Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

ulkomaalaisasiat

Eduskunta käsitteli tänään oikeudenhoidon selontekoa. Perussuomalaisten kansanedustaja, lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri totesi puheensa kärkeen, että oikeudenhoidon viranomaiset ylläpitävät yhteiskuntarauhaa ja turvallisuutta ja asia ansaitseekin siksi oman selontekonsa. Meren mukaan rahoituksen riittämättömyys on johtanut siihen, että oikeudenhoito Suomessa on pahasti kriisiytynyt.

&#8211; Lakivaliokunta on jo vuosia toistuvasti kiinnittänyt vakavaa huomiota oikeudenhoidon perusrahoituksen riittämättömyyteen sekä sen aiheuttamiin merkittäviin ongelmiin ja pitänyt välttämättömänä, että oikeudenhoidon perusrahoitusta viipymättä korotetaan olennaisesti ja pysyvästi, Leena Meri huomautti.
Suuri pula resursseista
Selonteon mukaan oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvitaan yhteensä noin 1 200 henkilötyövuotta vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää perusrahoituksen pysyvää lisäämistä keskimäärin 90 miljoonalla eurolla vuodessa.
&#8211; Tämä on lähes 10 prosenttia oikeusministeriön hallinnonalan vuotuisista kokonaismäärärahoista! Rahoitusvaje on järkyttävä, ja se näkyy käytännössä henkilöstön ylisuurina työkuormina ja oikeusprosessien pitkinä kestoina, Meri totesi.
&#8211; Kuulemme toistuvasti, kuinka vanginvartijat joutuvat turvallisuutensa uhalla työskentelemään yksin ja kuinka loppuun palaneet syyttäjät ja tuomarit suunnittelevat uranvaihtoa. Eikä mikään ihme: Rikosseuraamuslaitokselta puuttuu ainakin 400 henkilötyövuotta, syyttäjien työpöydillä on yli 18 000 ratkaisematonta rikosasiaa, ja rahapulasta kärsivissä käräjäoikeuksissa ratkaistiin pelkästään viime vuonna 480 000 siviiliasiaa, joista osa on odottanut ratkaisuaan jopa yli puolitoista vuotta, Meri luetteli.
Ulkomaalaisasiat ruuhkauttavat
Meren mielestä selonteossa esitetään sinänsä hyviäkin toimenpide-ehdotuksia, mutta siinä on myös puutteita. Selonteossa ei hänen mukaansa esimerkiksi kiinnitetä riittävää huomiota ulkomaalaisasioiden kohtuuttoman suureen määrään hallintotuomioistuimissa.
&#8211; Ainakin Helsingin hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus ovat jo pitkään olleet todella turvoksissa nimenomaan ulkomaalaisasioiden valtavan määrän takia.
Selonteossa todetaan suoraan, että ulkomaalaistaustaiset henkilöt ovat suhteellisesti muuta väestöä useammin rikoksesta epäiltyinä, rikollisuus on entistä järjestäytyneempää, monikansallista, kulttuurien rajat ylittävää, ja että järjestäytyneen rikollisuuden ohella myös jengirikollisuus on yleistynyt.
&#8211; Näiden maahanmuuton aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseen ei esitetä selonteossa yhtäkään toimenpidettä. Ongelman juurisyyn korjaamiseen tarvitaan perussuomalaisten esittämiä keinoja, kuten maahanmuuttopolitiikan kiristämistä tai ulkomaalaisten rikollisten karkottamisen tehostamista, Meri vaati.
Väkivalta- ja ryöstörikokset kasvussa
Meri ihmettelee selonteon kirjausta, jonka mukaan suomalainen yhteiskunta on objektiivisesti mitattuna turvallisempi kuin aiemmin. Henkirikoksia ja niiden yrityksiä on kuitenkin viime aikoina tehty enemmän kuin vuosikausiin.
&#8211; Väkivaltarikosten ja ryöstöjen määrä on kasvussa, ja varsinkin alaikäisten tekemiä vakavia rikoksia on kirjattu viime vuosina ennätysmäärät. Katuväkivalta ja jengirikollisuus rehottavat maassamme. Tilanne on äärimmäisen huolestuttava, Meri huomautti.
Rangaistukset kovemmiksi
Selonteossa ei tunnisteta tarvetta rangaistusten kiristämiselle. Meri hämmästelee tätä, sillä on tiedossa, että Suomessa on monien vakavien henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten osalta löysemmät rangaistukset kuin muissa Pohjoismaissa.
&#8211; Päinvastoin selonteossa ehdotetaan yhdyskuntaseuraamusten lisäämistä. Rangaistuksista ja niiden täytäntöönpanosta puhuttaessa selonteossa painotetaan ennen kaikkea sosiaalista tasa-arvoa ja kuntouttavaa terapiaa. Vankila ei kuitenkaan voi olla pelkkä terapiatalo, ja rangaistus on tarkoitettu kielteiseksi seuraamukseksi rikoksentekijälle. Tämä on selonteossa täysin unohdettu, Meri arvostelee.
Perussuomalaisten kriminaalipoliittinen ohjelma
Perussuomalaiset julkaisi äskettäin kriminaalipoliittisen ohjelman, jossa puolue esitti vakavien rikosten rangaistusten kiristämistä, vaarallisten vankien pitämistä lukkojen takana ja useita muitakin toimenpiteitä suomalaisen seuraamusjärjestelmän uudistamiseksi.
&#8211; Ne toteuttamalla yhteiskuntamme olisi turvallisempi ja samalla suomalaisten luottamus oikeudenmukaisuuteen ja oikeuslaitokseen paranisi kohisten.
&#8211; Suomi on kuluvalla hallituskaudella käynyt saarnaamassa ympäri Eurooppaa oikeusvaltion tärkeydestä, mutta kuten selonteosta ilmenee, on meidän oma oikeusjärjestelmämme aliresursoitu ja heitteillä. Hallituksen olisikin pitänyt keskittyä oman oikeudenhoidon kuntoon laittamiseen. Näin perussuomalaiset olisivat tehneet, Meri totesi.
&nbsp;

