Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

ulkorajavalvonta

Antikainen vaatii droonikeskusta Pohjois-Karjalaan – itärajan esteaita ei riitä, maakunta tarvitsee pysyvää sotilaallista läsnäoloa

Perussuomalaisten toisen kauden kansanedustajan, puolueen varapuheenjohtajan ja eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajan Mauri Peltokankaan mukaan EU on kokonaisuus, joka vaatii remonttia monella saralla.

– Euroopan unionin jäsenyys ja monimutkainen hallintohimmeli markkinoitiin valheella suomalaisille. Liittovaltiokehitys on käsinkosketeltavasti pahin asia EU:ssa tällä hetkellä. Se nakertaa kansallisvaltioiden itsemääräämisoikeutta, Mauri Peltokangas moittii.
Peltokangas pyrkii Euroopan parlamenttiin kesän vaaleissa. Hänen mielestään EU:sta tulee liukuhihnalla asetuksia ja direktiivejä, jotka hankaloittavat suomalaisten elinkeinoja, maataloutta ja arkea.
Peltokangas muistuttaa, että Suomessa oli noin 1 500 kieltoa ja sääntöä ennen EU:hun liittymistä vuonna 1995. Hänen mukaansa jäsenyyden jälkeen niiden määrä kasvoi kymmenillä tuhansilla.
– Pitäisi pakittaa alkuperäiseen ideaan eli itsenäisten valtioiden kauppayhteisöön. Suomalaiset osaavat itse päättää, miten hoidamme metsiämme, maataloutta ja teollisuutta. Euroopan vihreiden ilmastopolitiikka on vaarallista. Suomalainen tehtaanpiippu on ekoteko, eikä suinkaan yritysten ajaminen Kiinaan, Peltokangas selvittää.
Ääntä suomalaisten puolesta
Peltokangas asuu Kokkolassa Keski-Pohjanmaalla. Perheeseen kuuluvat vaimo ja kolme tytärtä.
– Elämäntilanne on semmoinen, että pimeyden ytimen voi nyt käydä tutkimassa ja antamassa panoksensa kansallisvaltioiden Euroopalle. Totta kai harkitsin perusteellisesti ehdokkaaksi lähtemistä, Peltokangas kertoo.
Peltokangas sanoo olevansa vankkumaton isänmaan mies, joka puolustaa suomalaista kansanvaltaa ja kulttuuria.
Hänen mielestään europarlamentaarikon pitää uskaltaa pitää Brysselissä lujaa ääntä Suomen ja suomalaisten puolesta.
– Europarlamentaarikon täytyy pystyä neuvottelemaan. Sinne tarvitaan suoraselkäisiä ja -sanaisia kauppamiehiä, ei mitään tietopankkeja, Peltokangas toteaa.
EU:n tuettava rajaturvallisuutta
Rajaturvallisuus ja sisäinen turvallisuus ovat myös Peltokankaan vaaliteemoja.
– Suomen on tullut aika saada EU:lta sitä hyvää. Meillä on Euroopan pisin ulkoraja sotaa käyvän valtion kanssa. Sen infra on EU:n kustannettava, ei suomalaisten, hän vaatii.
EU:n maahanmuuttopolitiikkaa Peltokangas kiristäisi voimakkaasti. Siirtolaismassat ja ihmissalakuljetus on estettävä tehostamalla EU:n ulkorajavalvontaa.
– Vetovoimatekijöiden on häivyttävä, jotta saadaan turvapaikkaturismi ja elintasosurffaaminen loppumaan. Täytyy huolehtia myös siitä, ettei Etelä-Euroopan merireittien lisäksi Suomeen tule toista maahantuloreittiä. Tämä on vakava aihe, josta täytyy ottaa koppi, Peltokangas korostaa.
Peltokankaan mukaan myös EU-vaaleissa kannattaa äänestää perussuomalaisia.
– Jos halutaan isänmaata rakastavia ja kansallisvaltiota puolustavia poliitikkoja, niin perussuomalaiset on siinä ainoa puolue. Jos kaikki kannattajamme lähtevät vaaliuurnille, niin meillä on viisi perusuomalaista meppiä puolustamassa Suomea Euroopan parlamentissa, Peltokangas sanoo.
&nbsp;

Eurovaaliehdokas Mauri Peltokangas: ”Suomalaiset osaavat itse päättää, miten hoidamme metsiämme, maataloutta ja teollisuutta”

Vihreiden kansanedustaja Hanna Holopainen vihjaili eilen A-studiossa, että hallitus on valmistellut lakiuudistuksia, joilla torjuttaisiin turvapaikanhakijoiden käyttäminen hybridiaseena. Perussuomalaisten Riikka Purra huomautti, että lausunnoilla oleva lakiesitys ei tosiasiassa turvaa itärajaa, koska vihreät haluaa pitää turvapaikkamenettelyn käynnissä kaikissa tilanteissa. &#8211; Lakiin tarvitaan hätätilapykälä, jonka nojalla kansallisen turvallisuuden vaarantuessa turvapaikkahakemusten käsittely tulee voida keskeyttää.

