Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

vaalien siirtäminen

Miksi helsinkiläinen varatuomari liittyi aikoinaan perussuomalaisiin? Sitä pohdittiin Meillä on asiaa -ohjelmassa. 

Helsingissä perussuomalaisten listoilla oleva vaaliehdokas, varatuomari Laura Korpinen on seurannut koronapäätöksiä hämmentyneenä. Erityisesti Korpista on ihmetyttänyt hänen kollegansa, oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-eivat-purematta-niele-vaalien-siirtoperusteluita-teilla-on-ollut-vuosi-aikaa-jarjestaa-turvalliset-vaalit/">menettelytapa vaalien siirrossa</a>.
– Tuntui oudolta, että asiaa ei otettu esiin hallituksessa ja tehty esitystä eduskunnalle, vaan oikeusministeri kuunteli yhdeksää puoluesihteeriä. Tämä kertoo kabinettivallasta, eikä sen kuulosta hyvältä, Korpinen sanoo.
Katso Laura Korpisen haastattelu ”Meillä on asiaa”-ohjelmassa. Juttu jatkuu videon jälkeen.
<iframe loading="lazy" title="Mikä on oikeusvaltion tila Suomessa? Varatuomari Laura Korpinen Maria Asunnan vieraana." width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/XCo_4vsDNk4?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Laura Korpinen Maria Asunnan haastattelussa. Youtube, 21 min 38 sek. 
<hr />
Päättäjät hukassa ja prioriteetit kateissa koronasodassa
Korpisen mukaan päättäjät ovat nyt ”jossain määrin hukassa lakien kanssa”. Hallitus <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/laurakorpinen/hallitus-panikoi-rajoitustoimillaan/">panikoi</a> eikä näytä ymmärtävän paikkaavansa jatkuvasti <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/laurakorpinen/valmiuslaki-ja-vaarat-laakkeet/">omia virheitään</a>.
– Rajaliikennettä ei saada kuriin millään. En voi ymmärtää, miksi Virosta ravintoala-alalle töihin tulevalta vaaditaan salmonellatestiä, mutta perustuslaki kieltäisi koronatestin, Korpinen kysyy.
Omia virheitään paikatessa hallitus on unohtanut tarttua akuutteihin toimiin ajoissa. Ponnettomuus rajaliikenteen valvomisessa on yksi keskeinen puute ja toinen on Korpisen mielestä se, <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/3181d8ce-19ce-4d41-a214-5bab78e292a9">ettei valtio ole tukenut</a> kehitteillä olevaa<a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/suomalaisten-huippututkijoiden-rokote-voi-olla-valmis-loppuvuodesta-rahoituskierros-kaynnissa-ja-valtiota-toivotaan-mukaan-laajat-ihmiskokeet-on-se-morko/d8f8e36b-a17f-4dfd-a6bf-372c38281e43">, lupaavaa nenäsumuterokotetta</a>.
– Olisiko ollut mahdollista, että siihen oltaisiin voitu satsata valtavista velkasummista, jotka valtio on ottanut?
Ja sitten lopulta, kun kaikki välttämättömät toimet on jätetty tekemättä, on alettu ”<a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/laurakorpinen/vain-linjattomat-linjaa/">linjata</a>” siitä, miten valtio voisi rajoittaa kansalaisten liikkumista ulkona.
– Se on täysin kohtuutonta kansalaisen näkökulmasta, Korpinen sanoo.
<h4>Oikeusvaltiossa julkinen vallan toimijat noudattavat lakia </h4>
Kun Laura Korpinen oli nuori, maan johdossa oli Urho Kekkonen. Poliitikot viljelivät sanomaa rauhantahdosta ja puolueettomuuspolitiikasta. Nyt, yli 40 vuotta myöhemmin, on poliitikkojen mantrana oikeusvaltio.
– Välillä kun kuuntelen päättäjiä, epäilen heidän kuvittelevan oikeusvaltion olevan jokin ihannevaltio, jossa kaikki on heidän mielestään oikein, Korpinen sanoo ja muistuttaa heti perään siitä, ettei oikeusvaltio tarkoita sellaista.
– <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/laurakorpinen/ministerio-unohti-oikeusvaltioperiaatteen/">Oikeusvaltio</a> tarkoittaa sitä, että julkisen vallan toimissa pitää noudattaa lakia.
Korpinen ottaa esimerkiksi <a href="https://stage.sudev.fi/eu-paketti-ei-elvyta-vaan-kurjistaa-tuomas-malinen-ja-ville-tavio-arvioivat-erittain-kriittisesti-rahan-kylvamista-etelan-maihin-video/">EU-elvytyspaketin</a>, jonka kohdalla korostettiin jälleen kerran oikeusvaltioperiaatetta ja sitä, että EU-toimielinten tulee noudattaa lakia.
<h4>Nykyinen maahanmuuttopolitiikka heikentää huoltosuhdetta </h4>
Asianajajana Laura Korpinen on <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/laurakorpinen/maahanmuuton-rajoittamisesta-seuraisi-pelkkaa-plussaa/">huolissaan holtittomasta turvapaikkapolitiikasta</a>. Hän on omin silmin huomannut muutoksen käräjäoikeuksien juttulistoissa. Yhä useampi syytetty on nimen perusteella ulkomaalaistaustainen.
– Asiakaskunta on muuttunut. Huonosti hoidettu maahanmuuttopolitiikka kuormittaa paitsi oikeuslaitosta myös poliisia ja vankeinhoitolaitosta.
Korpinen huomauttaa, ettei Suomella yksinkertaisesti ole varaa siihen.
– Heikkenevää huoltosuhdetta ei paranna se, että otamme jatkuvasti lisää ihmisiä huolehdittavaksi. Monet Suomeen tulevat matalapalkka-alan työntekijät huomaavat, että on paljon helpompaa lopettaa työnteko ja jäädä tulonsiirtojen varaan.
<h4>”Uskaltakaa puhua, vaikka totuus voikin sattua”</h4>
Myös <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/laurakorpinen/ilmiantajat-mielipidepoliiseina/">sananvapauden tila</a> Suomessa herättää huolta Korpisessa. Hän ei kannata esimerkiksi maalittamisen kriminalisointia.
– Ihmisen pitää voida ennakoida, milloin syyllistyy rikokseen ja milloin ei. Tämä hämärtyy maalittamisen kohdalla.
Lisäksi Suomessa painotetaan liikaa sitä, että puhujan pitäisi jatkuvasti miettiä sitä, miten kuulija reagoi hänen mielipiteisiinsä ja pahoittaako hän ehkä mielensä.
– Pikemminkin ajattelen, että lukijan tulisi kasvattaa sietokykyään ja kyetä kuuntelemaan erilaisia asioita. Totuus voi joskus sattua, mutta pitkässä juoksussa totuus sattuu vähiten, Korpinen toteaa ja rohkaisee kaikkia nykymenoon pettyneitä sanomaan se ääneen.
– Ihan tavallinen kansalainen voi olla se, joka huudahtaa keisarilla olekaan vaatteita.
<h4>Rosoinen kansanliike vetää rohkeita puoleensa</h4>
Vielä vuosikymmen sitten Laura Korpinen oli varsin hämmästynyt, kun hänen fiksu kaverinsa ilmoitti äänestävänsä Jussi Halla-ahoa. Korpinen päätti tutustua Halla-ahon kirjoituksiin. Pian hän totesi, miten moni kohusitaatti oli irrotettu pois viitekehyksestä ja <a href="https://www.halla-aho.com/scripta/kommentti_homonampumiskohinaan.html">ymmärretty tahallaan väärin</a>.
Sittemmin Korpisesta tuli perussuomalainen. Hän kirjoitti blogissaan otsikolla <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/laurakorpinen/oikeassa-olemisen-sietamaton-keveys/">Oikeassa olemisen sietämätön keveys</a>: ”Perussuomalaiset on leimattu valtamediassa epäilyttäviksi ulkomaalaisten vihaajiksi, natseiksi ja rasisteiksi. Huolen isänmaan tilasta täytyy olla vakava, kun yhteiskunnallisesti arvostetusta status-asemasta siirtyy sylkykupiksi.”
– Itse lähdin mukaan perussuomalaisiin, koska en kyennyt enää seuraamaan sivusta, kuinka huonosti asioitamme Suomessa hoidetaan. Sen on minun panokseni isänmaan eteen, Korpinen sanoo.
Hän pitää perussuomalaisia ”rosoisena kansanliikkeenä”, joka pitää Suomen puolta aidosti, rehellisesti ja suoraan.
MARIA ASUNTA
Laura Korpisen tekstejä voit lukea <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/author/laurakorpinen/">täältä</a>.

