet heidän itsensä kertomana. Tutkimuksen suoritti Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM.
Asenne ratkaisee kotiutumisessa
Haastattelututkimus tehtiin huhti-toukokuun aikana ja siihen osallistui 4 682 ukrainan kansalaista sekä 64 kolmannen maan kansalaista. Haastatellut edustavat 19 prosenttia koko maassa olevasta ukrainalaisesta pakolaispopulaatiosta. Kysely vietiin läpi puhelimitse tai verkon välityksellä.
Haastateltujen ukrainalaisten asennetta kuvaavat hyvin heidän esittämänsä keskeiset toiveet: kieltenopetusta kaipasi 51 prosenttia ja tukea työpaikan hankkimiseen tarvitsisi 43 prosenttia pakolaisista. Kyseiset ominaisuudet ovat YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan keskeisiä tekijöitä uuteen yhteiskuntaan sopeutumisessa, jota integraatioksikin kutsutaan.
Ylikoulutus vaikeuttaa työllistymistä
Sotaa Ukrainassa pakenevista miehistä oli työelämässä 69 prosenttia, naisista töissä kävi joka toinen. Loput aktiivisten pakolaisten ryhmästä etsi töitä. Vain 12 prosenttia kaikista haastatelluista oli passiivisia. He olivat eläkeläisiä, opiskelijoita tai työttömiä, jotka eivät hakeneet töitä.
Ukrainalaisten jo muutenkin korkeaa työllistymisastetta on hidastanut se, että huomattava osa heistä on korkeasti koulutettuja. Heille on ollut tarjolla työtä, johon he ovat olleet ylikoulutettuja ja jossa he eivät voi hyödyntää täysipainoisesti osaamistaan.
80 prosenttia työtä etsivistä ilmoitti kielitaidottomuuden keskeiseksi työllistymisensä esteeksi. Englannin opetus koettiin sekin tarpeelliseksi, jotta korkeakoulututkinto vastaisi paremmin käytännön työelämän haasteisiin.
Harva haluaa takaisin kotimaahan
Ruotsi on ilmeisesti vastannut hyvin pakolaisten toiveita turvallisesta ja mahdollisuuksia tarjoavasta asuinpaikasta, sillä 72 prosenttia kyselyyn vastanneista aikoo näkyvissä olevana aikana jäädä niille sijoilleen Ruotsissa. Muuttoa maan sisällä hautoo 8 prosenttia haastatelluista.
Vain 28 prosenttia pakolaisista haluaisi palata Ukrainaan sodan mahdollisesti joskus loppuessa ja 19 prosenttia ei halua missään nimessä palata. 18 prosenttia puolestaan ei voi palata ja epävarmoja aikeistaan on 35 prosenttia haastatelluista.

Yli puolet Ukrainan pakolaisista siirtynyt tukiluukulta palkkatöihin – harva suunnittelee enää paluuta kotimaahan

EU pyrkii ratkomaan turvapaikanhakijoiden taakanjakoa, mutta tulijoita on jo valtavasti EU:n sisällä. Varsinkin Saksassa alkavat majoitustilat loppua. Marmagenin pikkukylään tupsahti 700 pakolaista. Paikallisilla on tutut huolenaiheet vieraiden nuorten miesten vyöryessä kylään. 
EU:ssa on väännetty sopua taakanjaosta ja ulkorajamenettelystä, mutta EU:n sisällä turvapaikanhakijakriisi alkaa olla jo yhtä paha kuin vuonna 2015. Varsinkin Saksassa paikallisviranomaiset ovat suurissa vaikeuksissa yrittäessään löytää tulijoille majoitustiloja.
Marmagen on 1 600 asukkaan pikkupaikkakunta lähellä Ranskan rajaa. Siellä toimi vuoteen 2019 asti Eifelhöhenklinik-niminen kuntoutuskeskus, mutta kyläläisten epäonneksi se meni konkurssiin. Konkurssin jälkeen kuntoutuskeskuksen valtava rakennus toimi alueen koronarokotuskeskuksena. Nyt siitä on tehty turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus.
Kölnin aluehallinto on majoittanut uuteen vastaanottokeskukseen jo 700 turvapaikanhakijaa, eli lähes puolet siitä mitä kylässä on asukkaita. Turvapaikanhakijoiden tulo on herättänyt vastustusta ja jakanut kyläläiset kahteen leiriin, kertoo yleisradiokanava <a href="https://www1.wdr.de/nachrichten/landespolitik/asyl-kompromiss-marmagen-paul-gruene-100.html">WDR</a>.
Tulijatulva on jakanut kylän kahteen leiriin
Kyläläisten reaktiot kuulostavat suomalaisittain tutuilta. Osa kyläläisistä on sitä mieltä, että &#8221;meillä on velvollisuus auttaa&#8221;. Toiset taas ovat huolissaan siitä, millaisia ongelmia nuorten miesten suuri tulva tulee kylässä aiheuttamaan.
&#8211; Siellä on niin paljon nuoria miehiä &#8211; ja kaikki nuoret miehet haluavat ihan sitä samaa mitä meidänkin nuoret miehemme, eräs kyläläinen kertoo WDR-kanavan toimittajalle.
&#8211; Ja jos he eivät saa naisia, niin sitä ei tiedä miten tässä vielä käy.
Suomessa tällaiset väestörakennetta koskevat huolet on ollut tapana leimata avoimen pilkallisesti &#8221;syrjäytyneiden junttien valitukseksi&#8221;, mutta huolenaihe on nähtävästi ajankohtainen myös Keski-Euroopan vanhoissa sivistysmaissa.
Ei tullutkaan vain ukrainalaisia
Toinen yllätys kyläläisille oli se, että suureen vastaanottokeskukseen on majoitettu muitakin kuin Ukrainasta tulleita sotapakolaisia. Kyläläiset olivat nimittäin siinä uskossa, että keskukseen tulee vain ukrainalaisia.
WDR:n haastattelema Bruno Schmidt tuntee itsensä suorastaan petetyksi, koska ukrainalaisten lisäksi kylään on tullut ainakin syyrilaisia, afganistanilaisia ja irakilaisia.
Yhteenottoja ja rikollisuutta
Eri etnisyyksiä edustavien turvapaikanhakijoiden kohtaamiset ovat jo ehtineet aiheuttaa kahnauksia vastaanottokeskuksessa. Rikosten määrä alueella on kasvanut.
Marmagenin pormestari Norbert Crump (CDU) haluaa lisää poliiseja paikkakunnalle. Hän toivoo myös, että vastaanottokeskuksen paikkalukua laskettaisiin kahteen- tai kolmeensataan turvapaikanhakijaan.
Tämä ei kuitenkaan osavaltion viranomaisille käy. Nordrhein-Westfalenin osavaltion maahanmuuttoasioista vastaava ministeri Josefine Paul (vihr) sanoo, että Marmagenin kaltaisia isoja vastaanottokeskuksia tarvitaan ehdottomasti. Hänen mukaan osavaltioon tulee tällä hetkellä yhtä paljon turvapaikanhakijoita kuin vuosien 2015-16 turvapaikanhakijakriisin pahimpina aikoina.