Erityisesti ulkomaalaisasiat ruuhkauttavat oikeuslaitosta, jonot ovat kohtuuttomat ja henkilöstö ylikuormittunut

Eduskunnan kyselytunnilla keskusteltiin oikeusturvan toteutumisesta. Perussuomalaiset haastoivat vihreää sisäministeriä Krista Mikkosta tunnustamaan haitallisen maahanmuuton ongelmat oikeusprosesseissa.

&#8211; Oikeuslaitoksen ja sisäisen turvallisuuden sektorin, kuten poliisin, ruuhkautuminen ja kuormitus ovat hyvin huolestuttava ilmiö. Yksi tekijä, joka molempia edesauttaa, on maahanmuutto. Helsingin hallinto-oikeudessa ratkaistavista asioista noin 50 % koskee ulkomaalaisasioita, korkeimmassa hallinto-oikeudessa luku on noin 40 %. Tämä pidentää kaikkien muiden asioiden käsittelyaikaa, aloitti Riikka Purra.
&#8211; Hallinto-oikeuksien ruuhkan takana on turvapaikkalainsäädäntömme, joka mahdollistaa esimerkiksi yhdeksän kielteistä turvapaikkapäätöstä saaneen ihmisen hakea jopa kymmenettä kertaa turvapaikkaa. Aiotteko te tehdä tälle asialle jotakin ja korjata lainsäädäntöämme?
Sisäministeri Krista Mikkonen kierteli totuttuun tapaansa vastauksen kanssa ja totesi että hallitus on tällä kaudella tehnyt selvityksen siitä, miten avustajia ja tulkkeja on voitu käyttää oikeusprosessissa.
Tosiasiat tunnustettava
Kansanedustaja Ari Koponen ei ole yllättynyt, ettei hallitus halua tunnustaa ongelmaa oikeusprosesseissa. Vaikka tilastollisesti ulkomaalaisasioiden näin valtavan yliedustettu määrä ruuhkauttaa tuomioistuinten toimintaa, rasittaa ihmisiä inhimillisesti ja kuluttaa paljon resursseja.
&#8211; Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen, mutta ainut mitä hallitus tarjoaa on tyhjää puhetta, kommentoi Koponen kyselytunnilla kuultuja ministereiden vastauksia.
&#8211; Jos emme voi tunnustaa tosiasioita, emme myöskään pysty puuttumaan ongelman juurisyihin.

Hallinto-oikeudet ruuhkautuneet ulkomaalaisasioista – hallitus tunnistaa ongelman, mutta jatkaa ideologia edellä

Lakivaliokunta on tänään antanut lausuntonsa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023–2026. Perussuomalaiset kansanedustajat jättivät lausuntoon eriävän mielipiteen, jossa he kiinnittivät huomiota ulkomaalaisasioiden suureen määrään suomalaisissa hallintotuomioistuimissa.

