Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Vaalikampanja

Perussuomalaisten europarlamentaarikko ja eurovaaliehdokas Pirkko Ruohonen-Lerner kertoo, että eurovaaleissa äänestää aikovan kannattaa käydä tutustumassa Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) sivuilla katsomassa, ketkä ehdokkaista ovat ilmoittaneet vaalibudjettinsa ja sidonnaisuutensa ennakkoon VTV:lle. Muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta ne ehdokkaat, jotka saavat paljon lahjarahaa, eivät tee ennakkoilmoitusta VTV:lle.

Europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner osallistui kansanedustajana toimiessaan Lauri Tarastin vaalirahoitusta uudistavan työryhmän työskentelyyn, jonka tavoitteena oli saada päivänvaloon vaalirahoitukseen liittyvää suhmurointia. Tällaista suhmurointia oli harjoittanut mm. Kehittyvien Maakuntien Suomi -niminen yhdistys, joka halusi vaikuttaa ja vaikuttikin vaalirahalla hallituskokoonpanoon ja ministerivalintoihin.
&#8211; Koska enemmistö sanelee työryhmissä ja eduskunnassa pelisäännöt, jäi vuonna 2009 säädetty laki ehdokkaan vaalirahoituksesta täysin torsoksi. Vanhojen valtapuolueiden edustajat eivät halunneet puolueidensa ja ehdokkaidensa kannalta hyvin voideltuun systeemiin muutosta.
&#8211; Siksi säädettiin näennäiseen avoimuuteen tähtäävä laki, jolla on hyvä nimi, mutta olematon vaikutus. Laki aiheuttaa paljon työtä ja kustannuksia Valtiontalouden tarkastusvirastossa (VTV), erityisesti kuntavaalien yhteydessä, kun valvottavia on paljon mutta kampanjabudjetit olemattomia isoja kaupunkeja lukuun ottamatta, Ruohonen-Lerner kertoo.
Ehdokkaat eivät halua kertoa sidonnaisuuksistaan
Laki on ollut voimassa 15 vuotta. VTV on edelleen kuin postikonttori, joka ottaa vastaan ilmoituksia ja karhuaa puuttuvia ilmoituksia uhkasakolla. Sen sijaan vertailutietoja mediataloilta VTV ei saa pyytää, sillä toimivaltuudet tältä osin jäivät puuttumaan lakitekstistä. Jos vertailutietoja saisi pyytää, siitä voisi seurata jopa käryä.
&#8211; Lakitekstin ensimmäisessä pykälässä kuvataan, kuinka lain tarkoituksena oli lisätä vaalirahoituksen avoimuutta ja tietoa ehdokkaiden mahdollisista sidonnaisuuksista sekä rajoittaa ehdokkaiden vaalikampanjoiden kulujen kasvua. Europarlamenttivaaleissa 2024 on tänään menossa kuudes äänestyspäivä.
&#8211; Jos katsoo VTV:n sivuille, voi havaita jälleen saman asian kuin edellisillä kerroilla. Ne, jotka saavat paljon lahjarahaa, eivät pääsääntöisesti tee ennakkoilmoitusta VTV:lle. He eivät halua kertoa äänestäjille omista sidonnaisuuksistaan ja rahoittajistaan avoimuuden pelisääntöjä kunnioittaen, toteaa Ruohonen-Lerner.
Muutama poikkeus löytyy
Poikkeuksiakin löytyy. Ruohonen-Lerner nostaa hattua kokoomuksen Aura Sallalle, jonka vaalibudjetti on yli 144 000 euroa, josta omia varoja 21 097,64 euroa. Hän on ainoa kokoomuksen kärkiehdokas, joka kertoo avoimesti vaalirahoituksestaan ja kampanjansa tukijoista.
&#8211; Keskustassa Elsi Katainen on avannut yli 101 000 euron suuruista budjettiaan. Samoin kristillisten Eija-Riitta Korhola, jonka budjetti on 30 000 euroa. Sen sijaan RKP:n 20 ehdokkaasta ei yksikään ole tehnyt ennakkoilmoitusta vaalirahoituksesta VTV:lle, Ruohonen-Lerner sanoo.
&nbsp;

Ruohonen-Lerner: Äänestäjän tärkein tieto löytyy VTV:n sivuilta

Pian päättyvien presidentinvaalien kampanjabudjetit ovat olleet valtavia. Noin 2,5 miljoonan euron vaalikampanjaa jo itsessään merkittävänä pitävä kansanedustaja Jaana Strandman kyseenalaistaa demokratian toimivuuden silloin, kun kampanjan rahoittajina toimivat yritykset, säätiöt ja ammattiyhdistysliikkeet. Ehdokkaista Jussi Halla-aho oli ainoa, jonka koko kampanjan rahoitti pelkästään puolue.