Saksassa alkavat majoitustilat loppua: Pikkukylän vastaanottokeskukseen tupsahti 700 pakolaista – pääosin nuoria miehiä Lähi-idästä

Viranomaisten ilmeinen sinisilmäisyys ja erilaisten toimintakulttuurien yhteentörmäys hyppää silmille Dagens Nyheterin tekemästä selvityksestä, jossa tutkittiin tukirahojen liikkeitä erään ihmisryhmän syrjäytymisen ehkäisemiseksi. 100 miljoonaa kruunua on suurelta osin kadonnut kuin tuhka tuuleen, eikä kukaan tunnu tietävän, minne rahat ovat loppujen lopuksi päätyneet.

Ruotsin huomattavin romanien oikeuksien puolestapuhuja sekä ihmisoikeusaktivisti on ennen kaikkea järjestöihminen. Merkittävimmät työkalut hänen käytännön toiminnassaan ovat olleet Romanien nuorisoyhdistys sekä Romanien kulttuurikeskus Malmössä.
Dagens Nyheterin <a href="https://www.dn.se/sverige/romska-foreningarna-fick-100-miljoner-i-bidrag-pengar-slussades-vidare/">selvityksen</a> mukaan miehen yhdistykset ovat saaneet sadoittain avustuksia projekteille, joiden on ollut muun muassa tarkoitus selvittää ja edistää romanien historiaa, terveyttä sekä koulutusta. Yhteiskunnan rahaa hankkeisiin on palanut yli 100 miljoonaa kruunua.
Korutonta kertomaa
Vuonna 2022 Romanien nuorisoyhdistys sai kaksi miljoonaa kruunua Ukrainasta sotaa paenneiden romanien auttamiseen. Rahoista ehdittiin käyttää 850 00 kruunua, ennen kuin projekti pantiin jäihin.
100 000 kruunua oli mennyt muun muassa ruokakasseihin ilman tietoa siitä, minne eväät päätyivät. Kukaan DN:n haastattelemista henkilöistä ei ole kuullut ainoastakaan romaniyhdistyksestä, joka olisi auttanut Ukrainan pakolaisia.
Peliriippuvuuden vähentämiseen ohjattiin kuuden vuoden aikana kaksi miljoonaa kruunua – vailla tietoa siitä, että kampanja olisi tavoittanut ainuttakaan henkilöä.
Nuorten mobiilisovelluksen kehittämiseen jysähti puolestaan viisi miljoonaa sillä näkemyksellä, että appi saisi 80 000 käyttäjää. Sitä on ladattu – silloin kun se on ollut saatavilla &#8211; runsaat 10 kertaa.
Isännättömän rahan ongelma
Viranomaiset ovat nähneet romaniyhdistysten työn merkittävänä syrjäytyneiden ihmisten auttamisessa. Vasta toiminnan lähempi <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/skane/romska-foreningar-i-malmo-utreds-efter-miljonbidrag-gar-inte-att-se-var-pengarna-har-gatt">tarkastelu</a> on herättänyt kirstunvartijat.
Malmön kulttuurilautakunta laittoi stopin avustuksille selvityksen jälkeen vuonna 2021. Muitakin <a href="https://sverigesradio.se/artikel/erland-kaldaras-nikolizsson-varenda-verifikation-och-underlag-finns">viranomaisselvityksiä</a> on menossa.
&#8211; Selvitys antoi riittävät eväät päätöksenteolle. Kyseessä ei ole läpinäkyvä organisaatio ja rahojen liikkeitä ei siten ole mahdollista seurata, toteaa Malmön kaupungin edustaja.
Täysin erilaisten toimintakulttuurien törmäyksestä kertonee tarinan päähenkilön aiemmin viranomaisille osoittama kirje. Sen mukaan miehen edustamissa yhdistyksissä taloutta on hoidettu asiallisesti.