&#8211; Turvapaikka-asioiden määrä kasvoi vuonna 2015 nopeasti, ja siitä alkaen ulkomaalaisasioiden määrä hallinto-oikeuksissa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa on pysyvästi vakiintunut aiempaa huomattavasti korkeammalle tasolle. Esimerkiksi Helsingin hallinto-oikeudessa vuonna 2020 ratkaistuista asioista noin puolet oli edelleen ulkomaalaisasioita. Myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa ulkomaalaisasiat muodostavat yli 40 prosenttia kaikista asioista. On selvää, että ulkomaalaisasioiden näin suuri määrä ruuhkauttaa tuomioistuinten toimintaa ja kuluttaa paljon resursseja, kertovat Leena Meri, Mari Rantanen ja Sebastian Tynkkynen.
Useiden miljoonien satsaus
Ukrainan sodan vuoksi myös Suomeen pakenee ihmisiä. Julkisen talouden suunnitelmassa turvapaikka-asioiden käsittelyyn kohdennetaankin useiden miljoonien eurojen edestä lisää rahaa.
&#8211; Perussuomalaiset haluaa auttaa Ukrainan sodan vuoksi pakenevia ihmisiä. Tällaisten henkilöiden turvapaikka-asioiden käsittelyyn ei kuitenkaan tarvittaisi nyt erityisiä lisämäärärahoja, mikäli tuomioistuimet eivät jo valmiiksi pursuisi ulkomaalaisasioista, toteavat edustajat.
Uusintahekemuksia rajoitettava
Suomalaisissa tuomioistuimissa käsitellään yhä edelleen sellaistenkin henkilöiden turvapaikka-asioita, jotka ovat saapuneet maahan vuonna 2015 ja joko valittaneet saamastaan kielteisestä turvapaikkapäätöksestä tai tehneet yhden tai useamman uusintahakemuksen.
Perussuomalaisten mielestä tilanteeseen on välttämätöntä puuttua.
&#8211; Esimerkiksi mahdollisuuksia uusintahakemusten tekemiseen pitäisi rajoittaa. Lisäksi olisi edistettävä tuomioistuinten mahdollisuuksia jättää ilmeisen perusteettomat turvapaikkavalitukset tutkimatta. Tällä tavalla resursseja saataisiin vapautettua Suomesta Ukrainan sodan vuoksi turvapaikkaa hakevien ihmisten asioiden käsittelyyn.

Lakivaliokunnan perussuomalaiset: ”Ulkomaalaisasioiden käsittelyyn uppoavat resurssit olisi käytettävä Ukrainan sotaa pakenevien ihmisten auttamiseen”

Lakivaliokunta on tänään antanut lausuntona yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksesta eduskunnalle. Kertomuksessa käsitellään muun muassa valtuutetun työtä yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja syrjintään puuttumiseksi. Perussuomalaiset kansanedustajat, lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri sekä jäsenet Mari Rantanen ja Sebastian Tynkkynen jättivät lausuntoon eriävän mielipiteen, jossa he moittivat eduskunnalle toimitettua kertomusta puutteelliseksi ja epätasapainoiseksi.

&#8211; Valtuutetun kertomuksessa keskitytään ennen muuta ulkomaalaisten aseman ja oikeuksien parantamiseen. Tämä on ongelma ottaen huomioon, että vireille tulleiden syrjintäyhteydenottojen perusteella terveydentila on yksi yleisimmistä syrjintäperusteista Suomessa, ja kaikista merkittävin syrjintää kokeva ryhmä ovat vammaiset ihmiset. Esimerkiksi vammaisuuteen ja terveydentilaan perustuvaa syrjintää olisikin ollut syytä käsitellä kertomuksessa huomattavasti enemmän. Nyt koko kertomus on yhtä ”mamutusta”, kertovat Leena Meri, Mari Rantanen ja Sebastian Tynkkynen.
Lautakunta mielii käräjäoikeuden tontille
Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksessa ehdotetaan, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle annettaisiin mahdollisuus määrätä hyvitys tilanteessa, jossa se katsoo henkilön tulleen syrjityksi.
Nykyään hyvitystä on vaadittava käräjäoikeudesta.
&#8211; Suhtaudumme valtuutetun ehdotukseen kriittisesti. Oikeudenmukaisen menettelyn turvaamiseksi hyvityksen määräämistä koskevissa asioissa olisi muutoin vähintäänkin lautakunnan kokoonpanoa, sen jäsenten oikeusasemaa ja lautakunnan menettelysääntöjä arvioitava kokonaisvaltaisesti uudestaan, selvittävät edustajat.
Ulkomaalaisasiat ruuhkauttavat hallintotuomioistuimet
Lakivaliokunnan perussuomalaiset kiinnittävät eriävässä mielipiteessään lisäksi huomiota ulkomaalaisasioiden suureen määrään suomalaisissa hallintotuomioistuimissa.
&#8211; Esimerkiksi Helsingin hallinto-oikeudessa vuonna 2020 ratkaistuista asioista noin puolet oli ulkomaalaisasioita. Myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa yli 40 prosenttia kaikista asioista on ulkomaalaisasioita. Selvää on, että ulkomaalaisasioiden näin suuri määrä ruuhkauttaa tuomioistuinten toimintaa ja syö paljon resursseja.
&#8211; Seurauksena on käsittelyaikojen pitkittyminen lukuisissa muissa asioissa, ja ulkomaalaisasioiden keskimääräinen käsittelyaika onkin huomattavasti lyhyempi kuin käsittelyajat useimmissa muissa asiaryhmissä. Kysymyksessä on vakava yhdenvertaisuusongelma, johon olisi ollut syytä kiinnittää huomiota myös lakivaliokunnan lausunnossa, toteavat edustajat.

