Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

uutiset

Ruotsin yleisradio aloittaa säästötoimet – “Tehostamme kaikkialla missä voimme”

Vigeliukselta kovaa kritiikkiä Yleisradion johdolle: ’’Uutisista leikkaaminen on Ylen päätös, ei eduskunnan’’

Klikatuimpia uutisia ovat vuoden verran olleet venäläisten hyökkäyssodassaan tekemät tunaroinnit ja epäonnistumiset. Ukrainalaiset sotilaat ovatkin sitten onnistuneet puolustustautumaan huomattavasti paremmin. Historioitsijan mukaan länsimedian tiedot eivät valitettavasti pidä paikkaansa. Ukrainassa voi käydä kummin päin tahansa.

Suomalaismedian – kuten länsimedian yleensäkin &#8211; uutisointi Ukrainan sodasta on historioitsija Teemu Keskisarjan mielestä kaikkea muuta kuin tasapuolista tai paikkansapitävää. Venäjän epäonnistumisia liioitellaan ja Ukrainan vastoinkäymisistä vaietaan, toteaa Keskisarja omaan suoranuottiseen tapaansa <a href="https://www.youtube.com/watch?v=JMU6CAC0Y3A&amp;t=2s">Puheenaihe-podcastissa</a>.
Keskisarja sanoo itsekin ”sydämestään” toivovansa Ukrainan voittoa Venäjästä, mutta faktojen valossa tilanne on ”veitsenterällä” ja lopputulos voi kääntyä kumman tahansa voitoksi.
&#8211; Ei ole tietenkään selvää, kenen pääkaupungin raunioilla loppujen lopuksi seisomme.
”On vain somekirjeenvaihtajia”
&#8211; Jokseenkin joka päivä vuoden ajan, lähestulkoon, klikatuimpia uutisia ovat olleet venäläisten ryssimiset, sössimiset ja tunaroinnit. Venäläisiä kuulemma kaatuu kuin heinää, venäläisten kalusto on neuvostoaikaista romurautaa. Ukrainalaiset ovat taitavaisia ja päättäväisiä, he ovat saaneet lännestä huippuaseita. Tiedot eivät valitettavasti pidä paikkaansa.
&#8211; Nykyisin 2020-luvulla ei juurikaan ole sotakirjeenvaihtajia, on vain somekirjeenvaihtajia. He onkivat hakukoneilta tai Twitter-tileiltä oletetut totuutensa. Minusta se ei anna kovin verevää tai todenmukaista kuvaa Ukrainan tapahtumista.
&#8211; Jos Venäjä oikeasti olisi niin paska ja yksi ukrainalainen länsimaalainen vastaisi kymmentä ryssää, niin niillä tiedoilla Putinin rosvojoukkojen pitäisi paeta tällä hetkellä Siperiassa saakka, Keskisarja polemisoi.
”Uutinen on toinen juttu”
&#8211; Valeuutisia vastaan valehteleminen Suomessa &#8211; hyvässä tarkoituksessa, hyvässä uskossa &#8211; pitää taas nostaa suomalaisten moraalia ja tsempata ukrainalaisia – se on kääntynyt itseään vastaan.
Moraali ja uutisointi pitää olla Keskisarjan mielestä erikseen.
&#8211; Kaikin mokomin pääkirjoituksissa ja kolumneissa saa lukea, että Putin on Ilmestyskirjan peto ja venäläiset sotilaat ovat demoneita. Uutinen on toinen juttu. Siinä pitää pyrkiä kuvaamaan, miten kummallakin sotajoukolla menee.
&#8211; Valeuutisia vastaan valehteleminen, se ei kerta kaikkiaan toimi, Keskisarja toteaa.
”Oli virhe blokata Venäjän media pois”
Länsimedia on valeuutisten pelossa sulkenut venäläisen median ja keinotodellisuuden pois sisällöistään. Kriittisen historiantutkijan mukaan se ei välttämättä ole paras tapa toimia.
&#8211; Olisi mielenkiintoista jokailtaisen A-studion sotaviisastelun sijaan katsoa Venäjän keskusteluohjelmia, Venäjän uutislähetyksiä. Todellisuudessa ei olisi sellaista vaaraa, että Putinin propaganda uppoaisi, mutta ymmärtäisimme enemmän Venäjän kansan sielunmaisemaa.
&#8211; Minusta oli virhe blokata Venäjän media pois Suomesta, Keskisarja sanoo.

