Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Urheiluammunta

Eduskunnassa puhuttiin keskiviikkona julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää toi puolustusvaliokunnan jäsenenä keskusteluun <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-60-2023?start=10751&amp;end=11068&amp;speaker=1437">valiokunnan näkemyksiä</a> asiasta, mukaan lukien huomiot Euroopan unionin lyijyasetukseen.

Kansanedustaja Juha Mäenpää <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PuVL_4+2023.aspx">lainasi</a> puheenvuorossaan puolustusvaliokunnan lausuntoa:
”Valiokunta on aiemmissa kannanotoissaan kiinnittänyt huomiota Euroopan unionin lyijyasetuksen kustannuksia kasvattavaan vaikutukseen niin viranomaistoiminnassa (esimerkiksi poliisi) kuin vapaaehtoisen maanpuolustuksen osalta. Hallitusohjelmassa on asiaa koskeva kirjaus, jossa todetaan, että hallitus vaikuttaa Euroopan unionin lyijynkäyttökiellon valmisteluihin siten, ettei se haittaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä”, Mäenpää <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/2023/Sivut/PUH_60+2023+3+65.aspx">aloitti</a>.
”Vapaaehtoinen maanpuolustus ja maanpuolustusvalmiuksia tukeva urheiluammunta” — mukaan lukien esimerkiksi ampumahiihto — ”tulee rajata soveltamisalan ulkopuolelle tässä lyijyasetuksessa. Hallitus myös toimii aktiivisesti ampumaratojen saamiseksi pois rajoituksen piiristä eikä hyväksy Euroopan unionin lyijynkäyttökiellon ja ‑rajoitusten laajentamista luoteihin.”
Merkittävää on, että lausunto on yksimielinen. Mäenpää korostikin, että tahtotila on siis yhteinen puolueesta riippumatta.
Suomi hoitaa tonttinsa Natossa hyvin
Mäenpää kertasi puheessaan myös puolustusmäärärahojen tilannetta. Hän muistutti, että valiokunnan lausunnossa todetaan: ”Puolustusmenojen osuus ennustetusta vuosittaisesta bruttokansantuotteesta pysyy kahden prosentin tasolla koko kehyskauden ajan. Valiokunta pitää välttämättömänä, että myös kuluvan kehyskauden jälkeen minimissään kahden prosentin tavoite saavutetaan, sillä jatkossa ovat edessä mittavat Maavoimien kalustohankinnat.”
&#8211; Huomionarvoista on, että Nato-jäsenmaista vain yksi kolmasosa saavuttaa kahden prosentin tavoitteen — me teemme Suomessa asioita oikein ja hyvässä yhteistyössä. Tästä haluan kiittää valiokunnan jäseniä ja valiokuntaa puolueeseen katsomatta, Mäenpää kiitteli.
Huoltovarmuutta ei sovi unohtaa
Puheessaan Mäenpää korosti myös huoltovarmuuden merkitystä.
&#8211; Taloutta, oli se sitten julkista tai yksityistä, ei pidä rakentaa pelkästään tehokkuustilastojen varaan. Tärkeää on myös kriiseihin varautuminen, vaikka siihen pitäisi hieman muusta käytöstä pois otettavaa rahaa varata.
Tähän Mäenpää liitti sen, että valtioneuvoston vuoden 2018 huoltovarmuuspäätöksen mukaisesti kriittisten alueiden hankinnat tulisi suunnata kotimaahan. Puolustusvaliokunta taas on todennut, että huoltovarmuuteen liittyvät vaatimukset eivät saa johtaa kansallisuuteen perustuvaan syrjintään, mutta tarjoajille voidaan asettaa objektiivisia ja suoritusperusteisia varautumiseen ja poikkeusoloihin liittyviä vaatimuksia.
&#8211; Tätä kautta on mahdollisuus kohdentaa Puolustusvoimien hankintoja kotimaahan nykyistä enemmän, kansanedustaja huomautti.
Sotilasvarusteiden verovähennysoikeus selvityksessä
Hallitus selvittää sotilaskäyttöön soveltuvien varusteiden, tarvikkeiden ja aseiden verovähennysoikeuden luomista siltä osin kuin ne soveltuvat kriisiajan käyttöön ja ovat yhteensopivia Puolustusvoimien tai MPK:n järjestämän maanpuolustuskoulutuksen vaatimusten kanssa.
&#8211; Tätä hanketta on valiokunnan mukaan syytä kiirehtiä.
Lopuksi Mäenpää halusi vielä kiittää hallitusta työstään julkisen talouden eteen.
&#8211; Veronmaksaja voi nukkua hytissään levollisesti, kun hän tietää, että Suomi-laiva on vastuunsa tuntevan miehistön käsissä.
&nbsp;