Yhteiskunnalta 100 miljoonan tuet syrjäytymisen ehkäisemiseksi – rahojen kohtalo suurelta osin epäselvä

Saksalaistutkijat ovat todistaneet, että turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen luo kuntiin uusia työpaikkoja. Valitettavasti nämä vastaanottokeskusten myötä syntyvät työpaikat ovat yleensä vain tilapäisiä ja ne kustannetaan verorahoilla. 
Saksaan tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on kovassa nousussa. Viime vuonna maasta haki turvapaikkaa kaikkiaan 244 000 tulijaa, mikä on lähes kolmanneksen enemmän kuin vuonna 2021. Sen lisäksi Saksa otti vastaan yli miljoona sotapakolaista Ukrainasta.
Monet kunnat ovat suurissa vaikeuksissa tulijoiden majoittamisen kanssa. Saksan kuntaliitto onkin vaatinut hallitukselta lisätukea turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen.
ZEW-taloustutkimuslaitoksen tutkijoilla on kuitenkin iloisia uutisia kunnanvaltuutetuille. Vielä julkaisemattoman tutkimuksen mukaan turvapaikanhakijat tuovat kuntaan uusia työpaikkoja ja lisäävät tavaroiden ja palvelujen kysyntää, <a href="https://www.wiwo.de/politik/deutschland/migration-und-arbeitsmarkt-auf-2-4-asylbewerber-kommt-kurzfristig-ein-neuer-job/28957314.html">kertoo</a> talouslehti Wirtschafts Woche.
Suuri turvapaikanhakija-aalto näkyi tutkimuksessa
Tutkimuksessa tarkasteltiin 401 kunnan ja kaupungin turvapaikanhakija- ja työllisyystilastoja vuosien 2014-2017 väliseltä ajalta. Vuosien 2015-16 suuri turvapaikanhakija-aalto näkyy siis tutkimuksessa hyvin.
Tutkimuksen tulokset kertovat, että turvapaikanhakijoiden määrän noustessa kunnan työllisyys parani, vaikka turvapaikanhakijoilla itsellään ei ollut työlupaa. Uudet työpaikat syntyivät kunnan hallintoon, kouluihin, sosiaalitoimeen ja vartiointiin.
Nyt on siis tieteellisesti todistettu, että MTV3:n kymmenen uutisissa vuonna 2009 <a href="http://mediaseuranta.blogspot.com/2009/03/mtv3-suomeen-tarvitaan-kymmenia-uusia.html">esitetty</a> &#8211; ja paljon pilkattu &#8211; &#8221;ikiliikkuja&#8221; toimii: vastaanottokeskus luo työpaikkoja, jolloin kunta saa verotuloja ja elinkeinoelämä vilkastuu. Tai kuten Saksan uutisia -käyttäjätili ironisesti kiteyttää <a href="https://twitter.com/Herr_Meenzer/status/1629187438143803395">Twitterissä</a>: &#8221;rikkinäinen turvapaikkajärjestelmä on uusi Nokia&#8221;.
Työllistävä vaikutus vain tilapäinen
Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu loi keskimäärin yhden uuden työpaikan jokaista 2,4 turvapaikanhakijaa kohden. Valitettavasti tämä työllistävä vaikutus oli havaittavissa vain parin vuoden ajan.
Sen lisäksi, että työpaikat olivat tilapäisiä ne olivat myös pääosin julkisilla varoilla kustannettuja. Kunnan työllisyyden parantaminen vastaanottokeskuksia perustamalla ei siis ole kovin kestävällä pohjalla.

Nyt se on todistettu: Maahanmuutto työllistää – vastaanottokeskuksissa

Hallitus päätti istunnossaan torstaina 15. joulukuuta ottaa vastaan eteläisistä EU-maista sisäisenä siirtona 175 uutta turvapaikanhakijaa. Vain 13 EU-maata osallistuu tähän ”solidaariseen” vapaaehtoiseen siirtomekanismiin. Esimerkiksi Tanska ja Ruotsi eivät osallistu.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ja hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mari Rantanen ihmettelivät tiedotteessaan torstaina Marinin hallituksen päätöstä. Heidän mielestään kaiken ulkomaalaisiin kohdistuvan humanitaarisen auttamisen pitäisi kohdistua ukrainalaisiin, joita Suomeen on saapunut yli 56 000.
Kustannuksia ei haluta huomioida
Hallituksen uuteen päätökseen liittyvässä muistiossa todetaan, että siirron kustannuksia on vaikea arvioida. Muistioon on laskettu vain suorat kustannukset sen sijaan, että mukaan olisi arvioitu maahanmuuton pitkän aikavälin kustannukset eli sosiaalitukien ja palvelujen veronmaksajille aiheuttamat kustannukset.
&#8211; Tämä on tyypillistä hallitukselle. Maahanmuuton kustannukset ovat kuitenkin hyvin selvästi tiedossa, ja ne ovat valtavat. Niitä ei vain koskaan haluta huomioida, Purra muistuttaa.
Lasku kasvaa elinkaaren mukana
Hallituksen päätöksen muistiossa kirjoitetaan, että ”arviolta esimerkiksi sadan aikuisen turvapaikanhakijan maahantulon, vastaanottopalvelujen, turvapaikkahakemuksen käsittelyn (ml. käännös- ja tulkkausmenot) kustannukset Maahanmuuttovirastossa olisivat 1 650 000 euroa. Sadan aikuisen siirtyminen kotoutumislain mukaisten kustannusten korvausten piiriin merkitsee yhteensä noin 4 miljoonan euron kokonaiskustannuksia.”
&#8211; Sisäministeriö näyttää ravistaneen kustannusarviot täysin hihasta ja jättävän huomiotta kaikki sosiaaliturvan ja palveluiden sekä perheenyhdistämisen kustannukset. Ottaen huomioon, että sisäministeriö päätöksessään kertoo pyrkivänsä tuomaan alaikäisiä sekä sairaita ihmisiä, on arvio vähintäänkin kummallinen, toteaa Rantanen.
&#8211; Maahanmuuttajien vastaanoton kustannukset muodostavat vain murto-osan koko elinkaaren aikana aiheutuvista nettokustannuksista. Miksi sisäministeriö ei huomioi näitä? Purra kysyy.
Perheenjäsenet kaupan päälle
Ajatuspaja Suomen Perusta julkaisi vuonna 2020 <a href="https://www.suomenperusta.fi/content/uploads/2020/07/Suomen_Perusta_NuoretTPhakijat_6_2020.pdf">laskelman kustannuksista</a>, kun Suomi edellisen kerran lupautui ottamaan Välimeren maista 175 turvapaikanhakijaa. Luvut ovat keskiennusteita, ja ne perustuvat viranomaisrekisterien (Tilastokeskus, THL) tietoihin Suomessa jo vuosikymmeniä olleiden aiempien humanitaaristen maahanmuuttajien maksamista veroista, saaduista tulonsiirroista ja käyttämistä julkisista palveluista.
Laskelman mukaan elinkaarikustannuksiksi tuli noin 271 miljoonaa euroa, mikäli kaikki 175 turvapaikanhakijaa yhdistävät yhden perheenjäsenen Suomeen.
&#8211; Jos kukin turvapaikanhakija toisi vaikka kolme perheenjäsentä, on summa jo 800 miljoonaa euroa. Summat poikkeavat täysin sisäministeriön muutaman miljoonan silmänkääntötemppumaisesta arviosta, kauhistelee Rantanen.
&#8211; On käsittämätöntä, että hallitus ajaa maahanmuuttopolitiikkaa täysin laput silmillä, samaan aikaan kun ministeriaitiosta nostetaan esiin, ettei suomalaisia ole varaa auttaa korkeiden energiakustannusten kanssa. Meillä on ukrainalaisten pakolaisten auttamisen lisäksi kädet täynnä omia asioita ja omien kansalaistemme auttamista. Hallitus on selvästi toista mieltä. Sen on pakko saada aina vain lisää autettavia Lähi-idästä ja Afrikasta, ja veronmaksaja kuittaa, Purra ihmettelee.
Sisäministeri haaveilee lisätulijoista
Kuin pisteeksi i:n päälle sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) kertoi perjantaina vihreiden haaveilemista uusista turvapaikkapolitiikan helpotuksista ja turvapaikanhakijoille maksettavien tukien kasvattamisesta.
&#8211; Kustannuksista ja muista seurauksista täysin piittaamatta, ihmettelevät Purra ja Rantanen.
&#8211; Ensi kaudella sisäministeriö ja maahanmuuttopolitiikka eivät saa olla ainakaan vihreiden hallussa.
&nbsp;