Historioitsija Teemu Keskisarja syyttää suomalaista mediaa epärehellisyydestä sotauutisoinnissa: ”Valehteleminen ei kerta kaikkiaan toimi valeuutisia vastaan ”

Viime päivinä keskustelu Ylen ympärillä on käynyt kuumana. Keskustelu lähti liikkeelle, kun Yle vaati poistettavaksi nuorisopoliitikko Joakim Vigeliuksen julkaiseman videon tekijänoikeuksiin vedoten. Video sisälsi materiaalia Ylen Jälkiviisaat-ohjelmasta ja osoitti siinä esitettyjen näkemysten ristiriitaisuuden. Ylen poistovaatimuksia ihmetteli Twitter-päivityksessään myös perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen, joka lähestyy aihetta nyt uudesta näkökulmasta.

&#8211; Jos haluaa esittää Ylen ohjelmista kritiikkiä, ohjeistetaan linkkaamaan sisältöihin Yle Areenassa. Uutislähetysten kohdalla sisältöjen myöhempi kritisoiminen on tehty kuitenkin liki mahdottomaksi, sillä ne poistuvat saatavilta vain kuukauden katseluajan jälkeen. Ylen toiminnan kustantavat kansalaiset eivät siis voi mitenkään arvioida uutissisältöjen mielekkyyttä jälkeenpäin. Sisältöjen poistaminen tarjoaa myös otollisen alustan disinformaation leviämiselle, kun lähetyksien sisältöä ei pysty jälkikäteen varmistamaan, Sebastian Tynkkynen kritisoi.
Avoimuuden tulisi olla kaiken perusta
Julkisen sanan neuvosto on vuonna 2018 antamassaan lausumassa linjannut tiedotusvälineiden verkossa julkaisemien sisältöjen olevan historiaa, johon ei ilman erityisen painavia syitä pidä puuttua. Tynkkynen toteaakin, että Ylen uutislähetysten poistovimmalle on vaikea löytää hyväksyttävää syytä.
&#8211; Resurssipulaan ei näin merkittävän asian kohdalla voida vedota. Yleisradio syö toimintansa rahoittamiseksi yli puolen miljardin euron vuosibudjetin, jossa on vieläpä nousupainetta tuleville vuosille. Kun kyse on yhteiskunnallisesta toimijasta, tulisi avoimuuden olla kaiken perustana. Esimerkiksi eduskunnan asiakirjat ovat kansalaisten vapaasti luettavissa aina vuodesta 1907 alkaen. Yle sen sijaan pyyhkii historiaa ja tietoa kansalaisten saatavilta. Samaan aikaan se markkinoi Areenan sisältävän enemmän kuin ehdit katsoa, mutta tästä näkökulmasta slogan kuulostaa Yle-veroa maksaville lähinnä surkuhupaisalta.
Tynkkynen on jättänyt aiheesta eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa hän nostaa esille myös päättäjien roolin Yleä koskevissa epäkohdissa. Tynkkynen kysyy hallitukselta, pitääkö se Ylen toimintatapaa tässä asiassa hyväksyttävänä ja aikooko se ryhtyä toimiin asiaan puuttumiseksi.

Ylen poistovimman uhriksi joutuvat myös sen omat uutiset – Tynkkynen vaatii vastausta ministeriltä

Ruotsin valtiollisen televisio SVT:n tulisi lisätä jokaiseen ajankohtaislähetykseen tuhti annos ilmastokriisiä. Ympäristön hätätilauutisten kesto olisi 15 minuuttia ja ne veisivät puolet ajankohtaisohjelmien ohjelma-ajasta. Käytännössä vihreiden ehdotus tarkoittaisi sitä, että poliitikot päättäisivät julkisen palvelun uutissisällöistä.