Veronmaksaja voi nukkua yönsä levollisesti – ”Suomi-laiva on vastuunsa tuntevan miehistön käsissä”

Euroopan komissio on pyytänyt Euroopan kemikaalivirastoa (ECHA) valmistelemaan asetuksen lyijyn kieltämisestä ampuma-aseiden luotien ja haulien valmistuksessa. Esitystä on tarkoitus käsitellä EU:ssa vielä tänä syksynä.

Nopeimmillaan rajoitukset astuisivat voimaan noin kahden vuoden sisällä. Lyijykieltoa on perusteltu EU:ssa ympäristönsuojelullisilla syillä. Vesilintumetsästyksessä lyijyhaulien käyttö on ollut kiellettyä Suomessa vuodesta 1996 saakka.
Perussuomalaisten kansanedustajan Olli Immosen mukaan lyijyn kieltäminen luotien ja haulien valmistusmateriaalina olisi kova isku metsästäjille, reserviläisille sekä ampumaurheilijoille
&#8211; Suuria teknisiä ongelmia olisivat aseiden kaliiperiin liittyvät haasteet. Mikäli korvaava luotimateriaali on ominaispainoltaan kevyempi lyijyluotiin verrattuna, tulee uuden luodin olla pidempi. Seurauksena on, että rihlatut kiväärit eivät ammu enää yhtä tarkasti kuin ennen, sillä luoti ei vakaudu piippuvaiheen aikana yhtä hyvin kuin aiemmin. Pidemmät luodit on istutettava syvemmälle hylsyn sisään ja se voi johtaa jopa vaaralliseen paineeseen. Jos korvaavat materiaalit ovat kovempia kuin lyijy, piippu kuluu nopeammin, jolloin aseen tarkkuus romahtaa ennalta arvaamattomasti.
&#8211; Metsästyskiväärit, pienoiskiväärit ja pistoolit ovat lähtökohtaisesti valmistettu lyijyluodeille. Osasta metsästysaseista ja monista muista lyijyluotiaseista voi tulla käyttökelvottomia, mikäli kieltolaki Suomessa hyväksytään, Immonen varoittaa.
Aseharrastuksen kustannukset nousevat
Immosen mukaan urheiluammunta ja ampumahiihto kokisivat harrastusmuotoina kovan kolauksen kohoavien kustannusten vuoksi. Metsästyksessä kustannusten kasvu johtaisi vähenevään ampumaharjoitteluun ja sen seurauksena tulisimme näkemään enemmän haavoittuneita riistaeläimiä.
&#8211; Eläinten turhan kärsimyksen lisääntyminen on suurempi ongelma kuin lyijyluodit ja -haulit.
&#8211; Korvaavat materiaalit olisivat kalliimpia sekä aseiden että patruunoiden osalta. Metsästyksestä ja ampumaharrastuksesta uhkaisi tulla jatkossa eliitin etuoikeus, kun tavallisilla kansalaisilla ei olisi siihen varaa. Lain voimaantulo tietäisi pahimmillaan ampumaurheilun, ilma-aseharrastuksen, metsästyksen ja reserviläistoiminnan loppulaskentaa, Immonen kritisoi.
Puolueettomat vaikutusarviot ovat tarpeen
Lyijykieltoa on perusteltu EU:ssa ympäristönsuojeluun liittyvillä syillä. Lyijykieltoa ajavien keskuudessa huolta on herättänyt erityisesti lyijyn mahdollinen kulkeutuminen pohjavesiin.