Lakivaliokunnan perussuomalaiset: ”Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus on yhtä mamutusta”

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri ja jäsenet Mari Rantanen ja Sebastian Tynkkynen vaativat turvapaikanhakijoiden uusintahakemusten määrän rajoittamista. Lakivaliokunnan perussuomalaiset vaativat myös, että hallinto-oikeuksien mahdollisuutta jättää ilmeisen perusteettomat turvapaikkavalitukset heti tutkimatta edistetään.

&#8211; Hallinto-oikeuksien ruuhkautumista selvitettiin tuomioistuinviraston toimesta. Selvityksestä ilmenee, että ruuhkautuminen johtuu ennen kaikkea ulkomaalaisasioiden suuresta määrästä. Koska turvapaikkaa voi hakea aina vain uudestaan, kasvu ei johdu pelkästään maahan saapuvien turvapaikanhakijoiden määrästä. Tämä menee ihan naurettavaksi, että aina keksitään uusia syitä ja ketkä siitä sitten maksavat? Suomalaiset tietysti, kommentoi lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri.
&#8211; Erityisesti Irakista, Afganistanista ja Iranista saapuu turvapaikanhakijoita, jotka vetoavat Suomessa tapahtuneeseen islamista luopumiseensa ja kristinuskoon kääntymiseensä tai seksuaaliseen suuntautumiseensa. Nämä pikakääntymiset tapahtuvat vasta, kun täytyy keksiä uusi syy turvapaikanhaulle. Eikö turvapaikanhaun syiden pitäisi olla olemassa jo, kun lähdetään pakoon maasta? kysyy Sebastian Tynkkynen.
Ulkomaalaisasioiden määrä kasvanut pysyvästi
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ulkomaalaisasioiden määrä hallintotuomioistuimissa on pysyvästi vakiintunut huomattavasti vuotta 2015 korkeammalle tasolle. Esimerkiksi Helsingin hallinto-oikeudessa ulkomaalaisasioiden osuus kaikista päätöksistä oli 56 prosenttia vuonna 2017.
Korkeimpaan hallinto-oikeuteen vuonna 2017 ja 2018 saapuneista asioista noin 60 prosenttia oli ulkomaalaisasioita. Vuonna 2019 ulkomaalaisasioiden määrä näissä tuomioistuimissa oli edelleen noin 50 prosenttia, eikä mitään olennaista vähenemistä saapuvien ulkomaalaisasioiden määrässä ole havaittavissa.
Ruuhkauttavat myös oikeusapua 
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ulkomaalaisasioihin käytetään jo tällä hetkellä ainakin 15 prosenttia oikeusaputoimistojen henkilöstöresursseista.
&#8211; Nyt hallitus suunnittelee, että oikeusavustajat osallistuvat jatkossa myös turvapaikkapuhutteluihin. Jos tämä toteutuu, kasvaa ulkomaalaisasioiden hoitamiseen käytettävä työmäärä entisestään tilanteessa, jossa avustajan saaminen oikeusaputoimistosta suomalaiselle on jo nyt hankalaa. Miksi ulkomaalaisasiat menevät suomalaisten asioiden edelle? ihmettelee Mari Rantanen.
Perussuomalaiset jättivät eriävän mielipiteen lakivaliokunnan lausuntoon ensi vuoden talousarviosta koskien turvapaikka- ja muita ulkomaalaisasioita.
&nbsp;

Lakivaliokunnan perussuomalaiset: Toistuville turvapaikkahakemuksille tultava loppu

Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan ollaan sysäämässä miljoonia euroja, jopa tällaisena aikana, kun uusia turvapaikanhakijoita tulee vähemmän koronan seurauksena. Asia käy ilmi valtiovarainministeriön budjettiehdotuksesta.