Varatuomari Laura Korpinen: ”Liittyminen perussuomalaisiin on panokseni isänmaan eteen”

Kuntavaalien siirto kahdella kuukaudella aiheuttaa jo nyt suuria epäselvyyksiä kunnissa. Perussuomalaiset kansanedustajat Jenna Simula, Lulu Ranne ja Mari Rantanen ovat äimistyneitä oikeusministeriön epäselvästä ohjeistuksesta.

Vaikka kuntavaalien siirtoa koskeva laki ei ole vielä voimassa, osa kunnista on tulkinnut, ettei ehdokaslistoja tarvitse vahvistaa, vaikka voimassa olevan lainsäädännön mukaan näin pitäisi tehdä torstaina 18. maaliskuuta. Oikeusministeriö jättää antamassaan ohjeistuksessa harkintavallan keskusvaalilautakunnille itselleen, joka näyttäisi rikkovan sekä perustuslakia että voimassa olevaa vaalilakia.
&#8211; Oikeusministeriö antaa ymmärtää, ettei ehdokaslistoja tarvitse vahvistaa. Mikäli listoja ei vahvisteta, eduskunnan on käytännössä pakko viedä maaliin vaalien siirto riippumatta siitä, mitä esimerkiksi perustuslakivaliokunta asiasta lausuu. Tällainen toimintajärjestys on absurdi, Jenna Simula paheksuu.
Lain rikkominen kuntien harkittavaksi
Erityistä ihmetystä aiheuttaa se, että ministeriö jättää kuntien harkittavaksi, rikkovatko kunnat voimassa olevaa lakia vai eivät. Ohjeistuksen pitäisi näiltä osin olla erityisen tarkkaa ja yksiselitteistä.
&#8211; Jos kunnissa ei noudateta voimassa olevaa lainsäädäntöä eikä vahvisteta listoja, virkavastuulliset rikkovat lakia ja virkavelvollisuuttaan. Ehdokasasettelun uudelleen avaaminen eroaa myös aikaisemmista vaalien siirtämisistä, eikä ole sanottua, että se tulee voimaan esityksen mukaisena, Lulu Ranne huomauttaa.
Poikkeuksellista toimintaan
Kuntavaalien siirto ilman kaikkien puolueiden hyväksyntää on poikkeuksellista. Perussuomalaiset ovat korostaneet siirron perusteiden olevan hataralla pohjalla, sillä päätöksen perimmäisenä syynä on käytetty THL:n matemaattisia laskuharjoituksia. Erityisen ongelmallinen on hallituksen esitys ehdokasasettelun siirtämisestä, sillä sille ei ole olemassa minkäänlaisia perusteita. Tällainen rikkoo jo ehdokkaaksi sitoutuneiden oikeuksia ja demokratian ydintä.
Puolueen kansanedustajat ovat varoitelleet vaalien siirron aiheuttavan ongelmia, kun päätös tehtiin vasta paria päivää ennen, kun ehdokaslistat tuli jättää kunnissa.
&#8211; Vaalit kuuluvat demokratian ja oikeusvaltion kulmakiviin. Kuten tästä sotkusta käy ilmi, oikeusvaltioperiaate näyttää toimivan meillä hyvin lähinnä juhlapuheissa, Mari Rantanen sivaltaa.

Simula, Rantanen ja Ranne: Ehdokaslistojen vahvistamatta jättämisestä hirveä sotku

Suomen rokotehankinnat EU:n yhteishankintojen kautta ovat kompastelleet ja takkuilleet. Rokotteiden saaminen on viivästynyt ja edelleen on epäselvää, kuinka nopeasti ja kuinka paljon suomalaisia saadaan rokotettua kesään mennessä. Monissa muissa EU-maissa on tehty yksilöllisempiä ratkaisuja, ja tuloksetkin ovat olleet sen mukaisia.

