Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Uusvasemmisto

Greta Thunberg yhdistää tuoreella videollaan Gazan, ilmastonmuutoksen ja yhdysvaltalaisyritys Chevronin – tutkijoiden mukaan äärivasemmiston tavoitteena on vallankumous

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Venäjän hyökkäyssota ja energiapula ovat osoittaneet puutteita liiketoiminnan &#8221;vastuullisuutta&#8221; mittaavassa ESG:ssä. Viime vuosina bisnesmaailman muoti-ilmiöksi nousseet kolme kirjainta viittaavat yrityksen vaikuttavuutta ympäristön, yhteiskuntavastuun ja hallintotavan osalta. Vastuullisuudesta on tullut suurta konsulttibisnestä, jolla on myös poliittisia ulottuvuuksia. Suuntausta onkin kritisoitu ”woke-kapitalismista” ja hyvesignaloinnista.

Kolmelle kirjaimelle on luovutettu maailmassa paljon valtaa. Vastuullisuusluokitukset ajoivat finanssimaailman välttelemään energiantuotannon panostuksia ja vaikeuttamaan eurooppalaisen aseteollisuuden rahoittamista. Sodan ja energiapulan myötä on kuitenkin huomattu, että länsimainen aseteollisuus ja fossiiliset energiamuodot voivatkin olla yhteiskunnalle hyödyllisiä ja kriittisen tärkeitä asioita. Tämä on osoittanut, että korkeista odotuksista ja ylevistä vastuullisuuspuheista huolimatta ESG ei ole toiminut yksiselitteisesti yhteiskuntaa hyödyttävänä voimana.
Ennen kuin Moskovasta tuli käsky hyökätä Ukrainaan helmikuun 24. päivänä 2022, valmiiksi kansainvälisten sanktioiden kohteena ollut Venäjän valtionyhtiö Sberbank nautti yhä korkeista länsimaisista ESG-vastuullisuusluokituksista.
ESG tulee sanoista environmental, social &amp; governance (ympäristö, yhteiskuntavastuu ja hallintotapa). Nämä ovat liiketoiminnan osa-alueita, joita länsimaissa on alettu mittaamaan viime vuosina orjallisesti. Ne vaikuttavat yrityksen vastuullisuusimagoon, yhteiskuntakelpoisuuteen ja mm. rahoitusasemaan.
&#8221;Vastuullisuudesta&#8221; on syntynyt uusi toimiala
Vielä joulukuussa 2021 länsimaiset instituutiot, kuten MSCI ja Sustainalytics, paransivat Venäjän suurimman pankin ESG-luokitusta vedoten sen parannuksiin yksityisyysdatan käsittelyssä. Sustainalyticsin silmissä venäläispankki ehti nauttia jopa korkeammasta pisteytyksestä kuin JPMorgan ja Deutsche Bank. Vasta Venäjän hyökkäyssota sai vastuullisuusalan luokittajat muuttamaan näkemystään ja pelkäämään maariskejä.
&#8221;Vastuullisuudesta&#8221; on syntynyt uusi toimiala. Kriitikot ovat varoitelleet ESG-muotiin linkittyvästä hyvesignaloinnista, viherpesusta ja woke-kapitalismista. ESG:n on nähty altistavan organisaatioita politisoitumiselle ja uusvasemmistolaiselle aktivismille. Viime keväänä Tesla-johtaja Elon Musk kutsui ESG:tä jopa &#8221;huijaukseksi&#8221;.
Reuters uutisoi, että Venäjän hyökkäyssota paljasti puutteita ESG-vastuullisuusmuodissa. Artikkelin mukaan finanssialalla viime vuosina hehkutetut kriteerit ovat olleet mitäänsanomattomia geopolitiikan ja todellisten ihmisoikeuskysymysten kohdalla.
Sota on kiihdyttänyt keskustelua erityisesti siitä, voiko länsimaista puolustusteollisuutta sovittaa yhteen &#8221;vastuullisten&#8221; sijoitusstrategioiden kanssa. Konfliktin pitkittyminen pahensi myös energiapulaa. Valtiot ja yritykset kipuilevat nyt ilmastotekojen ja energiaomavaraisuuden ristipaineessa. Tämän seurauksena finanssialalla on käyty kiivasta keskustelua myös öljyn ja kaasun sopivuudesta instituutioiden, kuten eläkerahastojen, sijoitussalkkuihin.
Onko energiapulan aiheuttaminen &#8221;vastuullista&#8221;?
Länsimaiset rahastot, jotka ovat ottaneet käyttöönsä ympäristöä, yhteiskuntavastuuta ja hallintotapaa koskevat ESG-vastuullisuuskriteerit ovat tyypillisesti vältelleet öljy- ja kaasuosakkeita. Sodan ja energiakriisin myötä on kuitenkin nähtävissä muutoksia asennoitumisessa. Financial Times uutisoi kesällä, että aiemmin vastuullisuuskriteereitä orjallisesti seuranneet instituutiot alkoivat lämpenemään fossiiliselle energialle.
Bank of American mukaan kuusi prosenttia eurooppalaisista ESG-rahastoista omistaa nyt Shellin osakkeita, kun vasta vuodenvaihteessa öljy-yhtiö ei kuulunut yhdenkään ESG-rahaston salkkuun. Myös muiden energiasektorin osakkeiden suosio on kasvanut huimasti rahastoissa, jotka aiemmin välttelivät niitä &#8221;vastuullisuuden&#8221; nimissä.
