Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

ulkomaalaiset osaajat

Purra Maaseudun Tulevaisuudessa: Maahanmuuton hokeminen ratkaisuna on järjetöntä

EU:n maahanmuuttopakti ajettiin läpi kaikessa hiljaisuudessa ja seuraava EU-pommi maahanmuuton saralla on jo kytemässä, varoittaa ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja, perussuomalaisten eurovaaliehdokas Simo Grönroos.

Mustread kirjoittaa tämänpäiväisessä Mika Horellin Brysselin uutiskirjeessään unionissa valmisteilla olevista työperäisen maahanmuuton lisäämiseen tähtäävistä suunnitelmista, joissa työperäisen maahanmuuton, eli käytännössä halpatyövoiman maahanmuuton, määriä ollaan kasvattamassa määrätietoisin toimin.
&#8211; Jo useamman vuoden unionin valmistelussa olleen ”osaamiskumppanuusohjelman” kerrotaan olevan määrä helpottaa Euroopan ulkopuolelta olevista yhteistyömaista tulevien työntekijöiden muuttamista unioniin. Tähän tähdätään helpottamalla tulijoiden muuttoa EU-maiden välillä, mahdollistamalla näiden muuttaminen sujuvasti edes taas lähtömaan ja Euroopan välillä sekä edistämällä ulkomaisten tutkintojen tunnustamista, Simo Grönroos kirjoittaa Facebookissa.
Muuuttoliike Eurooppaan jo ennätyssuurta
Mustreadin Horelli painottaa ”kilpailun osaajista olevan kovaa”, ja kuinka vanheneva EU tarvitsee kipeästi muuttajia, jotka muuten suuntaavat kulkunsa muualle, ellei Eurooppa aktiivisesti houkuttele tulijoita.
&#8211; Se ei näytä vähentävän yhtään Horellin intoa maahanmuuton lisäämiseen, että kirjoituksessakin todetaan muuttoliikkeen Eurooppaan olevan jo nyt historiallisen suurta: ennätyssuuri humanitaarinen maahanmuutto pois lukienkin unioniin todetaan tulevan vuosittain noin 2,25-3 miljoonaa ihmistä siinä missä muuttajien määrä oli kymmenen vuotta sitten n. 1,7 miljoonaa, Grönroos toteaa ja jatkaa:
&#8211; Väitetystä ”kovasta kilpailuista osaajien suhteen” putoaa pohja pois viimeistään, kun katsotaan artikkelissa esitettyä listaa EU:n osaajakumppanuusohjelman yhteistyömaista, jotka ovat Marokko, Tunisia, Egypti, Pakistan ja Bangladesh.
Harva ”osaaja” vahvistaa julkista taloutta
Grönroos kirjoittaa näiden olevan maita, joista Eurooppaan muutetaan tekemään halpatöitä, joiden avulla saadaan jalka oven väliin länsimaiseen yhteiskuntaan ja tuotua sitten perheenyhdistämisen kautta muukin perhe eurooppalaisten lihapatojen ääreen.
&#8211; Näistä maista tulevat ihmiset eivät vahvista julkista taloutta ja helpota vanhenevan väestön aiheuttamaa kestävyysvajetta vaan he pahentavat sitä, sillä maksetut verot jäävät vaatimattomiksi käytettyihin julkisiin palveluihin nähden. Ja näistä räjähdysmäisen väestönkasvun maista eivät myöskään tulijat lopu ottamalla, kuten Horelli väittää höpöttäessään ”kilpailun työvoimasta” &#8211; eli kehitysmaalaisista halpatyöntekijöistä &#8211; olevan äärimmäisen kovaa.
&#8211; Kirveellä on siis töitä tulevalla europarlamenttikaudella. Turvapaikanhakijoiden taakanjakoon perustuva maahanmuuttopakti tulee heittää romukoppaan ja ottaa tämän sijaan käyttöön Ruanda-malli, jolla humanitaarinen maahanmuutto Eurooppaan saadaan lopetettua. Yhtä lailla osaamiskumppanuusohjelmat ja vastaavat tulee laittaa silppuriin ja päinvastoin tilkitä Euroopan rajat kehitysmaista tulevalta invaasiota, tulee se sitten työperäistä-, opiskeluperusteista tai perheenyhdistämiseen liittyvää väylää pitkin, Grönroos painottaa.