Ympäristöpuolue vihreiden puoluekokouksessa 30 edustajaa esitti <a href="https://www.svd.se/mp-profiler-ville-paverka-svt">julkilausuman</a>, jonka mukaan puolet SVT:n Aktuellt ja Rapport -ajankohtaislähetyksistä pitäisi sisältää ilmastopainotteisia uutisia. Myös Ruotsin radion jokaisesta uutislähetyksestä pitäisi pyhittää joitakin minuutteja pelkästään ympäristöaiheille.
Puoluejohto toki halusi lisätä kommunikeaan loppukaneetin, jonka mukaan ”politiikka ei vaikuta siihen, miten media asiaa käsittelee”.
Paluu lähtöruutuun
Valtiopäiväedustaja sekä vihreiden luonnon monimuotoisuuden asiantuntija Rebecka Le Moine kannatti aluksi ehdotusta, mutta Svenska Dagbladetin kysyessä asiasta käänsi kelkkansa. Ruotsin politiikan koukerot muistuttavat etäisesti elämään lahden tällä puolen.
&#8211; Olen edelleen sitä mieltä, että kansakunnan on saatava enemmän tietoa ilmasto- ja ympäristökriisistä, jonka keskellä elämme. Ehdotus voitaisiin kuitenkin tulkita siten, että politiikka ohjaisi mediaa. Politiikan tarkoitus ei ole ohjailla julkista mediaa ja siksi vedän tukeni pois aloitteelta.
SVT:n toimitusjohtaja Hanna Stjärne kommentoi vihreiden ehdotusta sanoen olevansa ”ällikällä lyöty”. Hänen <a href="https://www.svd.se/svt-om-mp-profilernas-krav-hapnadsvackande">mukaansa</a> poliitikkojen ”tulee pitää näppinsä irti SVT:n journalismista”.
&nbsp;

Ruotsin vihreät haluavat päästä vaikuttamaan uutislähetysten sisältöihin – vartti ympäristön hätätilaa jokaiseen ajankohtaislähetykseen

Vainajat nousevat kuolleista puhumaan sellaista, mitä eivät ole koskaan ääneen sanoneet. Elävät julistavat uskottavilla videolla ennen kuulumattomia asioita. Kuka hyvänsä voi mennä retkuun, kun koneoppiva tekoäly ja deepfake järsivät verkossa uskottavan tiedon perustaa.

Tavallinen tallaaja alkaa olla hätää kärsimässä tiedon valtatiellä, sillä tarun ja totuuden muutoinkin veteen piirretty viiva käy yhä vaikeammaksi hahmottaa. Kansalaiset eivät enää välttämättä usko lukemaansa, kuulemaansa tai näkemäänsä. Tutkijain mukaan ihmismielen on valtaamassa <a href="https://interestingengineering.com/what-you-need-to-know-about-identifying-deepfakes">skeptisyys</a> kaikkea tiedonvälitystä kohtaan. Asiasta kirjoittaa Interesting Engineering -lehti.
<h4>Tiedosta on tullut uskon asia</h4>
Äskettäin nousi <a href="https://www.theverge.com/2021/7/15/22578707/anthony-bourdain-documentary-deepfake-voice">kohu</a>, kun julkiskokkivainaan Anthony Bourdainin kuullaan lukevan itsestään kertovassa dokumenttielokuvassa omia kirjoitettuja sanojaan, joita hän ei todellisuudessa ole koskaan lausunut ääneen. Sanat lukee koneoppivan tekoälyn ohjaama syntetisaattori, joka on opetettu matkimaan Bourdainin ääntä. Todellisuuden muokkaaminen sai kriitikot pohtimaan dokumentin eettisiä perusteita.
Dokumenteissa menneisyyden voi siis muokata haluamakseen. Kuvia on diktatuureissa retusoitu maailman sivu mutta nyt väärennöksiin tarvittavat työkalut ovat kaikkien ulottuvilla. Verkosta voi ladata sovelluksia kuten FaceSwap, FaceApp, Avatarify ja Zao, joiden avulla hiukankin ohjelmointia oivaltava voi kokeilla ja todentaa väärennöksen voiman. Kun yhä useammat tekevät niin, usko tiedon todenperäisyyteen katoaa lopullisesti karkkimaahan.
<h4>Synteettinen media on tekotodellisuutta</h4>
Tekoälypohjainen synteettinen media tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan todellisista elementeistä muokattuja viestintätuotteita, jotka eivät perinteisessä mielessä ole totta. Sitä kutsutaan monesti osuvalla yleisnimellä deepfake.
Tekoälyn tai koneoppimisen avulla tuotetut hyperrealistiset videot, hätkähdyttävän todelliselta vaikuttavat kuvat ja alkuperäiseltä kuulostavat ihmisäänet ovat jo osa viestintäkirjoa. Niihin on yhä helpompi haksahtaa, aivan kuten aina vaan sofistikoidummiksi käyviin verkkohuijauksiinkin.
Todellisuuden muokkausta omiin tarpeisiin käyttävät niin verkossa leikkivät lapset kuin päämäärätietoiset aikuisetkin. Keinot ovat ajan myötä muuttuneet ja onkin hyvä huomata, että somen lapsialustoilla leviävät naamanvääntösovellukset ovat melkoisen kaukana edistyneimpien kansalaisten ja vaikuttamaan pyrkien ulkovaltojen todellisesta arsenaalista.
DeepFaceLab on esimerkki helposti saatavissa olevasta, ilmaisesta deepfake-ohjelmistosta. Videolla näkyy, kuinka näyttelijä Robert Downey Jr:n kasvot valjastetaan puhumaan halutulla tavalla:
<iframe loading="lazy" title="Easy Deepfake Tutorial: DeepFaceLab 2.0 Quick96" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/lSM-9RBk3HQ?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Youtube, Deepfakery-kanava. 6 min 38 sek.

