Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Uusi-Seelanti

Koraanien polttamiset on johtanut kierteeseen, joka ulkomailla tapahtuneiden väkivaltaisuuksien jälkeen on nostanut terrori-iskun todennäköiseksi Ruotsissa. Tutkija muistuttaa kuitenkin siitä, että muslimien vaatimuksiin suostuminen johtaa vain uusiin vaatimuksiin.

Brittihallitus antoi sunnuntaina<a href="https://www.gov.uk/foreign-travel-advice/sweden/terrorism"> matkustusvaroituksen</a>, jonka mukaan terrori-isku tai iskut ovat hyvin todennäköisiä Ruotsissa. Terroriteot voivat tapahtua satunnaisesti missä vain ja matkaajia kehotetaankin erityiseen valppauteen julkisilla paikoilla.
&#8221;Ruotsi ääriainesten oikeutettu kohde&#8221;
Brittihallituksen mukaan Ruotsin viranomaiset ovat jo estäneet useita mahdollisia iskuja sekä tehneet pidätyksiä. Myös USA:n Kanadan ja Uuden-Seelannin viranomaiset varoittavat matkaajia terrori-iskun mahdollisuudesta Ruotsissa.
&#8211; Muun muassa Koraanin polttamisten vanavedessä Ruotsiin kohdistuva uhka on kasvanut ulkomailla, kirjoittaa Ruotsin kansallinen turvallisuusneuvonantaja Henrik Landerholm hallituksen <a href="https://www.regeringen.se/uttalanden/2023/08/uttalande-av-sveriges-nationella-sakerhetsradgivare-om-det-forsamrade-sakerhetslaget/">tiedotteessa</a>.
&#8211; Ruotsin turvallisuustilanne on huonontunut ja maasta on tullut sekä oikeutettu että potentiaalinen kohde, Landerholm tarkentaa terrorismin tilannekuvaa.
Nöyrtyminen johtaa uusiin vaatimuksiin
Muutama päivä aikaisemmin Färsaarten yliopiston tutkija Heini Skorini esitti Ruotsin yleisradiossa paljon huomiota saaneen <a href="https://sverigesradio.se/artikel/forskare-kan-komma-fler-krav-om-koranbranningar-stoppas">kannanoton</a>, jossa puolustetaan sanavapautta ja varoitetaan tiestä, jolta ei ole paluuta.
Jos Ruotsi ja Tanska muuttavat lainsäädäntöään Koraanin polttamisten estämiseksi, tulee tämä väistämättä johtamaan muslimien uusiin vaatimuksiin.
&#8211; OIC:n (Organization of Islamic Cooperation) johtavien valtioiden tavoitteena on jo pitkään ollut saada aikaan kansainvälinen lainsäädäntö, joka kieltää kaikki uskontoa loukkaavat toimet, Skarini painottaa.

Terrori-iskujen uhka kasvaa Ruotsissa – tutkija varoittaa suostumasta muslimien vaatimuksiin

Veronmaksajain keskusliitto järjestää huomenna keskiviikkona eduskuntapuolueiden puheenjohtajille tarkoitetun talouskeskustelun, jossa tarkoitus on käydä läpi talous- ja veropolitiikan päävaihtoehdot ensi vaalikaudelle sekä kuulla puoluejohtajien näkemykset asiaan. Pääministeri Sanna Marinin linjauksia ei kuitenkaan ole mahdollista kuulla, koska Marin ei ole paikalla – tälläkään kertaa.

Huomiseen puheenjohtajapaneeliin on kutsuttu kuuden suurimman puolueen puheenjohtajat, perussuomalaisten Riikka Purra ja keskustan Annika Saarikko sekä varapuheenjohtajat Elina Valtonen (kok.), Matias Mäkynen (sd.), Atte Harjanne (vihr.) ja Veronika Honkasalo (vas.).
Kuten paneelin osallistujaluettelosta näkyy, pääministeri Sanna Marin (sd.) ei löytänyt kalenteristaan aikaa osallistuakseen paneeliin, jossa mukana on myös kahden pääoppositiopuolueen johtoa.
Tilanne ei ole uusi, sillä avoin keskustelu opposition kanssa ei tunnetusti Marinia juuri napostele. Pääministeri mielellään jättää debatin opposition kanssa väliin, etenkin kun puhe on talousasioista.
Poissaolot tulleet tutuiksi
Etenkin eduskuntavaalien alla Marinin poissaolo taloutta koskevista puheenjohtajapaneeleista on kuitenkin äänestäjien kannalta harmillinen. Monet olisivat varmasti halunneet kuulla Marinin näkemyksiä esimerkiksi julkisen talouden epätasapainon ja sote-rahoitusvajeen ratkaisuista sekä kuulla perustelut, miksi Marinin mielestä Suomen ulkopuolelle kohdistuvista tulonsiirroista, kuten kehitysavusta, ei voi leikata.
Marinin poissaolot puoluejohtajien debateista ovat tulleet tutuiksi. Kun puhe on taloudesta, Marin usein lähettää tilalleen luottopakkinsa demarien eduskuntaryhmästä, usein Mäkysen. Mäkynen <a href="https://stage.sudev.fi/puoluejohtajat-kutsuttiin-tv-debattiin-valtiontalouden-madonluvuista-sopeutuksista-ja-leikkauksista-paaministeri-ja-valtiovarainministeri-eivat-saapuneet-paikalle/">sijaisti</a> pääministeriä myös joulukuussa Ylen A-Talkissa, jonne oli tuolloin kutsuttu suurimpien puolueiden puheenjohtajia keskustelemaan valtiontalouden tilanteesta, sopeutustoimista ja leikkauksista.
Viime heinäkuussa puolueiden puheenjohtajat keskustelivat SuomiAreenassa muun muassa verotuksesta ja valtiontaloudesta, mutta Marinia ei paikalla nähty. Tuolloin häntä tuurasi demarien varapuheenjohtaja Niina Malm.
Reissua ihmeteltiin Uudessa-Seelannissa asti
Pääministerikaudellaan Marin on viettänyt huomattavan paljon aikaa Suomen ulkopuolella, joko EU-tehtäviin liittyen tai muuten – jopa siinä määrin, että matkojen syy on saattanut jäädä hämäräksi. Marraskuussa Marin singahti kaikkien yllätykseksi Uuteen-Seelantiin, missä paikallinen mediakin <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/92955f9a-787a-49eb-9daf-105f2475ff49">ihmetteli</a> visiitin tarkoitusta.
Kotimaan poliittisten vääntöjen sijaan Marin viihtyykin mieluummin maailman eliitin salaseurojen tilaisuuksissa, kuten Bilderberg-kokouksissa, johon Marin <a href="https://stage.sudev.fi/paaministeri-marin-singahti-yhdysvaltoihin-maailman-eliitin-salaperaiseen-bilderberg-kokoukseen-kansa-moittii-avoimuuden-puutteesta-yle-hehkuttaa-innoissaan/">osallistui</a> viime kesänäkin. Pari kuukautta sitten Marin myös <a href="https://valtioneuvosto.fi/en/-/10616/prime-minister-marin-to-attend-world-economic-forum-in-davos">ehti ottaa osaa</a> World Economic Forumin (WEF) yleisöltä suljettuun kokoukseen Sveitsin Davosissa. Marin kuuluu myös maailman nuorten huippujohtajien Young Global Leaders -verkostoon, jonka toiminta ja kokoontumiset ovat salaisia.
Eduskunnan ulkopuolella Marinin julkiset esiintymiset onnistuvat usein silloin kun kutsu tulee mukavaan tilaisuuteen, kuten Flow-festivaalin paneeliin, jossa keskustellaan musiikkialan edistämisestä. Myös tv:n viihdeohjelmiin Marin menee mielellään. Viime aikoina hänet on nähty esimerkiksi <a href="https://www.is.fi/viihde/art-2000009218424.html">Joonas Nordman Show&#8217;ssa</a> sekä <a href="https://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/a/bc6eb4f5-8a61-4a31-8807-e04048fcd246">Laulu rakkaudelle -ohjelmassa</a>.
&nbsp;

Reissupääministeri Sanna Marin ehtii Ukrainaan ja vaikka Uuteen-Seelantiin asti sekä viihdeohjelmien vieraaksi – talouskeskustelu kotimaassa ei kiinnosta