&#8211; Meillä on tärkeämpiäkin kohteita, jotka suorastaan huutavat rahoitusta. Samalla rahalla saisi esimerkiksi keliakiakorvauksen takaisin, tuettua ruoka-apujärjestelmiä, panostettua koululaisten mielenterveyshankkeeseen tai korvattua diabeteksen hoidossa käytettävät lääkkeet pienituloisille. Nämä ovat arvovalintoja, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri.
&#8211; Olen saanut palautetta siitä, miten oikeusaputoimistot ovat jo nyt ruuhkautuneita ja avustajan saaminen on hankalaa. Kun rahoitus suunnataan suoraan maahanmuuttajien asioihin, oikeusavustajien työpöydille tulee nimenomaan näitä maahanmuuttajien asioita ja taas kantasuomalaiset joutuvat siirtymään sivuun odottamaan.
Pidentää muiden asioiden käsittelyaikoja
Esityksestä käy ilmi, että turvapaikanhakijoiden odotusajat ovat olleet muita lyhyempiä ja tulevaisuudessa ero tulee kasvamaan. Vuonna 2019 ulkomaalaisasioiden keskimääräinen käsittelyaika oli noin 5 kuukautta, kun taas muissa asioissa yli 9 kuukautta.
Tulevaisuudessa tämä ero tulee vain kasvamaan, sillä vuoden 2021 arvion mukaan ulkomaalaisasiat tulee kestämään keskimäärin 6 kuukautta, siinä missä muut asiat jopa 11 kuukautta.
&#8211; Hallintotuomioistuimien ruuhkautumista on pyritty ratkaisemaan lappaamalla niihin lisää ja lisää ulkomaalaisasioihin korvamerkittyä rahaa. Valtavasta asiamäärästä kertoo se, että esimerkiksi Helsingin hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden kaikista käsiteltävistä asioista jopa puolet on ulkomaalaisasioita, Meri kertoo.
&#8211; Puolet asioista on siis veroasioita, sote-asioita, kuten lastensuojeluun, toimeentulotukeen, vammaistukeen ja muita asioita, kuten ympäristö-, rakentamis- ja maankäyttöasioita sekä viranomaismaksuihin ja elinkeinon harjoittamiseen liittyviä viranomaispäätöksiä &#8211; ja puolet pelkästään ulkomaalaisasioita. Tapausten määrä on siis valtava.
Jälleen kerran arvovalintoja
Meri ihmettelee, miksi vastaavaa korvamerkittyä rahaa ei löydy muihin asioihin.
&#8211; Haluisinpa nähdä vastaavan korvamerkityn rahan esimerkiksi lastenhuolto- ja tapaamisriita- sekä huostaanottoasioissa. Jälleen kerran arvovalintoja.
&#8211; Ruuhkat eivät purkaudu syöttämällä rahaa lisää ja lisää. Ulkomaalaisasioiden ruuhkan purkaminen pitäisi ehdottomasti aloittaa sieltä mistä ruuhkat syntyvätkin – turvapaikka- ja maahanmuuttolainsäädännöstä. Kun turvapaikanhakijoiden määrä vähenee ja kielteisen päätöksen saaneet poistetaan pikaisesti maasta, vapautuu resursseja meidän omien kansalaistemme asioiden käsittelyyn, Meri sanoo.

Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan miljoonia – Meri: ”Meillä on tärkeämpiäkin kohteita, jotka suorastaan huutavat rahoitusta”

Demarit ovat yllättäen heräämässä todellisuuteen ja vaativat lainsäädännön kiristämistä rikollisuuden riivaamassa Ruotsissa. Ei auta, sanovat ruotsidemokraattien johtohahmot Expressenin kommenttiartikkelissa. &#8211; Pyytäkää anteeksi kansalta sitä, että olette kerta toisensa jälkeen lakaisseet ongelmat maton alle, kirjoittavat puheenjohtaja Jimmie Åkesson ja oikeuspoliittinen asiantuntija Adam Marttinen.