Geologinen tutkimuskeskus ja Suomen ympäristökeskus teettivät selvityksen haitta-aineiden kulkeutumisesta Nummi-Pusulan Mansikkakuopan ampuma-alueelta vuonna 2011. Selvityksessä tutkittiin haitta-aineiden kulkeutumisaikoja pintamaakerroksen alareunasta pohjaveden pintaan. Laskennalliset kulkeutumisajat olivat erittäin suuria, lyijyn osalta jopa 20 000 vuotta.
&#8211; Lähes puhdasta metallia olevien haulien ja luotien lyijyseokset ja luonnonvesien lähellä neutraalia oleva happamuus yhdessä saavat aikaan sen, että lyijyn tai sen ampumatarpeissa käytettyjen seosyhdisteiden liukeneminen veteen on olematonta ja vaatii liuetakseen 20 000 vuoden ajanjakson. Lyijyn pintaan kehittyy helposti oksidikerros, joka eristää metallisen lyijyn ympäristöstä, Immonen sanoo.
&#8211; Vaikutus ei juuri poikkea luonnossa olevasta lyijystä. Lyijy on alkuaine ja sitä on maapallolla ilman aseita ja patruunoitakin. Metallinen lyijy ei edes liukene pohjaveteen.
Immonen muistuttaa myös, että ampumaradat ovat tarkoin rajattuja alueita, joissa haitat ympäristölle on minimoitu nykyisillä säädöksillä ja teknisillä järjestelyillä.
&#8211; Valitettavan usein tutkimukset, joissa jonkin asian todetaan &#8221;olevan mahdollista&#8221;, muuttuvat poliittisessa päätöksenteossa &#8221;erittäin todennäköiseksi&#8221;. Tämä johtaa siihen, että asioita kielletään perusteettomasti ihan vain varmuuden vuoksi välittämättä kielloista aiheutuvista haitoista tavallisille kansalaisille. Nyt olisi tarpeen tehdä puolueeton vaikutusarvio lyijykiellon todellisesta tarpeesta, Immonen vaatii.
Helpot maalaisjärkiset ratkaisut unohdetaan
Lyijykieltoa ajavien keskuudessa huolta on herättänyt myös joskus riistaruhon mukana tuleva lyijy ja riistan sisäelinten hautaaminen metsään. Petoeläimet saattavat altistua lyijylle syödessään ne ja urheiluampujat saattavat ampuessaan altistua lyijypölylle. Immosen mukaan näiden välttämiseksi on olemassa kuitenkin helppoja ratkaisuja.
&#8211; Käsien ja vaatteiden pesu, ruokailun välttäminen ampumaradoilla ja eläinten sisälmyksien vieminen pois metsästä. Näillä keinoilla pääsemme haitoista eroon. Luotien päästöongelma ratkaistaan jo nyt lähes täysin kokovaippaluodilla. Lyijyn haitallisuutta tässä yhteydessä kukaan ei kiellä, mutta valistus ja oikeanlainen toiminta ovat lyijykieltoa parempi ratkaisu.
&#8211; Olemme joutuneet Suomessa juuri alistumaan uusiin EU:n sanelemiin asedirektiivin kiristyksiin. Nyt edessämme ovat jälleen uudet lainsäädännölliset kiristykset, joiden motiivit näyttävät puhtaasti poliittis-ideologisilta. Ideologinen asevastaisuus ei näytä laantumisen merkkejä EU:ssa. Tästä esimerkkinä toimii esitys lyijyn kieltämisestä luotien ja haulien valmistamisessa. Tähän kieltoon Suomi ei saa alistua, Immonen sanoo.

