Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

ulkoasianvaliokunta

Orpon hallituksen sopimassa vuoden 2024 talousarvioesityksessä otetaan ensiaskelia hallituksen tavoittelemasta kuuden miljardin sopeutustavoitteesta koko neljän vuoden hallituskaudelle. Kun julkista taloutta saatetaan kestävämmälle uralle, kehitysapuun tehtävät leikkaukset ovat merkittävässä osassa. 


&#8211; Kevään hallitusneuvotteluissa Suomeen saatiin historiamme perussuomalaisin hallitusohjelma. Yksi osoitus tästä on kehitysapuun neuvotellut tuntuvat leikkaukset. Perussuomalaisille on itsestään selvää, että kun julkista taloutta tasapainotetaan, menoja pitää ensin karsia suomalaisille toissijaisista kohteista.
&#8211; Suomi on toistuvasti jakanut kehitysapuna pitkin maailmaa yli miljardi euroa vuodessa, samalla kun olemme itse velkaantuneet kriisin partaalle. Suunnan on tämänkin suhteen käännyttävä, toteavat ulkoasiainvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet Sebastian Tynkkynen, Vilhelm Junnila, Veijo Niemi ja Ville Vähämäki.
Suomalaiset kannattavat
Kehitysyhteistyöhön tehtävät leikkaukset tullaan toteuttamaan porrastetusti hallituskauden aikana. Vuoden 2024 sopeutus on 118 miljoonaa euroa, kasvaen aina 283 miljoonaan euroon vuonna 2027.
Kun varsinaisesta kehitysyhteistyöstä saatavien 790 miljoonan euron säästöjen lisäksi huomioidaan laina- ja kehitysmuotoiseen apuun tehtävät sopeutukset, koko hallituskauden säästöt kipuavat 1,03 miljardiin.
&#8211; Kyselyt ovat osoittaneet, että kehitysapu on suomalaisten suosima leikkauskohde. Tämä ei tule yllätyksenä. Raportit veroparatiiseihin ja korruptioon häviävästä kehitysavusta, tai kehitysapua saavien maiden kaveeraaminen hyökkäyssotaa käyvän Venäjän kanssa kyseenalaistavat toiminnan järkevyyttä. Hallitusohjelmasta löytyykin tärkeä kirjaus, jonka mukaan Venäjän hyökkäyssotaa tukevat maat tullaan sulkemaan Suomen kehitysavun ulkopuolelle.
&#8211; Myös valvonnassa havaitut väärinkäytökset tulevat johtamaan tuen leikkaamiseen tai lakkauttamiseen kokonaan, perussuomalaiset jäsenet muistuttavat.
Ukrainaa autetaan
Hallitus on sitoutunut kehitysavun osalta painottamaan Ukrainan tukemista koko hallituskauden ajan. Erilliselle Tuki Ukrainalle -momentille ehdotetaan 58 miljoonaa euroa.
Nykyiseen maakohtaiseen kehykseen verrattuna tuki on 20 miljoonaa euroa suurempi.

Kehitysavusta tullaan keräämään yli miljardin kokonaissäästöt – karsiminen alkaa heti

Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten Jussi Halla-aho muistutti Ylen Ykkösaamussa geopoliittisista tosiasioista, mitkä tulee ottaa huomioon tilanteessa, jossa Turkki päättäisi ratifioida ensiksi vain Suomen Nato-hakemuksen. Halla-aho myös linjasi, että länsimaiden tulee jatkaa Ukrainan tukemista.

Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusprosessit ovat loppusuoralla, ja tunnetusti enää vain Unkarin ja Turkin kansalliset ratifioinnit puuttuvat.
Ruotsissa on huolestuttu Turkin hallinnon viimeaikaisista viesteistä, joissa vihjaillaan, että Turkki saattaisi ratifioida ensiksi vain Suomen hakemuksen, jolloin Suomen ja Ruotsin yhtäaikainen liittyminen Naton täysjäseniksi ottaisi takapakkia.
Hämmennystä lisää se, että Turkin ulkoministerin Mevlüt Çavuşoğlun ja presidentti Recep Tayyip Erdoğanin viestit ja kommentit ovat olleet osin toisistaan poikkeavia ja ristiriitaisia.
Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten Jussi Halla-aho arvioi tänään Ylen Ykkösaamussa, että epäselvä viestintä voi olla osin tarkoituksellista.
&#8211; Suomessa ja Ruotsissa on oltu huolissaan siitä, että Turkin epäviralliset avaukset ovat koepalloja, joilla mahdollisesti pyritään iskemään kiilaa maiden väliin.
Maltti on valttia
Molempien maiden Nato-hakemukset ovat herkässä vaiheessa. Halla-aho muistuttaa, että maltti on edelleen valttia.
Turkki, Ruotsi ja Suomi solmivat viime kesänä kolmenvälisen yhteisymmärrysasiakirjan, jossa maat sopivat pysyvän yhteisen mekanismin perustamisesta yhteisymmärrysasiakirjan toimeenpanon seuraamiseksi ja yhteistä turvallisuutta koskevan yhteistyön vahvistamiseksi.
Yleisesti on katsottu, että Suomi ja Ruotsi ovat tehneet kaiken mahdollisen yhteistyöasiakirjan puitteissa, minkä myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on toistuvasti tuonut esille.
Halla-aho sanoi, että Turkin viesteihin Suomen nopeammasta ratifioinnista ei siksi kannata liikaa tarttua tai intoilla.
&#8211; On esitetty huolia, että jos Turkin avauksista nyt innostutaan liikaa, se voi saada Turkin nostamaan hintaa Turkin nähdessä, että kaupankäynti toimii. Tästä syystä Turkin vihjauksiin Suomen nopeammasta prosessista on pyritty suhtautumaan rauhallisesti, Halla-aho sanoi.
Hänen näkemyksensä mukaan Suomen tulee vain toteuttaa se, mihin Suomi on yhteistyöasiakirjassa viime vuonna sitoutunut.
&#8211; Myös Turkista on indikoitu, että Suomi on jo täyttänyt sen, mitä on luvannutkin tehdä. Näkisin, että kovin paljon neuvoteltavaa enää ei ole. Jos ryhdymme pohtimaan, miten voisimme vielä lisää miellyttää Turkkia, se olisi loputon tie.
Paras voi olla hyvän vihollinen
Halla-aho muistutti, että Nato-jäsenyys palvelee paitsi Suomen kansallista turvallisuutta, samalla myös Euroopan turvallisuutta, joita molempia uhkaa vain yksi asia eli Venäjä. Suomen erityistilanteena on myös 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa.
&#8211; Turvallisuustilanne paranee siitä riippumatta, liittyykö Ruotsi Natoon samanaikaisesti vai ei. Paras ratkaisu tietysti olisi se, että Suomi ja Ruotsi pääsevät liittymään samanaikaisesti. On kuitenkin muistettava, että paras on usein hyvän vihollinen. Jos Suomen ja Ruotsin samanaikainen liittyminen ei toteudu, on pohdittava, mikä olisi toiseksi paras vaihtoehto.
&#8211; Oman näkemykseni mukaan toiseksi paras vaihtoehto ei todellakaan ole se, että Suomi jäisi yhdessä Ruotsin kanssa Naton ulkopuolelle.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on tällä viikolla antanut mietintönsä Suomen Nato-jäsenyyttä koskevasta hallituksen esityksestä. Perustuslakivaliokunnan aiemman kannanoton mukaan Suomi voi päättää Nato-jäsenyydestä jo ennen Unkarin ja Turkin ratifiointeja.
Esteenä Suomen Nato-jäsenyydelle on siis Turkin ohella myös Unkari, joka on viivytellyt oman ratifiointinsa kanssa. Halla-aho kuitenkin huomauttaa, että Unkari ei ole Turkin tapaan esittänyt Suomelle erityisiä vaatimuksia.
&#8211; Minun tietojeni mukaan Unkari on aloittaa oman ratifiontiprosessin helmikuun lopussa. Prosessi kestänee joitakin viikkoja. Nähtäväksi jää, mutta lähtökohtaisesti luotamme, että tuleva liittolaismaa toimii kuten on ilmoittanut.
Häviäjällä ei ole useinkaan ystäviä
Venäjän Ukrainassa aloittamaa sotaa Halla-aho kuvaa vedenjakajaksi maailmanpolitiikassa, joka voi synnyttää maailmaan uusia jakolinjoja.
&#8211; Länsimaat ovat löytäneet itsensä ja hakeutuneet toistensa lähelle. Samalla kuitenkin erilaiset autoritääriset roistovaltiot ovat löytäneet toisensa. Tähän liittyy suuri vaara ja siksi länsimaiden pitäisi tukea Ukrainaa sodassa nykyistäkin vakavammin.
&#8211; Häviäjällä ei ole useinkaan ystäviä, etenkään voimaa kunnioittavien tyrannien keskuudessa. Jos Venäjä saa sodassa tuloksen, jonka se voi itse tulkita voitoksi ja joka autoritäärisissä valtioissa tulkitaan voitoksi, Venäjän asema maailmassa vahvistuu ja samalla Venäjän edustama maailmanjärjestysmalli saa vahvemman aseman. Näin maailmasta tulee huonompi ja vaarallisempi paikka. Tämä on keskeinen syy sille – oman turvallisuutemme ja Ukrainaa kohtaan tunnetun solidaarisuuden lisäksi – että meidän on tehtävä kaikkemme, jotta Venäjä ei voita sotaa, Halla-aho sanoi.
Radikaaleja päätöksiä tehtävä nopeasti
Hän arvioi, että länsimaiden valmius aseistaa Ukrainaa nousee koko ajan.
&#8211; Radikaaleja päätöksiä on parempi tehdä nopeasti, koska ne ovat kuitenkin edessä. Mitä myöhemmin päätöksiä tehdään, sitä enemmän veri vuotaa. Ukrainalle tulisi antaa kaikki raskas aseistus, mitä Ukraina tarvitsee, ja jota länsimaista löytyy. Venäjän luomaa eskalaation narratiivia on syytä olla pohtimatta.

