Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Unicef

Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys, jolla naisten ja tyttöjen sukupuolielinten silpominen ja sen valmistelu säädetään nykyistä selkeämmin rangaistavaksi rikoslaissa. Uusi rangaistussäännös soveltuisi kattavasti eriasteisiin silpomistekoihin ja selkiyttäisi tällaisten tekojen rangaistavuutta.

&#8211; Silvonnasta on ainoastaan terveydellistä haittaa naisille. On käsittämätöntä, kuinka kulttuuriin vedoten tällaista väkivaltaa harjoitetaan naisia kohtaan myös Suomessa, sanoo oikeusministeri Leena Meri.
Tiettyjen maahanmuuttajaryhmien ongelma
Esityksessä myös säädetään erityisestä syyteoikeuden vanhentumisajasta alaikäiseen kohdistuneessa silvontarikoksessa. Näin ollen nuorena silvonnan uhriksi joutuneella olisi riittävästi aikaa täysi-ikäistyttyään saattaa asia tutkittavaksi ja rikoksentekijät vastuuseen.
&#8211; Silvonta on erityisesti tiettyjen maahanmuuttajaryhmien ongelma. Tällaiset barbaariset tavat eivät kuulu Suomeen, oikeusministeri Meri toteaa.
Hallitus on tyttöjen puolella
UNICEF:in tilastojen mukaan silvontaa esiintyy jopa yli 90-prosenttisesti Somaliassa, Guineassa ja Djiboutissa. Tapa on yleinen monissa afrikkalaisissa ja islamilaisissa maissa. Euroopan maissa silvontaa esiintyy näistä maista tulevissa maahanmuuttajayhteisöissä.
&#8211; Tämä hallitus on tyttöjen puolella. Selkeytämme rikoslainsäädäntöä niin naisiin kohdistuvan silvonnan kuin pakkoavioliittojen osalta, jotta tässä maassa jokainen tyttö ja nainen saisi täysivaltaisen oikeuden päättää itsestään ja elämästään.
&nbsp;

Oikeusministeri Leena Meri naisiin kohdistuvasta silvonnasta: Barbaariset tavat eivät kuulu Suomeen

Kansainvälistä itsemurhien ehkäisypäivää vietetään 10. syyskuuta. Muutaman vuoden takaisen UNICEFin raportin mukaan Suomi sijoittuu heikoimman kolmanneksen joukkoon, kun tarkastellaan 15-19-vuotiaiden nuorten itsemurhien määriä rikkaissa maissa. Kansanedustaja Ari Koponen on erittäin huolissaan nuorten hyvinvoinnista.

Tänä vuonna nuorten itsetuhoisuuteen liittyvät keskustelut Mieli ry:n kriisipuhelimessa ovat lisääntyneet entisestään, ja lähes 300 yhteyttä ottanutta nuorta on ollut päivystäjän mukaan akuutissa itsemurhavaarassa.
&#8211; Nuorten pahoinvointi ja ahdistus on todellinen ongelma, joka on vain kasvanut koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Päättäjien tulisi paremmin ymmärtää, miten paljon inhimillistä tuskaa sekä valtavia kansantaloudellisia menetyksiä nämä ongelmat aiheuttavat. Yksi syrjäytynyt lapsi maksaa yhteiskunnalle eri arvioiden mukaan noin 700 000 euroa &#8211; jopa miljoonan. Meillä ei ole varaa tähän, painottaa kansanedustaja Ari Koponen.
Kiusaaminen tuhoaa nuoren elämän
Koponen on nähnyt Brother Christmas -hyväntekijänä toimiessaan läheltä liian monen nuoren koko elämän valuvan hukkaan koulukiusaamisen seurauksena, joten kiusaamisen vastaisesta työstä on tullut Koposelle sydämen asia. Hän on esimerkiksi tehnyt kiusaamisen vastaisen kansalaisaloitteen, jonka allekirjoitti yli 50 000 suomalaista, sekä lakialoitteita eduskunnassa toimiessaan.
&#8211; Apu pitää viedä sinne, missä tarve ilmenee, ei neuvottelupöytiin tai byrokraattisiin rakenteisiin. Helpoin tapa ehkäistä itsemurhia on keskustella omista tunteistaan avoimesti. Kenenkään ei tarvitse pärjätä yksin, ja avun tulee olla helposti kaikkien saatavilla. Nyt jos koskaan kriisipuhelimien, chattien ja muiden auttavien palveluiden resurssit on turvattava, Koponen vaatii.
Ennaltaehkäisyyn panostettava enemmän
Koulujen tulisi suhtautua kiusaamisen ehkäisyyn ja vähentämiseen entistä kunnianhimoisemmin ja vahvistaa lasten mielenterveystaitojen oppimista ja harjoittelua. Koponen korostaa, että ennaltaehkäisevä toiminta on aina halvempaa kuin jo havaittujen ongelmien korjaaminen laastareilla.
Itsemurhien ehkäisypäivä on Suomen Mielenterveys ry:n kampanja, joka taistelee itsemurhia vastaan lisäten tietoa itsemurhista ja vähentäen itsemurhiin liittyvää stigmaa.
&nbsp;