Immonen: Esitys lyijyn kieltämisestä luotien ja haulien valmistuksessa on torpattava

Hallituksen esitys ampuma-aselain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta julkistettiin 3.5. Kyse on vuonna 2017 annetun EU:n ampuma-asedirektiivin kansallisesta täytäntöönpanosta. Hallituksen tarkoitus on saattaa lait voimaan 14.9.2018. Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan esityksessä on useita puutteita, jotka tulisi eduskuntakäsittelyn aikana korjata. Lakia alusta asti kritisoineiden perussuomalaisten näkemyksen mukaan laillisesti hallussa pidetyt ampuma-aseet eivät ole yleistä järjestystä ja turvallisuutta uhkaava ongelma.

&#8211; Olemme johdonmukaisesti vastustaneet sellaista lainsäädäntöä, jolla vaikeutetaan urheiluampujien, reserviläisten, asekeräilijöiden, metsästäjien ja asealan elinkeinonharjoittajien elämää. Valitettavasti olemme saaneet tälle työlle niukasti tukea muilta puolueilta, puheenjohtaja Jussi Halla-aho toteaa.
Perussuomalaiset tekivät kriittisiä muutosesityksiä lausuntoon, jonka eduskunnan suuri valiokunta keväällä 2014 antoi komission ampuma-aseita ja aseturvallisuutta koskevaan tiedonantoon. He ovat myös vaikuttaneet aktiivisesti syksyllä 2015 annettuun komission direktiiviesitykseen Euroopan parlamentin käsittelyssä.
<h4>Terrorismia ei torjuta laillisten aseiden omistajien asemaa hankaloittamalla</h4>
Perussuomalaisten mukaan lopullinen direktiivi on huomattavasti parempi kuin komission alkuperäinen esitys, mutta se on silti merkittävä heikennys nykytilaan.
&#8211; Sen vaikutukset kohdistuvat laillisten aseiden omistajiin, eivät terrorismin ja rikollisuuden todellisiin syihin. Vaikka Suomi on EU:n jäsenenä velvoitettu noudattamaan direktiiviä, perussuomalaiset pitävät ensiarvoisen tärkeänä, että sitä tulkitaan pienimmän haitan periaatteella. Emme hyväksy sellaisia kansallisia tiukennuksia, jotka eivät suoraan seuraa direktiivistä.
&#8211; Myönteistä hallituksen esityksessä on, että vanhat aseluvat jatkuvat alkuperäisin ehdoin. Perussuomalaiset eivät kuitenkaan hyväksy sitä, että uusia säädöksiä sovellettaisiin taannehtivasti aselupiin, jotka on myönnetty 12.7.2017 jälkeen. Näkemyksemme mukaan niitä tulee soveltaa vasta uusien lakien voimaanastumisen jälkeen myönnettyihin lupiin, Halla-aho täsmentää.
<h4>”Ei ole mielekästä rinnastaa lipasta esimerkiksi tykkeihin, kranaatinheittimiin ja sarjatuliaseisiin”</h4>
Esityksen myönteisistä yksityiskohdista perussuomalaiset mainitsevat pienoiskiväärin, -pistoolin ja -revolverin määritelmän muuttamisen siten, että se sisältää myös .22-kaliiperia pienempää reunasytytteistä patruunaa käyttävät aseet (6 §); ”taskuaseen” määritelmän yhdenmukaistamisen (8 §); sekä pitkälle aseelle asetetusta mielivaltaisesta 840mm vähimmäismitasta luopumisen (6 a §).
Urheiluampujia ja reserviläisiä on huolestuttanut eniten se, että direktiivin myötä itselataavan kiväärin ja yli 10 patruunaa vetävän lippaan yhdistelmä siirtyy ”luvanvaraisten aseiden” kategoriasta (B7) ”kiellettyihin aseisiin” (A7). Käytännössä tämä tarkoittaa suurempien lippaiden kieltämistä. Direktiivi kuitenkin mahdollistaa lupien myöntämisen tällaisiin yhdistelmiin mm. urheiluammuntaperusteella sekä yksittäistapauksissa maanpuolustukseen liittyvistä syistä.