&#8211; Olemmeko menossa siihen, että raha ratkaisee? Ne, joilla sitä on, sanelevat säännöt, poliittisen vaikutusvallan ja päätöksenteon? kysyy perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.
Ulkopuolisten antaman tuen osuus kasvanut
Vaalirahoituslain tehtävä on lisätä vaalirahoituksen avoimuutta ja tietoa ehdokkaiden mahdollisista sidonnaisuuksista. Lain tarkoituksena on myös rajoittaa ehdokkaiden kampanjakulujen kasvua.
Kuntavaaleissa yksittäisen tukijan tuen yläraja on 3 000 euroa, eduskuntavaaleissa 6 000 euroa ja europarlamenttivaaleissa 10 000 euroa. Yksittäinen tuki ja sen antaja on ilmoitettava, mikäli tuen arvo on kuntavaaleissa yli 800 euroa ja muissa vaaleissa 1 500 euroa. Presidentinvaaleissa yksittäisen henkilön tuen määrää ei ole rajoitettu.
&#8211; Vaalikampanjoiden rahoitus on kasvanut ja erityisesti myös ulkopuolisten antama tuki ehdokkaalle. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa ehdokkaat käyttivät kampanjointiin 10,5 miljoonaa euroa, josta ulkopuolista rahoitusta oli 7,8 miljoonaa, kun eduskuntavaaleissa 2019 summa oli 9,8 miljoonaa euroa ja ulkopuolinen rahoitus 6,1 miljoonaa, Strandman kertoo.
Vaalirahoituksiin kampanjakatto
Strandman kantaa huolta rahoitusten noususta ja sidonnaisuuksista sekä siitä, että ulkopuoliset tahot kustantavat ehdokkaiden vaalibudjetteja. Hän esittää demokratian toimivuuden ja toteutumisen kannalta kysymyksen, rajoittaako tämä henkilön mahdollisuutta asettua vaaleissa ehdolle.
&#8211; Suomalaisen demokratian perusajatus kun on se, että lähtökohdista riippumatta kenellä tahansa on mahdollisuus asettua ehdolle vaaleihin ja tulla valituksi yhteisten asioiden päättäjäksi. Pieni vaalibudjetti karsii väistämättä ehdokkaan näkyvyyttä, mainostamista ja kiertämistä vaalitilaisuuksissa.
&#8211; Mielestäni demokraattisen järjestelmän vääristymistä ja ehdokkaiden eriarvoiseen asemaan joutumista tulisi ehkäistä vaalirahoituksiin säädettävällä kampanjakatolla. Tästä on eduskunnassa jätetty edustaja Sebastian Tynkkysen toimesta lokakuussa 2023 lakialoite, jonka yksi allekirjoittajista olen, Strandman sanoo.
&nbsp;

Presidentinvaalien kampanjabudjetit paisuneet valtaviksi – Strandman: Murentaako vaalirahoitus demokratiaa?

Taru on tänään todellisuutta ihmeellisempi ja erilaiset generatiivisella tekoälyllä (ai) muodostetut tavoitellun todellisuuden jäljitelmät ovat yhä kiinteämpi osa poliittista vaikuttamista. Asiat kun tuppaavat olemaan sitä, miltä ne näyttävät ja kuulostavat.