Mitä Suomi tekee jos Venäjä alkaa vyöryttää turvapaikanhakijoiden massoja itärajalle? Hallitus on kertonut valmistelevansa lakiuudistuksia, joilla torjuttaisiin turvapaikanhakijoiden käyttäminen hybridiaseena.
Perussuomalaiset kuitenkin vaatii hallitukselta lakipykäliä, jotka mahdollistavat turvapaikanhakemisen keskeyttämisen ja rajan sulkemisen tarvittaessa, jos kansallinen turvallisuus on vaarassa.
Sisäministeriön viestien mukaan EU-komissio olisi antanut keskustelutasolla <a href="https://stage.sudev.fi/ps-nuoret-vaatii-lisatietoa-sisaministeriolta-kuka-eu-komissiosta-on-antanut-lausunnon-etta-rajoja-ei-muka-voisi-sulkea-kokonaan-edes-poikkeustilanteissa/">ohjeen</a>, että rajojen sulkeminen ei olisi EU-lain mukaista edes poikkeusoloissa. Tämä vihjaus ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä yksikään kansainvälinen sopimus tai EU-oikeus <a href="https://stage.sudev.fi/yksikaan-kansainvalinen-sopimus-ei-velvoita-suomea-avaamaan-rajoja-laittomille-maahantulijoille-hallitus-valikoi-sopimuksista-vain-ne-kohdat-jotka-sopivat-sen-omaan-agendaan/">ei velvoita</a> Suomea pitämään kaikissa tilanteissa rajoja auki laittomille maahantulijoille.
Turvapaikkaralli saa jatkua
Hallituspuolue vihreiden kansanedustaja Hanna Holopainen kertoi eilen Ylen A-studiossa lakiuudistuksesta, jolla rajaa ylittäviä ihmismassoja ohjattaisiin yhteen toimipisteeseen luovuttamaan turvapaikkahakemuksia.
&#8211; Yksi rajanylityspaikka on auki ja muita pisteitä suljetaan, jotta tilanteeseen voidaan reagoida paremmin, Holopainen sanoi.
Toisin sanoen, hallitus pitää kiinni linjauksestaan, jossa turvapaikkahakemusten käsittelyä ei tulla pysäyttämään missään tilanteessa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti, että mahdollisuus sulkea rajanylityspaikkoja on jo osa nykyistä lainsäädäntöä.
&#8211; Nyt lausunnoilla oleva lakiesitys ei turvaa itärajaa eikä tuo tilanteeseen mitään uutta. Edelleen tämänkin esityksen voimaantulon jälkeen Suomi on velvoitettu ottamaan turvapaikkahakemuksia vastaan. Ongelma ei poistu sillä, että turvapaikanhakijoita keskitetään yhdelle rajanylityspaikalle.
&#8211; Jos vihamielinen valtio alkaa hybridioperaatiossa vyöryttää siirtolaisia rajalle, nykyisen lainsäädännön puitteissa voimme korkeintaan hidastaa, mutta emme estää, Purra sanoi.
Vihreät eivät anna periksi
Holopainen väitti, että lausunnoilla olevassa lakiesityksessä pystyttäisiin estämään turvapaikanhakijoiden siirtyminen rajojen yli, vaikka tosiasiassa tällaista mahdollisuutta esitykseen ei sisälly.
&#8211; Kyllä tässä on uutta siihen. Hybridioperaatiossahan voidaan tavoitella monenlaista hässäkkää, paitsi rajoille, myös eduskuntakeskusteluun, Holopainen päästeli ohi aiheen.
Eduskunnan käytäväkeskusteluissa pidetään selvänä, että nimenomaan vihreille on <a href="https://stage.sudev.fi/immonen-suomella-ei-ole-tulevaisuutta-jos-maahanmuuton-laatuun-ja-maaraan-ei-puututa-nopeasti-tehokkailla-toimilla/">hallituskysymys</a> se, että lainsäädäntöön ei oteta mukaan rajat kiinni -pykälää, joka kuitenkin on olemassa monissa muissa Euroopan maissa.
A-studion juontajakin huomautti Holopaiselle, että tämän mainitsema lakiesitys on sisällöllisesti ristiriitainen, koska esityksessä nimenomaan lukee, että turvapaikanhakua ei saa estää, vaan päinvastoin pääsy turvapaikanhakumenettelyyn varmistetaan kaikissa tilanteissa.
Holopainen ei kyennyt kommentoimaan ristiriitaa saati sitä, että tosiasiassa vihreiden vaatimusten mukaisesti Sanna Marinin (sd) hallitus ei tule esittämään mahdollisuutta sulkea rajoja, koska vihreät ei siihen suostu.
&#8211; Korostan vain sitä, että meidän kansallinen turvallisuus ja järjestys rajalla ei häiriinny, eli pyritään juuri tähän, Holopainen selitteli toistamiseen ohi aiheen.
Outoja hämäysyrityksiä
Myös eduskunnan hallintovaliokunta vaatii hallitusta tuomaan <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/HaVL_14+2022.aspx">rajojen suojaamiseksi</a> tarvittavat lakimuutokset eduskunnan käsiteltäväksi viipymättä. Tähän hallitus ei kuitenkaan pysty vastaamaan, koska vihreät ovat esteenä lakimuutoksen tekemiselle.
A-studion juontaja yritti toistamiseen kysyä tarkemmin Holopaiselta, mahdollistaako hänen mainitsemansa lakiuudistus käännyttämisen rajalla, johon Holopainen reagoi samaan outoon tyyliinsä.
&#8211; Yksittäinen ihminenhän ei ole uhka, kansanedustajan suusta pääsi.
&#8211; Kysymys liittyy nyt siihen, että onko ylipäätään mahdollista käännyttää rajalla, Holopaiselle huomautettiin.
Holopainen ei pystynyt vastaamaan kysymykseen vaan jatkoi epämääräistä ohi aiheen puhumista. Holopainen esimerkiksi mainitsi, että Suomi ”pitää kiinni alueellisesta koskemattomuudesta”.
Purra huomautti, että Holopainen ja vihreät pyrkivät hämäämään puheillaan.
&#8211; Tosiasia on, että rajavartijat nykyisen lainsäädännön nojalla tai tämän uudistuksen jälkeenkään eivät voi olla ottamatta turvapaikkahakemuksia vastaan. Lainsäädäntöön ei siis ole tulossa tarvittavia hätätilapykäliä, joilla tarvittaessa voitaisiin keskeyttää turvapaikkahakemusten vastaanottaminen.
Perussuomalaiset on ohjelmissaan ja linjauksissaan pitänyt pitkään esillä mahdollisuutta rajojen sulkemiselle tarvittaessa.
&#8211; Perussuomalaiset katsoo, että lakiin tarvitaan hätätilapykälä, jonka nojalla, kansallisen turvallisuuden vaarantuessa turvapaikkahakemusten käsittely tulee voida keskeyttää, Purra sanoi.
Kansainväliset sopimuksetko muka kieltävät?
Hallituspuolueilta, etenkin vihreiltä usein kuullun selityksen mukaan ”kansainväliset sopimukset” olisivat esteenä rajojen sulkemiselle tarvittaessa. Väite ei pidä paikkaansa, sillä yksikään kansainvälinen sopimus <a href="https://stage.sudev.fi/yksikaan-kansainvalinen-sopimus-ei-velvoita-suomea-avaamaan-rajoja-laittomille-maahantulijoille-hallitus-valikoi-sopimuksista-vain-ne-kohdat-jotka-sopivat-sen-omaan-agendaan/">ei velvoita</a> Suomea avaamaan rajojaan laittomille maahantulijoille.
Hallituksen, erityisesti vihreiden, tapana on valikoida kansainvälisistä sopimuksista vain ne kohdat ja artiklat, jotka sopivat viheragendaan. Myös Purra huomautti Holopaiselle, että kansainvälisiä sopimuksia ei suinkaan tarvitse nakata roskiin, vaikka väliaikaisesti turvapaikkahakemusten vastaanottaminen keskeytettäisiin.
&#8211; Useat EU-maat, kuten Puola, Kreikka ja Liettua, ovat onnistuneet sulkemaan rajansa laittomien maahantunkeutujien edessä eikä siitä ole seurannut moitteita komissiolta tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta.
Rajojen suojaaminen on kaikkien etu
Vihreiden Holopaiselle huomautettiin toistamiseen, että hänen viittaamansa hallituksen lakiuudistus ei siis mahdollista turvapaikkahakemusten vastaanottamisen keskeyttämistä. Holopainen ei itse kykene sanomaan ääneen.
&#8211; Turvapaikkahakemuksen jättäminen ei ole se tekijä, joka Suomea vaarantaa, hybridivaikuttamisessa pyritään moniin eri asioihin, kaikkiin skenaarioihin pitää varautua, Holopainen puheli omiaan.
Holopainen toisti myös virheellisen väitteen, komission kanssa käytyihin keskusteluihin vedoten, että turvapaikkaoikeuden rajoittaminen ei olisi EU-lainsäädännön mukaan mahdollista edes poikkeusoloissa.
&#8211; Puola kykeni suojaamaan omaa aluettaan. Puola päätti olla ottamatta vastaan turvapaikkahakemuksia. Olennaista tässä on se, että komissio ei siis jälkikäteen ojentanut Puolaa. Ei tietenkään, koska on koko EU:n etu, että unionin ulkorajat voidaan suojata tällaiselta hybridioperaatiolta, Purra sanoi.