Huomenna vietetään itsemurhien ehkäisypäivää – ”Yksi syrjäytynyt lapsi maksaa yhteiskunnalle jopa miljoona euroa”

Unicef-kävely on alakouluissa järjestettäväksi tarkoitettu liikuntatempaus, jonka puitteissa haalitaan rahaa Unicefin omiin hankkeisiin. Kävelyllä rahaa kerrytetään epäsuorasti, kävelylle osallistuvien koululaisten avulla, joita kehotetaan hankkimaan sposoreita. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen ja europarlamentaarikko Laura Huhtasaari esittävät Unicefille kritiikkiä.

Unicef esittää, että yhdessä liikkumalla on mahdollisuus edistää hyvää koulunkäyntiä lapsille Myanmarissa, yhdessä Aasian köyhimmistä maista. Unicefin mukaan kävelyn voi järjestää koulun vapaasti valitsemana ajankohtana ja se on helppo toteuttaa opetusryhmittäin.
Unicef-kävely kuitenkin edellyttää kävelylle osallistuvien lapsien hankkivan rahakkaita ”sponsoreita,” jotka yleensä ovat koululaisten vanhempia. Sponsori olisi löydettävä jo ennen kävelyä.
Sponsorin varoja kanavoidaan Unicefille, joka kertoo käyttävänsä rahat koulunkäyntiin Myanmarissa.
Ohjeet verkosta
Unicef-kävelyn <a href="https://www.unicef.fi/unicef-kavely/">verkkosivulla</a> kerrotaan valmistautumisohjeet:
&#8221;Ennen tapahtumaa oppilaat hankkivat lähipiiristään sponsoreita, jotka lupaavat lahjoittaa valitsemansa summan jokaisesta oppilaan kävelemästä kierroksesta. Sponsorina voi toimia kuka vain vanhemmista isovanhempiin ja naapureista paikallisyrittäjiin. Koulussa tutustutaan tapahtumapaketin sisältöjen avulla UNICEFin työhön ja lasten elämään ja kouluarkeen Kaakkois-Aasiassa sijaitsevassa Myanmarissa. Jokainen koulu saa räätälöidyt sähköiset materiaalit heti ilmoittautumisen yhteydessä.&#8221;
Unicef osallistuu tempaukseen lähettämällä lapsille UNICEF-kävelypassit jokaisesta suorituksesta.
Tapahtumapaketissa on kaikki tarvittava kävelypäivän toteuttamiseen. Tarrojen, passien ja sponsorikuorten lisäksi koulut saavat aamunavauksen ja lyhytdokumenttielokuvan UNICEFin työstä. Materiaalien parissa koko koulu voi virittäytyä tapahtumaan.
Suorituksista kerätään tarroja
Tapahtumapäivänä kävelyn varrella kerätään tarroja. Oppilaat saavat tarran Unicef-kävelypassiin jokaisesta suorituksesta. Tarrojen, passien ja sponsorikuorten lisäksi koulut saavat aamunavauksen ja lyhytdokumenttielokuvan Unicefin työstä. Materiaalien parissa koko koulu voi virittäytyä tapahtumaan.
Lapsen hankkimien sponsorien odotetaan lahjoittavan rahaa kävelytapahtuman jälkeen, jolloin sponsorien olisi maksettava tarroja vastaava summa Unicefille.
Oppilaat näyttävät sponsoreille passiin keräämänsä tarrat. Sponsori kertoo lupaamansa lahjoitussumman tarrojen määrällä ja tekee lahjoituksen tuloksen mukaan. Lukuvuonna 2020–2021 Unicef-kävelyillä tuetaan laadukasta koulunkäyntiä Kaakkois-Aasiassa sijaitsevassa Myanmarissa.