Pakistanissa on tarkoitus pitää parlamenttivaalit tammikuussa. Arestissa istuva oppositiojohtaja Imran Khan käy kuitenkin täyttää päätä vaalikampanjaa, vaikka hänen kaiken järjen mukaan pitäisi olla sivussa taistelun tuoksinasta.
Khanin puolue käyttää tekoälyä (<a href="https://elevenlabs.io/">ElevenLabs</a>) jäljitelläkseen eli kloonatakseen hänen ääntään ja niinpä <a href="https://twitter.com/rowancheung/status/1737002377150877915">virtuaalinen vaalikampanja</a> on meneillään sosiaalisessa mediassa, kertoo Rowan Cheung viestipalvelu X:ssä.
<h4>Captcha-testit uusiksi</h4>
Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa on Cheungin mukaan myös <a href="https://twitter.com/rowancheung/status/1737002517098025221">havaittu</a>, että nykyään internetiä selaavat <a href="https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/botti">botit</a> kykenevät läpäisemään <a href="https://www.aitopia.fi/blogi/chatgpt-4-valehteli-ihmiselle-paastakseen-captcha-tehtavan-ohi">CAPTCHA-testit</a> paljon ihmisiä paremmin.
Kyseiset testit on aikoinaan kehitetty nimenomaan suojaamaan verkkosivuja boteilta, esimerkiksi Googlen palveluita on suojattu kyseisellä teknologialla.
Bottien suorituskyky suhteissa ihmisiin onkin johtanut siihen, että nykyään verkkosivuja joudutaan suojaamaan arvioimalla että onko CAPTCHA-testi ratkaistu &#8221;ihmismäisellä tavalla&#8221; pelkän suorituksen tarkkuuden sijasta.
Deepfake on arkea
Taannoisissa Slovakian vaaleissa deepfakea tungettiin somen täydeltä. Maassa maan tavalla ja niinpä Republika-puolue julkaisi Progesivne Slovensko puolueen johtaja Michal Šimečkasta somessa <a href="https://www.euractiv.com/section/politics/news/progressive-slovakia-becomes-target-of-ai-misinformation-tops-polls/?utm_source=Euractiv&amp;utm_campaign=4e2a807c07-EMAIL_CAMPAIGN_2023_09_15_08_31_COPY_04&amp;utm_medium=email&amp;utm_term=0_-a424a5348f-%5BLIST_EMAIL_ID%5D">väärennöksen</a>, jossa tämä ilmoitti nostavansa oluen hintaa mahdollisesti valituksi tullessaan.
Ukrainan tukemista kannattanut Šimečka hävisi vaalit, vaikka oli vielä ovensuukyselyissä johdossa. Väärennökset herättävätkin epäilyksiä Venäjän sotkeutumisesta Slovakian vaaleihin.
Turkissa puolestaan istuva sekä omavaltainen presidentti Recep Tayyip Erdoğan <a href="https://www.dw.com/en/fact-check-turkeys-erdogan-shows-false-kilicdaroglu-video/a-65554034">esitteli</a> vaalikampanjan yhteydessä videota, jossa hänen kilpailijansa ja vaalien ennakkosuosikki <a href="https://www.dw.com/en/who-is-erdogan-challenger-kemal-kilicdaroglu/a-64910166">Kemal Kilicdaroglu</a> sotkettiin PKK-terroristijärjestöön.
Kenet valittiinkaan Turkin presidentiksi.

Pakistanilainen oppositiojohtaja joutui kotiarestiin, hänen puolueensa kampanjoi täyttä häkää ehdokkaan tekoälyversiolla

KOLUMNI | Mielistely ei sisälly tyylivalikoimaani. Olen vaihtanut Jussi Halla-ahon kanssa kaikkiaan satakunta sanaa, kuten ”arvoisa puhemies” ja ”edustaja Keskisarja”. Olemme eri puista veistettyjä, eri kirveillä hakattuja ja hommailemme eri foorumeilla.