Vihreiltä taas käsittämätöntä selittelyä, miksi Suomi ei muka voi sulkea rajojaan, jos Venäjä iskee siirtolaisaseella – Purra: ”Nykylainsäädännöllä voidaan korkeintaan hidastaa”

EU:n jäsenmaiden edustajat kokoontuivat pohtimaan ulkorajojen valvontaa. Konferenssin lopuksi 16 jäsenmaata allekirjoitti julistuksen, jossa vaadittiin laittomien rajanylitysten estämiseen tiukempia toimia, kuten raja-aitoja. Suomi ei allekirjoittanut julistusta. Sisäministerin valtiosihteeri arvioi, että Suomen itärajan aitaaminen maksaisi noin 1,3 miljardia euroa eli suunnilleen saman kuin kehitysapu vuodessa ja kysyy: &#8221;Mihin sinä käyttäisit sellaisen summan yhteistä rahaa?&#8221; 
Liettua, Kreikka, Puola ja Itävalta olivat kutsuneet koolle EU:n jäsenmaiden sekä laajemmin Schengen-järjestelmään osallistuvien maiden edustajat Vilnaan, kirjoittaa sisäministerin valtiosihteeri Akseli Koskela <a href="https://intermin.fi/ajankohtaista/blogi/-/blogs/ulkorajojen-managerointia-liettuan-ja-valko-venajan-valilla">blogikirjoituksessaan</a> sisäministeriön sivuilla. Mukana olivat myös komissaari Ylva Johansson, Frontex, Europol sekä EU:n perusoikeusvirasto.
<div class="" data-block="true" data-editor="2d51r" data-offset-key="cjqal-0-0">
Muut rajavaltiot haluavat raja-aitoja &#8211; Suomi ei
Koskela kertoo, miten konferenssin osallistujat ajettiin aamuvarhaisella kenttäretkelle keskelle liettualaista peltoa. Järjestäjät halusivat näyttää heille kolmimetrisen raja-aidan Liettuan ja Valko-Venäjän välillä.
&#8211; [Raja-aita] pilkkoi maisemaa ja teki selväksi, että Liettua haluaa kertoa meille jotakin: Ulkorajojen fyysinen suojaaminen ja erityisesti sen resurssointi kuuluisi EU:n yhteiselle agendalle. Luvattomat rajanylitykset tulisi pysäyttää. Fortress Europe, valtiosihteeri Koskela kirjoittaa.
&#8221;Euroopan aitaaminen olisi merkittävä provokaatio&#8221;
Koskela kuitenkin itse selvästi paheksuu ajatusta &#8221;linnake Euroopasta&#8221;. Siksi Suomi ei suostunut allekirjoittamaan yhteistä julistusta, jossa vaadittiin tiukempia toimia ulkorajapolitiikkaan ja hybridivaikuttamisen estämiseen.
Valtiosihteeri Koskela luonnehtii näitä toimia &#8221;piikkilangaksi&#8221; ja &#8221;provokaatioiksi&#8221;. Yhteensä 16 jäsenmaata allekirjoitti julistuksen.
</div>
<div class="" data-block="true" data-editor="2d51r" data-offset-key="bsgc3-0-0">
<div data-offset-key="bsgc3-0-0">
Puhuessaan Suomen kokemuksista ulkorajavalvonnassa valtiosihteeri Koskela korosti, että Suomi haluaa &#8221;kokonaisvaltaista lähestymistä ja edistystä myös muuttoliikekysymyksissä&#8221;. Hänen mukaansa &#8221;Euroopan aitaaminen olisi paitsi merkittävä provokaatio, myös äärimmäisen kallis hanke ja vuotava seula&#8221;.
Koskela ei tarkenna, ketä raja-aidan rakentaminen provosoisi: Venäjää ja Valko-Venäjääkö? Vaiko ihmissalakuljettajia?
Mihin yhteisiä rahoja halutaan käyttää?
Koskela kirjoittaa, että kilometri aidattua ja teknisesti valvottua rajaa voi maksaa lähes miljoona euroa. Suomella on maaulkorajaa yli 1 300 kilometriä, joten raja-aidan kustannukset olisivat noin 1,3 miljardia euroa, mikä on sattumoisin saman verran kuin vuoden 2021 budjetin mukaiset <a href="https://um.fi/suomen-kehitysyhteistyon-maararahat">kehitysyhteistyömäärärahat</a> (1 257 miljoonaa euroa).
Suomen itärajan aitaaminen kokonaisuudessaan maksaisi siis sen mitä valtio laittaa joka vuosi kehitysapuun.
&#8211; Mihin sinä käyttäisit sellaisen summan yhteistä rahaa? sisäministeriön valtiosihteeri Koskela kysyy.
</div>
</div>