Halla-aho: Länsimaiden on tehtävä kaikkensa, jotta Venäjä ei voita sotaa

Keskiviikkona käytiin eduskunnassa lähetekeskustelu valtioneuvoston selonteosta eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää näki sotilaalliseen operaatioon osallistumisen jatkamiselle kestävät perustelut ja huomautti, että mukanaolo kehittää kansallisen puolustuksen suorituskykyjä. Hän kuitenkin arvosteli muuta rahan kippaamista maahan kehitysyhteistyön varjolla.

Operation Inherent Resolve eli OIR on Yhdysvaltain johtaman kansainvälisen Isisin vastaisen koalition operaatio. Koalitio perustettiin vuonna 2014 Irakin tueksi taistelussa Isisiä vastaan. Suomi liittyi siihen samana vuonna. Koalition sotilaallinen toiminta Isisiä vastaan Irakissa ja Syyriassa tapahtuu OIR:n puitteissa ja käynnistettiin vuonna 2014.
Suomi on osallistunut OIR-operaatioon vuodesta 2015 alkaen. OIR-operaation taistelu Isisiä vastaan on tuonut tulosta, ja operaatio on siirtänyt toimintansa neljänteen ja viimeiseen vaiheeseen. Tasavallan presidentti on päättänyt Suomen osallistumisen jatkamisesta valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta vuosittain. Tarkoituksena on, että Suomi jatkaisi osallistumista OIR-operaatioon noin 75 sotilaalla.
Naton koulutusoperaatio Irakissa NMI taas aloitti toimintansa syksyllä 2018. Koulutusoperaation tavoitteena on tukea Irakin sotilaskoulutusjärjestelmän kehittämistä ja turvallisuussektorin uudistamista pääasiassa strategisen tason koulutuksen ja neuvonannon kautta. Suomi on osallistunut tähän koulutusoperaatioon Naton kumppanimaana joulukuusta 2018 alkaen. Tähänkin operaatioon osallistumisesta päättää tasavallan presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta.
Suomalaiset sotilaat hyötyvät kokemuksesta
Kansanedustaja Juha Mäenpää huomautti <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/2022/Sivut/PUH_135+2022+5+2+2.aspx">puheessaan</a>, että osallistuminen kansainväliseen neuvonantotoimintaan kehittää merkittävästi suomalaisten sotilaiden osaamista, toimintakykyä ja valmiutta toimia kansainvälisessä toimintaympäristössä ja tehtävissä.
&#8211; Perussuomalaiset ovat perinteisesti tukeneet rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioihin osallistumista. Suomalaiset sotilaat ja reserviläiset hyötyvät mukana olosta. Noin kolmannes henkilöstöstä on Puolustusvoimien palkattua henkilökuntaa ja noin kaksi kolmasosaa henkilöstöstä on reserviläisiä. Operaatiossa saadaan kokemusta koalition esikunnassa toimimisesta sekä vaativissa olosuhteissa kouluttamisesta. Reserviläisten saama kouluttamiskokemus on osittain hyödynnettävissä kotimaassa tapahtuvaan joukkojen perustamisvaiheeseen, Mäenpää <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-135-2022?start=19825&amp;end=20155&amp;speaker=1437">selitti</a>.
OIR-operaatiossa neuvonantotoiminnan lisäksi suomalaisen joukon toinen keihäänkärki on suojausjoukkue.