Uuden-Seelannin karjatilalliset vastustavat hallituksen suunnitelmaa, jonka mukaan tilallisten pitäisi maksaa karjansa tuottamista kasvihuonepäästöistä. Viljelijät pelkäävät, että ilmastovero tuhoaisi maatalouselinkeinon ja maaseudun elinvoiman. 
Uuden-Seelannin karjatilalliset <a href="https://www.dw.com/en/new-zealand-farmers-protest-plan-to-tax-cow-burps/a-63500976">vastustavat</a> hallituksen suunnitelmaa, jonka mukaan tilallisten pitäisi maksaa ilmastoveroa karjansa tuottamista kasvihuonepäästöistä, eli esimerkiksi lehmien pieruista ja röyhtäyksistä. Maassa on jo nähty ensimmäinen traktoriprotesti, jossa maanviljelijät olivat liikkeellä &#8221;hallitus vihaa maataloutta&#8221; -kylttien kera.
Maan hallitus julkaisi äskettäin kunnianhimoisen <a href="https://www.dw.com/en/new-zealand-plan-to-tax-cow-burps-angers-farmers/a-63400653">suunnitelman</a>, jonka mukaan Uudesta-Seelannista tulisi hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Suunnitelmaan sisältyy maatalouden metaanipäästöjen leikkaaminen lähes puoleen.
Naudoille probioottia vähentämään metaaniröyhtäyksiä
Liha on Uudelle-Seelannille merkittävä vientituote. Väestöltään Suomen kokoisessa Uudessa-Seelannissa on 26 miljoonaa lammasta ja kymmenen miljoonaa nautaa, joten niiden märehtimisestä kertyy melkoisesti metaania.
Metaaniröyhtäysten vähentämiseksi lehmille kehitellään lisäravinteeksi probioottia, joka vähentää metaanin syntymistä ruuansulatuskanavassa. Tämä ei kuitenkaan hallitukselle riitä, vaan hallitus haluaa ottaa käyttöön ilmastoveron, jota viljelijät pitävät rangaistuksen luonteisena.
Ilmastotavoitteet tuhoavat maaseudun elinkeinot
Maanviljelijöiden liitto pelkää hallituksen ilmastotavoitteiden tuhoavan Uuden-Seelannin maaseudun elinkeinot. Liiton mukaan maatilat jouduttaisiin istuttamaan täyteen puita.
Maanviljelijöiden liiton puheenjohtaja Andrew Hoggard kertoo, että etujärjestö on yrittänyt jo kahden vuoden ajan neuvotella hallituksen kanssa päästöjen vähentämisestä sellaisella tavalla, joka ei rajoittaisi ruuantuotantoa. Nyt hän pelkää, että hallituksen ilmastotavoitteet pakottavat viljelijät myymään tilansa.
Saattaa johtaa jopa globaalien päästöjen kasvuun
Opposition mukaan hallituksen toimet saattavat johtaa jopa globaalien päästöjen kasvuun, jos Uuden-Seelannin ruuantuotanto siirtyy sellaisiin maihin, joissa luonnosta ja ilmastosta ei juurikaan välitetä.
Pääministeri Jacinda Ardern seisoo jämäkästi hallituksensa ilmastotavoitteiden takana, mutta ensi vuosi on vaalivuosi, joten jonkinlaiseen sopuratkaisuun hänen olisi hyvä viljelijöiden kanssa päästä.
Karjatilat uhattuina myös Hollannissa
Viime kesänä <a href="https://stage.sudev.fi/hollannin-maajussit-nousivat-kapinaan-vihreaa-siirtymaa-vastaan-poliisi-ampui-traktoria/">traktoriprotesteja</a> nähtiin Hollannissa, jossa maan hallitus haluaa leikata typpi- ja ammoniakkipäästöt puoleen. Natura 2000 -luonnonsuojelualueiden lähellä leikkaustavoite olisi jopa 70 prosenttia.
Käytännössä Hollannin hallituksen tavoite tarkoittaa sitä, että joka kolmas karjatila joutuisi lopettamaan. Viljelijät eivät tästä ilahtuneet, vaan kokoontuivat laajoihin traktorimielenosoituksiin. Pahimmillaan tilanne meni niin pahaksi, että poliisi ampui mielenosoittajien traktoria kohti.

Uusi-Seelanti pyrkii ensimmäisten joukossa ilmastoneutraaliksi – karjatilat lahtipölkylle

Uudessa-Seelannissa on valmisteilla lakiesitys, joka laittaisi karjatalouden metaanipäästöt verolle. Uuden veron odotetaan siirtyvän suoraan kuluttajahintoihin.
Kyseessä on maailman ensimmäinen laki maatalouden kasvihuonepäästöjen verottamiseksi, kertoo brittilehti <a href="https://www.telegraph.co.uk/world-news/2022/06/08/cow-sheep-burps-taxed-new-zealand-world-first/">Telegraph</a>. Maatalous on suurin Uuden-Seelannin kasvihuonepäästöjen lähteistä.
Metaanipäästöjä syntyy lehmien ja lampaiden pötsissä tapahtuvasta hajoamisreaktiosta, jonka seurauksena eläimet röyhtäilevät ja piereskelevät metaanin ulos elimistöstään. MTK:n <a href="https://www.mtk.fi/-/lehman-hiilijalanjaljilla">mukaan</a> yksi lehmä päästää vuosittain noin 100 kiloa metaania, joka vastaa henkilöautoa, jolla ajetaan vuodessa 10 000 kilometriä.
Suuri lihantuottaja
Uusi laki olisi Uuden-Seelannin kannalta erityisen merkittävä, koska maa on suuri lihantuottaja. Viiden miljoonan asukkaan Uudessa-Seelannissa on noin 10 miljoonaa nautaa ja 26 miljoonaa lammasta. Suomessa nautoja on noin 850 000 ja lampaita vaivaiset 130 000.
Lähes puolet Uuden-Seelannin kasvihuonepäästöistä tulee maataloudesta enimmäkseen metaanin muodossa. Nyt nämä päästöt on tarkoitus laittaa verolle vuodesta 2025 alkaen. Vero tulee nostamaan lihatuotteiden hintaa.
&#8211; Meidän on leikattava ilmakehään päästämämme metaanin määrää, ja tehokas päästöjen hinnoittelujärjestelmä on avainasemassa tässä, sanoo ilmastonmuutosministeri James Shaw.
Lisäaineita rehuun päästöjen vähentämiseksi
Lakiesitykseen sisältyy kannustimia niille karjankasvattajille, jotka syöttävät karjalleen rehun lisäaineita, joiden tarkoitus on vähentää metaanin syntymistä. Tilan metsiä voidaan käyttää päästöjen hyvittämiseen.
Metaanivero on suurin Uuden-Seelannin maatalouteen kohdistunut säätelyn muutos sen jälkeen, kun maataloustuet poistettiin 1980-luvulla. Britanniassa puolestaan suunnitellaan tuontilihaan kohdistuvaa päästötullia maan oman lihantuotannon suojelemiseksi halpatuonnilta.

Uusi-Seelanti haluaa pistää lehmien pierut verolle ilmastonmuutosta estääkseen

Uuden-Seelannin oikeuslaitos on vapauttanut tiedonjakelun <a href="https://stage.sudev.fi/isis-tukija-iski-veitsella-aucklandissa-tekija-poliisin-tarkkailussa/">Aucklandin terroristista</a>. Iskussa haavoittui kuusi ihmistä. Poliisi pystyi pysäyttämään terroriteon noin minuutissa. Nyt maassa pohditaan keinoja puuttua ennalta radikalisoituneiden ihmisten vapauteen. Uusista tiedoista uutisoivat <a href="https://apnews.com/article/new-zealand-islamic-state-group-3bd1cbbeec8eeda30caa0797f52ae227">AP</a> ja <a href="https://www.nzherald.co.nz/nz/auckland-mall-terrorist-attack-lone-wolf-isis-supporter-identified-as-sri-lankan-refugee-ahamed-aathil-mohamed-samsudeen/ZKP4IST56NJWH3SPNM5GNF7XI4/">NZ Herald</a>.