Sisäministeriö antaa harhaanjohtavia laskelmia Välimeren valtioista siirrettävien turvapaikanhakijoiden kustannuksista

Eduskunnan syysistuntokauden ensimmäisessä istunnossa käsiteltiin paitsi 10 miljardin euron lisätalousarviota sähköyhtiöiden pelastamiseksi ja sähkökriisiä, myös kuin takaovesta tuotua kahta maahanmuuttopolitiikkaa entisestään löysyttävää esitystä.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ihmetteli, miten vähän hallituspuolueiden edustajia välittää olla salissa puolustamassa omaa esitystään. Vihreä sisäministeri Krista Mikkonen käytti esittelypuheenvuoron, mutta siihen melkeinpä hallituksen puolustelut jäivätkin.
Valtavat kustannukset ja muita ongelmia
Esityksessä alaikäisiltä tai sellaisina esiintyviltä halutaan muun muassa poistaa kokonaan toimeentulovaatimus perhettä yhdistettäessä. Tämä kannustaisi entisestään lähettämään alaikäiset edeltä etsimään sopivaa maata, jonne jättää turvapaikkahakemus.
&#8211; Tällainen maahanmuutto aiheuttaa valtavat kustannukset ja monia muita ongelmia. Veronmaksaja ja kansalainen kuittaa, kuten kaiken muunkin, Purra sanoi.
”Eikö tämä ole jo pakkomielteistä?”
Purra muistutti, että maassa on noin 40 000 ukrainalaista pakolaista, joita pitää auttaa. Siinä olkoon nyt suomalaisten humanitaarinen huomio pakolaisia kohtaan.
&#8211; Mutta hallitus kehtaa haluta Lähi-idästä ja Afrikasta lisää. Toiselta puolelta maailmaa. Eikö tämä ole jo pakkomielteistä? Purra ihmetteli Facebook-kirjoituksessaan.
&#8211; Tällaisessa tilanteessa, kun valtion velkavuori kasvaa, alijäämät paukkuvat, meillä ei suomalaiset pääsee lääkäriin tai päivystykseen, hoitotakuu ei toteudu, ongelmia on hyvinvointijärjestelmän kaikilla sektoreilla, te näytätte teidän priorisointikykyänne tuomalla jälleen esityksen haitallisen maahanmuuton lisäämiseksi, Purra päivitteli puheenvuorossaan.
Miljardit lentelevät
Purra muistutti, että hallituksella olisi tärkeämpiäkin ongelmia ratkottavana kuin humanitaarinen maahanmuutto.
&#8211; Kun koko eduskunnan ja muun yhteiskunnan jakamaton huomio pitäisi kohdistua siihen, että kansalaisemme ja yrityksemme selviävät tulevista kuukausista ja talven energiakriisistä. Täällä ovat taas miljardit lennelleet, mutta näköjään lisääkin voi aina lennättää.
&#8211; Hallituksen tärkeysjärjestys, tässä se taas nähdään. I’m seventeen and I can prove it, Purra kirjoitti.

“I’m 17 and I can prove it” – hallitus haluaa lisää ankkurilapsia

Alenevasta kannatuksesta eduskuntavaalien alla kärsivän keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko vyörytti tänään perussuomalaisten puoluepomon Riikka Purran päälle erikoisia väitteitä, jotka Purra joutui kaikki korjaamaan. Saarikolle huomautettiin myös, että keskustan toimet hallituksessa ovat puheisiin nähden hyvin toisenlaisia.