En ole ”puolueen soturi” siten kuin taistolaiset lauloivat 1970-luvulla. Jos persuissa jokin on perseestä, jätän väliin.
Mutta tähän vaalikampanjaan lähden mukaan koko vakaumuksellani.
Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?
Ensinnäkin vaihtoehdot ovat lohduttomia. Muut pääehdokkaat edustavat EU:n komissaarien neuvostovaltaa. Heidän otteissaan maailmansyleily tarkoittaa Suomen kuoliaaksi halaamista. Stubb, Rehn, Urpilainen ja Haavisto eivät unissaankaan mumise, että oma maa ensin.
Monikulttuuripiirissä pyörii sanonta: ”Ei saa antaa pelolle valtaa”. Väärin. Nimenomaan pelkurit välttävät pelottavien asioiden pelkäämistä ja ylläpitävät pelottomuuden itsepetosta.
Ullatus, ullatus, islamia oli syytäkin pelätä. Kappas, verorahoitteinen kotoutusteollisuus todella ansaitsi Scriptan nuivan tuomion. Halla-aho aloitti myös Venäjä-pelon ajoissa. Silloin kun normipoliitikot oikealla, vasemmalla ja keskustassa kaasuttelivat melko rajatonta ystävyyttä, yhteistyötä ja avunantoa.
Viime vuosien kiroja ei arvannut ainutkaan tauti-, talous- ja sotaviisas. Seuraava presidenttikausi 2024–2030 leikkautuu läpitunkemattomaan kaaokseen. Ehkei väliä ole valtionpäämiehen arvoilla vaan älyllä, vaistolla, etiäisillä ja hermoilla. Parahin lukija, tutki ehdokkaiden entisyys mielikuvia syvemmältä. Kuuntele kutakin lause lauseelta, sana sanalta. Huomaat, että ”kovin epätasaisesti lankeevat täällä hengenlahjat päämme päälle”. Suomella ei ole varaa lörpöttelijään, kikattelijaan tai sopottajaan, kun kohtalonkello lyö.
Epävarman tulevaisuuden varmimpia asioita ovat väestöräjähdys ja kansainvaellukset. Niitä eivät estä edes ihmerauhan taikaisku Ukrainassa, Afrikassa, Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa taikka siunauksellisimmat lämpötilat ja sademäärät. Apokalypsi tulee – oletko valmis sen hidastamiseen ja vaimentamiseen?
Kun rajoille rynnii satojatuhansia ulkolaisia, Suomen presidentti älköön sanoko: &#8221;Jees, en tiedä, apua!&#8221; tai &#8221;olkoon menneeksi&#8221;. Presidentin täytyy sanoa: Ei.
Siksi Halla-aho.
&nbsp;

Teemu Keskisarjan kolumni: Siksi Halla-aho

Presidentinvaalien loppusuora on alkamassa. Eduskunnan puhemies, presidenttiehdokas Jussi Halla-aho toteaa, että nämä vaalit eroavat monessa suhteessa vuoden 2018 vaaleista. Median veivaus omien suosikkiehdokkaidensa puolesta on toki samaa kuin aiemminkin, mutta presidenttiä ei valita median gallupeissa.

Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho korostaa, että tällä kertaa presidentinvaalin lopputulos on aidosti auki. Hän puhui tänään presidentinvaalikampanjansa avajaisissa Helsingissä.
&#8211; Ensinnäkin, istuvan presidentin kausien tullessa täyteen, on mahdotonta sanoa minkäänasteisella varmuudella, kuka nämä vaalit voittaa. Media toki on jo pitkän aikaa jakanut palkintoja etukäteen, mutta kuten gallup-kehitys osoittaa, on eri asia olla periaatteessa valmis äänestämään jotakuta ja todella äänestää häntä.
&#8211; Asetelmaa on myös yritetty pitkään rakentaa ehdokkaiden Stubbin ja Haaviston kaksintaisteluksi, varmaankin siksi, että pääkaupunkiseudun kuplasta katsottuna kumpikin on liberaalien ja avointen rajojen nimiin vannovana ehdokkaana mieluisa vaihtoehto, Halla-aho sanoo.
Perussuomalaisilla arvoilla pitkälle
Todellisuudessa tilanne on kuitenkin auki, Halla-aho muistuttaa.
&#8211; Jos perussuomalaisia ja perussuomalaisten arvoja ja tavoitteita kannattavat suomalaiset käyvät äänestämässä perussuomalaista ehdokasta, on hyvin todennäköistä, että se riittää toiselle kierrokselle. Ja toisella kierroksella kaikki on mahdollista.
<iframe loading="lazy" title="Jussi Halla-aho, vaalikampanjan avaus" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/1Re0HNItIxI?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
<iframe loading="lazy" title="Jussi Halla-aho presidentiksi 2024" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/9mgE0-MZOg8?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Halla-aho: Jos perussuomalaisia arvoja kannattavat suomalaiset käyvät äänestämässä, on todennäköistä, että se riittää toiselle kierrokselle – ”Sitten kaikki on mahdollista”

Perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-aho starttasi tänään vaalikampanjansa Helsingissä. Suomen Uutiset julkaisee Halla-ahon puheen kokonaisuudessaan.
 