Sisäministerin valtiosihteerin mukaan Suomen itärajan aitaaminen maksaisi saman kuin kehitysapu vuodessa

Lähestyvät aluevaalit ovat saaneet aikaan säpinää kokoomuksessa, jonka eduskuntaryhmästä osa vaatii jo kiristyksiä maahanmuuttopolitiikkaan ja Suomen rajojen turvaamista. Linjaus on ristiriitainen kokoomuspomo Petteri Orpon aiempien, sinisilmäisten vastuupuheiden ja turvapaikkamenettelyn nopeuttamiseen kohdistuvien vaatimusten kanssa.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän 17 kansanedustajaa ovat yllättäen jättäneet kirjallisen kysymyksen, jossa muun muassa vaaditaan vastausta siihen, olisiko Suomella mahdollisuus sulkea tilapäisesti raja ja estää turvapaikkahakemusten jättäminen, vai varautuuko hallitus vastaanottomaan kaikki turvapaikkaa hakevat määrästä riippumatta.
Kysymyksen taustalla on eskaloituva tilanne Valko-Venäjän ja Puolan rajalla, missä Valko-Venäjä hybridisodankäynnin keinoin pyrkii työntämään tuhansia ihmisiä rajan yli Puolaan.
Suomen hallitus suhtautuu mahdolliseen hybridiuhkaan lähinnä <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/3cb0e4a9-267e-4069-a53c-38babbedd95f">välinpitämättömästi</a>, ja ulkoministeri Pekka Haavisto on jo todennut, että Suomi ei sulje rajaa ihmisvyöryn edessä.
Uhkaava tilanne näyttää kuitenkin herättäneen osan kokoomuksen eduskuntaryhmästä, joka on siis siirtymässä perussuomalaisten linjalle.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoikin ilahtuneensa kokoomuslaisen ajattelun kehittymisestä, joskin Purra suhtautuu <a href="https://stage.sudev.fi/siirtolaisia-ruutina-kayttava-hybriditoiminta-kiihtyy-suomen-lahialueilla-purra-hallitus-ei-ole-tekemassa-mitaan-estaakseen-laajamittaista-maahantuloa/">epäilevästi</a> siihen, jatkuuko järkiajattelu myös kokoomuksen ylimmällä tasolla.
Kokoomuksella sumea linja
Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman, joka on yksi kirjallisen kysymyksen tekijöistä, kertoo Facebookissa, että vaatimus sulkea raja olisi ”kokoomuksen linja, mutta onko se todella sitä?
Tarkastellaan puolueen puheenjohtajan Petteri Orpon aiempia lausuntoja.
Tähän saakka Orpo on usein esittänyt näkemyksenään, että Suomi ei voi laittaa rajojaan kiinni, mitä Orpo on perustellut ”kansainvälisillä sopimuksilla”. Sisäministerinä ollessaan Orpo jopa painotti haluavansa <a href="https://www.verkkouutiset.fi/suomi-ei-voi-laittaa-rajojaan-kiinni-39764/#1211512e">nopeuttaa turvapaikkaa</a> anovien käsittelyaikoja, sillä Orpon mukaan ”Suomi ei voi väistää vastuutaan”.
Orpon sinisilmäinen suhtautuminen humanitaariseen maahanmuuttoon sekä kieltäytyminen näkemästä massamaahanmuuttoa hybridisodankäynnin välineenä on jatkunut lähes näihin päiviin saakka.
Vielä elokuussa Orpo toisti <a href="https://demokraatti.fi/petteri-orpo-kommentoi-usulle-hallitusyhteistyota-perussuomalaisten-kanssa">vastuupuheitaan</a>, ja painotti, että humanitaarisen maahanmuuton lopettaminen ei tule kyseeseenkään. Orpon puheita lienee syytä uskoa, sillä kokoomuksen ja perussuomalaisten näkemyserot maahanmuuttopolitiikasta johtivat vuonna 2017 perussuomalaisten heittämiseen ulos hallituksesta.
Orpon ja kokoomuksen todellisesta linjasta on kuitenkin vaikea saada selvää, sillä kokoomuslehti Verkkouutisten tuoreessa jutussa Orpo vihjaakin vaihteeksi turvapaikkahakemusten vastaanottamisen keskeyttämisestä.
Verkkouutisten juttu ilmestyi sopivasti pari tuntia sen jälkeen, kun perussuomalaisten puheenjohtaja Purra oli ensin julkistanut konkreettisen <a href="https://stage.sudev.fi/purralta-toimenpidelista-siirtolaisvyoryn-ehkaisemiseksi-sisarajatarkastukset-kayttoon-taakanjako-seis-ja-kotouttamiseen-varatut-rahat-kaytettava-ulkorajavartiointiin/">toimenpideohjelman</a> uhkaavan siirtolaisvyöryn ehkäisemiseksi.
Orpo intoilee halpatyövoimasta
Orpon keskenään ristiriitaisten puheiden kääntyminen vaihteeksi perussuomalaiseen suuntaan selittynee lähestyvillä aluevaaleilla, eikä mitään takeita luonnollisestikaan ole sille, että Orpon uusin linjaus pysyisi ennallaan esimerkiksi seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.
Orpo ja kokoomus tunnetaan myös innokkaana halpatyövoiman maahantuonnin kannattajana – tilanteessa, jossa Suomessa on satoja tuhansia ihmisiä vailla työtä ja jossa kaikilla Suomen yrityksillä on jo nyt käytössään koko EU-alueen työvoimapooli.
Syyskuussa politiikan toimittajien yhdistyksen debatissa Orpo <a href="https://stage.sudev.fi/petteri-orpo-intoili-halpatyovoimasta-tuhansia-ja-tuhansia-tyoperaisesti-maahan-tulevia-purra-ihmetteli-kokoomuspomon-ylenkatsetta-suomalaisia-hoitajia-kohtaan/">intoilikin</a> haluavansa ”tuhansia ja tuhansia työperäisesti maahan tulevia”.
Myös kokoomusedustaja, ex-ministeri Kai Mykkänen tunnetaan maahanmuuttomesoamisesta. Mykkänen on muun muassa toppuutellut maahanmuuton rajoittamista <a href="https://www.lansivayla.fi/paikalliset/4263591">ihmettelemällä populistisesti</a> ”kuka hoitaa vanhukset ja sairaat, kun palveluammattilaisten suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle.”
Perussuomalaiset ei horju trendien perässä
Perussuomalaiset on ainoa eduskuntapuolue, jonka maahanmuuttopolitiikan linja ei heilu ja horju trendien mukaan. Viimeksi lokakuussa perussuomalaiset jättivät eduskunnassa välikysymyksen hallituksen maahanmuuttopolitiikasta, sen suunnitelluista lievennyksistä ja taloudesta.
Purra huomauttaa, etteivät Puolan ja Latvian rajat ole kaukana Suomesta. Hänen arvionsa mukaan saattaa olla vain ajan kysymys, kun siirtolaisvyöry lähestyy Suomen rajoja.
&#8211; Perussuomalaiset ovat vuosia vaatineet lainsäädännön kiristyksiä, jotka mahdollistavat laajamittaisen maahantulon estämisen, säilöönoton, palauttamisen ja vetovoimatekijöiden minimoinnin. Edelleenkään sellaisia ei edes suunnitella, Purra kritisoi.
&nbsp;