Sosialidemokraattien myöhäinen herännäisyys saa Jimmie Åkessonin ja Adam Marttisen näkemään punaista. Pääministeripuolueen uskottavuus on ruotsidemokraattien joukoissa heikoissa kantimissa:
&#8211; Sosialidemokraateilla on ollut tähän asti korvat koristeina. Totta totisesti on asiallista, että he lopulta vaikuttavat kuulleen ehdotuksiamme. Se vain on ongelmallista, että noin paljon vahinkoa tehneen puolueen uskottavuus on nolla.
”Rikolliset ulos maasta tai säilöön”
Åkessonin ja Marttisen <a href="https://www.expressen.se/debatt/s-vill-utvisa-fler-det-klingar-oerhort-falskt/">mukaan</a> mahdollinen karkotus on aina otettava pöydälle, jos ulkomaalainen syyllistyy Ruotsissa rikokseen, josta on seurauksena vankeustuomio. Jos ulkomaalainen on syyllistynyt törkeään rikokseen, hänet on karkotettava siltä seisomalta. Jos karkotusta ei ole mahdollista toteuttaa välittömästi, konna on otettava säilöön.
&#8211; Sosialidemokraatit ovat löysäilleet maan johdossa ja luoneet perustan lisääntyvälle turvattomuudelle, eriytymiselle ja pelolle. Karkotuspäätöksen saaneet ulkomaalaiset eivät ole lähteneet minnekään, vaeltelevat vain ympäriinsä ja syyllistyvät uusiin rikoksiin. Kaikki tämä hallituksen ylenkatse ja vielä uhrien kärsimysten vähättely on todellakin hämmentävää.
Nyt tarvitaan selkärankaa
Åkesson ja Marttinen eivät lakkaa hämmästelemästä sosialidemokraattien kaksinaamaisuutta ja vaativat konkreettisia tekoja löysien sanojen taakse. Demarien olisi hyvä todistaa se, että he ovat tosissaan, kun sanovat ottavansa ulkomaalaisten tekemät rikokset vakavasti.
&#8211; Kantakaa vastuunne ja pyytäkää kansalta anteeksi sitä, että kerta toisensa jälkeen olette lakaisseet ongelmat maton alle. Osoittakaa edes jonkinlaista itsekunnioitusta ja ryhtykää tuumasta toimeen. Vasta sitten sananne voidaan ottaa vakavasti.
&nbsp;

Ruotsidemokraatit vaativat loppua löysäilylle: ”Ulkomaalaiset rikolliset ulos maasta tai säilöön”

Perussuomalaiset kansanedustajat Leena Meri, Mari Rantanen ja Sebastian Tynkkynen eivät lämmenneet hallituksen ajatukselle ratkaista hallintotuomioistuimien maahanmuuttoasioista syntynyttä ruuhkaa pelkällä lisärahalla. 

Perussuomalaiset jättivät eriävän mielipiteen asiasta lakivaliokunnassa perustellen asiaa sillä, että pysyvään asiamäärien vähentämiseen tarvitaan muitakin ratkaisuja.
&#8211; Jälleen ollaan sysäämässä miljoonia euroja ulkomaalaisasioista ruuhkautuneisiin hallintotuomioistuimiin. Tilanne ei raukea jatkuvalla rahansyötöllä, vaan pitää puuttua juurisyihin. Tämä edellyttää kiristyksiä turvapaikka- ja maahanmuuttolainsäädäntöön. Kun ulkomailta maahan tulevien ihmisten määrä vähenee, vapautuu resursseja meidän omien kansalaistemme asioiden käsittelyyn. Sitten tietysti myös ulkomaalaisasioiden määrä hallinto-oikeuksissa pienenee, toteaa lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri.
Rahalle olisi muutakin käyttöä
Turvapaikka- ja oleskelulupa-asioiden määrä tuomioistuimissa on jäänyt vuoden 2015 jälkeen pysyvästi aiempaa merkittävästi korkeammalle tasolle. Ulkomaalaisasiat muodostavat noin puolet esimerkiksi Helsingin hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden kaikista käsiteltävistä asioista. Näin suuri asiamäärä ruuhkauttaa tuomioistuinten toimintaa. Ruuhkautumista on viime vuosina yritetty paikata ulkomaalaisasioiden käsittelyyn osoitettavin erityisin lisämäärärahoin.
Julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2021-2024 hallintotuomioistuimille on osoitettu turvapaikka- ja oleskelulupa-asioiden käsittelyyn keskimäärin noin 7,5 miljoonaa euroa lisäystä vuosittain.
&#8211; Tälle rahalle olisi varmasti muutakin käyttöä. Moni suomalainen odottaa pitkiä aikoja oman asiansa käsittelyä. Hallintotuomioistuimissa käsitellään esimerkiksi lastensuojelu- ja toimeentulotukiasioita, joiden käsittelyajat pitkittyvät ulkomaalaisasioiden takia. Lisäksi koronavirustilanne tulee todennäköisesti lisäämään näitä muita asioita, joten suomalaisten asioiden käsittely tulee viivästymään entisestään, Mari Rantanen kertoo.
Omat kansalaiset etusijalle
Lakivaliokunnan perussuomalaiset jäsenet kiinnittivät asiaan huomiota ja vaativat toimenpiteitä ulkomaalaisasioiden määrän vähentämiseksi jo viime syksynä hallituksen budjettiesityksen käsittelyn yhteydessä.
&#8211; Olemme joutuneet jättämään eriävän mielipiteen samasta asiasta uudelleen nyt julkisen talouden suunnitelman käsittelyn yhteydessä. Hallituksen olisi syytä tehdä ryhtiliike ja laittaa vihdoinkin omien kansalaisten asioiden hoito etusijalle. Vallitsevassa koronatilanteessa tämä on tärkeämpää kuin koskaan, sanoo Sebastian Tynkkynen.