Presidentinvaalien loppusuora on alkamassa, ja todennäköisesti vasta tässä vaiheessa suuri yleisö alkaa havahtua vaalien läheisyyteen ja pohtia tarkemmin ehdokkaan valintaa. Ehdokkaiden näkökulmasta vaalit ovat olleet käynnissä jo pitkään ja työllistäneet maakunnissa kiertämisen, vaalikoneisiin vastaamisen, vaalipaneelien ja haastattelujen merkeissä.
Nämä vaalit eroavat monessa suhteessa vuoden 2018 vaaleista. Ensinnäkin, istuvan presidentin kausien tullessa täyteen, on mahdotonta sanoa minkäänasteisella varmuudella, kuka nämä vaalit voittaa. Media toki on jo pitkän aikaa jakanut palkintoja etukäteen, mutta kuten gallup-kehitys osoittaa, on eri asia olla periaatteessa valmis äänestämään jotakuta ja todella äänestää häntä. Asetelmaa on myös yritetty pitkään rakentaa ehdokkaiden Stubbin ja Haaviston kaksintaisteluksi, varmaankin siksi, että pääkaupunkiseudun kuplasta katsottuna kumpikin on liberaalina ja avointen rajojen nimiin vannovana ehdokkaana mieluisa vaihtoehto.
Todellisuudessa tilanne on kuitenkin auki. Jos perussuomalaisia ja perussuomalaisten arvoja ja tavoitteita kannattavat suomalaiset käyvät äänestämässä perussuomalaista ehdokasta, on hyvin todennäköistä, että se riittää toiselle kierrokselle. Ja toisella kierroksella kaikki on mahdollista.
Katso Halla-ahon kampanjavideo tästä (teksti jatkuu videoikkunan alla):
<iframe loading="lazy" title="Jussi Halla-aho presidentiksi 2024" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/9mgE0-MZOg8?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Näille vaaleille on ominaista myös se, että niissä on suuri joukko ehdokkaita, joilla on presidentin tehtävän menestyksekkääseen hoitamiseen tarvittavaa kokemusta ja tietotaitoa. Tällä viittaan sekä ulkopolitiikan parissa työskentelyyn että yleiseen politiikan teon kokemukseen. On toki niitäkin, jotka pyrkivät tekemään kokemattomuudesta hyveen ja tarjoamaan itseään ryvettymättömänä, korruptoitumattomana ja raikkaana, politiikan ulkopuolisena vaihtoehtona, mutta kyllä tosiasia on se, että harvassa tehtävässä kokemuksesta on haittaa.
Presidentti, kuten perustuslaissakin todetaan, toimii yhteistyössä eduskunnan luottamusta nauttivan valtioneuvoston kanssa. Hän ei toimi umpiossa ja erillään muista instituutioista. Yhteistyölle on parhaat edellytykset, kun presidentti tietää, mitkä ovat politiikan ja päätöksenteon realiteetit.
Mutta kaikkein voimakkaimmin nämä vaalit eroavat edellisistä ja kaikista aiemmista siinä, että maailma ja olosuhteet ovat muuttuneet. Tasavallan presidentti on perinteisesti nähty jatkuvuuden ja muuttumattomuuden takuumiehenä. Nyt me, Eurooppa ja koko maailma olemme myllerryksen ja vanhan maailmanjärjestyksen romuttumisen keskellä. Päätöksentekijän, myös presidentin, tärkein henkilökohtainen ominaisuus on kyky ja halu tarkastella ympärillä tapahtuvia asioita realistisesti ja silmät auki, kyky ja halu tehdä havainnoistaan oikeita analyysejä, kyky ja halu ja reagoida nopeasti tapahtuviin asioihin niiden vaatimalla tavalla ja niiden vaatimalla nopeudella.
Suomen kaltaisella pienellä maalla vihamielisessä ympäristössä ei ole varaa päättäjiin, joilla on taipumusta sinisilmäisyyteen, hyväuskoisuuteen ja toiveajatteluun. Me kaikki toivomme, että maailma olisi hyvä paikka ja että se kehittyisi myönteiseen suuntaan, mutta me emme saa antaa tämän toiveen sumentaa silmiämme ja estää näkemästä vaaroja ja kielteisiä ilmiöitä.