Vaalipaniikki iski kokoomukseen – Riikka Purran jämäkkä linjaus pakotti Petteri Orpon selittelemään

Siirtolaisia ruutina käyttävä hybriditoiminta kiihtyy Puolan ja Latvian rajoilla. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomauttaa, etteivät nuo rajat ole kaukana Suomesta. Hänen arvionsa mukaan saattaa olla vain ajankysymys, kun siirtolaisvyöry lähestyy Suomen rajoja.

&#8211; Perussuomalaiset ovat vuosia vaatineet lainsäädännön kiristyksiä, jotka mahdollistavat laajamittaisen maahantulon estämisen, säilöönoton, palauttamisen ja vetovoimatekijöiden minimoinnin. Edelleenkään sellaisia ei edes suunnitella, Purra kritisoi.
EU-tason toimenpiteet
Puheenjohtaja Purra esittää. että EU:n tasolla on autettava Puolaa ja muita kohteena olevia jäsenmaita estämään hybridiaseen käyttö eli siirtolaisvyöry. Lisäksi on padottava mahdollinen sekundäärinen Puolasta ja muista kohteena olevista jäsenmaista eteenpäin suuntautuva liike.
&#8211; EU:n on asetettava sisärajatarkastukset koko unionin alueelle ja hylättävä systemaattisesti ja pikakäsittelyssä turvapaikkahakemukset ihmisiltä, jotka saapuvat toisesta jäsenmaasta.
&#8211; On luovuttava kaikista tilapäisten tai pysyvien taakanjakojärjestelmien luomisesta ja määritettävä Valko-Venäjä ja Venäjä turvallisiksi maiksi. Rajat on tukittava laittomalta siirtolaisuudelta siirtämällä sisäisiin siirtoihin ja kotouttamiseen varatut rahat ulkorajavalvontaan ja -vartiointiin, Purra luettelee.
Kansallisen tason toimenpiteet
Vaikka hybridivaikuttaminen ulottuisi suomeen, Purra arvioi, että hallitus todennäköisesti lähettäisi rajaviranomaisille muistutuksen ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia noudattavasta tehokkaasta ja solidaarisesta maahantulon mahdollistavasta toimintamallista.
&#8211; Vastaanottokeskukset pantaisiin pystyyn ennätysajassa, ja jo kauan suunnitellut muukalaisvihamielisyyden ehkäisyä toteuttavat hankkeet laajennettaisiin kaikkialle. Samalla maahanmuuttoteollisuuden influensserit ja eturyhmät hierovat jännityksestä käsiään.
Perussuomalaiset vaatii, että rajavalvontaa on tehostettava kaikilla rajoilla ja että turvapaikanhakijat on pysäytettävä rajalla ja hylättävä heidän hakemuksensa ilmeisen perusteettomina.
&#8211; Viranomaisten on välittömästi otettava säilöön ne, joita ei syystä tai toisesta voida käännyttää tai palauttaa muualle. Eduskunnan on ryhdyttävä välittömästi maahanmuutto- ja kansalaisuuslainsäädännön tiukentamiseen sekä vetovoimatekijöiden heikentämiseen perussuomalaisten linjausten mukaisesti, Purra vaatii.