Lakivaliokunnan perussuomalaiset jäsenet: Ulkomaalaisasiat eivät vähene rahaa lappaamalla – tuomioistuimien ruuhkiin puututtava turvapaikka- ja maahanmuutolainsäädäntöä kiristämällä

Perussuomalaiset penäsivät hallitukselta keinoja suullisella kyselytunnilla hallinto-oikeuksien ruuhkien ehkäisemiseksi.

Erityisesti ulkomaalaisasiat rasittavat hallinto-oikeuksia. Itä-Suomen hallinto-oikeuteen on tänä vuonna saapunut 47 prosenttia enemmän turvapaikka-asioita kuin vuonna 2018. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen vuonna 2017 saapuneista asioista noin 60 prosenttia oli ulkomaalaisasioita.
Ministerillä väärä käsitys
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) totesi lakivaliokunnan julkisessa kuulemisessa viime viikolla, ettei turvapaikka-asioiden käsittely ole vaikuttanut muiden asioiden käsittelyyn tai oikeusturvaan.
&#8211; Ministerillä vaikuttaa kuitenkin olevan selvästi väärä käsitys asioiden tilasta. Esimerkiksi Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa ulkomaalaisasioihin on jouduttu kohdentamaan resursseja muista asioista, erityisesti maankäytöstä ja rakentamisesta sekä kunnallisasioista, perussuomalaisten lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri totesi.
&#8211; Me perussuomalaiset emme voi hyväksyä tilannetta, jossa ulkomaalaisten asiat menevät jatkuvasti omien kansalaistemme asioiden edelle. Arvoisa ministeri, mitä aiotte tehdä asialle?
Hallituksen puututtava syihin
Oikeusministeri totesi, että hallinto-oikeuden asiamääriin vaikuttaa vielä vuonna 2016 saapuneiden turvapaikka-asioiden määrä. Hän lisäsi, että oleskelulupien käsittelyyn on annettu lisäresursseja eikä ulkomaalaisasioiden lisääntyminen hänen mukaansa vaikuta muiden asioiden käsittelyyn.
Meri kuitenkin piti lisämäärärahan toistuvaa kohdentamista ulkomaalaisasioiden käsittelyyn kestämättömänä ratkaisuna ja vaati, että hallitus puuttuu asiamäärien syihin.
&#8211; Loputon rahan kippaaminen on lopetettava ja sen sijaan on keskityttävä juurisyihin. Tämä edellyttää turvapaikkalainsäädäntöön tehtäviä kiristyksiä ja etuusjärjestelmään liittyvien houkutustekijöiden poistamista, Meri vaati.
<iframe loading="lazy" title="Leena Meri: Maahanmuutto tukkii hallinto-oikeudet" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/z8uMPlc8wkE?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>

Hallinto-oikeudet ruuhkautuneet ulkomaalaisasioista – Perussuomalaiset: ”Loputon rahan kippaaminen on lopetettava”