Perussuomalaisten kansanedustaja, 1. varapuheenjohtaja Riikka Purra kehottaa vahvasti hallitusta panostamaan erityisesti rokotteiden saamiseen.
&#8211; Voisi myös miettiä sitä, pitääkö kaikessa olla aina EU:n selän takana vai kykenisimmekö ehkä tekemään muita päätöksiä. Aika moni EU-maa on miettinyt yksilöllisempiä vaihtoehtoja, näin esimerkiksi Tanska on toiminut, Purra sanoi eilen Ylen A-Studiossa.
Tanska on onnistunut saamaan maahan nopeasti paljon rokotteita. Maan terveysviranomaiset tiedottivatkin äskettäin, että kaikki koronarokotuksen haluavat tanskalaiset voisivat saada rokotteen jo kesällä. Myös esimerkiksi Saksa on hankkinut itsenäisesti miljoonia rokotteita ohi EU:n yhteishankinnan.
Ennakkotestien vaatiminen rajatestausta järkevämpää
Hallituksen lakiesitys, jolla on haluttu saada mahdolliseksi niin sanottu pakkotestaus rajoilla on valiokuntakäsittelyvaiheessa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta sai juuri valmiiksi mietintönsä, jonka lausumassa edellytetään, että hallitus valmistelee maahantuloon ennakkotodistuksiin perustuvan mallin.
Purra huomauttaa, että testaus rajoilla sitoisi paljon terveydenhuollon henkilökunnan resursseja.
&#8211; Siinäkin mielessä ennakkotestien vaatiminen olisi järkevämpää, koska se ei kuormita niin paljon meidän terveydenhuoltojärjestelmäämme. Meidän terveydenhuollon henkilökunnallamme on myös käyttöä muualla. On myös mahdollista laittaa rajaa kiinni jossain päin Suomea, mutta samalla kokonaisuuden on oltava kunnossa, eli kun ihmisiä tulee rajan yli, me kykenisimme vaatimaan testejä, Purra sanoi.
Vaalien järjestämiseen varattu aika valui hukkaan
Perussuomalaiset on tällä viikolla painottanut, että päätös huhtikuun kuntavaalien siirtämisestä järjestettäväksi 13. kesäkuuta on tehty kevyin perustein. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on vedonnut asiassa vahvasti THL:n laskemiin malleihin Suomen koronavirustilanteen mahdollisesta kehittymisestä kevään aikana.
Purra toteaa, että oikeusministeriöllä ja hallituksella olisi ollut vuosi aikaa valmistautua terveysturvallisten vaalien pitämiseen.
&#8211; Samaan on kyennyt moni Euroopan maa, monessakaan maassa vaaleja ei ole peruutettu. Suomessakaan ei olisi ollut mahdotonta ratkaista esimerkiksi kotieristyksessä olevien äänestämistä, koska heitäkään ei ole niin merkittäviä määriä. Etukäteen olisi myös pitänyt miettiä, miten voimme esimerkiksi äänestää ulkona, eli kyllä vaihtoehtoja olisi ollut. Me pidämme tärkeänä, että demokratiassa ja oikeusvaltiossa vaalit pidetään ajallaan.
&#8211; Totta kai perussuomalaiset ymmärtää, jos epidemiatilanne on niin paha, että vaaleja ei voi pitää. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että vaalien järjestämiseen on ollut aikaa valmistautua, Purra sanoi.
Onko vaalien siirtämisestä oikeasti hyötyä?
SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malmin mukaan suurin ongelma on se, että rokotteita ei ole saatu , eikä kansaa ole ehditty rokottaa tarpeeksi.
&#8211; Kyllä demokratiaan kuuluu myös se, että voi äänestää turvallisesti. Turvallisuus on nyt tässä se tärkein asia. Nyt myös ennakkoäänestyksen mahdollisuutta ollaan pidentämässä, Malmi sanoi.
Purra huomautti, että Malmin lausuman perusteella vaaleja tuskin on edes kesäkuussa.
&#8211; Tilanne ei kesään mennessä muutu merkittävästi. Nyt vaaleja siirrettiin alle kaksi kuukautta eteenpäin, ei esimerkiksi syksyyn. En tiedä, miten tämä on epidemiologisesti perusteltua tai THL:n graafien mukaan perusteltua. Riittääkö hallitukselle nyt alle kaksi kuukautta niiden kaikkien toimien tekemiseen, mitkä olisi pitänyt tehdä jo aiemmin?
Hallitus tarvitsee kunnon suunnitelman
Mikäli kuntavaalit siirtyvät kesäkuulle, hallitus joutuu huhtikuun kehysriihessä tekemään merkittäviä talouspäätöksiä ennen vaaleja. Hallituksen pitäisi kyetä elvyttämisen lisäksi myös tasapainottamaan julkista taloutta ja luomaan työpaikkoja.
Purra ei usko, että hallitus kykenisi saamaan aikaiseksi yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti vaadittavia päätöksiä.
&#8211; Sen näkee jo siitä, että hallituksessa on puolueita, jotka ovat juuri esittäneet uusia veroja ja menokohteita. On melko selvää, että järjestelmämme on ajamassa seinään. Paitsi että me tarvitsemme lisää työtä, tuottavuutta ja kilpailukykyä, niin meidän on välttämätöntä samalla tarkastella myös menoja.
&#8211; Samaan aikaan pitäisi siis kyetä tekemään rakenteellisia päätöksiä liittyen siihen, miten meidän menojamme priorisoidaan. Tilanne, jossa demografiset haasteemme ovat kaikkien tiedossa, työllisyysasteessa olisi paljonkin korjattavaa ja samaan aikaan on ne menot, niin tämä kokonaisuus ei ole kestävä, kuten kaikista madonluvuista jo tiedämme, Purra sanoi.
Hänen mukaansa hallituksella pitäisi olla suunnitelma.
&#8211; Selvä tie, mitä lähdetään kulkemaan ja missä sitten on edessä selviä muutoksia, mitä valtio tarvitsee kestääkseen.