Näin ei ole, vaikka siltä näyttää – Deepfake ja synteettinen media sekoittavat toden ja tarun ennennäkemättömällä tavalla

Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio on huolissaan eilen EU:ssa hyväksytystä tekijänoikeusdirektiivistä.

Tavion mukaan direktiivi vaarantaa Internetin vapauden.
Direktiivi velvoittaa Internetin palveluja ja alustoja, kuten YouTubea, Twitteriä ja Facebookia valvomaan ja poistamaan sellaista sisältöä, joka rikkoo tekijänoikeuksia.
– Somessa on viestejä niin valtavasti, että niitä ei voi tarkastaa kuin koneellisin algoritmein, jolloin ilmeisenä vaarana on, että sisältöä poistetaan entistä enemmän virheellisin perustein.
– Ylikansalliset Internetin suuryritykset saavat jatkuvasti suuremman roolin siinä, mitä uutisia kansalaiset näkevät, Tavio moittii.
Tavio on aiemmin tehnyt eduskunnassa kaksi aiheeseen liittyvää kirjallista kysymystä. Hän huomauttaa, että sosiaalisen median suuryritykset näyttävät syrjivän käyttäjiä poliittisin perustein, sillä ne poistavat varsinkin konservatiivisuuteen ja isänmaallisuuteen liittyvää sisältöä.

Tavio: EU:n tekijänoikeusdirektiivi vaarantaa Internetin vapauden

uutiset

Ruotsin yleisradio aloittaa säästötoimet – “Tehostamme kaikkialla missä voimme”

Vigeliukselta kovaa kritiikkiä Yleisradion johdolle: ’’Uutisista leikkaaminen on Ylen päätös, ei eduskunnan’’

Historioitsija Teemu Keskisarja syyttää suomalaista mediaa epärehellisyydestä sotauutisoinnissa: ”Valehteleminen ei kerta kaikkiaan toimi valeuutisia vastaan ”

Ylen poistovimman uhriksi joutuvat myös sen omat uutiset – Tynkkynen vaatii vastausta ministeriltä

Ruotsin vihreät haluavat päästä vaikuttamaan uutislähetysten sisältöihin – vartti ympäristön hätätilaa jokaiseen ajankohtaislähetykseen

Näin ei ole, vaikka siltä näyttää – Deepfake ja synteettinen media sekoittavat toden ja tarun ennennäkemättömällä tavalla

Tavio: EU:n tekijänoikeusdirektiivi vaarantaa Internetin vapauden

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025