Vaikka länsimaiset poliitikot syyttelevät mielellään Ukrainan sotaa energiakriisistä, itse aiheutetusta energiapulasta varoiteltiin jo ennen sotaa. Tutkimus- ja konsulttiyhtiö Energy Aspectsin perustaja ja johtaja Amrita Sen näkee, että sodan sijaan korkeiden öljyn hintojen taustalla on vuosikausia jatkunut investointipula.
Energiapolitiikan epävarmuudet ja ESG-huolet siitä, että öljy- ja kaasuinvestoinnit uhkaisivat hiilineutraalisuustavoitteita, ovat vähentäneet panostuksia perinteisten energiamuotojen tarjontaan.
ESG voi aiheuttaa maailmantalouden kriisin
Taloussivusto Seeking Alphan artikkelissa varoitettiin jo ennen Ukrainan sotaa, että ESG pahentaa energiakriisiä ja voi aiheuttaa maailmantalouden kriisin.
Taloudellista dataa tuottavan Util-firman johtajan Patrick Wood Uriben mukaan kriisi on herätellyt kriittistä keskustelua vastuullisuutta mittaavien ESG-pisteytysten mielekkyydestä sijoituspäätösten tukena.
Vastuullisuuden mittaamisessa yhdistyy kolmen kategorian vaikuttavuus: ympäristö, yhteiskuntavastuu ja hallintotapa. Käsillä oleva kriisi on osoittanut, että kategorioiden välillä voi olla perustavanlaatuisia ristiriitoja. Vastuullisuuden tavoittelu fossiilisia energiamuotoja demonisoimalla voi johtaa omavaraisuus- ja kustannusongelmiin:
&#8211; Viimeaikaiset tapahtumat muistuttavat siitä, miten kohtuuhintainen energia on yhteiskunnallinen välttämättömyys.
Wood Uriben mukaan on mahdotonta löytää firmaa, jolla olisi absoluuttisesti positiivinen tai negatiivinen vaikutus ympäröivään maailmaan.
&#8211; Sijoittajien on käytettävä omaa harkintaa ja poliitikkojen on joustettava, kun tavoitellaan väistämätöntä, mutta ei niin suoraviivaista tietä kohti hiilineutraalisuutta.
Onko länsimaisen puolustussektorin alasajo &#8221;vastuullista&#8221;?
Helmikuussa Venäjän hyökättyä Ukrainaan Bloomberg uutisoi, että Eurooppa joutuu miettimään uudestaan näkemyksiään aseteollisuuden vastuullisuudesta ja sisällyttämisestä ESG-listoille. Euroopan unionin koolle kutsuma toimielin kehittelee parhaillaan taksonomiaa yhteiskuntavastuullisesta rahoittamisesta. Sen luokituksilla on ratkaiseva rooli erityisesti kyseenalaisen aseteollisuuden rahoituksen ja toimintakyvyn kannalta.
Saksalaisen aseteollisuuden etujärjestö BDSV:n mukaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa haastaa miettimään yhteiskuntavastuukysymyksiä Euroopassa. Järjestön johtaja Hans Christoph Atzpodien toivoi Euroopan unionin tunnustavan aseteollisuuden myönteiseksi yhteiskunnan kestävyyden kannalta.
Aiemmin aseteollisuudesta on ilmoitettu rahoituksen saamisen olleen hankalaa, koska vastuullisuusluokitukset ovat rajoittaneet rahoitussektorin yhteistyötä alan kanssa. Leopard-panssarivaunuistaan tunnetun saksalaisen Rheinmetall AG:n toimitusjohtaja Armin Papperger kertoi tammikuussa, että saksalaiset luotonantajat LBBW ja BayernLB irtisanoutuivat yhteistyöstä asevalmistajan kanssa &#8221;ESG-huolien vuoksi&#8221;.
Euroopan unioni on ilmaissut halukkuuttaan kuunnella puolustussektoria. Helmikuussa julkaistussa poliittisessa luonnoksessa EU:n alainen vastuullisen rahoituksen työryhmä esitti, että puolustussektorilla tulisi olla pääsy rahoituspalvelujen pariin ja pääomamarkkinoille.
ESG:n tulevaisuus?
ESG:stä on syntynyt pienessä ajassa suuri konsulttibisnes. Länsimaiset instituutiot ovat seuranneet ESG-luokituksia ja -pisteytyksiä mm. hiilidioksidipäästöjen, palkkauksen, sukupuolten tasa-arvon, etnisen monimuotoisuuden ja toimitusketjujen ihmisoikeuskysymysten kohdalla.
Todellisen kriisin tullen vastuullisuustoimiala petti. Harvardin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan ylläpitämässä yrityshallintofoorumissa julkaistussa artikkelissa ESG:n todettiin olleen kyvytön tarjoamaan selkeitä suosituksia Ukrainan sodan kaltaiseen tilanteeseen.
Tarvittiin sota, energiapula ja taantuma, jotta vastuullisuuspöhinästä hullaantunut korkeakoulutettu asiantuntijaeliitti muisti, että lopulta puolustusteollisuudesta ja fossiilisesta energiasta voi olla yhteiskunnalle yhä hyötyä. Tällä hetkellä kriisien runtelema maailma on heräämässä siihen, miten paljon valtaa on annettu kolmelle kirjaimelle, joiden merkityksiä sen puolestapuhujat eivät aina itsekään ymmärrä.
&nbsp;