Purralta toimenpidelista siirtolaisvyöryn ehkäisemiseksi: Rajat tukittava laittomilta tulijoilta ja kotouttamiseen varatut rahat käytettävä ulkorajavartiointiin

Eduskunnan suuri valiokunta käsitteli tänään hallituksen selontekoa EU-politiikan tulevista suuntaviivoista. Perussuomalaiset jättivät asiasta vastalauseen valiokunnan mietintöön. Perussuomalaisten mielestä on tullut aika päästää irti yhä tiivistyvän unionin periaatteesta ja siirryttävä takaisin kohti itsenäisten kansallisvaltioiden Eurooppaa.

– Suomessa olisi käynnistettävä viimeistään nyt kriittinen keskustelu EU:n tulevaisuudesta ja siitä, millainen EU ja euroalue palvelisi parhaiten Suomea ja suomalaisia, toteavat kansanedustajat Jani Mäkelä, Ritva ”Kike” Elomaa, Jussi Halla-aho, Olli Immonen sekä Lulu Ranne.
Liitovaltiorakenteita tulee purkaa
Perussuomalaisten mukaan EU:sta on tullut yhteisö, joka ei noudata omia sääntöjään ja joka kiertää omia perussopimuksiaan aina uuden kriisin iskiessä. Kun integraatiossa ajaudutaan vakaviin ongelmiin, ratkaisuksi on tarjottu aina vain lisää integraatiota.
– Ongelmia ei voi ratkaista lisäämällä yhdentymistä entisestään. Tulevaisuudessa EU tulisi palauttaa yhteismarkkinoita ylläpitäväksi ja kehittäväksi kauppaliitoksi.
– Yhä tiivistyvän unionin periaatteesta on päästettävä irti ja otettava isoja askelia taaksepäin. Liittovaltion kaltaisia rakenteita tulee purkaa ja siirtyä kohti itsenäisten kansallisvaltioiden Eurooppaa, perussuomalaiset vaativat.
Määräenemmistöpäätökset vähentävät Suomen päätösvaltaa
Hallituksen EU-selonteon kirjaus verotusta koskevan määräenemmistöpäätöksenteon käyttöönotosta poikkeaa Suomen aikaisemmasta kannasta. Perussuomalaiset huomauttavatkin, että kerran pois annettua vaikutusvaltaa ei saada enää takaisin.
– EU on viimeisen kymmenen vuoden aikana onnistunut toimeenpanemaan paljon direktiivejä, joilla ehkäistään harmaata taloutta ja veronkiertoa, eikä se ole vaatinut määräenemmistöpäätöksenteon käyttöönottoa, perussuomalaiset huomauttavat.
EU-tasoisessa sääntelyssä tulisi perussuomalaisten mukaan keskittyä ensisijaisesti terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisyyn sekä ulkorajavalvonnan tehostamiseen. Nämä ovat kokonaisuuksia, joissa joukkovoimalla on ratkaiseva merkitys.
Hallitsematon maahanmuutto pysäytettävä
Tähän mennessä jäsenmaiden, parlamentin ja komission kesken ei ole löytynyt yhteisymmärrystä sellaisesta turvapaikkapolitiikasta, joka vastaisi ajan haasteita. Erityisesti jäsenvaltioita velvoittava, taakanjakoon perustuva yhteisvastuumekanismi ja sisäisten siirtojen lisääminen houkuttelee entisestään lisää tulijoita Eurooppaan.
– Afrikan väkiluvun moninkertaistuminen ja Lähi-idän jatkuvat konfliktit sekä ilmastonmuutos tulevat kasvattamaan maahanmuuttopainetta. Monet jäsenmaat ovat ottaneet entistä tiukemman linjan maahanmuuttopolitiikkaan, ja niin myös Suomen tulisi tehdä.
Perussuomalaisten mukaan EU:n tulisi käyttää kauppa- ja viisumipolitiikkaa laajemmin hyödyksi palautussopimusten aikaansaamiseksi. Lisäksi sen tulisi pikimmiten vaatia kehitysapurahojen sitomista palautuspolitiikkaan.
Ilmastotoimien ja kilpailukyvyn välille tulee löytää tasapaino
Yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevat linjaukset rajoittuvat selonteossa vain pariin lauseeseen. Maataloustuotannon tukemiseen ja maaseudun kehittämiseen tarkoitetun EU-rahoituksen osuus on EU:n rahoituskehyksissä alentunut asteittain viimeisten kymmenen vuoden aikana.
– Suomessa metsien merkitys tulonlähteenä on suurempi kuin muualla EU:ssa, sillä meillä metsätilojen keskikoko on yli kaksinkertainen unionin keskiarvoon verrattuna. Suomen tulee viimeiseen asti pitää kiinni siitä, että metsäpolitiikka on kansallisen päätäntävallan piirissä.
– Pahimmillaan liian kunnianhimoiset ilmastotavoitteet murentavat kotimaista ruoantuotantoa ja heikentävät kansallista kriisinkestävyyttä. Ilmastotavoitteilla myös heikennetään kilpailukykyä ja tuhotaan suomalaisten yritysten toimintaedellytykset, perussuomalaiset uskovat.
&nbsp;

PS: Nykyinen EU-politiikka johtaa liittovaltioon – unionia kehitettävä itsenäisten valtioiden kauppaliittona