Terroriteon yhteydessä poliisin surmaama veitsimiehen nimi on saatu julkistaa: 32-vuotiaan tekijän nimi on Ahamed Aathil Mohamed Samsudeen. Samalla miehestä on saatu uutta tietoa.
Vastoin aiempaa tietoa, mies on pidätetty lainvastaisen materiaalin julkistamisessa Facebookissa. Mediassa uutisoitiin 3.9. virheellisesti, ettei mies ole syyllistynyt rikoksiin ennen terroritekoaan.
Terroristi saa toimia ensin
Uudessa-Seelannissa mietitään nyt, miten tällaisia terroritekoja voisi ehkäistä jo ennen kuin isku tapahtuu. Samsudeen oli julkaissut Isisiä tukevia sekä väkivaltaa ihannoivia päivityksiä. Hän oli myös uhonut &#8221;näyttävänsä uusiseelantilaiselle roskaväelle&#8221; voimansa.
Hän oli myös aikonut matkata Syyriaan tukemaan terroristijärjestö Isisin luomaa kalifaattia.
Oikeuslaitos määräsi miehen sosiaalisen median päivitykset ennakkotarkistukseen. Lähteiden mukaan mies loi uusia tilejä. Miestä myös tarkkailtiin yhteensä noin 30 poliisin toimesta ympärivuorokautisesti.
Viranomaiset toteavat, että heillä ei ollut valtuuksia toimia ennen iskua. Viranomaisten piti siis odottaa, että mies alkaa toteuttaa terrori-iskuaan.
Miten ehkäistä iskut ennalta?
Samsudeen oli lopulta määrätty karkoitettavaksi takaisin Sri Lankaan. Miehelle oli ilmoitettu karkoituspäätöksestä vain viikkoja ennen hänen toteuttamaansa iskua.
Uudessa-Seelannissa mietitään nyt, miten vastaavat iskut voidaan ehkäistä ennalta. Tehtävä ei ole helppo. Vastakkain ovat yksilönvapaudet ja yhteiskunnan turvallisuus.

Uuden-Seelannin Isis-ihailijasta uutta tietoa – maassa pohditaan keinoja ehkäistä terrori-iskuja ennalta

Terroristijärjestö Isisiä tukeva henkilö toteutti veitsihyökkäyksen Aucklandissa, Uudessa-Seelannissa. Tekijä ehti minuutin ajan haavoittaa kuutta ihmistä supermarketissa ennen kuin poliisi surmasi veitsimiehen. Aiheesta uutisoi muun muassa <a href="https://www.bbc.com/news/world-asia-58405213">BBC</a>.

Iskun tekijästä tiedetään sen verran, että hän on kotoisin Sri Lankasta. Mies oli saapunut Uuteen-Seelantiin vuonna 2011. Hänet asetettiin jatkuvaan tarkkailuun vuonna 2016 radikaalien näkemystensä vuoksi. Hänellä on aikaisempaa rikostaustaa.
Mies aloitti iskunsa kaupasta ottamallaan veitsellä. Hän ehti riehua noin minuutin ajan ennen kuin sai surmansa poliisin ampumaan luotiin. Poliisi kertoi, että mies oli tietoinen jatkuvasta seurannasta ja siksi se piti suorittaa pienen matkan päästä.
Uhreja olisi voinut olla enemmän
Kuudesta uhrista kolme on kriittisessä tilassa.
Aucklandin pormestari Phil Goff kertoo terveydenhoitajien tekevän kaikkensa uhrien puolesta. Hän sanoi tekijän kohdanneen &#8221;pikaisen oikeudenkäynnin&#8221;.
Ilman poliisin jatkuvaa seurantaa ja nopeaa toimintaa uhreja olisi todennäköisesti ollut paljon enemmän.
Artikkelia on muokattu tekijän rikostaustan osalta 7.9.2021 klo 17.45.

Isis-tukija iski veitsellä Aucklandissa – tekijä poliisin tarkkailussa

THL:n eläköitynyt tutkimusprofessori kritisoi entistä työnantajaansa siitä, että THL lähti maaliskuussa mallintamaan covid-19-tautia influenssaepidemiana. Sen jälkeen viruksesta on tullut paljon uutta tutkimustietoa, jotka eivät näytä lainkaan vaikuttavan THL:n laskelmiin ja suosituksiin. Hallituksen hybridistrategian tavoitteet ovat myöskin jääneet epäselviksi. 
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtopäätökset perustuvat keskeisesti oletuksiin, joita ei ole avattu ja sosiaali- ja terveysministeriön päätökset tavoitteisiin, jotka on kerta toisensa jälkeen hämärretty, kirjoittaa tutkimusprofessori (emeritus) Matti Jantunen <a href="https://worldaccordingtomatti.blog/2020/05/18/tama-korona-arpa-ei-voita-kiitamme-kannatuksesta/">blogissaan</a>. Hallituksen ja STM:n asiantuntijaorganisaationa huomattavaa valtaa käyttävä THL on Jantusen mielestä &#8221;kulkenut koko ajan Ruotsin epidemiajohtajan henkisessä talutuksessa ja nojannut tämän vuoksi vaarallisella tavalla harhaisiin uskomuksiin covid-epidemian suhteen.&#8221;
Jantusen mukaan THL:n väärät oletukset ovat tiivistetysti seuraavat: viruksen tartuntakuolleisuus on tavallisen influenssaviruksen luokkaa, näkyvien tautitapausten takana piileskelee monikymmenkertainen määrä tunnistamattomia, kantajalleen harmittomia mutta silti tartuttavia tapauksia ja Covid-epidemian tukahduttamisen haitat olisivat hyötyjä mittavammat.
Näistä syistä johtuen THL on pyrkinyt laumaimmuniteettiin.
Tutkimusprofessori Jantunen on yhdessä muiden suomalaisten asiantuntijoiden kanssa jo helmi-maaliskuun vaihteesta lähtien kiistänyt nämä THL:n perusoletukset. Pandemian alun jälkeen WHO:n tietokantaan on kertynyt lähes 20 000 uutta tutkimusraporttia koronavirukseen liittyen, ja uusia lisätään yli 800 joka päivä, mutta niiden tulokset eivät näytä lainkaan vaikuttavan THL:n uskomuksiin tai niihin perustuviin päätöksiin, Jantunen kirjoittaa.
Nembrosta tuli &#8221;elävä koronalaboratorio&#8221;
Nembro on 11 500 asukkaan kaupunki Pohjois-Italiassa, kymmenen kilometriä Bergamosta koilliseen. Maaliskuussa sen väestöstä menehtyi koronasairauteen joka seitsemäskymmenes, enemmän kuin missään muualla koko maailmassa. Koska valtaosa kaupungin asukkaista sai tartunnan, ja heidät oli suljettu kaupungin alueelle kahden kuukauden ajaksi, Nembrosta tuli tahtomattaan elävä koronalaboratorio, Jantunen kirjoittaa.
Koronaepidemiaa Nembrossa on jo nyt tutkittu melkoisesti ja tuloksista on julkaistu lukuisia tieteellisiä artikkeleita, jotka osoittavat, että väestötasolla koronasairaus todella tappaa 1-2 prosenttia kaikista tartunnan saaneista, että korkea tappavuus ei ole näennäistä, sitä ei voi selittää suurella piiloon jääneiden tartuntojen määrällä ja lopulta myös, että jos koronavirusta (SARS-CoV-2) vastaan voi syntyä laumaimmuniteetti ilman rokotetta, tautiin täytyy sairastua ainakin 60 % väestöstä.
Joka 70. kuoli &#8211; monille pysyviä keuhko- ja munuaisvaurioita
Jantunen kysyy, pysähtyikö tartuntojen nousu Nembrossa 60% kohdalla nimenomaan laumasuojaan. Sen hinta oli nimittäin kova: joka seitsemännenkymmenennen kaupungin asukkaan elämä. Vakava sairaus jättää pysyvän keuhko- tai munuaisvaurion vielä useammalle, mikä vaikuttanee kuolleisuuteen vuosia.
Nembron tulokset vahvistavat tuhansien eri puolilta maailmaa kertyneiden hajanaisten tutkimustulosten viestejä. THL ja sosiaali- ja terveysministeriö eivät ole kuitenkaan antaneet niiden häiritä omia laskelmiaan tai suunnitelmiaan.
Kun THL alkoi selvittää vasta-ainetesteillä, kuinka suurella osalla pääkaupunkiseudun väestöstä on jo ollut tartunta, tulos oli shokki THL:lle, mutta vastasi muualta maailmasta saatuja tuloksia, Jantunen kirjoittaa. Tartunnan oli saanut pääkaupunkiseudulla alle prosentti väestöstä ja muualla Suomessa epäilemättä vielä vähemmän. Laumaimmuniteettiin on siis vielä pitkä matka.
Mihin hallitus oikein pyrkii?
THL:n entinen tutkimusprofessori Matti Jantunen kritisoi THL:ää ja hallitusta epäselvästä viestinnästä. Sekä tukahduttamisvaihtoehto että laumaimmuniteetin tavoitteleminen on toistuvasti kiistetty eri tahoilta. Nyt hallitus ilmoittaa noudattavansa &#8221;hybridistrategiaa&#8221;.
&#8211; Mihin päämäärään hallitus hybridistrategiallaan pyrkii? Tietääkö hallitus sitä itse? Jos ei, niin kuka sen tietää? tutkimusprofessori Jantunen kysyy.
Jantunen esittää pelkistetyn laskuharjoituksen, jossa tavoitteena on hybridistrategian mukaisesti tartuttaa yhden vuoden kuluessa laumaimmuniteetin vaatima osuus Suomen väestöstä, ja samalla testata, eristää, jäljittää ja hoitaa tartunnan saaneet ja sairastuneet.
Tuloksena on Jantusen mukaan &#8221;painajaisskenaario&#8221;, joka &#8221;havainnollistaa tukahduttamiseen tarkoitetun testaa-eristä-jäljitä-hoida -politiikan ja laumasuojaa tavoittelevan epidemian jarruttamispolitiikan yhdistämisen mahdottomuuden&#8221;.
Olisiko tukahduttaminen sittenkin paras?
Itä-Aasiassa (Kiina, Hong Kong, Taiwan, Etelä-Korea) sekä Australiassa ja Uudessa Seelannissa covid-19-epidemiat tukahdutettiin pääosin 3-5 viikossa, Jantunen kirjoittaa. Tukahduttamisen testaa-eristä-jäljitä-hoida -menetelmät löytyivät historiallisista kokemuksista, oppikirjoista ja WHO:n ohjeista. Niitä oli käytetty edellisten tappavien koronavirusepidemioiden (SARS 2003) ja (MERS 2015-2017) torjunnassa ja niitä täydennettiin mobiilisovelluksilla.
Itä-Aasiassa ei edellytetty, että SARS-CoV-2 -virus katoaisi koko maailmasta ennen kuin paluu mahdollisimman normaaleihin oloihin on mahdollinen. Tukahduttamisella ei tarkoitettu edes sitä, että uusia tautitapauksia ei ilmenisi lainkaan, vaan sitä, että kaikki uudet tapaukset kyetään havaitsemaan, tartuntaketjut jäljittämään, tartunnan saaneet eristämään ja sairastuneet hoitamaan.
Massarajoituksia vai kohdennettuja ja lyhytaikaisia yksilörajoituksia?
Tukahduttamisstrategian tavoite on päästä nopeasti eroon kalliista ja summittaisista massarajoituksista ja siirtyä kohdennettuihin ja lyhytaikaisiin yksilörajoituksiin, Jantunen kirjoittaa.
&#8211; Autoritatiivisessa Idässä asetetaan tuhat sairasta karanteeniin muutamaksi viikoksi, jotta he eivät tartuttaisi miljoonaa vapaana liikkuvaa tervettä.
&#8211; Meillä liberaalissa Lännessä sen sijaan asetetaan miljoona tervettä karanteeniin kuukausiksi, jotta he eivät saisi tartuntaa tuhannelta vapaasti liikkuvalta sairaalta, Jantunen kiteyttää.
THL:n tutkimusprofessori (emeritus) Matti Jantusen kirjoitus kokonaisuudessaan tarkkoine laskelmineen on luettavissa <a href="https://worldaccordingtomatti.blog/2020/05/18/tama-korona-arpa-ei-voita-kiitamme-kannatuksesta/">tästä linkistä</a>.