Hallituspuolue keskustan kannatus sulaa eduskuntavaalien alla. Viime viikon HS-mielipidemittauksessa keskusta sai 11 prosentin kannatuksen, ja kannatus oli jopa <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009008134.html">alentunut</a> edellisestä kyselystä 0,6 prosenttiyksiköllä.
Perussuomalaiset puolestaan oli nostanut eniten kannatustaan, jopa 1,3 prosenttiyksiköllä kannatuksen ollessa 16 %.
Keskustan alenevan kannatuksen ja ensi keväänä häämöttävien eduskuntavaalien lähestymisen saattoi havaita kepupomo Annika Saarikon puheista tänään Turun Eurooppa-foorumin pääministeritentissä, jossa paikalla olivat kaikki neljän suurimman puolueen puheenjohtajat.
Saarikko tunki sanoja suuhun
Saarikko alkoi yllättäen haastaa tentissä voimakkaasti perussuomalaisten Riikka Purraa, jolle Saarikko väitti perussuomalaisten ”kääntäneen takkinsa” kaikissa politiikan pääkysymyksissä.
&#8211; Te olette olleet pakolaiskriittisiä. Nyt ukrainalaiset olivatkin sitten pakolaisia, jotka kelpasivat. Te olette kutsuneet viherhumpaksi siirtymää uusiutuvaan energiaan, joka on ollut Suomessa edelläkävijä ja välttämättömyys, nyt se on teille sinivalkoinen siirtymä. Ja nyt onneksi myönnät, että Venäjän hyökkäyssodan keskellä EU:n yhtenäisyys onkin tärkeä asia, arvostan linjan muuttumista, jos on ollut väärässä, Saarikko vyörytti.
Perussuomalaisten linja sama kuin ennenkin
Purra totesi tentissä, että hän joutuu korjaamaan kaikki Saarikon väitteet. Purra totesi, että perussuomalaisten linja humanitaariseen maahanmuuttoon on sama kuin ennenkin, eikä ole muuttunut miksikään.
&#8211; Me olemme kertoneet, että meidän mielestämme lähialueilla tapahtuva auttaminen on oikein. Me olemme Ukrainan lähialue ja kyseessä on Eurooppa. Myöskään perussuomalaisten EU-politiikka ei ole lainkaan muuttunut, Purra sanoi.
Purra jatkaa aiheesta myös sosiaalisen median kanavillaan.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Keskusta ei kai ole huomannut mitään eroa 2015 saapuneiden siirtolaisten ja ukrainalaisten auttamisen välillä… 
Ukrainalaiset muuten saavat tilapäistä suojelua. Nimenkin jo luulisi kertovan jotakin.
Iltalehti: ”Saarikko syytti PS:ia takinkäännöistä – Purra vastasi heti”
👇
&mdash; Riikka Purra (@ir_rkp) <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1563137942415364098?ref_src=twsrc%5Etfw">August 26, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Sotki sinivalkoisen siirtymän vihersiirtymäään
Perussuomalaiset lanseerasi keväällä käsitteen <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-esittaa-sinivalkoista-siirtymaa-suomi-tarvitsee-nyt-investointeja-tyota-tuottavuutta-ja-kasvua/">sinivalkoinen siirtymä</a>, jolla kuvataan paitsi uudenlaista teollisuuspolitiikkaa, myös laajemmin tarvetta vetää ja ajatella kotiinpäin. Purra ihmetteli, miten Saarikko sekoitti käsitteen vihersiirtymään. Purra avasi sinivalkoisen siirtymän <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-esittaa-sinivalkoista-siirtymaa-suomi-tarvitsee-nyt-investointeja-tyota-tuottavuutta-ja-kasvua/">sisältöä</a> eilen perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Lappeenrannassa.
&#8211; Mikäli kuuntelitte eilen, mitä se tarkoittaa, te ette voi sekoittaa sitä nykyiseen vihersiirtymäpolitiikkaan tai ilmastokunnianhimoon, Purra sanoi Saarikolle.
Kepun linja ei näy siinä, mitä se tekee hallituksessa
Purra toi esille, että EU pyrkii vähitellen saamaan määräysvaltaa useilla sektoreilla, jotka eivät perussopimusten mukaan edes kuulu unionille ja lisäksi unionista tulee jatkuvasti lainsäädäntöä ja hankkeita, jotka eivät ole Suomen edun mukaisia.
Purra myös esitti, että tulevan Nato-jäsenyyden myötä Suomen olisi jo aika kehittää uusi EU-politiikan linja, jossa jatkossa edistetään paremmin Suomen omaa etua ja intressejä.
EU-kriittisyys säilyy siis jatkossakin olennaisena osana perussuomalaisten linjaa. Tästä huolimatta Saarikko moitti, ettei perussuomalaisten linja ole kirkas. Purra joutui huomauttamaan oman puolueensa kannatuksen laskemisesta kipuilevalle Saarikolle, että keskustan sanat eivät vastaa keskustan tekoja hallituksessa.
&#8211; Sanallisella tasolla keskustan EU-linjassa on paljonkin hyvää, esimerkiksi suomalaisen maatalouden korostaminen sekä se, että Suomella on suvereeni oikeus päättää metsistään. Valitettavasti nämä eivät näy käytännössä. Suomalaisista metsistä ollaan tekemässä Euroopan yhteinen hiilinielu. Myös ilmastopolitiikan varjolla EU-integraatio lisääntyy tavalla, joka ei ole Suomen edun mukainen.