Purra kehottaa hallitusta hankkimaan ripeästi rokotteita – ”Pitääkö kaikessa olla aina EU:n selän takana?”

Kaikki eduskuntapuolueet &#8211; perussuomalaisia lukuunottamatta &#8211; päättivät viikonloppuna alustavasti kuntavaalien siirtämisestä kahdella kuukaudella. Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos kertoo nyt, kuinka helmikuussa puoluesihteerien ja oikeusministeriön työryhmän kokouksissa asiat alkoivat saada outoja piirteitä: lopulta vaalien siirtämisen syyksi kelpasivat THL:n virkamiesten esittämät arvailut.

Sveitsiläiset äänestivät viikonloppuna kansanäänestyksessä julkisille paikoille asetettavan burkakiellon puolesta. Suomessa taas eduskuntapuolueet, perussuomalaisia lukuun ottamatta, päättivät viikonloppuna alustavasti kuntavaalien siirtämisestä kahdella kuukaudella.
Kuntavaalien siirtyminen edellyttää silti hallituksen esitystä voimassa olevan lainsäädännön muuttamiseksi, joka esitys eduskunnan on hyväksyttävä. Oikeusministeriöllä ja puoluesihteereillä ei ole itsenäistä toimivaltaa päättää vaalien siirtämisestä.
Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos pitää kuntavaalien tähänastista siirtelyoperaatiota hyvin erikoisena – varsinkin tällä aikataululla.
&#8211; On ennenkuulumatonta, että vaalit siirretään vain puolitoista kuukautta ennen vaalipäivää ja ilman että kaikki puolueet olisivat siirron kannalla. Jos johonkin demokratiassa pitää voida luottaa, on se, että vaalit pidetään ajallaan ja kansalaiset pääsevät päättämään siitä, ketkä heitä edustavat päätöksenteossa.
Perussuomalaiset eivät tukeneet vaalien siirtoa, sillä niille ei ole olemassa kestäviä perusteita.
&#8211; Maailmalla on järjestetty ja järjestetään koko ajan vaaleja erilaisissa koronatilanteissa, esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Espanjassa on vaalit järjestetty noin kolmin-nelinkertaisessa tartuntatilanteessa Suomeen nähden. Kestäviä perusteita ei ole esitetty siitä, miksi Suomessa vaaleja ei voitaisi järjestää, Grönroos sanoo.
Eteen ei ole tullut ylittämättömiä esteitä
Puoluesihteerien ja oikeusministeriön työryhmä on vuoden mittaan tarkkaillut vaalien järjestelyjä ja viranomaiset ovat tehneet mittavia toimia erityisjärjestelyjen suhteen.
Grönroos huomauttaa, että puoluesihteerit ovat kommentoineet järjestelyjä ja eteen ei ole tullut esteitä, joita ei olisi saatu ylitettyä.
&#8211; Helmikuun alussa oikeusministeriön virkamiehet kuitenkin esittivät vaalien siirtoa. Perusteluina vedottiin ”kokonaisarvioon” siitä, että vaalit olisi koronatilanteen takia parempi järjestää vasta syksyllä, jolloin tilanne voisi olla parempi. Puoluesihteerit torjuivat tuolloin esityksen ja valmisteluja päätettiin jatkaa. Ministeri Anna-Maja Henriksson halusi kuitenkin vielä kokoontua helmikuun aikana tarkastelemaan tilannetta, sillä helmikuussa tuli hänen mukaansa viimeistään reagoida vaalien ajankohtaan, jos syytä olisi.
Grönroos kertoo, että kun työryhmä alkoi kokoontumaan pari viikkoa sitten tämän tarkastelun tiimoilta, alkoivat asiat saada omituisia piirteitä.
&#8211; Syitä vaalien siirtämiseen ei ilmennyt, mutta kokouksia haluttiin silti pitää kokouksien perään, koska ei oltu valmiita tekemään päätöksiä.
Toissa viikolla työryhmän saamassa muistiossa esiteltiin koronatilannetta ja tehtyjä vaalivalmisteluja.
&#8211; Muistiossa lisäksi annettiin toimenpide-ehdotuksiksi se, että ensinnä vaalien järjestelemistä jatketaan ja toisena ehdotuksena esitettiin, että mikäli kuitenkin joudutaan julistamaan maa poikkeustilaan, niin tässä tapauksessa ei vaaleja voitaisi järjestää.
Pelkkä riskeillä spekulointi ei riitä perusteeksi
Kokouksessa Grönroos nosti esiin, että perussuomalaiset kannattaa vaalien järjestämisen jatkamista, mutta että puolue ei voi hyväksyä vaalien siirtämisen sitomista poikkeustilaan, vaan mahdollisesta siirrosta pitäisi esittää konkreettiset syyt, miksi vaaleja ei voitaisi järjestää.
&#8211; Yhteisymmärrystä asiasta ei siis syntynyt ja päivä kokouksen jälkeen maa julistettiin poikkeustilaan.
Viime viikolla kokouksen pohjaesityksenä oli samankaltainen linjaus, jossa esitettiin, että vaalien järjestämistä jatkettaisiin normaalisti, mutta jos maahan julistettaisiin laajoja ulkonaliikkumiskieltoja, niin vaalit jouduttaisiin siirtämään.