Perussuomalaisten näkemys on, että direktiivin asettamat edellytykset urheiluperusteisen luvan myöntämiselle itselataavan kiväärin ja suurikapasiteettisen lippaan yhdistelmään vastaavat pitkälti sitä, mikä jo nyt on vallitseva käytäntö Suomessa niin sanottujen reserviläiskiväärien osalta. Luvan voi pääsääntöisesti saada vain harrastamalla lajia, jossa kyseisen kaltaista asetta käytetään, esimerkiksi practical-ammuntaa tai sovellettua reserviläisammuntaa. Näiden lajien harrastaminen vaatii lisenssin, jonka voi saada vain kuulumalla ampumaseuraan. Perussuomalaiset pitävät tarpeettomana hallituksen esitystä, jonka mukaan ”kielletyt” aseen ja lippaan yhdistelmät siirrettäisiin ”erityisen vaarallisten ampuma-aseiden” kategoriaan (9 §).
&#8211; Direktiivi ei tällaista edellytä, eikä ole asiallisesti mielekästä rinnastaa lipasta esimerkiksi tykkeihin, kranaatinheittimiin ja sarjatuliaseisiin. Muutos on omiaan lisäämään byrokratiaa ja kustannuksia mm. siksi, että luvat ”erityisen vaarallisiin ampuma-aseisiin” myöntää poliisihallitus eikä poliisilaitos.
<h4>Ampumaharrastus vaikeutuu ja kynnys harrastuksen aloittamiseksi kasvaa korkeaksi</h4>
Esitysluonnos edellyttää, että urheiluperusteista lupaa ”kiellettyyn” yhdistelmään hakevan henkilön tulee olla harrastanut lajia, johon asetta tarvitaan, vähintään kahden vuoden ajan (45 §). Direktiivi edellyttää vain vuoden harrastushistoriaa. Liian pitkä odotusaika nostaa perussuomalaisten mukaan harrastuskynnyksen korkeaksi. Lisäksi on huomioitava, että esitys ei anna ampumaseuroille mahdollisuutta hakea yhteisölupaa ”erityisen vaaralliseen” itselataavan aseen ja suurikapasiteettisen lippaan yhdistelmään (45 a §).
&#8211; Herää kysymys, millä aseella harrastajan on tarkoitus harjoitella kahden vuoden ajan ennen kuin hän voi hakea lupaa omaan aseeseen. 45 §:n mukaan harjoittelun on tapahduttava ”ampuma-asetyypillä, johon lupaa haetaan”. Tämä on mahdotonta, jos ampumaseuroilla ei ole mahdollisuutta pitää hallussaan samantyyppisiä ampuma-aseita.
&#8211; 87 §:ssä todetaan, että ”erityisen vaarallisen ampuma-aseen” saa lainata vain sille, jolla on oikeus vastaavan ”erityisen vaarallisen ampuma-aseen” hallussapitoon. Koska itselataava kivääri kuitenkin on esityksen mukaan ”erityisen vaarallinen” vain, jos siihen on liitettynä yli 10 patruunaa vetävä lipas, on hyvin epäselvää, saako ”erityisen vaarallisena” luvitetun aseen lainata ilman yli 10 patruunan lipasta henkilölle, jolla on ”tavallinen” lupa täysin vastaavaan aseeseen, Halla-aho ihmettelee.
Esitys asettaa erityisrajoituksia paitsi ”erityisen vaarallisille” aseille myös niiden osille. Itselataavien kiväärien tapauksessa ”erityinen vaarallisuus” kuitenkin koskee aseen ja lippaan yhdistelmää, ei itse asetta. On siis Halla-ahon mukaan mahdotonta määritellä, onko itselataavan kiväärin osa ”erityisen vaarallisen” aseen osa vai ei.
&#8211; Perussuomalaisten kanta edellä sanotusta johtuen on, että direktiivin kategoriaan A7 kuuluvia aseen ja lippaan yhdistelmiä ei tule kansallisessa laissa siirtää ”erityisen vaarallisten aseiden” kategoriaan. Samoin katsomme, että ampumaseuroille tulee antaa mahdollisuus hakea lupia kyseisiin aseisiin. Vaadittu harrastamisen kesto tulee muuttaa kahdesta vuodesta yhdeksi vuodeksi.