Kepun Saarikolta outoja takinkääntösyytöksiä – Purra huomautti, että keskustan puheet ja teot hallituksessa ovat kaukana toisistaan

Eurooppa ei ole turvallinen paikka sotaa pakeneville ukrainalaisille naisille ja lapsille. Vartiointiyrityksen palveluksessa työskennellyttä afganistanilaismiestä epäillään ukrainalaistyttöjen seksuaalisesta hyväksikäytöstä pakolaisten vastaanottokeskuksessa Saksassa. Tämä ei ole ainoa kerta, kun Ukrainan pakolaiset ovat joutuneet Euroopan ulkopuolelta tulleiden henkilöiden tekemien seksuaalirikosten uhreiksi EU-maissa. 
Ukrainan pakolaisille tarkoitetussa vastaanottokeskuksessa Meßstettenin kaupungissa työskennellyttä 24-vuotiasta afganistanilaismiestä epäillään 6- ja 7-vuotiaiden ukrainalaistyttöjen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Hän oli ahdistellut tyttöjä ja kosketellut heitä sopimattomasti, kertoo yleisradioyhtiö <a href="https://www.swr.de/swraktuell/baden-wuerttemberg/tuebingen/ermittlungen-gegen-securitymitarbeiter-missbrauch-messstetten-ankunftszentrum-ukraine-fluechtlinge-100.html">SWR</a>.
Tyttöjen äidit ilmoittivat asiasta vartijoiden esimiehelle. Vartiointiyrityksen palveluksessa ollut Afganistanin kansalainen pidätettiin esitutkinnan ajaksi. Häntä ei enää päästetä työskentelemään vastaanottokeskuksessa.
Ukrainalaisnainen joutui joukkoraiskatuksi 
Maaliskuussa Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/ukrainalaispakolainen-raiskattiin-vastaanottokeskuksessa-saksassa/">kertoi</a>, että nuori ukrainalaisnainen joutui raiskatuksi pakolaisten vastaanottokeskuksessa Saksassa. Myös raiskauksesta epäillyt miehet olivat ilmeisesti tulleet pakolaisina Ukrainasta.
Toinen epäillyistä on irakilainen ja toinen nigerialainen. Molemmilla miehillä on myös Ukrainan passi.
Syyrialaista pakolaista epäillään raiskauksesta
Itävallassa 19-vuotiaan Syyrian pakolaisen epäillään raiskanneen 15-vuotiaan Ukrainan pakolaisen pari viikkoa sitten. Mies vei tytön syrjäiselle paikalle juomaan alkoholia ja sen jälkeen pakotti hänet sukupuoliyhteyteen.
Poliisi otti syyrialaisen kiinni mutta päästi hänet myöhemmin vapaalle jalalle. Poliisi pyysi siirtämään miehen toiseen pakolaiskeskukseen, kertoo <a href="https://kurier.at/chronik/oesterreich/ukrainisches-maedchen-in-oberoesterreich-vergewaltigt/402007929">Kurier</a>-lehti. Vapauspuolue FPÖ pitää skandaalina sitä, että raiskauksesta epäilty syyrialainen on päästetty vapaalle jalalle.
Kleine Zeitung -lehden <a href="https://www.kleinezeitung.at/oesterreich/6140194/Vergewaltigte-Ukrainerin-15_Staatsanwalt-entschied_Keine-UHaft">mukaan</a> mies vapautettiin tutkintavankeudesta siksi, että kaksi hänen syyrialaista ystäväänsä antoivat todistajanlausunnon, että sukupuoliyhteys vaikutti suostumukselliselta. Poliisin mukaan tytöllä oli kuitenkin ollut mustelmia kehossaan muun muassa niskassa.

Afganistanilaista epäillään ukrainalaisten pakolaistyttöjen seksuaalisesta hyväksikäytöstä Saksassa