Eurovaaliehdokas Simo Grönroos: Turvapaikanhakijoiden taakanjako heitettävä romukoppaan – ”Ruanda-malli käyttöön EU-maissa”

Eduskunnan syyskausi alkoi kahdella hallituksen esityksellä ulkomaalaislakiin maahantulon helpottamiseksi. Toisessa esitetään kesäkuun alussa voimaan tulleen pitkäaikaisen ns. kansallisen D-viisumin laajentamista uusiin tulijaryhmiin kuten opiskelijoihin, tutkijoihin ja heidän perheenjäseniinsä. Toinen esitys poistaisi toimeentulovaatimukset alaikäisen perheenkokoajan perheenyhdistämisissä.

Ulkomaalaisasioita käsittelevän hallintovaliokunnan perussuomalainen valiokuntaryhmä tyrmää esitykset.
Lisää ankkurilapsi-ilmiötä
Hallitus esittää, että kansainvälistä suojelua saavien alaikäisten perheenyhdistämisissä ei sovellettaisi toimeentuloedellytyksiä. Maahanmuuttoviraston mukaan perheenyhdistämiset lisääntyisivät arvioitua enemmän ja loisivat vetovoimatekijöitä ankkurilapsi-ilmiölle, jossa alaikäinen lähetetään yksin hakemaan turvapaikkaa vieraasta maasta.
&#8211; Perheenyhdistämisen helpottaminen ankkurilapsi-ilmiötä voimistamalla on hallitukselta käsittämätön veto tällaiseen kriisitilanteeseen. Kaiken huomion pitäisi erityisesti nyt kohdistua suomalaisten auttamiseen. Mutta tässä ovat hallituksen prioriteetit. Se haluaa lisää valtavan kalliiksi tulevaa maahanmuuttoa Afganistanista, Somaliasta ja Irakista, hallintovaliokunnan puheenjohtaja Riikka Purra sanoo.
Riskinä väärinkäytökset
Hallitus esittää, että tällä kaudella kasvuyrittäjiä ja erityisasiantuntijoita sekä heidän perheenjäseniään varten luodut pitkäaikaiset ns. kansalliset D-viisumit ulotettaisiin koskemaan EU-maiden ulkopuolisia kansalaisia, jotka ovat tulossa Suomeen opiskelijoiksi, tutkijoiksi, sertifioitujen työnantajien työntekijöiksi, toimimaan yritysten johtotehtävissä sekä edellä mainittujen perheenjäseniin. Uudistuksella tavoitellaan viikon tai kahden nopeampaa maahantuloa.
&#8211; Suomi haalii maailmalta opiskelijoita ilmaiseen tutkintoon valmistavaan koulutukseen tai toiselle asteelle. Suomesta on jo tehty maailman sosiaali- ja terveysasema, ja nyt hallituksen aikomuksena on tehdä Suomesta vielä koko maailman koulu, kansanedustaja Mari Rantanen kommentoi.
Viisumi venyy moneksi
D-viisumi voidaan myöntää myös ulkomailla oleskelevalle kolmannen maan kansalaiselle, jolla on voimassa oleva Suomen myöntämä oleskelulupa, jos hakijan oleskelulupakortti on kadonnut, anastettu, vanhentunut tai se ei muusta vastaavasta syystä ole hakijan hallussa tai käytettävissä.
&#8211; Sitä, tuleeko jatkossa kansainvälisiä osaajia Suomeen siksi, että tänne pääsee viikon tai kaksi nopeammin, voi jokainen tykönään miettiä. Mutta se on aivan umpihullu ajatus, että kun ulkomaalainen oleilee kotimaassaan ja oleskelulupa vanhenee, niin Suomesta myönnetään pitkäaikainen viisumi paluuta varten, kansanedustaja Mauri Peltokangas toteaa.
&nbsp;

Eduskunnan syyskausi alkoi hallituksen esittämillä maahantulon helpotuksilla – perussuomalaisilta täystyrmäys: ”Umpihullu ajatus”

Työ- ja elinkeinoministeriön heinäkuinen työllisyyskatsaus kertoo, että Uudellamaalla oli työttömänä yli 45 000 ulkomaalaista. Vaikka luku ei pidä sisällään edes kaikkia työttöminä olevia vieraskielisiä, tarvitsee Suomi hallituksen ja kokoomuksen mielestä lisää työperäistä maahanmuuttoa.