Puolan ja Valko-Venäjän rajalla on esitetty jo kolmen viikon ajan erikoista näytelmää, kun kolmisenkymmentä laitonta maahantuloa yrittänyttä afganistanilaista istuu raja-alueella puolalaisten ja valkovenäläisten rajavartijoiden muodostamien ihmismuurien välissä. Tilanne ei ole saanut puolalaisten mieliä heltymään siirtolaisten hädälle, vaan lähes puolet puolalaisista kannattaa aidan rakentamista rajan suojaksi.
Puola aikoo rakentaa raja-aidan Valko-Venäjän vastaiselle rajalleen. Mailla on noin 400 kilometriä yhteistä maarajaa, josta 150 kilometriä on jo katettu piikkilangalla, kertoo <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-58303921">BBC</a>. Rajalla on 900 sotilasta rajavartijoiden apuna rakentamassa esteitä.
Hallituksen ilmoituksen mukaan lähes kaksi tuhatta siirtolaista on yrittänyt päästä Valko-Venäjältä Puolaan elokuun aikana. Näistä 1175 on pikakäännytetty ja 760 otettu vastaanottokeskuksiin.
Pattitilanne rajalla
Usnarz Górnyn pikkukylän lähellä Puolan koillisrajalla 32 afganistanilaista on ollut jumissa puolalaisten ja valkovenäläisten rajavartijoiden välissä jo kolmen viikon ajan. Puolalaiset rajavartijat eivät päästä heitä Puolaan ja valkovenäläiset rajavartijat yrittävät estää heitä palaamassa Valko-Venäjälle. Sään kylmeneminen ja sateet ovat pahentaneet rajalle leiriytyneiden siirtolaisten tilannetta, kertoo <a href="https://wiadomosci.gazeta.pl/wiadomosci/7,114883,27504647,usnarz-gorny-imigranci-w-sytuacji-zagrazajacej-zyciu-straz.html">puolalaislehti</a>.
Tilanteen jatkuttua kaksi viikkoa, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin <a href="https://www.lrt.lt/en/news-in-english/19/1476146/eu-court-calls-on-poland-latvia-to-aid-migrants-stuck-on-belarus-border">päätti</a>, että Puolan ja Latvian &#8211; jossa on vastaavanlainen tilanne &#8211; on autettava ulkorajalleen jääneitä ihmisiä. EIT:n mukaan jumissa oleville ihmisille on toimitettava ruokaa, vettä, vaatteita, terveydenhoitoa ja telttoja. Näin on myös tehty.
EIT ei kuitenkaan määrännyt, että maiden pitäisi päästää rajalla olevat siirtolaiset rajan yli turvapaikanhakijoina, joten pattitilanne jatkuu. Puolan rajavartiosto julkaisi äskettäin Twitterissä videon, jossa rajalla telttailevat afganistanilaiset saavat lämmintä ruokaa valkovenäläisiltä rajavartijoilta.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Grupa cudzoziemców koczująca po białoruskiej stronie granicy 🇧🇾ostatni posiłek dziś, dostała o godz. 19.20. Posiłki i napoje dostarczane są regularnie cudzoziemcom przez stronę białoruską.<a href="https://twitter.com/hashtag/zgranicy?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#zgranicy</a> <a href="https://t.co/vs4PldyBJC">pic.twitter.com/vs4PldyBJC</a>
&mdash; Straż Graniczna (@Straz_Graniczna) <a href="https://twitter.com/Straz_Graniczna/status/1431336890041573378?ref_src=twsrc%5Etfw">August 27, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Puolalaiset vastustavat pakolaisten ottamista
Äskettäin toteutetussa mielipidekyselyssä 55 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Puolan ei pidä ottaa vastaan siirtolaisia ja pakolaisia, kertoo nettilehti <a href="https://notesfrompoland.com/2021/08/26/most-poles-opposed-to-accepting-refugees-and-half-want-border-wall-poll/">Notes from Poland</a>. Raja-aidan rakentamista Valko-Venäjän vastaiselle rajalle kannatti 47 prosenttia vastanneista.
Ennen tämän kertaisen pakolaiskriisin alkamista puolalaisten suhtautuminen pakolaisten vastaanottamiseen oli huomattavasti myönteisempää. Tämä siitäkin huolimatta, että Puolaan on viime vuosina suuntautunut ennen näkemättömän suuri siirtolaisaalto pääasiassa Ukrainasta. Pelkästään vuonna 2019 Puola <a href="https://notesfrompoland.com/2020/11/30/poland-issues-eus-most-residence-permits-to-immigrants-for-third-year-running/">myönsi</a> oleskeluluvan 600 000 ukrainalaiselle.
Raja-aita saa kannatusta myös Liettuassa
Joka kolmas liettualainen kannattaa raja-aidan rakentamista laittomien rajanylitysten lopettamiseksi, kertoo <a href="https://www.lrt.lt/en/news-in-english/19/1480271/poll-shows-a-third-of-lithuanians-support-border-fence-to-stop-irregular-migration">Liettuan yleisradio</a>. Liettuan hallitus onkin jo käynnistänyt raja-aidan rakennustyöt, joihin on varattu 152 miljoonaa euroa.
Muita liettualaisten kannattamia toimenpiteitä olivat Irakin painostaminen lopettamaan lennot Minskiin, vapaaehtoisen kotiinpaluun korvaukset siirtolaisille ja siirtolaisten lähettäminen edelleen muihin EU-maihin. Vain kolme prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Liettuan on otettava pakolaiset vastaan ja laadittava suunnitelma heidän kotouttamisekseen.
Turvapaikkapolitiikka yhä levällään
Euroopan komissio suhtautuu nyt paljon ymmärtäväisemmin rajavalvonnan lisäämiseen kuin vielä muutama vuosi sitten. Kuten Suomen Uutiset äskettäin <a href="https://stage.sudev.fi/komissio-kehuu-nyt-rajamuureja-rakentavia-reunavaltioitaan-unkari-sai-aikanaan-samasta-toiminnasta-roimat-torut/">kertoi</a>, EU suorastaan kehuu raja-aitoja rakentavia reunavaltioitaan, siinä missä Unkari sai edellisen turvapaikanhakijakriisin aikana samasta toiminnasta pelkkiä moitteita.
Jopa Yle <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12069896">myöntää</a>, että EU:n turvapaikkapolitiikka on yhä aivan levällään, vaikka kuusi vuotta on kulunut ja lukuisia neuvotteluja on käyty. Ulkorajavalvonnan vahvistaminen raja-aitoja rakentamalla on ainoa käytännön toimenpide, jolla laittomia maahantuloja on pyritty suitsimaan.
EU:n yhteisestä turvapaikkapolitiikasta käydään neuvotteluja koko ajan. Ylen mukaan Suomi suhtautuu nihkeästi Euroopan komission ehdotukseen nopeutetusta käsittelystä. Nopeutetussa käsittelyssä turvapaikanhakija olisi sijoitettuna vastaanottokeskukseen lähelle ulkorajaa, eikä hän saisi liikkua vapaasti.
Huhtasaari: Rajakäännytykset käyttöön pikaisesti
Nopeutettua käsittelyä sovellettaisiin tietyistä lähtömaista tuleviin turvapaikanhakijoihin, ja se kestäisi korkeintaan 12 viikkoa. Suomen sisäministeriön neuvotteleva virkamies Katri Niskanen on Ylen mukaan huolestunut siitä, että &#8221;hakija leimataan palautettavaksi jo etukäteen&#8221;.
Euroopan parlamentin jäsen Laura Huhtasaari on aivan toista mieltä. Huhtasaari jätti viime viikolla Euroopan neuvoston vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän <a href="https://stage.sudev.fi/huhtasaari-laittomaan-maahanmuuttoon-vastattava-rajakaannytyksilla-ja-rajaesteilla/">esittää</a> rajakäännytysten käyttöönottoa kaikilla Euroopan unionin ulkorajoilla ja fyysisten rajaesteiden vahvistamista laittoman maahanmuuton torjumiseksi.