&#8211; Vaalien siirtoa yritettiin siis kahteen otteeseen, ujuttamalla päätös siirrosta toimintasuositusten sivuhuomioksi. Jos yksimielisyys olisi asiasta saavutettu, niin poikkeustilan julistamisen jälkeen oltaisiin todettu, että puolueiden kesken on jo sovittu, että tässä tilanteessa vaalit joudutaan siirtämään. Sama tilanne olisi todennäköisesti ollut edessä ulkonaliikkumiskieltojen osalta, jos yksimielisyys oltaisiin saavutettu, Grönroos sanoo.
Tapahtumat saivat seuraavan käänteen viime perjantaina, kun THL:n Mika Salminen nosti kokouksen aluksi esiin huolensa siitä, että riskit ovat kasvaneet ja vaaliajankohta näyttää huonolta riskien suhteen. Tämä lausunto sai muun työryhmän kääntymään vaalien siirtämisen kannalle.
&#8211; Kummaksuin itse sitä, että Salminen oli viikkoa aiemmin todennut kokouksessa, että tartuntamäärät nousisivat seuraavien viikkojen aikana. koska uusien koronatoimien vaikutukset tulisivat viiveellä ja että vaalit voitaisiin tästä huolimatta järjestää. Kuinka näin ollen tilanne oli viikossa voinut muuttua niin dramaattisesti, kun jo aiempi lähtöoletus oli se, että tartunnat nousevat muutaman viikon &#8211; ja tämän lisäksi maallikon silmään viikon tartuntalukujen kehitys ei edes näyttänyt erityisen jyrkältä. Totesin kokouksessa lisäksi, että pelkkä toteaminen siitä, että ”riskit kasvavat” ei riitä päätöksenteon tueksi, vaan tarvittaisiin lukuja ja mustaa valkoisella.
Isolla pensselillä maalattu arvio
Kokous keskeytettiin ja THL laati iltapäivän kokoukseen kirjallisen selvityksen, jossa tuotiin esiin tartuntamäärien voivan liikkua huhtikuussa 2 600 ja 11 200 tartunnan välillä.
Grönroosin mukaan arvio oli maalattu isolla pensselillä eikä se antanut uskottavaa lisätietoa päätöksenteon tueksi.
&#8211; Nostin esiin, että jopa THL:n lukujen korkeimman kauhuskenaarion tilanteessa on järjestetty onnistuneesti vaaleja ja kysyin virkamiehiltä sitä, miksi ulkomailla oltiin pahemmissa tilanteissa voitu pitää vaaleja ja voidaan pitää vaaleja, mutta Suomessa ei voitaisi. En kuitenkaan saanut mitään vastausta.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunnilla: Vaalien siirtäminen, sähkön ja kaukolämmön hinnankorotukset" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/ZyQoT1y25Ik?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Muut puolueet taas tukivat yksi toisensa jälkeen vaalien siirtoa ja perustivat kantansa lähinnä Salmisen arvioon riskien kasvamisesta ja lauantain jatkokokouksessa auktoriteetiksi nostettiin myös THL:n Markku Tervahauta, joka esitti Ykkösaamussa, että ”kesäkuu on huhtikuuta parempi ajankohta vaaleille”.
&#8211; Vedin yhteen, että perussuomalaisten kanta oli edelleen se, että vaalien järjestämiselle ei ollut esteitä. Vaaleja oli järjestetty ja vaaleja oli tulossa pahemmissa koronatilanteissa olevissa maissa, missä Suomi oli.
Järjestetäänkö vaaleja edes kesäkuussa?
Grönroosin yhteenveto tapahtuneesta on, että vaalien siirtämiselle ei ole kestäviä perusteita.
&#8211; Vaaleja yritettiin siirtää pariin otteeseen vaivihkaa yrittämällä sitoa siirto ensin poikkeustilaan ja sitten ulkonaliikkumiskieltoihin. Kokouksia vaalien järjestämisestä pidettiin kokouksien perään, ihan kuin sen odottamiseksi, että syy vaalien siirtämiseen löytyisi. Lopulta THL:n edustajien varsin ylimalkaiset lausunnot siitä, että ”riskit kasvaneet” ja kuinka kesäkuu olisi huhtikuuta parempi ajankohta, näyttivät olevan painavimpia argumentteja siirron puolesta, joihin muut puolueet tarttuivat.
Perussuomalaisten puoluesihteeri toteaa, että vaalien siirtäminen näin lähellä vaalipäivää ja ilman yhteisymmärrystä on monessakin mielessä ongelmallista.
&#8211; Se madaltaa kynnystä seuraaviin siirtoihin ja jo nyt spekuloidaan sillä, tullaanko vaaleja järjestämään kesäkuussakaan, jos koronatilanne on sellainen tai tällainen. Vaalien siirto luo rajattoman spekulaation siirron todellisista syistä ja siitä kuka asiasta hyötyy, kuka häviää, ja ketkä tiesivät etukäteen? Tällainen spekulaatio on ymmärrettävä, sillä jos vaaleja lähdetään siirtämään heppoisin perustein vaalien alla, niin tämä avaa rajattomat mahdollisuudet väärinkäytöksille.
Vuonna 1973 presidentti Urho Kekkosen toimikautta pidennettiin eduskunnan säätämällä poikkeuslailla, joka on myöhemmin noussut suomettumisen ajan symboliksi.
&#8211; Aika näyttää, miten tämä vaalien siirtäminen nähdään tulevaisuudessa ja minkälaisia seurauksia sillä on suomalaiselle demokratialle.