THL:n tutkimusprofessori: Tukahduttaminen vai laumasuoja – mihin hallituksen hybridistrategia oikein pyrkii?

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio kyseenalaisti Suomen koronastrategian AlfaTV:n KoronaLive -ohjelmassa. &#8211; Mihin analyysiin perustuen Suomi jatkaa Euroopan tai Pohjois-Amerikan strategialla, miksei voitaisi harkita Aasian maiden toimintamallia, eli tukahduttamista? Siitä voisi meillä olla jotain opittavaa.
 
AlfaTV:n KoronaLive -ohjelmassa tarkasteltiin maanantaina hallituksen viimeisimpiä linjauksia ja sitä, pitäisikö hallitusohjelmasta joustaa. Tunnetusti Suomi ei pyri tukahduttamaan tautia, vaikka monet asiantuntijat sitä suosittelevat.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän johtaja Ville Tavio kyseenalaisti Suomen koronastrategian:
&#8211; Mihin analyysiin perustuen Suomi jatkaa Euroopan tai Pohjois-Amerikan strategialla, miksei voitaisi harkita Aasian maiden toimintamallia, eli tukahduttamista? Siitä voisi meillä olla jotain opittavaa, senhän näkee jo tilastoista: Aasian maiden tartuntamäärät ja kuolemat ovat paljon vähäisempiä.
Hallituksen käyttämien asiantuntijoiden, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) näkemysten mukaan epidemian tukahduttaminen ei olisi mahdollista. Tavio arvostelee THL:n ajattelutapaa.
&#8211; Tukahduttaminen on ihan mahdollista, onhan se nähty maailmallakin. THL:n näkökulma perustunee siihen, että he tavoittelevat laumaimmuniteettia, vaikka sitä ei sanotakaan ääneen. Hallituksen ja THL:n strategia perustuu taudin pitkittämiseen ja se on riskialtista, koska tartuntoja on ympärillä niin paljon.
Tiukoilla rajoituksilla tartunnat alas
Tavio sanoi, että jos tartunnat saataisiin painettua mahdollisimman alas, yhteiskuntaa voitaisiin itse asiassa avata nopeammin.
&#8211; Tärkeintä olisi mielestäni se, että strateginen valinta olisi tukahduttaminen, eikä taudin leviämisen jatkuva hidastaminen.
&#8211; Oleellista olisi ymmärtää, että mitä tiukemmat rajoitukset käynnistetään, sitä nopeammin tartuntamäärät menevät alas ja sitä nopeammin yhteiskuntaa voidaan avata. Samalla sitä pienemmät taloudelliset vaikutukset.
Tavio huomautti, että kun koronan mahdollinen toinen aalto vielä tulee, Suomessa tartunnat olisivat jo valmiiksi alhaalla.
&#8211; Sitten kyse olisi vain siitä, että ollaanko taas Ruotsin tiellä ja missä vaiheessa taas toimittaisiin toisin.
Tilanne ei ole hallinnassa
Hallitus purkanut asteittain päätöksiä ja rajoituksia. Tavion mukaan suunta on väärä.
&#8211; Tässä nähdään, että epidemia yhä jatkuu. Tilanne ei ole hallinnassa, vaan kuolemia ja uusia tartuntoja tulee yhä. Mielestäni me olemme kansanterveydellisesti yhä hallitsemattomassa tilanteessa. Vaikka tartuntoja ei ole tullut niin nopeasti kuin pelättiin, niin tartuntoja tulee silti nopeasti.
Tavion mukaan Suomi on toki pärjännyt epidemian kanssa Ruotsiin verrattuna paremmin. Sen sijaan esimerkiksi Uusi-Seelanti ja monet Aasian maat, kuten Singapore, Taiwan ja Etelä-Korea ovat huomattavasti paremmassa tilanteessa.
&#8211; En ymmärrä riemua siitä, että koronavirussairastuneita olisi tehohoidossa vaikka vain viisikymmentä. Tehohoitokapasiteetin kannalta sairaanhoito kyllä kestää sen, mutta onko se kuitenkaan päällimmäinen pyrkimys vai onko tärkeämpää se, kuinka paljon tartuntoja on, että pystyttäisiin avaamaan yhteiskuntaa.
Tavion mukaan riskinä on se, että koska epidemia yhä jyllää Suomessa, niin rajoituksien purkamisella otetaan riski taudin leviämisestä entisestään.
&#8211; Toivon, että ei lähdetä pelaamaan venäläistä rulettia kansanterveydellä tai vanhusten hengellä. Jos muutoksia tehdään, toivon maltillisia tai hyvin harkittuja muutoksia, jos niitä on pakko tehdä.
Riskiryhmät suojattaisiin koko väestön suojaamisella
Ikäihmiset, yli 70-vuotiaat ovat koronan suurin riskiryhmä ja sen vuoksi he ovat erityisen suojelun kohteena. Yli 70-vuotiaita on maaliskuusta lähtien ohjeistettu välttämään lähikontakteja muiden kanssa.
Tavio näkee ikäihmisten suojaamisessa teoreettisen riskin.
&#8211; Jos koko väestöä ei suojata, niin todennäköisesti ikäihmisetkin silloin saavat herkemmin tartuntoja. Itse näen tilanteen niin, että pikemminkin koko väestöä pitää suojata, jotta riskiryhmäläiset samalla suojataan. Suojaaminen toimii parhaiten niin, että koko väestö tukahduttaa tartuntoja, Tavio sanoo.
Hän nostaa esille myös tartuntojen määrän alueellisuuden: Helsingissä on todettu yli 2 000 tartuntaa, ja myös Espoossa ja Vantaalla tartuntamäärät ovat olleet koholla. Tavio ihmettelee, miksei epidemian alueellisuus näy mitenkään hallituksen toimissa.
&#8211; Epidemia on painottunut pääkaupunkiseudulle, joten on hyvin omituista miksi ei toimita esimerkiksi niin, että vähintäänkin näiden alueiden koulut pysyisivät kiinni.
Perussuomalaiset on lähtenyt alusta alkaen siitä, että kun Suomessa oli vielä alle 200 tartuntaa, vain apteekit ja ruokakaupat olisivat olleet auki.
&#8211; Jos näin oltaisiin tehty, niin jälkikäteen tarkasteltuna se olisi ollut hyvä strategia. Uusi-Seelanti teki niin ja tällä hetkellä siellä on ollut vain parikymmentä koronakuolemaa, kun taas Suomessa on jo 240. Ero on siis iso, ja se ero on vastaavanlainen, jos Suomea verrataan moneen muuhun Aasian maahan.
Rajoituksiin tarvitaan uudenlaista ajattelua
Tavion mukaan ensisijaista olisi juuri nyt saada tartunnat minimiin. Toissijaisesti on mietittävä rajoitusten oikeasuhtaisuutta.
&#8211; Rajoituksia täytyy perata siitä näkökulmasta, että nyt tarvitaan jo uudenlaista ajattelua. On ihmeellistä, että vaikkapa torikahvila Uudessakaupungissa ei voisi olla auki, kun siellä ei juuri ole tartuntojakaan. Sitten taas Helsingin keskustassa ne paikat, joihin muuten kokoontuu paljon väkeä, ne on järkevintä pitää kiinni.
Alueellisuudella ja rajoitustoimien oikeasuhtaisuudella saataisiin myös vähennettyä taloudellisia vahinkoja.
&#8211; Esimerkiksi matalien tartuntamäärien alueella sijaitsevat ruokaravintolat voisivat avata terassinsa. Niissä voidaan pitää turvavälit ja korostaa hygieniaa. En pitäisi sitä suurena riskinä tartuntatilanteelle, mutta aukiololla olisi suuri taloudellinen merkitys ravintolayrittäjille.
Tavio arvioi, että pääministeri Sanna Marin on tietoisesti pyrkinyt löytämään koronastrategiaan keskitien ratkaisun.
&#8211; Hän on mieltynyt puhumaan hybridistrategiasta, joka sinällään ei vielä tarkoita mitään. Olisi tarvittu poikkeuksellista rohkeutta toimia toisin, kuin Suomen johtavat virkamiehet ovat suositelleet.