Perussuomalaiset kansanedustajat, lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri sekä jäsenet Mari Rantanen ja Sebastian Tynkkynen ovat huolissaan ulkomaalaisasioiden voimakkaasti lisääntyneestä määrästä hallinto-oikeuksissa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Korkeimpaan hallinto-oikeuteen vuonna 2017 saapuneista asioista noin 60 prosenttia oli ulkomaalaisasioita, eikä mitään olennaista vähenemistä saapuneiden ulkomaalaisasioiden määrässä ole havaittavissa. Pelkästään Itä-Suomen hallinto-oikeuteen on tänä vuonna saapunut 47 prosenttia enemmän turvapaikka-asioita kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2018.
&#8211; Kyllähän jokainen ymmärtää, että tällainen asiamäärien räjähdysmäinen kasvu ruuhkauttaa tuomioistuinten toimintaa ja syö paljon resursseja. Nämä resurssit ovat aina pois joidenkin muiden asioiden käsittelystä. Esimerkiksi Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa ulkomaalaisasioiden käsittelyyn on jouduttu siirtämään resursseja ainakin maankäyttöä ja rakentamista koskevien asioiden käsittelystä, kertoo Leena Meri.
Suomalaisten oikeusturva retuperällä
Ulkomaalaisasioiden aiheuttama hallintotuomioistuinten ruuhkautuminen johtaa lisäksi käsittelyaikojen pitkittymiseen kaikissa asiaryhmissä, myös muissa asioissa kuin ulkomaalaisasioissa. Hallintolainkäytössä ratkaistavissa asioissa muutoksenhaun nopeus on kuitenkin oikeusturvan keskeinen elementti.
&#8211; Suomalaisten oikeusturvan laiminlyöntiä ei voida jatkaa sillä verukkeella, että keskitytään kohtuuttoman paljon ulkomaalaisasioiden käsittelyyn. Emme voi hyväksyä tilannetta, jossa ulkomaalaisten asiat ovat jo useita vuosia menneet omien kansalaistemme asioiden edelle, painottaa Sebastian Tynkkynen.
Rahaa syydetään surutta ulkomaalaisasioihin
Ulkomaalaisasioiden, etenkin turvapaikka-asioiden, aiheuttamaa tuomioistuinten ruuhkautumista on yritetty paikata hallituksen budjeteissa lisämäärärahoin. Lisämäärärahan toistuvaa kohdentamista ulkomaalaisasioiden käsittelyyn ei kuitenkaan voida pitää kestävänä ratkaisuna pitkällä aikavälillä. Perussuomalaiset haluaa sen sijaan puuttua niihin juurisyihin, joiden vuoksi hallintotuomioistuimet kuormittuvat ulkomaalaisasioiden johdosta.
&#8211; Tällä hetkellä rahaa syydetään surutta ulkomaalaisasioiden käsittelyyn miettimättä muita keinoja. Ulkomaalaisasioiden määrää hallintotuomioistuimissa tulee vähentää, jotta resursseja saadaan vapautettua omien kansalaistemme valitusasioiden käsittelyyn, toteaa Mari Rantanen.
Lakivaliokunnan perussuomalaiset jäsenet ovat jättäneet eriävän mielipiteen lakivaliokunnan lausuntoon koskien valtion talousarviota vuodelle 2020. Eriävässä mielipiteessä on painotettu erityisesti yllä esitettyjä näkökohtia.

Lakivaliokunnan perussuomalaiset jäsenet: Ulkomaalaisasioiden tulvaan tuomioistuimissa puututtava – ”Resurssit ovat aina pois muiden asioiden käsittelystä”

ulkomaalaisasiat

Erityisesti ulkomaalaisasiat ruuhkauttavat oikeuslaitosta, jonot ovat kohtuuttomat ja henkilöstö ylikuormittunut

Hallinto-oikeudet ruuhkautuneet ulkomaalaisasioista – hallitus tunnistaa ongelman, mutta jatkaa ideologia edellä

Lakivaliokunnan perussuomalaiset: ”Ulkomaalaisasioiden käsittelyyn uppoavat resurssit olisi käytettävä Ukrainan sotaa pakenevien ihmisten auttamiseen”

Lakivaliokunnan perussuomalaiset: ”Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus on yhtä mamutusta”

Lakivaliokunnan perussuomalaiset: Toistuville turvapaikkahakemuksille tultava loppu

Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan miljoonia – Meri: ”Meillä on tärkeämpiäkin kohteita, jotka suorastaan huutavat rahoitusta”

Ruotsidemokraatit vaativat loppua löysäilylle: ”Ulkomaalaiset rikolliset ulos maasta tai säilöön”

Lakivaliokunnan perussuomalaiset jäsenet: Ulkomaalaisasiat eivät vähene rahaa lappaamalla – tuomioistuimien ruuhkiin puututtava turvapaikka- ja maahanmuutolainsäädäntöä kiristämällä

Hallinto-oikeudet ruuhkautuneet ulkomaalaisasioista – Perussuomalaiset: ”Loputon rahan kippaaminen on lopetettava”

Lakivaliokunnan perussuomalaiset jäsenet: Ulkomaalaisasioiden tulvaan tuomioistuimissa puututtava – ”Resurssit ovat aina pois muiden asioiden käsittelystä”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025