Kuntavaalien siirtoa juntattiin kulisseissa kahdella eri verukkeella – Grönroos: ”Vaalien siirtäminen avaa rajattomat mahdollisuudet väärinkäytöksille”

Koronan vuoksi suomalaiset ovat eläneet jo vuoden ajan epänormaalissa tilanteessa, millä on useita erilaisia vaikutuksia. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho nostaa uutena näkökulmana ja huolenaiheena esille polarisaation ja yhteiskunnallisen jännitteen, jota pitkittyvä epänormaali tila synnyttää.

Koronaviruksen torjunnan osalta myös viestintä on ollut erittäin sekavaa eri viranomaisten ja poliitikkojen välillä. Varsinkin on kritisoitu sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sekavaa viestintää. Jussi Halla-aho kehottaakin hallitusta ja viranomaistahoja terävöittämään toimintaansa ja muutenkin ryhdistäytymään.
&#8211; Kaikki ihmiset eivät kestä kovin hyvin jatkuvaa epävarmuutta ja epäselvyyksiä, vaan kaipaavat selkeitä totuuksia joihin uskoa, Halla-aho sanoi maanantaina Tuumaustunnilla.
&#8211; Jos päätöksenteko näyttää sekoilulta ja viestintä on heikkoa, ihmiset alkavat etsiä vastauksia ja totuuksia itse. Asiaa ei auta se, että kysymysten esittäjät leimataan salaliittohörhöiksi tai epäluulon kylväjiksi. Parempi vaihtoehto aina on vain vastata kansalaisten kysymyksiin ymmärrettävällä tavalla.
Kansa ei ole asioista yhtä mieltä
Puolueen puheenjohtajana Halla-aholle tulee runsaasti yhteydenottoja kansalaisilta. Viesteissä usein kysellään, miksei puolue ota selkeää kantaa johonkin tiettyyn kysymykseen, vaikka kansa olisi sitä tai tätä mieltä.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunnilla: Vaalien siirtäminen, sähkön ja kaukolämmön hinnankorotukset" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/ZyQoT1y25Ik?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Halla-aho toteaa, että moni ei useinkaan ajattele sitä, että kansa ei ole asioista yhtä mieltä.
&#8211; Yksi on sitä mieltä, että yhteiskunta on suljettava kokonaan, koulut ja kaupat on pantava kiinni. Toinen kokee että on luotettava ihmisten omaan vastuullisuuteen ja pidettävä kaikki yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Kolmas taas pitää koronaa turhana hysteriana tai jopoa huijauksena ja rokotteita ja maskeja juonena ihmisten orjuuttamiseksi.
&#8211; Kaikki ovat kuitenkin sitä mieltä, että heidän kansanedustajansa ja puolueensa pitäisi ajaa juuri heidän koronalinjaansa. On kuitenkin ilmeistä, että me emme voi täyttää kaikkia keskenään ristiriitaisia toiveita ja vaatimuksia vaikka olisimme jukebox, joka soittaa sitä mitä pyydetään.
Asiantuntijatkin voivat olla eri mieltä
Jussi Halla-aho on itse koulutukseltaan tutkija.
&#8211; Tiedän siis itse jotain tosiasioiden ja tulkintojen olemuksesta ja tieteellisen tiedon luonteesta. En ymmärrä virologiasta enkä epidemiologiasta kovinkaan paljon, ja mikä tärkeintä: ymmärrän sen, että en ymmärrä. Ymmärrän osaamiseni rajat. Voin toki hyvin lukea numeroita, graafeja ja käppyröitä, siis faktoja internetistä, mutta minulla ei ole koulutusta eikä osaamista niiden tieteellisesti pätevään tulkintaan. Siksi tilannetta hahmottaessani ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kuunnella niitä, joilla viran ja koulutuksen puolesta on velvollisuus ymmärtää ja tietää.
Tosin, joskus asiantuntijatkin ovat keskenään eri mieltä ja joskus jopa erehtyvät.
&#8211; Tieteellinen tieto on sellaista, että se korjaa itseään erehdysten kautta. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä, että eksakteissa luonnontieteissä tieteelliset tulkinnat ja arviot ovat todennäköisemmin oikeita kuin maallikkotulkinnat ja siksi parempia ohjenuoria poliittiseen päätöksentekoon, Halla-aho sanoo.
Katse suurissa kysymyksissä myös kriisin keskellä
Halla-aho korostaa, että perussuomalaiset ei ole koronapuolue, eivätkä perussuomalaiset aja politiikassa jotain tiettyä koronalinjaa
&#8211; Me emme ole korona-asiantuntijoita, eikä meillä ole eväitä kiistellä luonnontieteilijöiden kanssa luonnontieteellisistä kysymyksistä. Meidän tehtävämme kuitenkin on tehdä saatavilla olevan tiedon pohjalta arvovalintoja ja poliittisia päätöksiä. Esimerkiksi päätöksiä siitä, onko parempi sulkea valtakunnan rajat vai yhteiskunta. Kumpi on tärkeämpää: ulkomaalaisen oikeus tuoda esteettä tautia maahan vai suomalaisten oikeus käydä koulua, harjoittaa elinkeinoa, tehdä töitä.
Ongelmat ja uhat, joita perussuomalaiset haluavat torjua ja ratkaista, samoin tavoitteet joita perussuomalaiset haluavat edistää, olivat olemassa jo ennen koronaa ja ne ovat olemassa myös koronan jälkeen.
&#8211; Katse on siis pidettävä suurissa kysymyksissä myös kriisin keskellä. Vaikka poikkeustila kiristää kaikkien hermoja, meidän on oltava yhtä koronaa vahvempi puolue ja koronaa vahvempi yhteiskunta.
PS-teemat ajankohtaisempia kuin koskaan
Halla-aho korostaa, että perussuomalaiset on vastuullinen ja kansallismielinen vaihtoehto kaikille muille. Perussuomalaisten teemat eivät liity koronaan, mutta koronan vuoksi ne ovat ajankohtaisempia kuin koskaan.
Halla-aho myös vakuuttaa, että perussuomalaiset jatkavat vaaleihin valmistautumista, päättivät muut puolueet niiden ajankohdasta mitä hyvänsä.
&#8211; Perussuomalaisille kuntien ja valtion tehtävä on puolustaa suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta. me kannatamme maltillista verotusta, turhien menojen leikkaamista ja sitä, että ihmiset voivat asua, työskennellä ja yrittää kaikkialla Suomessa.
Ihmiset haluavat tulla toimeen työllään
Halla-aho myöntää, että koska alueelliset olot Suomessa vaihtelevat suuresti ja elinkeinorakenne on erilainen eri puolilla maata, valtakunnan sisäisiä tulonsiirtoja edelleen tarvitaan, jotta voidaan turvata realistinen mahdollisuus kaikille asua missä tahansa Suomessa.
&#8211; Samaan aikaan pitää tietysti pyrkiä siihen, että kaikkialla Suomessa on mahdollisuus harjoittaa tuottavaa toimintaa, kuten yritystoimintaa. Sen ympärille sitten syntyy elinkeino- ja palvelualan työpaikkoja. Ennen kaikkea ihmiset haluavat kuitenkin tulla itse omalla työllään toimeen. Samalla oleellista on, että kunnat pystyvät rahoittamaan mahdollisimman suuren osan omista menoistaan verotuloilla.
&nbsp;

Halla-aho: Perussuomalaiset jatkavat vaaleihin valmistautumista, päättivät muut puolueet ajankohdasta mitä hyvänsä – ”Kuntien ja valtion tehtävä on puolustaa suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta”

Hallituksen päätös siirtää vaalit on kyseenalainen, kun sen suhteuttaa hallituksen aikaisempaan suhtautumiseen toimenpiteisiin, joilla tartuntamääriä olisi voitu rajoittaa.