Ukrainan sota ja energiakriisi osoittivat puutteita finanssimaailman ESG-vastuullisuuskriteereissä

Päätoimittaja Matias Turkkila kirjoittaa uusvasemmiston riehumisesta, feministisestä innovaatiosta ja Kirsi Pihasta. 

Havaintoja viime päiviltä:
Äidit eivät ole enää äitejä. Hallituksen perhevapaauudistuksen myötä luovutaan äitiyspäivärahasta. Sen sijaan raskausrahakausi myönnetään &#8221;sille, joka synnyttää&#8221;. Perhevapaauudistus tuo muitakin selkeitä hyötyjä, joskaan ei ole tiedossa, mitä ne ovat. Uudistus maksaa 80 miljoonaa, muttei lisää työpaikkoja. Käteen näyttäisi jäävän ”lisääntyvä tasa-arvo”, joka tarkoittaa suomeksi vasemmiston oikeutta määrätä perheiden arjesta.
Kaikki, jotka ovat eri mieltä vasemmiston kanssa, eivät olekaan natseja! Tähän havaintoon päätyi Saksan vasemmistopuolueen entinen eduskuntaryhmyri Sahra Wagenknecht, joka on huolissaan aatetovereidensa ylenmääräisestä höyrähtämisestä. Hän on todennäköisesti väärässä.
Lobbaritoimisto Ellun Kanojen omistaja Kirsi Piha pyrkii Helsingin pormestariksi. Tämä on erinomainen uutinen kaikille läpinäkyvyyden kannattajille. Kirsi on suurteollisuuden lobbari – vähän niin kuin Anne Berner, mutta pahempi. Lobbaritoimistot eivät paljasta asiakkaitaan, ja niiden toiminta perustuu hyväveljeilyyn ja vallankäytön vaivihkaiseen ohjailuun. Olisihan se supereettistä, että Piha edistäisi suurkorporaatioiden asiaa yhtä aikaa sekä lobbarina että pormestarina! Malli on kopioitu vihreiltä, joiden kaikki varapuhikset ovat kätevästi töissä lobbarifirmoissa.
Neljännen aallon feministipoliitikot ovat tehneet upean poliittisen innovaation – kritiikin kieltämisen. Jos heidän hankkeensa kohtaavat kritiikkiä, he eivät vastaa siihen aluksi mitenkään. Sen sijaan he vetäytyvät piiloon miettimään, miten vastustus voidaan kieltää. Uusi taktiikka tuottaakin meheviä tuloksia. Vasemmistolaisen naispoliitikon esitysten kritisointi ei ole enää tavanomaista oppositiopolitiikkaa vaan naisvihaa ja seksismiä. Opposition keskustelu on spleinaamista ja kritiikki on turvattomuuden luomista. Maahanmuuton kritisointi on rasismia, EU-tulonsiirtojen vastustaminen on putinismia, ilmastopanikoinnin toppuuttelu on tieteenvastaisuutta, denialismia ja Äiti Maan saastuttamista. Turvat tukkoon siis, äijänkäppänät!
Leimaaminen sulkee suita tehokkaasti. Se iskee erityisen tehokkaasti esimerkiksi kokoomuksen pintakiilto-osastoon, jolle tahraton julkikuva on tärkeämpää kuin looginen politiikka. Niinpä kokoomuksen viherosaston ei auta kuin hymistellä mukana &#8211; muiden tekemillä säännöillä.
+++
Kun haastat maata sata vuotta hallinneen klaanin, se käy kimppuusi kaikilla mahdollisilla tavoilla. Jokainen haastaja, joka toimii taitavasti suomalaisten yhteisen edun puolustamisessa, saa julkisuudessa ankarasti selkäänsä. Tätä taustaa vasten isänmaallisten on täysin loogista kuulla Yleltä <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaisten-kannatusnousu-ahdistaa-ylea-aamuohjelmassa-jyrkkaa-propagandaa-ihmisvihaa-rasismia-natsipuolue/">ryöpytystä</a>, jonka luulisi sopivan kansanmurhaajille.