Unicef-kävelyjä on järjestetty jo parikymmentä vuotta, ja mielipiteet vaihtelevat. Vaikka osallistumisen sanotaan olevan vapaaehtoista, koulun yhteydessä järjestettävään tapahtumaan liittyvä rahan kerääminen on omiaan aiheuttamaan sosiaalisia paineita, varsinkin näinä aikoina, sillä monessa lapsiperheessä rahat ovat tiukassa.
”Vaikka kuinka monta sponsoria”
Unicef-kävelyn verkkosivulla on video, jossa ohjeistetaan, miten sponsori löytyy kätevästi. Videolla Unicefin kouluvierailijaksi itsensä esittelevä, Emma-niminen nainen kertoo näin:
&#8211; Ennen Unicef-kävelyä hankitaan sponsori, joka voi olla ihan kuka vaan tuttu ja turvallinen aikuinen: huoltaja, naapuri tai vaikka isoäiti. Sponsoreita voi olla vaikka kuinka monta. Sponsori kirjoittaa kuoreen nimensä ja summan, jonka lupaa maksaa jokaisesta kierroksesta, jonka sä kävelet Unicef-kävelyssä. Mitä enemmän kävelee, sitä enemmän rahaa kertyy Myanmariin lasten koulutukseen.
Emma jatkaa:
&#8211; Kävelypäivän jälkeen sä näytät sponsorille passiin keräämäsi tarrat ja sponsori kertoo lupaamansa summan tarrojen lukumäärällä ja sponsori lahjoittaa rahat saamiensa ohjeiden mukaan verkkopankissa.
Unicefilla omat poliittiset ja ideologiset tavoitteet
Perussuomalaisten kansanedustajan Olli Immosen mukaan rahankeräykset kouluissa olisi lopetettava kokonaan. Immonen katsoo, että perusopetuksen tulisi muutenkin olla poliittisesti ja ideologisesti sitoutumatonta ja neutraalia.
&#8211; Täytyy ymmärtää, että Unicefillä, kuten muillakin hyväntekeväisyysjärjestöillä, on omat poliittiset ja ideologiset tavoitteensa, jotka ohjaavat niiden toimintaa. Ei ole oikein, että opettajat tällä tavoin kehottavat oppilaita hankkimaan sponsoreita lähipiiristään. Koulun tehtäviin eivät järjestöjen rahankeräykset kuulu. Rahankeräykset asettavat oppilaat myös eriarvoiseen asemaan, Immonen sanoo.
Hän korostaa, että hyväntekeväisyysjärjestöjä ei saa päästää keräämään rahaa alaikäisiltä lapsilta, joiden ymmärrys rahasta on vielä vaillinainen, ja joiden päätöksiin rahan käyttämisestä opettajalla on olennainen vaikutus.
&#8211; Sen, osallistuuko oppilas tai hänen perheensä hyväntekeväisyyskeräyksiin, tulee olla perheen ja oppilaan yksityisasia. Siihen ei saa koulun henkilökunta vaikuttaa asettamalla oppilaalle paineita.
Myös perussuomalaisten europarlamentaarikko Laura Huhtasaari suhtautuu kriittisesti Unicef-kävelyyn.
&#8211; Lähtökohtaisesti koulun pitäisi pyrkiä sellaiseen toimintaan, jossa vanhemmilta ei edellytetä taloudellisia panostuksia. Tuo helposti johtaa oppilaiden keskinäiseen ryhmäpaineeseen ja siten ikävään tilanteeseen, jos rahat ovat perheessä muutenkin vähissä, Huhtasaari sanoo.
&nbsp;

Unicef lähettää alakoululaiset kävelylle ja samalla kerjäämään rahaa vanhemmiltaan – ”Järjestöjen rahankeräykset eivät kuulu kouluihin”