&#8211; Suojausjoukkueen henkilöstösuojaustehtävillä tuetaan koalition neuvonantajien työtä ja suojataan koalition johdon ja neuvonantajien siirtymiset Kurdistanin alueella. Lisäksi suojausjoukkue valmistautuu tukemaan tukikohdan suojaustehtävissä tehtäviensä sallimissa rajoissa. Tukikohdan suojaus toteutetaan yhteistyössä koalition muiden joukkojen ja Irakin ja Kurdistanin viranomaisten kanssa.
Selonteossa myös kyseenalaisia kohtia
Mäenpään mukaan on siis selvää, että operaatioon osallistuminen kehittää kansallisen puolustuksen suorituskykyjä mutta samalla edistää myös kansainvälistä yhteistyötä. Hän näki selonteossa kuitenkin myös kritiikin kohteita.
Selonteossa todetaan: ”Mitä laaja-alaisemmin Suomi on mukana tukemassa Irakin kehitystä, sitä paremmat ovat mahdollisuudet edistää myös palautuksiin liittyviä kysymyksiä. Suomen tavoitteena on paluu- ja palautusyhteistyötä helpottavat järjestelyt kielteisen lainvoimaisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden osalta.”
&#8211; Sisäministeriön verkkosivujen mukaan Suomi neuvottelee palautuksista koskevista yhteistyöpöytäkirjoista myös Irakin ja Somalian kanssa. Kuinka monta vuotta palautuksista on neuvoteltu täysin tuloksetta? Ei näytä, että rahan kippaamisella Irakiin olisi ollut asian suhteen minkäänlaista myönteistä merkitystä, Mäenpää puuskahti.
Kriisinhallintaoperaatioihin osallistumisen kansanedustaja erotti kuitenkin Suomen muusta Irakissa tapahtuvasta toiminnasta.
&#8211; Edellä mainitusta huolimatta nimenomaan sotilaalliseen operaatioon osallistumisen jatkamiselle Irakissa on kansallisen edunkin nimissä kestävät perustelut. Siitä saamme itsekin jotain, toisin kuin kehitysyhteistyön kautta.
Valiokunnat myönteisellä kannalla
Puolustusvaliokunta antoikin seuraavana päivänä, torstaina 8.12.2022, lausunnon ulkoasianvaliokunnan mietintöä varten OIR- ja NMI-operaatioita koskien. Valiokunta katsoi, että Suomen on tärkeää olla mukana yhdessä keskeisten kumppanien, kuten muiden Pohjoismaiden, kanssa operaatioissa.
Lisäksi valiokunta muun muassa arvioi, että Irakista saatava hyöty kansallisen puolustuksen kehittämiselle tulee erityisesti toimimisesta vaativassa monikansallisessa toimintaympäristössä. Suomen liittyessä Pohjois-Atlantin sotilasliittoon Nato-maiden kanssa tehtävän yhteistyön tärkeys korostuu, ja myös eri kriisinhallintaoperaatioissa tätä yhteistoimintakykyä voidaan kehittää ja syventää.
Ulkoasiainvaliokunta taas antoi perjantaina 9.12.2022 mietinnön OIR-asiaan liittyen. Se piti johtopäätöksissään osallistumisen jatkamista OIR-operaatiossa perusteltuna. Molempien valiokuntien päätökset olivat yksimielisiä.

Mäenpää: Kriisinhallintaoperaatioon osallistuminen Irakissa on järkevää – toisin kuin maahan kipattava kehitysapu

Muuten sutjakkaasti sujuvan Suomen Nato-prosessin rattaisiin on lentänyt hiekkaa, sillä Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan uhittelee, ettei Turkki tulisikaan puoltamaan Ruotsin ja Suomen jäsenyyttä. Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho katsoo, että Turkki tekee tällä hetkellä vain politiikkaa omista lähtökohdistaan. &#8211; Nyt kannattaa keskustella turkkilaisten ja muidenkin osapuolten kanssa ja pyrkiä ottamaan selville, mistä kenkä puristaa, Halla-aho sanoi eilen Ylellä.