&#8211; Hiljattain julkisuuteen nousi tapaus, jossa bussimatkustaja oli tartuttanut kymmenittäin muita matkustajia. Perussuomalaiset esittivät eduskunnassa tartuntatautilain muutoksen yhteydessä jo helmikuun alussa, että joukkoliikenteessä liikennöitsijä voisi päättää maskipakosta. Hallituspuolueet, KD ja Liike Nyt äänestivät esitystä vastaan, kokoomus tyhjää. Nyt tilanne on hallituksen mielestä niin paha, että vaalit pitää siirtää. Käsi sydämellä, hyvä hallitus, oletteko tehneet tähän mennessä kaiken voitavanne tartuntojen leviämisen estämiseksi? perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen kysyy.
Hallituksella vuosi aikaa valmistautua
Vaalien siirtäminen on poikkeuksellinen ja ennenkuulumaton toimenpide.
&#8211; Muissa maissa vaalit on järjestetty normaalisti, vaikka tartuntatilanne on ollut pahempi kuin Suomessa tällä hetkellä. Millainen poru olisi noussut siitä, jos Yhdysvalloissa presidentinvaaleja olisi siirretty?
&#8211; Suomessa hallituksella on ollut vuosi aikaa pohtia, kuinka vaalit voitaisiin järjestää turvallisesti. Keinoja on lukuisia, kuten ennakkoäänestysajan pidentäminen, sähköinen äänestys tai vaikkapa ulkona tapahtuva drive in -äänestys. Miksi hallitus ei ottanut esimerkiksi näitä keinoja käyttöön tai ylipäänsä tehnyt mitään?Juvonen ihmettelee.
Missä pakollinen testaus rajoilla?
Hallituksen toiminta koronatartuntojen torjunnassa on ollut leväperäistä ja poukkoilevaa.
&#8211; Virusmuunnosten leviäminen Suomeen olisi pystytty välttämään tai ainakin tartuntaketjut saada hallintaan, jos pakollinen testaus rajoilla olisi otettu käyttöön, kuten useimmat muut maat ovat jo tehneet jo aikoja sitten. Suomi ei edellytä edes ennalta hankittuja testitodistuksia maahan saapujilta, kuten muut EU-maat lähes poikkeuksetta tekevät.
&#8211; Hallituksen toiminnan onnistumisen voi tiivistää yhteen lauseeseen. Miksi vaalit pitää siirtää, mutta bussissa saa edelleen matkustaa ilman maskia? Juvonen kysyy.

Juvonen: Miksi vaalit pitää siirtää, mutta bussissa saa matkustaa ilman maskia?

Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos sanoo, että kuntavaalien siirtämisen tueksi esitetyt perustelut ovat heikkoja, kuten THL:n tartuntamääriä koskeva malli, jota kutsutaan ”laskuharjoitukseksi”. Grönroos myös huomauttaa, että vaalien siirtäminen on ongelmallista demokratian toteutumisen kannalta, ja se antaa mahdollisuuksia väärinkäytöksille.
 
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson tiedotti lauantaina kuntavaalien siirtämisestä. Henriksson ilmoitti päätyneensä ratkaisuun keskusteltuaan asiasta puoluesihteerien kanssa.
Perussuomalaiset ainoana eduskuntapuolueena ei hyväksy kuntavaalien siirtoa kesäkuulle.
Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos sanoo, että päätös on huono ja kyseenalainen. Grönroos huomauttaa, että useissa maissa, kuten Yhdysvalloissa ja Espanjassa, vaalit on järjestetty huonosta koronatilanteesta huolimatta. Myös esimerkiksi Hollannissa ja Israelissa lähiaikoina äänestetään vaaleissa.
&#8211; Suomen viranomaisilla on ollut jo vuosi aikaa valmistautua, joten ei oikein ole mitään järkevää syytä vaalien siirtämiseen. Jos tahtoa on, vaalit voidaan kyllä järjestää, Grönroos sanoi tänään MTV:n Uutisaamu-ohjelmassa.
Demarien puoluesihteeri vetoaa uuteen tilannetietoon
SDP kannattaa vaalien siirtämistä. Demarien puoluesihteeri Anton Rönnholm vetosi Uutisaamussa terveysturvallisuuteen ja uuteen tilannetietoon, jotka hänen mukaansa puoltavat vaalien lykkäämistä.
&#8211; Meille voisi myös tulla ongelmia, että karanteenissa oleville ei voitaisi järjestää kotiäänestystä, Rönnholm sanoi, tosin jättäen mainitsematta, että kotiäänestyksen järjestämiseen ja muihinkin toimenpiteisiin on ollut vuosi aikaa valmistautua.
Kuntavaalien ajankohta ei tule yllätyksenä kenellekään.
Riskien kasvamisella spekulointi ei riitä perusteluksi
Grönroos sanoo, että vaalien siirtämisen perustelut ovat olleet heikkoja. Siirtämisen syyksi puoluesihteerien ja oikeusministerin kokouksessa esitettiin esimerkiksi THL:n tartuntamääriä koskeva malli, jota kutsutaan ”laskuharjoitukseksi”.
&#8211; Mallia suuremmassa osassa oli vielä THL:n Markku Tervahaudan lausunto, jonka mukaan kesäkuussa on todennäköisesti parempi aika vaaleille kuin huhtikuussa. THL:n Mika Salminen puolestaan vakavalla äänellä sanoi, että riskit ovat kasvaneet. Tämä sai monet kokouksessa ajattelemaan, että tilanne on nyt muuttunut ja vaalit pitää siksi perua. Itse totesin, että ei se kelpaa syyksi vaalien siirtämiseen, jos vain spekuloidaan, että riskit ovat kasvaneet, Grönroos sanoo.
Nukkuvien puolue kiittää
Grönroos huomauttaa, että vaalien siirtäminen on ongelmallista ensinnäkin demokratian toteutumisen kannalta. Samalla se antaa mahdollisuuksia monille väärinkäytöksille.
&#8211; Kun vaaleja lähdetään siirtämään puolitoista kuukautta ennen vaalipäivää, se avaa spekulaatiot sille, onko taustalla eräiden puolueiden tavoite pelata tilannetta heille edulliseen suuntaan. Entä uskaltavatko seuraavissa vaaleissa ehdokkaat enää valmistautua vaaleihin, jos on olemassa se vaara, että vaalit siirtyvät? Tilanne on vähän samanlainen kuin jos jääkiekko-ottelussa ei olisi tiedossa, kuinka monta erää pelataan.
Grönroos arvioi, että vaalien siirtäminen saattaa vaikuttaa negatiivisesti myös äänestysaktiivisuuteen.
&#8211; Nukkuvien puolue varmasti ainakin hyötyy, sillä kyllä tämä syö demokratian uskottavuutta.