&#8211; Suomi on ollut viimeiset vuodet valtavan &#8221;työperäisen&#8221; maahanmuuton kohteena. Puhutaan osaajista, vaikka tosiasiassa oikeiden osaajien määrä on vuosittain ollut noin 1 500-1 900 henkilöä. Nämä ihmiset hakevat erityisasiantuntijan oleskelulupaa, jossa on 3 000 euron palkkaminimi. Loput ovat ihmisiä, jotka työskentelevät palkalla, joka ei riitä elämiseen, vaan toimeentuloa täydennetään sosiaaliturvalla eli vaikutus on negatiivinen veronmaksajan näkökulmasta, muistuttaa perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen.
Jo iso joukko ulkomaalaisia työttömiä
Työ- ja elinkeinoministeriön heinäkuinen työllisyyskatsaus kertoo, että ulkomaalaisia työttömiä oli Uudellamaalla yli 45 000.
&#8211; Tämä luku ei siis pidä sisällään kaikkia vieraskielisiä. On hyvä myös huomata se, että toimeentulotukia ja asumistukia maksetaan vieraskielisille valtavia määriä väestöosuuteen nähden. Pääkaupunkiseudulla yli 50 prosenttia toimeentulotuen saajista on maahanmuuttajia. Tilanne on toivoton, Rantanen kirjoittaa Facebookissa.
Työpaikka jää, apuun rientää Kela
Tilastoista on nähtävissä myös se, että työperäisten maahanmuuttajien työllisyys laskee rajusti parin maassaolovuoden jälkeen.
&#8211; Mekanismi on lienee se, että he tajuavat, että rahaa saa helpomminkin sosiaaliturvan muodossa. Lisäksi järjestelmämme hyväksyy nämä henkilöt kotouttamiskoulutukseen, jolloin he ensin opiskelevat Kelan tuella kieltä ja sen jälkeen siirtyvät toisen asteen ammatillisiin opintoihin. Opiskelu sinänsä on varmasti hyvä asia, mutta järjestelmämme ei kestä sitä, että maailman sosiaali- ja terveysaseman lisäksi olemme maailman koululaitos.
&#8211; Pimeimpiä esityksiä tulee Helsingistä, jossa pormestari Juhana Vartiainen haluaa muuttaa Helsingin englanninkieliseksi. Näin kuulemma saadaan osaajia. Epäilen vahvasti. Korkeakoulutetut kyllä oppivat kieltä halutessaan. Ja kuten jo todettua, heitä ei edes Suomeen juurikaan hakeudu. Joten forget it, Rantanen lataa.
Sosiaaliturva kansalaisuusperusteiseksi
Rantasen mielestä kaikki, joilla &#8221;ei ole asiaan ideologista maahanmuuttajien haalimisintoa&#8221; ymmärtävät, ettei tilanne voi jatkua tällaisena.
&#8211; Me emme selviä sosiaaliturva-, koulutus- ja terveydenhuoltomenoistamme, jos sosiaaliturvaa kuluttavaa väestöä lisätään, eikä maksajien määrä nouse. Nyt jos koskaan olisi syytä säätää minimipalkka noin 3 000 euroon ja muuttaa sosiaaliturva kansalaisuusperusteiseksi. Silloin tänne tulevat maahanmuuttajat ovat niitä osaajia, jotka elättävät itsensä palkallaan ja muut jäävät tulematta.
&#8211; On myös syytä olla huolissaan siitä, että jo nyt meillä on ongelmia huolehtia suomalaisten peruspalveluista. Tämä näkyy lääkäriin ja hammaslääkäriin pääsyssä, vanhustenhoidossa, vammaispalveluissa, kouluissa ja niin edelleen. Jos jotakin halutaan tehdä, haluaisin muistuttaa, että suomalaisia on ulkomailla tällä hetkellä noin 300 000. Miksi heitä ei houkutella takaisin kotimaahan? Rantanen kysyy.

Rantanen: Suomi ei tarvitse sosiaaliturvaan tukeutuvaa työperäistä maahanmuuttoa

Kokoomuspomo Petteri Orpo esitti tänään Keskuskauppakamarin kuntavaalitentissä tunteellisen ylistyspuheenvuoron ulkomaalaisen työvoiman puolesta ja antoi ymmärtää ulkomaalaisten jopa olevan ahkerampia työntekijöitä kuin suomalaiset. Satojentuhansien työtä vailla olevien suomalaisten korviin Orpon puheet kuulostivat tylyiltä ja välinpitämättömiltä. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho yritti turhaan osoittaa, miksi halpatyövoiman haaliminen maahan ei ole järkevää.
 