Suomi on tänään luovuttanut Nato-jäsenhakemuksensa Naton pääsihteerille Jens Stoltenbergille Naton päämajassa Brysselissä.
Suomi ja Ruotsi kertoivat aiemmin tällä viikolla näyttävästi yhteisestä Nato-hakemuksesta presidentti Sauli Niinistön Ruotsin-valtiovierailun yhteydessä.
Eilen Ylen A-studiossa perussuomalaisten kansanedustaja, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi, että juhliin ei kuitenkaan ole nyt suurempaa aihetta, koska Euroopassa soditaan.
&#8211; On lähdettävä siitä, että emme edes keskustelisi Natosta tai olisi hakemassa jäsenyyttä, jos meillä ei olisi Ukrainassa käytävän sodan seurauksena omaan ja koko Euroopan turvallisuuteen liittyviä huolia.
Halla-aho kuitenkin korostaa, että Suomen ratkaisu on oikea Suomen ja Euroopan turvallisuuden kannalta.
&#8211; Uskon, että tämä vähentää aseellisen konfliktin todennäköisyyttä.
Turkki politikoi Suomen jäsenhakemuksella
Alkuviikosta eduskunta äänesti Natoon hakeutumisen puolesta ylivoimaisin äänin 188–8.
Muuten sutjakkaasti sujuvan Nato-prosessin aikana hiekkaa rattaisiin on kuitenkin heittänyt Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan, joka on uhkaillut, ettei Turkki tulisi hyväksymään Ruotsin ja Suomen jäsenyyttä Natossa. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys edellyttää kaikkien jäsenmaiden puoltoa jäsenyydelle.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) sanoi olleensa kevään aikana paljon yhteydessä kollegaansa, Turkin ulkoministeri Mevlut Cavusogluun. Suhtautuminen Suomen Nato-jäsenyyteen on Haaviston mukaan ollut aiemmin optimistinen ja myönteinen. Turkki-kysymystä selvitetään jatkossakin diplomaattisia kanavia pitkin.
Halla-aho pitää epärealistisena, että yksittäinen Nato-jäsenmaa, edes Turkki, pystyisi estämään Suomen ja Ruotsin jäsenyyden 30 jäsenvaltion Natoon. Halla-aho myös korostaa, että aiemmin Turkki on signaloinut, että se ei aio asettaa esteitä Suomen jäsenyydelle.
&#8211; En usko, että Turkissa olisi tapahtunut mitään todellista mielenmuutosta tämän asian suhteen, vaan oma tulkintani on se, että asettamalla Suomen, Naton ja Yhdysvallat hiukan hankalaan tilanteeseen Turkki pyrkii pikemminkin edistämään erilaisia itselleen tärkeitä kysymyksiä.
Venäjä alkoi siirrellä maalitolppia
Halla-aho sanoo, ettei suomalaisten pitäisi niin helposti ”kiipeillä seinille” aina kun jossain hiukan rasahtaa.
&#8211; Pitää ymmärtää se, että jäsenmaat tekevät omista tarpeistaan käsin politiikkaa. Kannattaa varmasti keskustella turkkilaisten ja kaikkien muidenkin osapuolten kanssa ja pyrkiä ottamaan selville, mistä kenkä puristaa. Keskustelu on aina parempi vaihtoehto kuin se, että ryntäisimme kantelemaan jollekin muulle osapuolelle ja toivoisimme, että joku muu osapuoli tekisi asialle jotain.
Venäjän valtiojohdon reaktioita Suomen Nato-jäsenyyden edistämisestä on pidetty, ainakin toistaiseksi, odotuksiin nähden melko laimeina.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kommentoi äskettäin, että Suomen ja Ruotsin liittymisellä puolustusliitto Natoon ei olisikaan suurempaa <a href="https://www.reuters.com/world/europe/russias-lavrov-says-finland-sweden-joining-nato-makes-no-big-difference-2022-05-17/">merkitystä</a>, koska molemmat maat ovat kuuluneet jo vuosikausia liittokunnan suunnitelmiin.
Venäjän johdon viestit ovat siis hyvin erilaisia kuin vielä viime vuoden lopussa, jolloin Venäjän mukaan Suomen Nato-jäsenyys johtaisi ”vakaviin sotilaallisiin ja poliittisiin seurauksiin”.
Haavisto pitää Venäjän tuoreimpia lausuntoja huojentavina. Halla-ahon mukaan Venäjän viestit kertovat maalitolppien siirtelemisestä tilanteessa, jossa Venäjän vaatimuksiin ei olekaan suostuttu.
&#8211; Kyse on samasta ilmiöstä ja pelaamisesta kuin Ukrainan sodassa on jo aiemmin nähty, Halla-aho viittasi Venäjän johdon puheiden muuttumiseen.

Halla-aho: ”Juhliin ei ole aihetta, Euroopassa on sota”

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho katsoo, että kireästä tilanteesta huolimatta Venäjän kanssa on edelleen mahdollista neuvotella, mutta ei pelkästään Venäjän asettamilla ehdoilla. &#8211; On asioita, kuten aseriisunta, joita mikään osapuoli ei vastusta. Luulen kuitenkin, että Venäjän intressit Ukrainan suhteen ovat pohjimmiltaan sellaisia, että ne eivät ole Ukrainalle hyväksyttävissä. Ja jos katsomme, että kansainvälinen oikeus on turva meille kaikille, Venäjän intressejä eivät muutkaan voi hyväksyä, Halla-aho sanoi eilen Ylellä.