Pieni Staffanstorpin kunta eteläisessä Ruotsissa jatkaa taisteluaan Maahanmuuttovirastoa vastaan. Maahanmuuttovirasto yrittää pakottaa kunnan ottamaan vastaan kiintiöpakolaisia, mutta kunta ei halua. Neljä Ruotsiin lennätettyä kiintiöpakolaista jäi torstaina lentokentälle, kun Staffanstorpin kunta kieltäytyi hakemasta heitä. Kyse on myös kuntien itsehallinnosta ja oikeudesta päättää, millaista pakolaispolitiikkaa kunnassa harjoitetaan. 
Staffanstorpin kunnan edustajat olivat sitä mieltä, että heidän ei tarvitse hakea lentokentältä ketään, koska he ovat jo aikoja sitten sanoneet, etteivät halua kiintiöpakolaisia.
Maahanmuuttovirasto joutui antamaan periksi ja lähettämään kiintiöpakolaiset &#8211; joiden kotimaata ei ole kerrottu julkisuuteen &#8211; johonkin toiseen kuntaan taksilla. Maahanmuuttovirasto kuitenkin <a href="https://www.migrationsverket.se/Om-Migrationsverket/Pressrum/Nyhetsarkiv/Nyhetsarkiv-2022/2022-05-12-Migrationsverket-avbryter-anvisning-till-Staffanstorp.html">korostaa</a>, että tämä poikkeus ei tarkoita sitä, etteivätkö he jatkossakin yrittäisi väkisin tyrkyttää kiintiöpakolaisia Staffanstorpiin.
Maahanmuuttoviraston mielestä Staffanstorpin kunta rikkoo turvapaikanhakijoiden kuntapaikkoja koskevaa lakia, jonka mukaan Maahanmuuttoviraston ei tarvitse enää neuvotella kuntien kanssa kuntapaikoista, vaan se voi yksinkertaisesti määrätä kunnat ottamaan vastaan tietyn määrän kiintiöpakolaisia riippuen kunnan asukasluvusta.
Kunta haluaa auttaa vain Ukrainan pakolaisia
Staffanstorpin kokoomuslainen kunnanhallituksen puheenjohtaja Christian Sonesson on sitä <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/V9JKzJ/staffanstorp-vagrade-hamta-flyktingfamilj">mieltä</a>, että niin kauan kuin Euroopassa vallitsee sota ja suurin toisen maailmansodan jälkeinen pakolaiskriisi, hänen kuntansa ei tule ottamaan vastaan pakolaisia Euroopan ulkopuolelta.
Kunta on velvoitettu ottamaan vastaan 244 Ukrainan pakolaista, ja tätä vastaan kuntalaisilla ei ole mitään. Monet kuntalaiset ovat majoittaneet ukrainalaisia vapaaehtoisesti koteihinsa.
Ukrainalaisten lisäksi Maahanmuuttovirasto haluaisi lähettää Staffanstorpiin kuluvan vuoden aikana 36 kiintiöpakolaista, mutta kunta päätti maaliskuussa lopettaa kiintiöpakolaisten vastaanottamisen kokonaan.
Pakolaisissa on eroa
Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/staffanstorpin-kunta-toivottaa-ukrainan-pakolaiset-tervetulleiksi-ruotsin-yle-paheksuu/">kertoi</a> jo maaliskuussa miten Ruotsin yleisradio teki uutisjutun ihan vain paheksuakseen sitä, että Staffanstorpin kunta haluaa auttaa ukrainalaisia pakolaisia, vaikka sinne eivät Lähi-idän pakolaiset aiemmin kelvanneet. Staffanstorp on Ruotsin kunnista se, jossa asuu kaikkein vähiten vuonna 2015 Lähi-idästä tulleita turvapaikanhakijoita ja yleensäkin maahanmuuttajataustaisia henkilöitä.
Kunnanhallituksen puheenjohtajan mielestä pakolaisissa on eroa. Sonesson sanoo, että vuonna 2015 Ruotsiin tuli parhaassa iässä olevia miehiä, jotka olivat etsimässä parempaa elämää.
– Nyt on kyse ihmisistä, jotka tarvitsevat oikeasti turvaa. Sieltä tulee naisia, lapsia ja vanhuksia, kun taas miehet ovat jääneet Ukrainaan, Sonesson sanoo.
Kyse on kuntien itsehallinnosta
Edes YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kiintiöpakolaisiksi luokittelemat henkilöt eivät Sonessonille kelpaa. Hänen <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/skane/inga-kvotflyktingar-till-staffanstorp-sedan-kommunen-vagrat-ta-emot-dem">mukaansa</a> kiintiöpakolaisia on &#8221;erittäin vaikea kotouttaa ruotsalaiseen yhteiskuntaan&#8221;.
Sonessonin mukaan kyse on kuntien itsehallinnosta. Kunnilla tulisi olla oikeus itse päättää, millaista pakolaispolitiikkaa ne haluavat harjoittaa. Nyt pakolaisten kuntapaikkoja koskeva laki on säädetty kuntien pään yli, vaikka se vaikuttaa suoraan kuntiin ja niiden asukkaisiin.

Ruotsalainen Staffanstorpin kunta jätti kiintiöpakolaiset lentokentälle – ottaa vain ukrainalaisia

Suomeen ja Ruotsiin on tulossa kymmeniä tuhansia pakolaislapsia Ukrainasta. Heillä on oikeus perusopetukseen, vaikka osa heistä käykin edelleen koulua etänä. Pullonkaulaksi Pohjolassa on muodostumassa ukrainankielisten opettajien puute. Siitäkin selvitään luovuudella.

Viime keskiviikkoon mennessä Ruotsista oli hakenut turvapaikkaa 19 517 ukrainalaista, joista lapsia oli 7 600. Useimmat heistä 6–15-vuotiaita. Luvuista puuttuvat henkilöt, jotka eivät vielä ole hakeneet turvapaikkaa. Heidän lukumääränsä on tuntematon, mutta sen arvellaan olevan suuri.
Ukrainalaisilla pakolaislapsilla on EU:n alueella oikeus saada välittömästi kouluopetusta mutta koulupakkoa ei ole. Maahanmuuttoviraston realistisen <a href="https://www.migrationsverket.se/Om-Migrationsverket/Pressrum/Nyhetsarkiv/Nyhetsarkiv-2022/2022-03-11-Mycket-anstrangd-boendesituation.html">arvion</a> mukaan Ruotsiin saapuisi 76 000 Ukrainan pakolaista juhannukseen mennessä. Ääritilanteessa tulijoita olisi 212 000 ja heistä puolet siis lapsia.
Ukrainakieliset opettajat kortilla
&#8211; Maahan saapuneiden lasten ja nuorten määrä ei suoraan heijasta sitä, kuinka moni heistä hakeutuu ruotsalaiseen kouluun. Osa lapsista valitsee ehkä etäopetuksen ja seuraa ukrainalaista koulujärjestelmää, <a href="https://www.lararen.se/nyheter/kriget-i-ukraina/sa-hotar-ygeman-kommunerna-med-lagen">arvelee</a> opetusministeri Lina Axelsson Kihlbom.
Pullonkaulaksi opetuksessa saattaa muodostua se, että koko Ruotsissa on vain 16 ukrainantaitoista äidinkielenopettajaa. Akuutissa tilanteessa Opetushallitukselle on annettu tehtäväksi selvittää kaikki mahdolliset ukrainaa taitavat henkilöt, jotka voisivat avustaa kouluja opetuksen järjestämisessä.
Lapset heti koulunpenkille
Suomeen on saapumassa sisäministeriön arvion mukaan 40 000–80 000 pakolaista Ukrainasta tämän vuoden aikana. Ja lapsia heistä todennäköisesti puolet. Koululaitoksen lisäksi tämä tarkoittaa haasteita lasten varhaiskasvatukselle eli päivähoitojärjestelmälle.
Ukrainan kielen taitoiset opettajat ja varhaiskasvattajat ovat kortilla myös Suomessa. Helsingissä on yksi ukrainanopettaja, eikä tilanne ole sen parempi muissakaan kunnissa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12372330">sanoi</a> viime keskiviikon tiedotustilaisuudessa, että opetuksen suhteen tilanne on selkeä. Ukrainalaislapsilla on oikeus osallistua perusopetukseen. Hänen mukaansa paras vaihtoehto olisi valmistava opetus, jossa opetetaan suomen ja ruotsin kielen alkeita.
&nbsp;
&nbsp;