Tilannetajun ja realismin lisäksi merkitystä on ehdokkaan arvomaailmalla ja sillä, mitkä ovat hänen prioriteettejaan. Oma ja perussuomalainen arvopohja on se, että Suomi on suomalaisten kotimaa, ainoa kotimaa, Suomen, suomalaisten, suomen kielen turvapaikka tässä pahassa maailmassa. Suomen ja suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi ovat meidän arvopohjamme nyt ja tulevaisuudessa. Presidentin tehtävä on omalta osaltaan ja yhteistyössä muiden päätöksentekijöiden kanssa tunnistaa, ehkäistä ja ratkaista sisäisiä ja ulkoisia vaaroja ja ongelmia, jotka uhkaavat näitä perusarvoja. Tämä ei ole ristiriidassa globaalien, esimerkiksi maailman köyhyyteen tai ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden kanssa, mutta näitä viimeksimainittuja tavoitteita ei voi eikä pidä edistää suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin kustannuksella.
Nykyisen perustuslain oloissa tasavallan presidentin tärkein tehtäväkenttä ja vastuualue on ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtaminen. Toisen maailmansodan jälkeen ja kylmän sodan aikana ulko- ja turvallisuuspolitiikka oli herkkää nuorallatanssimista, jossa yhtäältä pyrittiin kiinnittymään länteen niin tiivisti kuin mahdollista ja toisaalta välttämään kaikkea, mikä olisi itänaapurissa tulkittu provokatiiviseksi. Suomeen muodostui kieli keskellä suussa puhumisen kulttuuri, josta ei oikein vapauduttu Neuvostoliiton hajoamisen jälkeenkään.
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/12/JussinKampanja_021-1.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-111465" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/12/JussinKampanja_021-1.jpg" alt="" width="1000" height="500" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/12/JussinKampanja_021-1.jpg 1000w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/12/JussinKampanja_021-1-300x150.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/12/JussinKampanja_021-1-768x384.jpg 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/12/JussinKampanja_021-1-940x470.jpg 940w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/12/JussinKampanja_021-1-640x320.jpg 640w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/12/JussinKampanja_021-1-100x50.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/12/JussinKampanja_021-1-60x30.jpg 60w" sizes="auto, (max-width: 1000px) 100vw, 1000px" /></a>
Suurin syy tähän epäilemättä oli se, että toisin kuin vaikkapa Baltian maissa, meillä ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtotehtävät säilyivät sellaisten ihmisten käsissä, joiden ajattelutavat ja asenteet olivat muodostuneet kylmän sodan ja YYA-sopimuksen vuosina. Natoon haluttiin pitää hajurakoa, kun taas Venäjän kehitys nähtiin vaaleanpunaisten silmälasien läpi. Nämä ihmiset ärähtivät herkästi, jos joku kyseenalaisti vallitsevia totuuksia tai erehtyi pitämään Venäjää ja Venäjän kaasuputkihankkeita turvallisuuspoliittisina kysymyksinä. Kriittiset puheet leimattiin russofobiaksi.
Viime vuoden helmikuussa kaikki muuttui. Ymmärrettiin, että Venäjää koskenut analyysimme oli virheellinen ja virheelliseen analyysiin perustunut strategia aikansa elänyt. Havahduttiin siihen, että Venäjällä on omat imperialistiset tavoitteensa, emmekä me voi vaikuttaa niihin tavoitteisiin, voimme ainoastaan parhaamme mukaan suojautua niiltä. Koska on vaikea myöntää olleensa väärässä ja muuttaneensa mieltään, alkoi kilpalaulanta siitä, kuka on kauimmin ja ensimmäisenä kannattanut sotilaallista liittoutumista.
Vanhojen virheiden pöyhiminen jälkiviisastelun merkeissä ei ole mielekästä, mutta vanhoja virheitä on syytä tarkastella, jotta niitä ei toistettaisi. Jokainen kriisi on tilaisuus oppia ja viisastua. Systemaattinen väärässä oleminen taas kertoo ehdokkaasta ja hänen kyvystään arvioida ympärillään tapahtuvia asioita. Viimeisten 15 vuoden aikana suomalaiset päätöksentekijät antoivat Putinille hopeatarjottimella työkaluja maamme vahingoittamiseen ja rakensi yhteiskuntamme sisään haavoittuvuuksia, joita vihamielinen taho pystyy hyödyntämään.