Venäjän intressit Ukrainan ja geopolitiikan suhteen ovat helposti analysoitavissa, mutta epäselväksi on jäänyt, miten Venäjä aikoo niitä edistää.
Perussuomalaisten kansanedustaja, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho arvioi, että Venäjällä on mielessään useita skenaarioita, joista osa on keskenään vaihtoehtoisia ja osaa Venäjä toteuttaa rinnakkain.
&#8211; Yksi on varmasti se, että tilanne pyritään ajamaan kuilun partaalle ja hankkimaan sitä kautta myönnytyksiä.
Halla-aho kiinnittää huomiota myös Venäjän duuman äskettäiseen vetoomukseen Vladimir Putinille, että tämä tunnustaisi Itä-Ukrainan niin kutsutut kapinallisalueet.
&#8211; On selvää, että Venäjän valtapuolue ei esitä tällaista ilman Putinin hyväksyntää. Putin esiintyi hieman vastahakoisesti. Luulen, että nyt rakennetaan hyvä poliisi-paha poliisi -tyyppistä asetelmaa jossa Putin näyttäytyy rationaalisena keskustelukumppanina, mutta samalla hän muistuttaa muuta maailmaa, että jos ette tee niin kuin minä haluan, tarjolla on huonompiakin vaihtoehtoja, Halla-aho sanoi eilen Ylen A-Talkissa.
Venäjän intressejä ei voi hyväksyä
Halla-aho arvioi pitävänsä epätodennäköisenä, että Venäjä haluaisi liittää itseensä Donetskin ja Luhanskin kapinallisalueet.
&#8211; Ne ovat raunioiksi pommitettuja alueita ja käytännössä gangstereiden hallussa. Se, mitä Venäjä tavalla tai toisella haluaa, on Ukraina eikä Donetski ja Luhanski. Jos nämä alueet ovat tosiasiallisesti Venäjän kontrollissa, mutta alueilla on kuitenkin vaikutusvaltaa Ukrainan tekemiin päätöksiin, on Venäjän kannalta edullista, että ne pysyvät osana Ukrainaa, samalla luoden epävakautta.
Yhdysvallat on juuri saanut Venäjän vastauksen Yhdysvaltojen tekemiin ehdotuksiin Venäjän turvatakuuta koskevista vaatimuksista. Lähettämässään kirjeessä Venäjä vaatii yhdysvaltalaisjoukkojen vetämistä pois Euroopasta.
Halla-aho katsoo, että Venäjän kanssa on edelleen mahdollista neuvotella tietyistä kysymyksistä.
&#8211; On asioita, kuten aseriisunta, joita mikään osapuoli ei erityisesti vastusta. Luulen kuitenkin, että Venäjän intressit Ukrainan suhteen ovat pohjimmiltaan sellaisia, että ne eivät ole Ukrainalle hyväksyttävissä. Ja jos katsomme, että kansainvälinen oikeus on turva meille kaikille, Venäjän intressejä eivät muutkaan voi hyväksyä.
Värivallankumoukset pelottavat
Halla-aho katsoo, että entisissä sosialistisissa maissa, kuten Georgiassa, Ukrainassa ja Kirgisiassa, aiemmin tapahtuneet niin sanotut värivallankumoukset pelottavat Venäjää.
&#8211; Mitä lähemmäs Venäjää tullaan mentaalisesti, kuten Ukrainaan, sitä enemmän se pelottaa Venäjää sen oman sisäisen kehityksen kannalta.
Halla-aho katsoo myös, että Venäjälle Ukraina on sotilasstrategisesti tärkeä.
&#8211; Silti katsoisin, että Venäjän tärkeimmät motiivit ovat psykologisia ja taustat ovat kaukana, jopa tuhannen vuoden takana historiassa. Tätä länsimaissa saattaa olla hankala ymmärtää, koska meidän kannaltamme se ei ole rationaalinen motiivi aloittaa sotaa, mutta se on monelle venäläiselle täysin oikeutettu motiivi.
Venäjä pyrkii kaikin keinoin torjumaan Naton itälaajentumisen. Välillä Venäjä on vaatimustensa yhteydessä maininnut Ukrainan, välillä Suomen ja Ruotsin.
Tilannetta hämmensi entisestään Moskovassa vieraillut Saksan liittokansleri Olaf Scholz, joka tuli möläyttäneeksi, että Naton itälaajentuminen ei ole asialistalla niin kauan kuin hän ja Venäjän presidentti Putin ovat vallassa. Scholzin puheiden on yleisesti tulkittu olleen nappisyöttö Putinin lapaan.
Halla-aho pitää Scholzin lausuntoa harkitsemattomana.
&#8211; Itäisessä Euroopassa ja entisissä neuvostotasavalloissa lausunto herättää ikäviä mielikuvia eräästä toisesta saksalaisten ja venäläisten huippukokouksesta Moskovassa vuonna 1939, jossa kokouksessa myös sovittiin etupiireistä.
Jos Venäjä ottaa riskin, Pandoran laatikko on auki
Halla-aho arvioi, että Venäjällä kuitenkin arvioidaan, millainen hinta hyökkäyksestä Ukrainaan pitäisi maksaa.
&#8211; Jos Venäjä ottaa riskin ja toteaa, että hinta on siedettävä, se avaa melkoisen ”Pandoran laatikon” jatkossa, koska se varmuudella lisää Venäjän aggressiivisuutta ulkopolitiikassa, vääränlaista itsevarmuutta ja asettaa uudenlaiseen tilanteeseen kaikki Venäjän pienet naapurimaat, etenkin turvallisuusjärjestelyjen ulkopuolella olevat maat.
A-Talkissa vieraina olivat myös maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Katri Pynnöniemi ja Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg.
Forsbergin mukaan on edelleen mahdollista, että Venäjä voisi vetäytyä. Forsberg kehottikin tarkkailemaan Ukrainan rajalla olevien venäläisjoukkojen määrää.
&#8211; Vaikka tilanne on vedetty näin pitkälle, ja joidenkin mielestä uhkana Venäjälle olisi kasvojen menetys, niin ainakin Venäjän sisäpolitiikassa on olemassa paljon keinoja, joilla vetäytyminen voitaisiin selittää voitoksi ja se saattaa riittää Putinille.
Pynnönniemi sanoi olevansa arviosta samaa mieltä.
&#8211; Vaikka Venäjä ei olekaan saavuttanut vaatimiaan tavoitteita, vaan paremminkin vahvistanut lännen yhtenäisyyttä, Venäjä pystyy ”kääntämään kelkan” sellaiseen ajatukseen, että Venäjä pelasti Euroopan sodalta.