Koronan torjumiseksi tarvittavat toimet käyvät Suomelle erittäin kalliiksi ja valtio valmistautuu jo ottamaan lisää velkaa. Poikkeuksellinen tilanne ei näy millään tavalla ulkoministeriön kehitysyhteistyön rahoituspäätöksissä: useita miljoonia suomalaisten verovaroja siirtyy kaukomaille tasaiseen tahtiin joka kuukausi. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää, että tämän vuoden kehitysapu minimoidaan ja rahat kohdennetaan kotimaahan.
Valtion budjetin mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat ovat tänä vuonna 1 030 miljoonaa euroa, josta ulkoministeriön hallinnoiman kehitysyhteistyön osuus on 673 miljoonaa euroa. Kehitysyhteistyöhön budjetoidut rahat vastaavat arvioiden mukaan jopa 0,41:tä prosenttia Suomen bruttokansantulosta.
Koronaviruksen leviämisen torjumiseksi tarvittavat toimet käyvät Suomelle erittäin kalliiksi ja julkisen talouden tulevaisuudennäkymät ovat heikot: Useiden arvioiden mukaan kriisi voi olla jopa pahempi kuin 1990-luvun lama.
Ulkoministeriön kehitysyhteistyön rahoituspäätöksistä poikkeuksellista tilaa ei voi havaita, sillä useita miljoonia suomalaisten verovaroja siirtyy kaukomaille tasaiseen tahtiin joka kuukausi. Tässä jutussa esitetyt rahoituspäätökset on tehty helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kuitenkin katsoo, että koronakriisin vuoksi Suomen on tärkeää kohdentaa rajalliset resurssit ennen kaikkea <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-avokatinen-kehitysapu-ei-sovi-koronakriisiin/">oman kansan hyvinvointiin</a> ja suomalaisen työn pelastamiseen. Ryhmä esittää, että tämän vuoden kehitysapu minimoidaan ja rahat kohdennetaan kotimaahan.
Halonen häärää luottamustoimissa
Ulkoministeriö tukee presidentti Tarja Halosen kehityspoliittisia tehtäviä 50 000 eurolla. Rahoituspäätöstä perustellaan sillä, että Halosella on useita kehityspoliittisia luottamustehtäviä. Halonen on mm. YK:n pääsihteerin Every Woman Every Child -liikkeen ohjausryhmän varapuheenjohtaja ja pääsihteerin rauhanvälityksen korkean tason neuvoa-antavan paneelin jäsen. Halonen myös toimii aktiivisesti Sustainable Development Solutions -verkostossa ja on monen kansainvälisen kestävän kehityksen parissa työskentelevän järjestön hallintoelimen jäsen.
YK:n pakolaisapujärjestön UNHCR:n toimiston kassaan sujahtaa kolme miljoonaa euroa. Rahat on tarkoitus käyttää kehitysapuhankkeisiin Kongossa, jossa ulkoministeriön mukaan on yli 15,6 miljoonaa ihmistä humanitaarisen avun tarpeessa.
UNHCR toimittaa pakkomuuttaneille hätäaputarvikkeita ja pyrkii parantamaan pakolaisten huomioimista kansallisessa politiikassa. Ulkoministeriö myös huomauttaa, että jatkuva alirahoitus vaikeuttaa järjestön keskittymistä pitkäaikaisiin kehitystoimiin.
Kestävän kehityksen edistämiseen 2,5 miljoonaa
YK:n ympäristöohjelman UNEP:n tehtävänä kerrotaan olevan ympäristöllisesti kestävän kehityksen edistäminen YK-järjestelmässä sekä ympäristön tilan puolestapuhujana ja globaalin ympäristöagendan asettajana toimiminen.
UNEP:n työohjelma tavoittelee siirtymistä vähähiiliseen, vähäpäästöiseen, resurssitehokkaaseen ja tasa-arvoiseen kehitykseen, joka pohjautuu ekosysteemipalvelujen suojelulle ja kestävälle käytölle, vahvistuneelle ympäristöhallinnolle ja ympäristöriskien vähentämiselle.