Media on rutissut <a href="https://twitter.com/MatiasTurkkila/status/1357776664999178241">kolmissatoista edellisissä vaaleissa</a> Halla-ahon muinaisista blogipohdinnoista, mutta se ei saa sanotuksi, että lobbari ei sovi pormestariksi.
Jos uusvasemmiston logiikka vaikuttaa horjahtelevalta, se saattaa johtua siitä, että se uskoo postmodernismiin ja intersektionalismiin. Suomeksi tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että mikään, mihin tavallinen kansalainen on aiemmin uskonut, ei ole enää totta: Sukupuolet eivät ole enää totta, perinteinen perhekäsitys ei ole totta, kristinuskon sanoma ei ole totta, Suomi ei ole totta.
Vanha vasemmisto keskittyi tulonjakokysymyksiin. Nykyvasemmisto on radikalisoitunut, ja se keskittyy lisäksi käsitteiden hämärtämiseen ja poliittisen ilmaisun ankaraan rajoittamiseen. Oppirakennelma on niin typerä ja hähmäreinen, ettei se voi puolustautua kritiikkiä kohtaan millään muulla kuin laitavasemmiston ikiaikaisella keinoilla: uhkailulla, lokaamisella ja vääristyneellä lainkäytöllä.
Kohkaava uusvasemmisto ei tule muuttamaan harhaista oppirakennelmaansa, vaan se etääntyy yhä kauemmas todellisuudesta ja vetää meidät mukaan harhoihinsa, jos pystyy. Meidän muiden asia on päättää, kuinka pitkään haluamme leikkiä mukana.
Suomeen on vuosikymmenien saatossa rakennettu kaverikapitalistinen sulle-mulle-yhteiskunta, jonka tarkoitus on rikastuttaa poliittista rälssiä oikealla ja vasemmalla. Molemmilla on omat vaikutuskeinonsa ja äänitorvensa &#8211; elinkeinoelämällä on lobbarinsa, vasemmistolla kirkkaanpunaiset kulttuurituottajansa. Kun yhteiskunnalla menee huonosti, molempien rahahanat ehtyvät, ja huuto alkaa särkeä korvia. Postmoderni mölinä voi kuulostaa käsittämättömältä, mutta sen voi suomentaa yksinkertaiseen muotoon: ”totelkaa ja maksakaa”.
Lapsille opetetaan kouluissa, että poliittinen järjestelmä olisi olemassa yhteiskuntaa varten. Ei ole. Häntä heiluttaa koiraa. Suomea hallitseva poliittinen järjestelmä toimii ensi sijassa itseään varten. Se tarvitsee lypsylehmän, ja se lypsylehmä olet sinä itse.

Pääkirjoitus: Uusvasemmiston pettämätön logiikka

Uusvasemmisto

Greta Thunberg yhdistää tuoreella videollaan Gazan, ilmastonmuutoksen ja yhdysvaltalaisyritys Chevronin – tutkijoiden mukaan äärivasemmiston tavoitteena on vallankumous

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Ukrainan sota ja energiakriisi osoittivat puutteita finanssimaailman ESG-vastuullisuuskriteereissä

Pääkirjoitus: Uusvasemmiston pettämätön logiikka

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025