Grönroos: Ei ole esitetty mitään järkevää syytä kuntavaalien siirtämiseen – ”Suomen viranomaisilla ollut vuosi aikaa valmistautua”

Huhtikuun kuntavaaleihin on enää puolitoista kuukautta, mutta edelleen on hieman epäselvää, ollaanko vaaleja sittenkin siirtämässä. Pääministeri Sanna Marin vihjaili tänään Ylen A-Talk-ohjelmassa, että kuntavaaleja ei ehkä tulekaan. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kuitenkin huomautti, ettei mikään viranomainen ole antanut ymmärtää, että vaalien järjestäminen ei olisi mahdollista.
 
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoi tänään Ylellä, että hän lähtee siitä, että vaalit järjestetään ajallaan.
&#8211; Minulla on perjantaina kokous kaikkien eduskuntapuolueiden puoluesihteerien kanssa, ja silloin käydään läpi kaikki ne riskitekijät, jotka liittyvät tilanteeseen, viedään keskustelu loppuun ja tehdään johtopäätökset.
Epävarmuus jatkuu huomisenkin jälkeen
Vaalien siirtämisellä on toistaiseksi spekuloinut ainakin oikeuskansleri Tuomas Pöysti, joka esitti pari viikkoa sitten, että kuntavaalien siirtämistä olisi pohdittava mahdollisimman pian.
Myös pääministeri Sanna Marin vihjaili A-Talkissa sillä mahdollisuudella, että huhtikuun kuntavaaleja ei tulekaan. Marin sanoi tosin pitävänsä tärkeänä, että kaikki eduskuntapuolueet pohtivat kysymystä.
&#8211; Vaalit järjestetään huhtikuussa tai sitten niitä ei järjestetä, mutta päätöksenteon aika on nyt, päätöksessä on myös pysyttävä. Vaalien turvallisuus on varmistettava, Marin esitti.
Henrikssonin mukaan päätöksestä tiedotetaan huomenna, mutta vielä senkin jälkeen epävarmuus jatkuu.
&#8211; Tietääkö joku, mikä tilanne maassa on 18. huhtikuuta eli vaalipäivänä? Henriksson kysyi.
Hän tosin sanoi myös, että riskitekijät huomioiden paljon toimia on jo valmisteltu sen eteen, että kaikki kuitenkin pääsisivät äänestämään.
&#8211; Karanteenissa olevillekin järjestetään äänestysmahdollisuus, on esimerkiksi mahdollista äänestää ennakkoon tai vaikka drive in-äänestyspaikassa.
Monessa maassa järjestetty vaaleja
Perussuomalaisten Jussi Halla-aho totesi, että vaalien lykkääminen on enimmäkseen median spekulointia.
&#8211; Mikään viranomainen ei ole antanut ymmärtää, että vaalien järjestäminen ei olisi mahdollista, eikä ole esitetty sellaista skenaariota, jossa vaaleja ei pystyttäisi järjestämään. Edes ulkonaliikkumiskielto ei olisi skenaario, jossa vaalien järjestäminen ei onnistuisi, sillä moni maa on järjestänyt vaaleja myös ulkonaliikkumiskiellon aikaan.
Halla-aho on jo aiemmin todennut, että kuntavaalien siirtämiselle ei ole perusteita.
Halla-aho kirjoitti äskettäin Twitterissä, että sen enempää epidemia kuin kuntavaalien ajankohtakaan ei tule kenellekään yllätyksenä.
&#8211; Hallituksella on ollut vuosi aikaa laatia suunnitelma vaalien järjestämiseksi epidemian oloissa. Luotamme siihen, että suunnitelma on olemassa.

Pääministeri Marin vihjaili Ylellä kuntavaalien siirtämisellä – Halla-aho: ”Hallituksella on ollut jo vuosi aikaa laatia suunnitelma vaalien järjestämiseksi epidemian oloissa”

vaalien siirtäminen

Varatuomari Laura Korpinen: ”Liittyminen perussuomalaisiin on panokseni isänmaan eteen”

Simula, Rantanen ja Ranne: Ehdokaslistojen vahvistamatta jättämisestä hirveä sotku

Purra kehottaa hallitusta hankkimaan ripeästi rokotteita – ”Pitääkö kaikessa olla aina EU:n selän takana?”

Kuntavaalien siirtoa juntattiin kulisseissa kahdella eri verukkeella – Grönroos: ”Vaalien siirtäminen avaa rajattomat mahdollisuudet väärinkäytöksille”

Halla-aho: Perussuomalaiset jatkavat vaaleihin valmistautumista, päättivät muut puolueet ajankohdasta mitä hyvänsä – ”Kuntien ja valtion tehtävä on puolustaa suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta”

Juvonen: Miksi vaalit pitää siirtää, mutta bussissa saa matkustaa ilman maskia?

Grönroos: Ei ole esitetty mitään järkevää syytä kuntavaalien siirtämiseen – ”Suomen viranomaisilla ollut vuosi aikaa valmistautua”

Pääministeri Marin vihjaili Ylellä kuntavaalien siirtämisellä – Halla-aho: ”Hallituksella on ollut jo vuosi aikaa laatia suunnitelma vaalien järjestämiseksi epidemian oloissa”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025