Onko kriisi Ukrainan rajoilla eskaloitumassa? – Halla-aho arvioi, että Venäjä hakee myönnytyksiä ja puntaroi riskejä: ”Venäjällä arvioidaan, millainen hinta hyökkäyksestä pitäisi maksaa”

Perussuomalaiset on jättänyt ulkoasiainvaliokunnassa vastalauseen kehityspolitiikan ylivaalikautiseen selontekoon. Perussuomalaisten mielestä selonteko on lähinnä laaja luettelo kehitysapuun jo vuosikymmeniä liitetyistä käytännöistä ilman sen syvempää analyysia niiden toimivuudesta tai vaikutuksista.

&#8211; Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka kyseenalaistaa kehitysavun tehokkuuden ja mielekkyyden. Muut puolueet eivät moraaliposeeraukseltaan tunnista tai tunnusta ongelmia kuten tehottomuutta ja väärinkäytöksiä, joita kehitysapuun vuosikymmentenkin jälkeen kehitysapuun liittyy, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Ville Tavio kommentoi.
Konkreettiset tulokset puuttuvat
Perussuomalaiset huomauttaa, että kuvaus kehitysmaiden vallitsevasta tilanteesta on harhaanjohtava ja epärealistinen. Selonteossa annetaan muun muassa ymmärtää demokratiakehityksen vahvistuneen. Kuitenkin viime vuosi oli selvitysten mukaan viides vuosi peräkkäin, jolloin autoritaaristen hallintojen suuntaan siirtyvien maiden määrä ylittää demokratian suuntaan siirtyvien maiden määrän.
&#8211; Myöskään korruptio ei tutkimusten mukaan ole merkittävästi vähentynyt lainkaan kehittyvissä maissa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Selonteossa ei anneta yhtään esimerkkiä yhdestäkään konkreettisesta tuloksesta, joka Suomesta lähetetyillä kehitysapumäärärahoilla olisi tuotettu, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Tom Packalén lisää.
Väestönkasvun ongelmat sivuutetaan täysin
Perussuomalaiset muistuttavat, että kehitysmaiden suurimmat haasteet ovat edelleen väestönkasvu ja naisten ja tyttöjen asema. Perussuomalaiset pitävät myös olennaisena sitä, että kohdevaltiot esittävät suunnitelman väestönkasvun saamiseksi kuriin.
&#8211; Väestönkasvu on suurin yksittäinen syy luonnonvarojen ylikäyttöön, haitalliseen massasiirtolaisuuteen ja yleiseen pahoinvointiin, koska se lisää luonnonvarojen kulutusta ja edellyttää alati kasvavaa ruoan ja energiantuotantoa, perussuomalaiset arvioivat.
&#8211; Aihe on kuitenkin jonkinlainen tabu. Kaikki tietävät ongelmat, mutta niistä ei puhuta. Voi vain ihmetellä, miksi ei, perussuomalaiset kysyvät.
Kaikki muut puolueet haluavat lisätä kuluja
Kaikki muut puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta haluavat lisätä kehitysapua niin, että vuonna 2030 sen määrä olisi 0,7 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.
Kehitysyhteistyön määrärahojen nostaminen 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta tarkoittaisi joka vuosi lähes 600 miljoonan euron lisäystä valtion kuluihin ja vaatisi lisää velanottoa.