Afgaanit istuvat rajalla – puolalaiset vastustavat pakolaisten ottamista ja kannattavat raja-aidan rakentamista

Euroopan parlamentin jäsen Laura Huhtasaari jätti Euroopan neuvoston vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän esittää rajakäännytysten käyttöönottoa kaikilla Euroopan unionin ulkorajoilla ja fyysisten rajaesteiden vahvistamista laittoman maahanmuuton torjumiseksi.

Taleban-liikkeen palattua Afganistanissa valtaan on muun muassa Saksan sisäministeriö ennustanut, että 300 000-5 000 000 ihmistä tulee pakenemaan maasta. Jo tällä hetkellä Afganistanin rajanaapurit Iran ja Pakistan majoittavat suurta määrää afganistanilaisia, Iran 780 000:ta ja Pakistan 1,45 miljoonaa afgaanipakolaista.
Vuosien 2015-2016 virheet eivät saa toistua
Laura Huhtasaari pitää epävarmana, onko näillä mailla kapasiteettia enempään. EU-mailla ei kuitenkaan ole inhimillisiä eikä taloudellisia resursseja ottaa vastaan massiivista määrää EU:hun pyrkiviä afganistanilaisia.
&#8211; Vuosina 2015-2016 EU:n ulkorajavalvonta petti täysin, ja yli miljoona ihmistä ylitti laittomasti EU:n ulkorajat hakemaan turvapaikkaa. Vuosien 2015-2016 pakolaiskriisi johti EU-maiden sisäisen turvallisuuden merkittävään heikentymiseen, mikä näkyi useina terrori-iskuina vuosina 2015-2017. Lisäksi kotoutumiseen liittyvien ongelmien kärjistyminen ja julkisten menojen kasvu olivat suoraa seurausta pakolaiskriisistä. EU:lla ei ole varaa toistaa vuosien 2015-2016 virheitä, Huhtasaari sanoo.
Kreikan, Puolan ja Liettuan ratkaisut EU-tason politiikaksi
EU-jäsenmaista Kreikka on jo päättänyt vahvistaa itäisellä maarajallaan olevaa muuria, jotta Kreikasta ei tule afganistanilaisten muuttoväylää Keski-Eurooppaan. Valko-Venäjän Puolaa ja Liettuaa vastaan aikaisemmin tänä vuonna käynnistämä hybridioperaatio laittomilla siirtolaisilla on johtanut siihen, että Liettua ja Puola aitaavat Valko-Venäjän vastaisen rajansa.
&#8211; Liettuassa on myös tullut voimaan uusi laki, joka sallii laittomien siirtolaisten palauttamisen suoraan rajalla Valko-Venäjälle. Kreikan, Puolan ja Liettuan politiikkaratkaisut laittoman maahanmuuton torjunnassa tulisi saattaa unionitason politiikaksi.
&nbsp;

ulkorajavalvonta

Antikainen vaatii droonikeskusta Pohjois-Karjalaan – itärajan esteaita ei riitä, maakunta tarvitsee pysyvää sotilaallista läsnäoloa

Eurovaaliehdokas Mauri Peltokangas: ”Suomalaiset osaavat itse päättää, miten hoidamme metsiämme, maataloutta ja teollisuutta”

Vihreiltä taas käsittämätöntä selittelyä, miksi Suomi ei muka voi sulkea rajojaan, jos Venäjä iskee siirtolaisaseella – Purra: ”Nykylainsäädännöllä voidaan korkeintaan hidastaa”

Sisäministerin valtiosihteerin mukaan Suomen itärajan aitaaminen maksaisi saman kuin kehitysapu vuodessa

Vaalipaniikki iski kokoomukseen – Riikka Purran jämäkkä linjaus pakotti Petteri Orpon selittelemään

Purralta toimenpidelista siirtolaisvyöryn ehkäisemiseksi: Rajat tukittava laittomilta tulijoilta ja kotouttamiseen varatut rahat käytettävä ulkorajavartiointiin

PS: Nykyinen EU-politiikka johtaa liittovaltioon – unionia kehitettävä itsenäisten valtioiden kauppaliittona

Afgaanit istuvat rajalla – puolalaiset vastustavat pakolaisten ottamista ja kannattavat raja-aidan rakentamista

Huhtasaari: Laittomaan maahanmuuttoon vastattava rajakäännytyksillä ja rajaesteillä

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025