Suomeen ja Ruotsiin tulossa kymmeniä tuhansia kouluikäisiä pakolaislapsia – osa aikoo yhä käydä koulua etänä

Vuonna 2015 pakolaisbusseista purkautui Torniossa raavaita nuoria miehiä, jotka olivat lähteneet pakoon sotaa Syyriassa, Irakissa ja Afganistanissa. Tänään pakolaisen kuva on aivan toinen: Venäjän hyökkäykseltä hakevat turvaa äidit ja jopa puolet Ukrainan pakolaisista saattaa olla lapsia.

Ruotsin maahanmuuttoviraston runsas viikko sitten tekemän <a href="https://www.migrationsverket.se/Om-Migrationsverket/Pressrum/Nyhetsarkiv/Nyhetsarkiv-2022/2022-03-11-Mycket-anstrangd-boendesituation.html">ennusteen</a> mukaan maahan voi saapua kesään mennessä 27 000–212 000 pakolaista Ukrainasta. Tulijoista jopa puolet saattaa olla lapsia tai alaikäisiä. Pelkästään Tukholma varautuu siihen, että syksyllä koulunsa aloittaa tai sitä jatkaa jopa 10 000 ukrainalaislasta. Pääkaupungin linja on kristallinkirkas.
&#8211; Otamme vastaan jokaisen tähän kaupunkiin saapuvan (ukrainalais)lapsen, <a href="https://www.svd.se/sa-ska-skolorna-kunna-ta-emot-tiotusentals-barn">vakuuttaa</a> kouluneuvos Isabel Smedberg-Palmquist.
Viranomaisten varautumisen tekee hankalaksi se, ettei kenelläkään ole todelliseen tietoon perustuvaa arviota tarvittavien koulutuspaikkojen määrästä. Tukholman kaupungilla on ainoastaan viitteitä siitä, että huomattava osa Ukrainasta tulleista pakolaisista asuu sukulaisten tai tuttaviensa luona, eivätkä he vielä ole rekisteröityneet viranomaisille.
Ensimmäiset pakolaislapset aloittaneet koulunkäynnin
Suomen viranomaiset ovat ottaneet varovaisen linjan lausunnoissaan, eikä Ukrainan sotapakolaisten määrästä tai pakolaisten aiheuttamista kustannuksista ole täälläkään näkynyt selkokielistä arviota.
Sanna Marinin hallituksen kannalta hiljaisuus lienee ymmärrettävää, sillä kaikki kustannukset katetaan joka tapauksessa ja uutta velkaa otetaan muutenkin miljarditolkulla.
Ensimmäiset ukrainalaiset pakolaislapset aloittavat koulunkäynnin <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ensimmaiset-sotaa-ukrainasta-paenneet-lapset-aloittavat-koulun-tampereella-ensi-viikolla-rehtori-ylistaa-opettajaansa-han-lahti-saapuneita-perheita-haastattelemaan/8379778#gs.uijlgq">Tampereella</a> maanantaina. Vantaallakin perusopetus valmistautuu lapsimäärän suureen kasvuun lähitulevaisuudessa. Kaupunkiin saapuu nyt joka päivä uusia kouluikäisiä Ukrainasta.
– Kouluissa lisätään ryhmiä sitä mukaa, kun lapsia tulee,<a href="https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/4514305"> linjaa</a> Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo.
&nbsp;

Ukrainan pakolaiset

Yli puolet Ukrainan pakolaisista siirtynyt tukiluukulta palkkatöihin – harva suunnittelee enää paluuta kotimaahan

Saksassa alkavat majoitustilat loppua: Pikkukylän vastaanottokeskukseen tupsahti 700 pakolaista – pääosin nuoria miehiä Lähi-idästä

Yhteiskunnalta 100 miljoonan tuet syrjäytymisen ehkäisemiseksi – rahojen kohtalo suurelta osin epäselvä

Nyt se on todistettu: Maahanmuutto työllistää – vastaanottokeskuksissa

Sisäministeriö antaa harhaanjohtavia laskelmia Välimeren valtioista siirrettävien turvapaikanhakijoiden kustannuksista

“I’m 17 and I can prove it” – hallitus haluaa lisää ankkurilapsia

Kepun Saarikolta outoja takinkääntösyytöksiä – Purra huomautti, että keskustan puheet ja teot hallituksessa ovat kaukana toisistaan

Afganistanilaista epäillään ukrainalaisten pakolaistyttöjen seksuaalisesta hyväksikäytöstä Saksassa

Ruotsalainen Staffanstorpin kunta jätti kiintiöpakolaiset lentokentälle – ottaa vain ukrainalaisia

Suomeen ja Ruotsiin tulossa kymmeniä tuhansia kouluikäisiä pakolaislapsia – osa aikoo yhä käydä koulua etänä

Jopa puolet Ukrainan pakolaisista saattaa olla lapsia – ensimmäiset aloittaneet jo koulunkäynnin

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025