&#8211; Kehitysapua pitäisi maksaa vain ja ainoastaan budjetin ylijäämästä. Lisäksi Suomen tulisi pikimmiten vaatia kehitysapurahojen sitomista palautuspolitiikkaan. Jos lähtömaa ei ota vastaan omia kansalaisiaan, jotka ovat luvatta Suomessa, tulee kehitysapu katkaista.
Nykymuotoinen kehitysapu ei ehkäise siirtolaisuutta
Turvapaikkaperusteisen ja muun kehitysmaista saapuvan maahanmuuton kustannukset suomalaiselle yhteiskunnalle lasketaan tällä hetkellä miljardeissa. Perussuomalaiset esittää, että muuttoliikkeen kustannusten hillitsemiseksi sosiaaliturva pitää muuttaa asumisperusteisesta kansalaisuusperusteiseksi.
&#8211; Olennaista on välttää yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti haitallinen muuttoliike Eurooppaan ja Suomeen. Nykymuotoisen kehitysavun lisääminen ei tässä tarkoituksessa ole vaikuttavuudeltaan perusteltua. Koska auttaminen on kuitenkin edullisempaa lähialueilla, tulisi painopisteiden jatkossa olla koulutusosaamisen viennissä, kriisinhallinnassa ja pakolaisleirien olojen inhimillistämisessä.
&#8211; Pakolaisuuden tulisi ylipäänsä olla tilapäistä suojelua, eikä pysyvää muuttoliikettä pois lähtömaista.
Väestönsiirto ei ole ratkaisu väestön ikääntymiseen
Perussuomalaiset lisäksi ihmettelee hallituksen halua yhdistää selonteossa kehitysyhteistyöpolitiikka työperäiseen maahanmuuttoon. Selvitysten mukaan siirtolaisuus kehitysavun kohdemaista Suomeen on kansantaloudelle erittäin haitallista unohtamatta sen synnyttämiä sosiaalisia ongelmia.
Selonteko pyrkiikin perussuomalaisten mukaan tietoisesti sekoittamaan työperäisen maahanmuuton haitalliseen sosiaaliperäiseen maahanmuuttoon.
&#8211; Jos oman kansan väestön ikääntymistä pyritään laajamittaisesti paikkaamaan väestönsiirroin, niin samalla kantaväestön suhteellinen osuus laskee ja yhteiskunta muuttuu pikkuhiljaa pois kansallisvaltiosta. Haitallisia vaikutuksia voi katsoa muun muassa Ruotsissa, Tavio huomauttaa.

ulkoasianvaliokunta

Kehitysavusta tullaan keräämään yli miljardin kokonaissäästöt – karsiminen alkaa heti

Halla-aho: Länsimaiden on tehtävä kaikkensa, jotta Venäjä ei voita sotaa

Mäenpää: Kriisinhallintaoperaatioon osallistuminen Irakissa on järkevää – toisin kuin maahan kipattava kehitysapu

Halla-aho: ”Juhliin ei ole aihetta, Euroopassa on sota”

Onko kriisi Ukrainan rajoilla eskaloitumassa? – Halla-aho arvioi, että Venäjä hakee myönnytyksiä ja puntaroi riskejä: ”Venäjällä arvioidaan, millainen hinta hyökkäyksestä pitäisi maksaa”

Perussuomalaiset vastusti ulkoasianvaliokunnassa yksin huimaa kehitysavun korotusta: ”Kehitysapua pitäisi maksaa vain budjetin ylijäämästä”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025