Tavio: Jos tartunnat saataisiin painettua mahdollisimman alas, yhteiskuntaa voitaisiin avata nopeammin – ”Strateginen valinta tulisi olla tukahduttaminen, eikä taudin leviämisen jatkuva hidastaminen”

Koronaviruksen tukahduttaminen tuntuu sujuvan hyvin esimerkiksi Uudessa-Seelannissa ja Australiassa, vaikka Suomessa ei hallituksen ja THL:n mukaan moista voi yrittääkään. Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen on oudoksunut hallituksen linjausta alusta saakka.

Kansanedustaja Mari Rantanen kertoo ihmetelleensä Suomen linjaa virusepidemian vastaisessa taistelussa aina siitä lähtien, kun pääministeri Sanna Marin aivan epidemian alkuvaiheessa sanoi, ettei viruksen tukahduttaminen onnistu, vaikka Suomessa tuossa vaiheessa oli tartuntoja vasta muutama sata.
&#8211; Olisiko siinä käynyt niin, että muutamat keskeiset asiantuntijat halusivat lähteä tavoittelemaan niin kutsuttua laumaimmuniteettisuojaa, mitä nykyään ei saa ääneen sanoakaan? Rantanen pohtii.
Virhearvioita tehtiin
Koronaviruksen kanssa tehtiin alkuvaiheessa useita virhearvioita. Ensin ajateltiin, ettei tauti leviäisi Kiinan ulkopuolelle, ja sitten kun niin tapahtui, kuviteltiin yleisesti taudin olevan vaarallinen vain vanhusväestölle, vaikka jo tuolloin tiedettiin Italiassa ja Espanjassa tehohoitoon joutuneen myös varsin nuorta väkeä.
&#8211; Jos poliittinen paine ei olisi pakottanut päättäjiä toimimaan toisin, olisi Suomessakin hyvin saatettu lähteä Ruotsin tielle. Koronaviruksen tukahduttaminen olisi vieläkin täysin mahdollista, mutta se edellyttäisi valtavan paljon enemmän seurantaa, testaamista ja ihmisten pysymistä kotona muutaman viikon, Rantanen sanoo.
Toimet tavoitteen mukaan
Joidenkin arvostelijoiden mukaan lockdown eli yhteiskunnan totaalinen eristäminen ei voi onnistua kuin Kiinan kaltaisissa totalitaristisissa valtioissa. Siitä huolimatta esimerkiksi Kreikassa on otettu käyttöön lockdown ulkonaliikkumiskiellon kera, vaikka Kreikka ei olekaan mikään diktatuuri.
Kreikassa koronavirus on nyt hiipumassa.
&#8211; Kaikki riippuu siitä, mikä on tavoite. Jos tavoitellaan sitä, että tauti liikkuu väestön läpi hidastetusti niin, että tehohoitopaikat riittävät, ovat toimetkin sen mukaisia. Koronaviruksen tukahduttaminen olisi edelleen mahdollista Suomessakin, jos taudista haluttaisiin päästä eroon. Se kuitenkin edellyttäisi, että rajoituksia pitäisi vielä joksikin aikaa kiristää ja tiedottaa kansalaisille, että vielä ei ole aika tavata ihmisiä, Rantanen kertoo.
Ruotsi pelaa uhkapeliä
Kansainvälisessä tiedemaailmassa pidetään melko yksimielisesti Ruotsin laumaimmuniteettisuojaa tavoittelevaa strategiaa melkoisena uhkapelinä, kun tautia eikä sen toimintamekanismeja ei tunneta. Kun ei tiedetä, saako taudin sairastamalla siihen immuniteettia, pelataan Ruotsissa melkoista uhkapeliä ihmishengillä.
&#8211; Varsinkin THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen tuntuu liputtavan Ruotsin mallin puolesta, kun häntä on ruotsalaismedioihin aiheesta paljon haastateltu. Samasta asiasta on puhunut myös STM:n Kirsi Varhila.
&#8211; Toivonkin lämpimästi, että hallituksessa jatkossa kuultaisiin laajasti muitakin virologian ja epidemiologian asiantuntijoita, Rantanen sanoo.
Korona voitaisiin tukahduttaa Suomessakin
Jotkut kriitikot ovat olleet sitä mieltä, ettei Uutta-Seelantia ja Suomea voi verrata, koska Suomi ei ole saari. Rantanen on asiasta eri mieltä eikä näe mitään syytä siihen, miksei koronaviruksen tukahduttaminen voisi onnistua täälläkin.
Virus tulisi tehokkailla toimilla tukahduttaa ja pysäyttää ulkomailta tulevat tartuntaketjut sen jälkeen, kun rajat taas on avattu.
&#8211; Kyllä ihmiset ymmärtävät, kun heille selittää riittävän hyvin, miksi on tärkeää välttää liikkumista ja pitää etäisyyttä. Koronavirus voitaisiin tukahduttaa yhtä hyvin Suomessa kuin missä tahansa muuallakin. Jos taudin etenemistä halutaan vain hidastaa, niin silloin tehdään sen mukaisia toimenpiteitä. Jos viruksen haluaa tukahduttaa, on toimenpiteiden oltava sellaisia, että viruksen tarttumiskyvystä kertova R0-luku saadaan tippumaan reilusti alle yhteen, sanoo Rantanen.
Tartuntojen määrä saatava laskuun
Rantanen pitää karmeana sellaista ajattelutapaa, että rajoituksia pitäisi alkaa sen takia purkaa, ettei tauti ole levinnyt väestöön riittävän nopeasti. Suomen kaltaisessa teknisesti kehittyneessä yhteiskunnassa tulisi jatkossakin pitää kiinni siitä, että tauti tarttuu ihmisiin mahdollisimman vähän.
&#8211; Toki ymmärrän sen, ettei yhteiskuntaa voi loputtomasti pitää kiinni, mutta Suomessa yhteiskunta on kuitenkin ollut kiinni melko rajallisesti. Kun rajoituksia sitten lähdetään purkamaan, pitää tartuntojen olla ensin selkeästi laskusuunnassa. Testaamisen on oltava todella laajaa ja suojavarusteita on oltava niin paljon, että niitä kyetään käyttämään jokaisen potilaan ja asiakkaan kohdalla, myös oireettomien.
&#8211; Erityisesti asia on kriittinen kotihoidossa ja hoivapalveluissa, jos riskiryhmiä todella halutaan suojella, Rantanen kertoo.
Jokaisella on oma vastuunsa
Rantanen uskoo, että myös koronatartuntoja jäljittävä kännykkäsovellus voisi olla hyvä lisäsuoja viruksen vastaisessa taistelussa. Erilaisia mobiilisovelluksia maailmalla jo on, mutta jostain käsittämättömästä syystä joka maan pitää tehdä itse omansa.
Rantanen olisi valmis harkitsemaan sitäkin, että jokaisella pitäisi olla käytössä suojamaskit julkisilla paikoilla asioidessa. Suojamaskeista ei koronataistelussa ole hyötyä, jos vain yksi kymmenestä niitä käyttää. Iso puute on sekin, että THL ja STM eivät ole julkaisseet dataa, johon arvionsa ja ennusteensa perustavat.
&#8211; Totta kai yhteiskunnalla ja valtiovallalla on iso rooli koronataistelussa, mutta meillä jokaisella on myös oma vastuumme. Se tarkoittaa turvallisten asioimistapojen noudattamista, sitä ettei mennä kauppaan sairaana, yskitään hihaan eikä tavata ystäviä muuten kuin virtuaalisesti, Rantanen korostaa.
Malttia tiedottamiseen
Koronavirustartunnat ovat Suomessa edelleen kasvussa, joten tauti ei vielä ole täällä hiipumaan päin. Rantanen toivoo, että tämä otettaisiin huomioon myös asioista tiedotettaessa. Kun liian aikaisin aletaan puhua rajoitusten purkamisesta, se äkkiä kääntyy ihmisten mielissä niin, että nyt on taas turvallista liikkua.
&#8211; Korona ei lähde tästä maasta millään poliittisella päätöksellä. On löydettävä tasapaino sen suhteen, miten viruksesta pääsee eroon samalla hallitusti yhteiskuntaa avaten, Rantanen sanoo.