<h4>Patruunojen valmistukseen liittyvissä pykälissä ristiriitoja</h4>
Esityksen 19 § toteaa, että patruunoiden valmistaminen omaan käyttöön ei ole luvanvaraista, jos ”valmistajalla on kyseisten patruunoiden hallussapitoon oikeuttava lupa”. Tämän kanssa on osittain ristiriidassa 19 a §, jonka mukaan patruunoita saa valmistaa vain sellaiseen ampuma-aseeseen, ”jonka hallussapitoon oikeuttava lupa valmistajalla on”. Hallussapitolupa oikeuttaa myös muiden patruunoiden hallussapitoon kuin sellaisten, jotka sopivat valmistajan omistamaan aseeseen.
&#8211; 19 a § johtaisi siihen, että esimerkiksi laillisesti lainassa olevaan aseeseen ei saisi valmistaa patruunoita, ellei valmistajalla ole lupaa kaliiperiltaan vastaavaan aseeseen. Vielä suurempi ongelma on, että tällaisen rajoituksen valvonta edellyttäisi latauslaitteiden ja -komponenttien saattamista luvanvaraiseksi. Tämä puolestaan aiheuttaisi ongelmia laitteiden ja komponenttien myyjille. 19 a § on muutettava vastaamaan 19 §:n sisältöä.
<h4>Taskuaseiden erityisrajoituksista on luovuttava</h4>
Aselakia uudistettaessa olisi perussuomalaisten mielestä syytä luopua ”taskuasetta” koskevista erityisrajoituksista (44 a §).
&#8211; Koska kaikki yhden käden aseet ovat käytännössä helposti kätkettäviä, mielivaltainen kokorajoitus ei tuo lisäarvoa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden näkökulmasta. Samoin tulisi luopua keräilyaseille asetettavasta ampumakiellosta, joka ei palvele mitään tarkoitusta, Halla-aho toteaa.
Esityksen 53 a § edellyttää, että kaikkien itselataavaa kertatulta ampuvan aseen haltijoiden on toimitettava viiden vuoden välein selvitys lupaedellytysten voimassaolon jatkumisesta. Vuodesta 2011 tämä vaatimus on koskenut yhden käden aseita. Direktiivi ei edellytä tällaista ajoittaistarkastelua, minkä lisäksi sen voidaan Halla-ahon mukaan katsoa tosiasiassa nakertavan omaisuudensuojaa ja oikeusvarmuutta.
<h4>Luvanhaltioiden oikeuden ja urheiluammunnan, reserviläistoiminnan, metsästyksen ja asekeräilyn edellytykset turvattava</h4>
Perussuomalaisten mielestä aselain uudistamisen tulee paitsi turvata nykyisten luvanhaltijoiden oikeudet myös mahdollistaa urheiluammunnan, reserviläistoiminnan, metsästyksen ja asekeräilyn edellytykset tulevaisuudessa.
&#8211; Aselainsäädäntö ei saa perustua ideologiseen asevastaisuuteen tai virheellisiin mielikuviin. Aiomme vaatia mm. yllä kuvattujen epäkohtien korjaamista hallituksen esityksen eduskuntakäsittelyssä.

Perussuomalaisilta kovaa kritiikkiä aselain muutosehdotuksiin – ”Terrorismia ei torjuta laillisten aseiden omistajien asemaa hankaloittamalla”

Urheiluammunta

Veronmaksaja voi nukkua yönsä levollisesti – ”Suomi-laiva on vastuunsa tuntevan miehistön käsissä”

Immonen: Esitys lyijyn kieltämisestä luotien ja haulien valmistuksessa on torpattava

Perussuomalaisilta kovaa kritiikkiä aselain muutosehdotuksiin – ”Terrorismia ei torjuta laillisten aseiden omistajien asemaa hankaloittamalla”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025