Tentissä puoluejohtajilta kuultiin hyvin erilaisia näkemyksiä ulkomaalaisten työntekijöiden tarpeesta Suomen työmarkkinoille sekä siitä, pitäisikö ja miten ulkomaalaisia houkutella Suomeen töihin.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi, että tyypillisesti elinkeinoelämä esittää vaatimuksia ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan purkamisesta. Halla-aho huomautti, että tosiasiassa saatavuusharkinta koskettaa vähän koulutettua tai jopa kouluttamatonta halpatyövoimaa.
&#8211; Sellaiset maahanmuuttajat eivät yleensä tule toimeen omalla työllään, vaan tarvitsevat lisäksi tulonsiirtoja, jotka rahoitetaan veroilla. Tämä sitten pakottaa korottamaan veroja, Halla-aho sanoi.
Halla-ahon lisäksi tenttiin osallistuivat Annika Saarikko (kesk), Petteri Orpo (kok) sekä pääministeri Sanna Marinia tentissä tuurannut Ville Skinnari (sd).
Saarikko: Ulkomailta voimavaraa ja osaamispääomaa
Halla-aho sanoi, että jos Suomi haluaa houkutella Suomeen ulkomaalaisia osaajia, niin he arvostavat samoja asioita kuin suomalaisetkin osaajat.
&#8211; Osaajat arvostavat turvallista ja viihtyisää asuinympäristöä ja kohtuullista verotusta. Sen sijaan huono maahanmuutto, jota lähes kaikki Suomen puolueet haluavat lisätä kuitenkin vähentää Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien silmissä, Halla-aho sanoi.
Saarikon mukaan ulkomaalaisten osaajien houkutteleminen Suomeen on välttämätöntä.
&#8211; Koko Suomeen tarvitaan voimavaraksi ulkomaalaisia tutkijoita ja opiskelijoita vahvistamaan Suomen osaamispääomaa. Tässä hallitus ei ole vielä tehnyt tarpeeksi, esimerkiksi lupaprosesseja pitää nopeuttaa, ja sen eteen hallitus tekee töitä, Saarikko sanoi.
Orpo ylisti ulkomaalaisten työntekijöiden parhautta
Työ­ ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuussa kaikkiaan 657 900 työnhakijaa, mikä on 142 500 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Samaan aikaan uusia avoimia työpaikkoja oli 12 000 vähemmän kuin edellisvuonna.
Petteri Orpo ei tarjonnut toivonnäkymiä suomalaisille työttömille eikä esittänyt mitään keinoja siihen, miten suomalaisille työttömille löytyisi töitä. Sen sijaan kokoomuspomo lausui painokkaasti, että Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa ja kansainvälistä rekrytointia.
Orpo väitti myös äskettäin puhuneensa asiasta erään yrittäjän kanssa. Orpon kertomus saattoi suomalaiselle työttömälle kuulostaa tylyltä, jopa välinpitämättömältä.
&#8211; Hän (yrittäjä) ei saanut remonttimiehiä Suomen työmarkkinoilta, mutta löysi sitten ulkolaiset osaajat ja on heihin erittäin tyytyväinen. Sama tilanne on monilla aloilla, Orpo väitti.
Kokoomus vapauttaisi työvoiman saatavuusharkintaa
Orpon intoilu nimenomaan ulkomaalaisen työvoiman puolesta ei loppunut tähän. Orpo antoi ymmärtää, että ulkomaalaiset tekisivät jopa ahkerammin töitä kuin suomalaiset.
&#8211; Työn perässä Suomeen tulleiden keskuudessa työllisyysaste on korkeampi kuin kantaväestöllä.
&#8211; Ei pidä paikkaansa, Halla-aho heitti väliin.
&#8211; Kyllä pitää, Orpo väitti.
Halla-aho totesi, että Orpon puheet ulkomaalaisten työllisyysasteesta perustuvat kyselytutkimukseen.
&#8211; Tiedämme kuitenkin, että saatavuusharkinnan kautta Suomeen tulleiden ihmisten työllisyysaste laskee muutaman maassa vietetyn vuoden jälkeen alle väestön keskiarvon. Eli suuri osa jopa työperäisestä maahanmuutosta on julkisen talouden kannalta vahingollista, Halla-aho opetti.
Orpo väitti, että hänen tietonsa perustuisivat tilastoon.