Korona voidaan tukahduttaa tehokkailla toimilla: Miksi Suomi ei ota mallia maista, joissa virus on jo hiipumassa?

Uudessa-Seelannissa koronaviruksen leviäminen on pystytty käytännössä tukahduttamaan ainakin toistaiseksi. Tiukkoja rajoituksia aletaan asteittain purkaa. Miljoonan uusiseelantilaisen odotetaan palaavan työhön tiistaina. 
Pääministeri Jacinda Ardern ilmoitti maanantaina, että Uusi-Seelanti on onnistunut pysäyttämään Covid-19-viruksen laajan leviämisen, joten rajoitustoimia voidaan lähteä purkamaan, kertoo brittilehti <a href="https://www.theguardian.com/world/2020/apr/27/new-zealand-prepares-to-lift-strict-lockdown-after-eliminating-coronavirus">Guardian</a>. Ardern kuitenkin muistutti, että vaikka pahin on vältetty, taistelu virusta vastaan jatkuu yhä.
Koronaviruksen tarttuvuutta kuvaava R-luku on Uudessa-Seelannissa nyt 0,4. Tämä tarkoittaa, että jokainen tartunnan saanut ei enää välttämättä levitä tartuntaa eteenpäin, joten epidemia tukahtuu. Ilman vastatoimia R-luku on luokkaa 2,5 eli jokainen tartunnan saanut tartuttaa kaksi tai kolme muuta ihmistä.
Maanantain ja tiistain välisenä yönä Uusi-Seelanti siirtyi rajoituksissa tasolta neljä tasolle kolme. Nelostason rajoitukset ovat olleet voimassa yli kuukauden. Koulut ja lähes kaikki yritykset ovat olleet suljettuina ja ihmisiä on kehotettu pysymään kotona kaupassakäyntejä ja lyhyitä ulkoiluja lukuun ottamatta.
Kolmostasolla kaupat, ravintolat ja koulut avataan, mutta rajoitetusti. Ihmiset voivat palata työhön, kunhan varotoimista huolehditaan. Kolmostasolla on tarkoitus pysyä ainakin kaksi viikkoa, ennen kuin hallitus päättää rajoitusten laajemmasta purkamisesta. Pääministeri Jacinda Ardern varoitti ihmisiä avaamasta sosiaalista elämäänsä liikaa, koska siihen liittyy riskejä.
Uusin koronakuolema maanantaina
Lääkintöhallituksen ylijohtaja Ashley Bloomfield totesi, että viruksen leviämisen eliminointi ei tarkoita, että uusia tartuntoja olisi nolla, vaan sitä, että tartuntojen lähteet ovat viranomaisten tiedossa.
Maanantaina todettiin ainakin yksi uusi tartunta ja neljä mahdollista. Lisäksi yksi yli 90-vuotias nainen menehtyi. Hänestä tuli maan 19. koronauhri.
Laumaimmuniteetin hankkimista ei edes harkittu
Pääministeri Ardern <a href="https://www.tvnz.co.nz/one-news/new-zealand/herd-immunity-through-contracting-coronavirus-never-ever-option-new-zealand-ardern-says">totesi</a> heti koronakriisin alkuvaiheessa, että laumaimmuniteetin hankkiminen antamalla viruksen tarttua laajasti väestöön ei ole vaihtoehto Uudelle-Seelannille. Pääministeri sanoi selkeästi, että hän ei suostu siihen, että kymmenet tuhannet ihmiset sairastuisivat ja mahdollisesti kuolisivat laumaimmuniteetin hankkimiseksi rokotetta odotettaessa.
Laumaimmuniteetin tavoittelun sijasta Uudessa-Seelannissa päätettiin pyrkiä epidemian tukahduttamiseen tiukoilla rajoituksilla, testauksella, karanteeneilla ja tartuntaketjujen jäljittämisellä. Ja epidemian tukahduttamisessa myös onnistuttiin. Suomessa hallitus sen sijaan otti eri linjan pyrkien laumasuojaan.
&#8211; Emme pysty pysäyttämään tautia, emmekä pyri siihen, sanoi pääministeri Sanna Marin Iltalehden <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/37f83701-3390-4f8e-9af1-823d8b338b52">haastattelussa</a>.
Rajat pysyvät kiinni
Maan rajat suljettiin 19. maaliskuuta. Vakituisesti maassa asuvat saivat palata Uuteen-Seelantiin, mutta kaikki tulijat joutuivat kahden viikon karanteeniin valtion kustannuksella.
Rajat tulevat pysymään suljettuina <a href="https://www.stuff.co.nz/national/health/coronavirus/121239533/why-coronavirus-emerges-in-clusters-how-nz-plans-to-eliminate-outbreaks-after-lockdown">jatkossakin</a>, jotta toisen aallon tulemiselta ulkomailta vältyttäisiin. Viruksen tukahduttamista tullaan jatkamaan, ja tärkeimmät työkalut siihen ovat testit ja tartuntaketjujen huolellinen jäljittäminen, jonka teho on jatkuvasti parantunut.
Avointa tiedotusta alusta asti
Yksi Uuden-Seelannin koronataistelun silmiinpistävä piirre oli tiedottamisen avoimuus heti alusta asti. Tartunnoista pyrittiin keräämään mahdollisimman tarkkaa tietoa, ja tieto julkistettiin avoimesti kaikkien kansalaisten nähtäväksi.
Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/uusi-seelanti-ei-pihtaile-koronatartuntojen-tietoja-jopa-lennon-numero-nahtavilla-netissa/">kertoi</a> kuukausi sitten, että Uusi-Seelanti ei todellakaan pihtaile koronatartuntojen tietoja, vaan netissä on nähtävillä kaikkien koronapotilaiden ikä, sukupuoli ja asuinpaikka. Myös tartunnan todennäköinen lähde kerrotaan, jos se on tiedossa. Ulkomailta tulleiden tartuntojen osalta kerrotaan esimerkiksi lennon numero, jotta muut samalla lennolla olleet osaavat mennä testiin.
Maassa on tällä hetkellä 16 &#8221;tartuntarypästä&#8221;, joihin liittyvät ihmiset kuuluvat eri perheisiin, mutta ovat saaneet tartunnan samasta lähteestä. Näistäkin kerrotaan hyvin tarkat tiedot välittämättä siitä, &#8221;leimautuuko&#8221; katolinen tyttökoulu, jos viranomaiset <a href="https://www.health.govt.nz/our-work/diseases-and-conditions/covid-19-novel-coronavirus/covid-19-current-situation/covid-19-current-cases/covid-19-significant-clusters">tiedottavat</a>, että siellä on ollut 93 koronatartuntaa.
HS vertasi Jacinda Ardernia Sanna Mariniin
Helsingin Sanomat <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006482626.html">kirjoittaa</a>, että &#8221;koronakriisin hoitaminen Uudessa-Seelannissa henkilöityy vahvasti maan pääministeriin Jacinda Arderniin, joka muistuttaa julkikuvaltaan Suomen pääministeri Sanna Marinia&#8221;.
HS:n mukaan Ardernin johtamistyyli on saanut kehuja useissa kansainvälisissä medioissa, ja pienen lapsen äitinä Jacinda Ardern osasi pääsiäisen aikaan lohduttaa Uuden-Seelannin lapsia kertomalla, että suklaamunia piilottava pääsiäispupu kuuluu niihin &#8221;välttämättömiin työntekijöihin&#8221;, jotka pääsevät töihin liikkumisrajoituksista huolimatta.
Suurin ero näiden kahden naispääministerin välillä on kuitenkin se, että vain toinen heistä on kyennyt tukahduttamaan koronaviruksen leviämisen maassaan. Toinen ei edes yrittänyt.
Virusta vasaralla päähän
Pääministeri Ardernin selkeä tiedotustyyli on varmasti auttanut maata selviämään koronakriisistä, mutta suurin vaikutus on ollut tiukoilla ja nopeasti käyttöön otetuilla rajoituksilla. Uuden-Seelannin menettely on itse asiassa malliesimerkki siitä, miten virus pystytään tukahduttamaan lyömällä sitä &#8221;vasaralla päähän&#8221;.
Vasara viittaa tässä Tomas Pueyon esittämään <a href="https://stage.sudev.fi/voidaanko-korona-nujertaa-vasara-ja-tanssi-strategialla/">Vasara ja tanssi &#8211; strategiaan</a>, joka perustuu siihen, että heti kärkeen tehdään kovia toimenpiteitä: koronavirusta isketään kuin vasaralla. Sen jälkeen alkaa tanssi: tarkka tasapainottelu normaalin arjen ja välttämättömien viruksen torjuntatoimien välillä.
Uudessa-Seelannissa on nyt alkanut tanssi, jossa rajoituksia puretaan vaiheittain. Monet Kaukoidän maat ovat saman tyyppisessä vaiheessa tasapainottelemassa normaalin arjen ja rajoitusten välillä, kuten Tomas Pueyo kertoo kirjoituksensa <a href="https://medium.com/@tomaspueyo/coronavirus-learning-how-to-dance-b8420170203e">jatko-osassa</a>.