Suomen osuus YK:n ympäristöohjelmaan osallistumisesta oli maaliskuussa 2,5 miljoonaa euroa.
Maailmankansalaisuuteen kasvaminen on kallista
Ulkoministeriö rahoittaa sidosryhmäviestintää 60 000 eurolla ja globaalia kasvatusta peräti 100 000 eurolla. Kummankin toiminnan konkreettisesta sisällöstä on hankalaa saada selvyyttä.
Ulkoministeriön mukaan kehitysviestintä tekee Suomen kehityspolitiikan linjauksia sekä kehitysyhteistyön tarpeita, tavoitteita ja tuloksia tunnetuiksi suomalaisessa yhteiskunnassa.
Kehitysviestinnän yksikkö tukee globaalikasvatusta ja sen myötä suomalaisten nuorten kasvamista vastuulliseen maailmankansalaisuuteen. Globaalikasvatukseen varattu 100 000 euron määräraha käytetään globaalikasvatuksen tukihankkeisiin.
Ulkoministeriön mukaan pitkäjänteisen globaalikasvatuksen tuki luo pohjaa suomalaisten sitoutumiselle globaaliin vastuunkantoon. Kehitysviestinnän yksikkö tukee globaalikasvatusta ja sen myötä suomalaisten nuorten kasvamista vastuulliseen maailmankansalaisuuteen.
YK:n järjestöjen jäsenyys maksaa selvää rahaa
Tiesitkö, että YK:n puitteissa toimii teollisen kehityksen järjestö UNIDO, jonka jäsen Suomikin on? Jäsenyyden myötä tulee vuosittain maksettavaksi sääntömääräinen jäsenmaksu, joka vuonna 2020 on Suomen osalta 476 327 euroa.
UNIDO:n tehtävänä on inklusiivisen ja kestävän teollisen kehityksen edistäminen osana kansainvälistä kehitysagendaa. Suomi on ollut UNIDO:n jäsen sen perustamisesta vuonna 1966 lähtien.
Ulkoministeriö rahoittaa myös julkaisutuotantoa 70 000 eurolla.
Ulkoministeriön mukaan kehitysviestintä tekee Suomen kehityspolitiikan linjauksia sekä kehitysyhteistyön tarpeita, tavoitteita ja tuloksia tunnetuiksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Yksikkö tukee kehityspolitiikkaa ja kehitysyhteistyötä toteuttavia osastoja viestinnässä.
Somalian maahanmuuttovirasto sai miljoonan etuajassa
Jo aiemmin, viime vuoden puolella, suomalainen veronmaksaja pääsi osallistumaan niinkin erikoiseen hankkeeseen kuin Somalian maahanmuuttoviraston institutionaalisen kapasiteetin vahvistamiseen.
Ulkoministeriön päätöksellä joulukuussa kohdistettiin miljoona euroa Somalian maahanmuuttovirastolle. Päätöksen toimialaksi on mainittu julkisen sektorin toiminta ja hallinnointi sekä hallittu, turvallinen ja vastuullinen maahanmuutto.
Hankkeen kuvauksessa mainitaan, että pitkään jatkuneen konfliktin seurauksena rajavalvonta Somaliassa on kärsinyt, mikä luo hedelmällisen toimintaympäristön valtioiden rajat ylittävälle, järjestäytyneelle rikollisuudelle sekä laittomalle kaupalle.

Ulkoministeriö jakoi taas miljoonia maailmalle – suomalaisten verovaroja sujahti Kongoon, presidentti Tarja Halosen kehityspoliittisiin tehtäviin ja YK:n ympäristörahastoon

Unicef

Oikeusministeri Leena Meri naisiin kohdistuvasta silvonnasta: Barbaariset tavat eivät kuulu Suomeen

Huomenna vietetään itsemurhien ehkäisypäivää – ”Yksi syrjäytynyt lapsi maksaa yhteiskunnalle jopa miljoona euroa”

Unicef lähettää alakoululaiset kävelylle ja samalla kerjäämään rahaa vanhemmiltaan – ”Järjestöjen rahankeräykset eivät kuulu kouluihin”

Ulkoministeriö jakoi taas miljoonia maailmalle – suomalaisten verovaroja sujahti Kongoon, presidentti Tarja Halosen kehityspoliittisiin tehtäviin ja YK:n ympäristörahastoon

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025