&#8211; Meidän pitää ehdottomasti saada edistettyä työperäistä maahanmuuttoa ja purkaa byrokratiaa. Tarveharkintaa pitää merkittävästi vapauttaa, Orpo linjasi näkemyksiään.
Skinnari höpisi innovaatiokoneesta ja Hollywood-tähdistä
Skinnarilta kysyttiin SDP:n suhtautumisesta ulkomaalaiseen halpatyövoimaan. Huomautettakoon erikseen, että kysymys ei siis koskenut korkeasti koulutettuja erityisosaajia.
Skinnari alkoi silti puhua ”osaavan työvoiman” tarpeesta, vaikka häneltä kysyttiin suhtautumisesta halpatyövoimaan, jota Suomessa muutenkin jo on.
&#8211; SDP haluaa että Suomi on kilpailukykyinen maa, ja tarvitsemme osaavaa työvoimaa, jotta suomalainen innovaatiokone on jatkossakin maailman huippua, Skinnari lausui lähes runollisesti.
Seuravaksi Skinnari alkoi höpötellä startup-yrittäjistä ja sijoittajista, joita hän haluaisi Suomeen. Kouluttamattomasta halpatyövoimasta harvemmin saadaan kumpiakaan.
Halla-aho ojensi edustajakollegoitaan siitä, että maahanmuuton realiteetteja ei selvästikään ymmärretä.
&#8211; Suomi joutuu kilpailemaan kansainvälisistä osaajista paljon houkuttelevampien kohteiden kanssa. Huono maahanmuutto sitten tekee Suomesta vähemmän houkuttelevan kansainvälisille osaajille, koska se pakottaa ylläpitämään korkeaa veroastetta, minkä lisäksi se johtaa sosiaalisiin ongelmiin, jotka heikentävät Suomen mainetta turvallisena ja viihtyisänä maana.
Skinnarin lapsellinen vastakommentti Halla-aholle osoitti, että Skinnari joko ei ollut kuunnellut Halla-ahoa tai sitten ei ymmärtänyt mitään.
&#8211; Etkö halua Suomeen uutta työtä ja uusia investointeja? Meillä käy Hollywood-tähtiä ja tuottajia sekä Facebook-osaajia, Skinnari heitti.
Ymmärtämiseen ei vaadita korkeaa matematiikkaa
Saarikko yritti haastaa Halla-ahoa ja nosti esille kausityövoiman tarpeen erityisesti maaseudulla.
&#8211; Maaseutua pidetään osittain pystyssä ulkomaisella työvoimalla, muuten ei pärjättäisi. Mitä sinä oikein ajattelet työperäisestä maahanmuutosta? Saarikko kysyi.
Halla-aho vastasi, että kovin monimutkaista matematiikkaa ei vaadita sen ymmärtämiseen, että jos Suomeen tulevan työntekijäryhmän työllisyysaste on matalampi kuin Suomessa jo olevan väestön työllisyysaste, niin sellainen maahanmuutto ei paranna huoltosuhdetta vaan heikentää sitä.
&#8211; Perussuomalaiset vastustaa sellaista työperäistä maahanmuuttoa, jossa käytännössä veronmaksaja maksaa palkat, Halla-aho sanoi.
&#8211; Ei kukaan sellaista kannata, Orpo heitti väliin
&#8211; Itse asiassa kyllä kannatatte, koska näin on asianlaita monien halpatöitä tekevien, niin sanottujen ”huippuosaajien” kohdalla, Halla-aho heitti takaisin.

Kokoomus ja demarit vaativat lisää ulkomaista halpatyövoimaa, vaikka työttömyys kasvaa Suomessa – perussuomalaiset eivät halua sellaista työperäistä maahanmuuttoa, jossa veronmaksaja maksaa palkat

ulkomaalaiset osaajat

Purra Maaseudun Tulevaisuudessa: Maahanmuuton hokeminen ratkaisuna on järjetöntä

Eurovaaliehdokas Simo Grönroos: Turvapaikanhakijoiden taakanjako heitettävä romukoppaan – ”Ruanda-malli käyttöön EU-maissa”

Eduskunnan syyskausi alkoi hallituksen esittämillä maahantulon helpotuksilla – perussuomalaisilta täystyrmäys: ”Umpihullu ajatus”

Rantanen: Suomi ei tarvitse sosiaaliturvaan tukeutuvaa työperäistä maahanmuuttoa

Kokoomus ja demarit vaativat lisää ulkomaista halpatyövoimaa, vaikka työttömyys kasvaa Suomessa – perussuomalaiset eivät halua sellaista työperäistä maahanmuuttoa, jossa veronmaksaja maksaa palkat

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025