Uusi-Seelanti tukahdutti koronan leviämisen – mutta taistelu jatkuu

Eri maat ovat ottaneet käyttöön hyvinkin erilaisia tiedotuslinjoja koronatartuntojen suhteen. Uuden-Seelannin valitsema linja on erittäin avoin: kaikkien koronapotilaiden ikä, sukupuoli ja paikkakunta on nähtävillä netissä. Nettisivulla kerrotaan myös tartunnan todennäköinen lähde, jos se on tiedossa. Ulkomailta tulleiden tartuntojen osalta kerrotaan esimerkiksi lennon numero, jotta muut samalla lennolla olleet osaavat mennä testiin. 
Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/terveysministerio-paljasti-liikaakin-koronatietoa-itavallassa-nettisovellus-suljettiin/">kertoi</a> äskettäin Itävallan terveysministeriön nettisovelluksesta, joka jouduttiin sulkemaan melkein saman tien, koska se paljasti vahingossa liiankin tarkkoja tietoja koronapotilaista. Alueen, sukupuolen ja iän paljastumista pidettiin ongelmallisena potilaiden yksityisyyden suojan kannalta.
Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö ei suostu kertomaan edes koronan takia tehohoidossa olevien potilaiden lukumäärää sairaanhoitopiireittäin eriteltynä.
Tartunnan kantajien lennon numero kerrotaan
Näihin verrattuna Uuden-Seelannin valitsema linja on kuin maapallon toiselta puolelta. Terveysministeriön <a href="https://www.health.govt.nz/our-work/diseases-and-conditions/covid-19-novel-coronavirus/covid-19-current-cases">nettisivulla</a> kerrotaan maan kaikkien 102 koronapotilaan ikä, sukupuoli ja paikkakunta. Myös tartunnan todennäköinen lähde kerrotaan, jos se on tiedossa. Ulkomailta tulleiden tartuntojen osalta kerrotaan esimerkiksi lennon numero ja päivämäärä, jotta muut samalla lennolla olleet osaavat mennä testiin.
Monet koronatartunnan kantajista ovat tulleet Uuteen-Seelantiin lentäen esimerkiksi Dubain kautta. Joissakin tapauksissa herää ajatus, että tartunnan saaneiden yksityisyyden suoja todellakin vaarantuu, kun listauksessa kerrotaan tietyllä paikkakunnalla asuvasta tietyn ikäisestä pariskunnasta, joka palasi vaikkapa Dubain matkaltaan tiettynä päivänä.
Koronavirus levisi karjankasvattajien konferenssissa
Osa tartunnoista on saatu kotimaassa. Esimerkiksi Queenstownissa pidetyssä hereford-lihakarjan kasvattajien kansainvälisessä konferenssissa on karjankasvatusvinkkien lisäksi levitetty myös koronavirusta.
Joku voisi olla huolissaan, että tällaisen tiedon kertominen leimaa kaikki lihakarjan kasvattajat koronaviruksen levittäjiksi. Joku toinen taas saattaa pitää tiedon kertomista erittäin tärkeänä, jotta muut samassa konferenssissa olleet tietävät mennä koronatestiin.
Uuden-Seelannin potilas numero 1, eli ensimmäinen varmistettu koronatartunnan kantaja, näyttäisi olevan Aucklandissa asuva kuusikymppinen henkilö, joka lensi 26. helmikuuta Iranista Balin kautta Aucklandiin. Hänen sukupuoltaan ei poikkeuksellisesti ole kerrottu.

Uusi-Seelanti ei pihtaile koronatartuntojen tietoja – jopa lennon numero nähtävillä netissä

28-vuotias Brenton Tarrant iskee moskeijaan Christchurchissa Uudessa-Seelannissa. 49 ihmistä kuolee, internetissä leviää maailman ilmeisesti ensimmäinen Facebookiin striimattu länsimaissa tehty terrori-isku. Suuret some-palveluntarjoajat poistavat videota sekä Tarrantin kirjoittamaa 74-sivuista manifestia minkä ehtivät, mutta internetin luonteen johdosta materiaalia tuskin saadaan koskaan siivottua pois.

<h4>Tapahtumat pähkinänkuoressa</h4>
Autonsa moskeijan viereiselle sivukadulle pysäköinyt Tarrant avaa autonsa takakontin, ja ottaa sieltä mukaansa aseita. Hän kävelee moskeijaan, ampuen kaiken aikaa vastaan tulevia ihmisiä. Hän saapuu hetken päästä suureen moskeijasaliin.
Sali on sisälläolijoille kuolemanloukku, Ihmiset pakkautuvat lattialle kahteen ryhmään, suuren huoneen vastakkaisille laidoille. He ovat täysin suojattomia, ja Tarrant ampuu maassa makaavia ihmisiä monta kertaa.
Joukkomurhan keskellä poikansa kanssa moskeijassa vieraileva pakistanilainen Naeem Rashid ryntää rynnäkköaseella varustettua hyökkääjää päin yrittäen käydä tämän kimppuun paljain käsin. Hän pääsee lähelle, mutta kaatui Tarrantin ampumiin laukauksiin.
Terrori-iskujen yhdeydessä nähdään toisinaan ilmiö, jossa mahdottomassa tilanteessa olevat ihmiset yrittävät käydä ylivoimaisen hyökkääjän kimppuun.
Länsimaiden viranomaiset eivät varsinaisesti kannusta käymään hyökkääjää vastaan, sillä tämä on tietenkin äärimmäisen vaarallista. Suomen poliisi <a href="https://stage.sudev.fi/kun-terroristit-iskivat-lontoossa-poliisi-julkaisi-run-hide-tell-hataohjeet-nyt-suomen-poliisilta-video-jossa-identtiset-ohjeet/">julkaisi</a> kesäkuussa 2017 ohjeet terrori-iskun varalle. Ne ovat yksinkertaisuudessaan: Pakene – piiloudu – hälytä. Ohjeet ovat olennaisilta osiltaan samat kuin Lontoon poliisin <a href="https://twitter.com/metpoliceuk/status/871135916047388672/photo/1?ref_src=twsrc%5Etfw%7Ctwcamp%5Etweetembed%7Ctwterm%5E871135916047388672&amp;ref_url=https%3A%2F%2Fwww.suomenuutiset.fi%2Fhyokkayksia-lontoossa-pakettiauto-ajettiin-vakijoukkoon-veitsimiehet-tunkeutuivat-ravintolaan%2F">ohjeet</a>.
Uuden Seelannin tapauksessa nämä ohjeet olivat moskeijan sisällä olijoille käytännössä hyödyttömiä. Uhreilla ei ollut mitään paikkaa, mihin piiloutua. Koulu- ja työpaikka-ampumisten riivaamassa Yhdysvalloissa viranomaiset <a href="https://www.ready.gov/active-shooter">kannustavat taistelemaan</a>, ellei mitään muuta ole enää tehtävissä.
<h4>Tarrantin manifesti</h4>
Tarrant julkaisi ennen iskua 74-sivuisen manifestin.
Jos manifestin sisällön ottaa sellaisenaan todesta, Tarrant on Norjassa terrori-iskun tehneen Anders Breivikin suora perillinen, ja hän rakentaa manifestinsa samoille teeseille. Keskeisessä roolissa on länsimaiden väestökato ja väestöpaine kolmannesta maailmasta. Siinä missä Breivikin manifesti oli 1500-sivuinen vaikealukuinen tiiliskivi, Tarrantin ilmaisu on lyhyttä, lähes mainosmaista. Teksti on hyvin rajua.
Tarrant listaa manifestinsa keskivaiheilla useita seksuaalirikostapauksia, kuten <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Rotherham_child_sexual_exploitation_scandal">Rotherhamin</a>, <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Aylesbury_child_sex_abuse_ring">Aysleburyn</a>, <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Banbury_child_sex_abuse_ring">Banburyn</a> sekä viisitoista muuta. Hän nostaa esille myös Australiassa tapahtuneet <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Ashfield_gang_rapes">Ashfieldin</a> ja <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Sydney_gang_rapes">Sydneyn</a> tapaukset sekä <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Oulu_child_sexual_exploitation_scandal">Oulun</a> ja <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/2015–16_New_Year%27s_Eve_sexual_assaults_in_Germany">Saksan</a>. Hän kertoo radikalisoituneensa nuoren ruotsalaistytön Ebba Åkerlundin tapauksen myötä. Ebba kuoli Tuhkolmassa tapahtuneessa terrori-iskussa, jossa Rakhmat Akilov -niminen turvapaikanhakija ajoi hänen ylitseen rekalla. Hän oli osittain kuuro, eikä kuullut lähestyvän auton ääntä. Iskuaan Tarrant kertoo suunnitelleensa kaksi vuotta, Ebban kuolemasta lähtien.
Tarranin manifestissa on eriskummallinen kysymys-vastaus-osio. Hän kysyy itseltään kysymyksiä, ja vastaa sitten niihin. Eräässä kohdassa hän ensin kiistää olevansa natsi, mutta toisaalta myöntää olevansa rasisti sekä fasisti, tarkemmin ottaen ekofasisti. Yhtäällä hän väittää itseään oikeistolaiseksi, toisaalla vasemmistolaiseksi.
Näiden määrittelyiden todenperäisyydestä on vaikeaa sanoa yhtään mitään. Manifesti näyttää yllyttävän muita samantyyppisiin tekoihin. Loppupuolelle tultaessa käytännössä jokainen sivu rikkoo sitä rajaa, joka Suomessa määritellään törkeäksi kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan.
Toisaalta on myös niin, että manifestin tekstin sisään on kirjoitettu suuri määrä ns meemejä &#8211; internetin kuva- ja keskustelualustoilla levitettäviä erilaisia kiteytyksiä ja sanontoja. Näiden meemien kautta tekijä vihjaa vahvaa sidonnaisuuttaan keskustelualustakulttuuriin, esimerkiksi maailman kaikkein tunnetuimpaan kuva- ja keskustelualustaan 4chan:iin.
Meemikieli on tietynlaista koodikieltä. Meemiä tuntemattomalle tekstin merkitys on erilainen kuin niille, jotka tuntevat meemin kontekstin. Manifesti viittaa muun muassa Navy Seal Copypasta -meemiin, jossa irvaillaan toksiselle maskuliinisuudelle. Manifestin meemiluonteesta kirjoittaa muun muassa <a href="https://www.dailydot.com/unclick/mosque-shooter-manifesto-memes/">Daily Dot</a>.
Tarrant kirjoittaa manifestissaan saaneensa inspiraation iskuun Breivikiltä. Tarrant väittää myös tavanneensa tämän lyhyesti, ja saaneensa tältä luvan iskuun. Tämä ei todennäköisesti pidä lainkaan paikkaansa, kuten ei moni muukaan asia, mitä tekstissä väitetään. Tukijoilla riittääkin penkomista manifestissa, jonka sisältö on muodoltaan shitposting &#8211; eräs meemityyppi sekin.
<hr />
Muutos 17.3.2019 klo 13.41 &#8211; Juttuun sisällytetty manifestin meemien käyttö.

Uusi-Seelanti

Terrori-iskujen uhka kasvaa Ruotsissa – tutkija varoittaa suostumasta muslimien vaatimuksiin

Reissupääministeri Sanna Marin ehtii Ukrainaan ja vaikka Uuteen-Seelantiin asti sekä viihdeohjelmien vieraaksi – talouskeskustelu kotimaassa ei kiinnosta

Uusi-Seelanti pyrkii ensimmäisten joukossa ilmastoneutraaliksi – karjatilat lahtipölkylle

Uusi-Seelanti haluaa pistää lehmien pierut verolle ilmastonmuutosta estääkseen

Uuden-Seelannin Isis-ihailijasta uutta tietoa – maassa pohditaan keinoja ehkäistä terrori-iskuja ennalta

Isis-tukija iski veitsellä Aucklandissa – tekijä poliisin tarkkailussa

THL:n tutkimusprofessori: Tukahduttaminen vai laumasuoja – mihin hallituksen hybridistrategia oikein pyrkii?

Tavio: Jos tartunnat saataisiin painettua mahdollisimman alas, yhteiskuntaa voitaisiin avata nopeammin – ”Strateginen valinta tulisi olla tukahduttaminen, eikä taudin leviämisen jatkuva hidastaminen”

Korona voidaan tukahduttaa tehokkailla toimilla: Miksi Suomi ei ota mallia maista, joissa virus on jo hiipumassa?

Uusi-Seelanti tukahdutti koronan leviämisen – mutta taistelu jatkuu

Uusi-Seelanti ei pihtaile koronatartuntojen tietoja – jopa lennon numero nähtävillä netissä

Uuden-Seelannin iskun taustoista

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025