Mainitsen muutamia esimerkkejä. Liittyminen jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen. Kaksoiskansalaisuuden mahdollistaminen täällä asuville venäläisille, ja kaksoiskansalaisten esteetön pääsy myös puolustushallinnon ja sisäisen turvallisuuden tehtäviin. Venäläisten mahdollisuus ostaa lähes rajoituksitta kiinteistöjä ja maa-alueita. Sekä kaksoiskansalaisuuteen että omistuksiin liittyy se riski, että niillä luotiin Suomeen venäläisiä intressejä, joita Venäjä voi ryhtyä tarpeen tullen lähteä ”suojelemaan”. Me tiedämme, että venäläisiä ei syrjitä eikä sorreta Suomessa, mutta suuri yleisö Venäjällä ei tiedä. Ja juuri sille yleisölle Kremlin propaganda on suunnattu. Suuri yleisö Venäjällä uskoi myös sen, että venäläisiä sorretaan Ukrainassa.
Tällaiset riskit, samoin kuin energiakauppaan liittyneet riskit, eivät tulleet puun takaa. Ne olivat ennakoitavissa, koska Venäjän kehitys oli kaikkien nähtävillä. Osa päättäjistämme, esimerkiksi kaasuputkilobbarit, eivät piitanneet riskeistä, koska heillä oli asiaan liittyviä taloudellisia intressejä. Mutta osa ei nähnyt niitä, koska heillä ei ollut halua tai kykyä arvioida tapahtumia realistisesti. Hyväuskoisuus, sinisilmäisyys, toiveajattelu ja yletön kehitysoptimismi johtavat virheellisiin päätöksiin. Halutaan kovasti, että maailma olisi tietynlainen, ja sitten uskotaan, että kovasti haluamalla maailma muuttuu sellaiseksi.
Minua moititaan usein synkkyydestä, negatiivisuudesta ja positiivisen vision puuttumisesta. Edustan sitä koulukuntaa, jossa päätöksentekijän tehtävä ei ole viihdyttää kansalaisia ja tehdä sirkustemppuja vaan tunnistaa, ehkäistä ja ratkaista maahan ja kansaan kohdistuvia ongelmia ja uhkia. Tällä tavoin yhteiskunta voidaan pitää turvallisempana, ja kun yhteiskunta on turvallinen, ihmiset voivat keksiä itse positiivisia visioita, kukin mielensä mukaisesti.
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/12/JussinKampanja_058-1.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-111467" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/12/JussinKampanja_058-1.jpg" alt="" width="1000" height="500" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/12/JussinKampanja_058-1.jpg 1000w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/12/JussinKampanja_058-1-300x150.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/12/JussinKampanja_058-1-768x384.jpg 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/12/JussinKampanja_058-1-940x470.jpg 940w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/12/JussinKampanja_058-1-640x320.jpg 640w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/12/JussinKampanja_058-1-100x50.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/12/JussinKampanja_058-1-60x30.jpg 60w" sizes="auto, (max-width: 1000px) 100vw, 1000px" /></a>
Tasavallan presidentin tärkein perustuslaissa mainittu tehtäväkenttä on ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtaminen. Niin kiinnostava kuin tämä sektori onkin, se tuskin yksinään selittää sitä, että äänestysaktiivisuus presidentinvaaleissa on perinteisesti niin korkea. Presidentti-instituutiolla on suomalaisille paljon laajempi merkitys. Hänet nähdään itsenäisenä, suoraan kansalta mandaattinsa saaneena instituutiona ja vastapainona nopeatempoiselle ja usein pinnalliselle päivänpolitiikalle. Joku kutsuu häntä arvojohtajaksi. Itse kutsuisin häntä ylimmäksi kansalaiskeskustelijaksi, jonka tehtävä on nostaa keskusteluun suuria, kansakunnalle tärkeitä kysymyksiä, etenkin niitä, jotka muuten jäävät liian vähälle huomiolle. Uudenvuoden puhe lienee yksi tämän funktion tärkeimmistä ilmentymistä.
Tarve pystyä tunnistamaan, ehkäisemään ja ratkaisemaan uhkia ja ongelmia ei tietenkään rajoitu ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Maahanmuuttoon ja sitä koskevaan keskusteluun liittyy hyvin samanlaisia ongelmia kuin aiemmin Venäjään. Humanitaarisin ja perheperustein maahantulleiden ihmisten heikko integroituminen työmarkkinoille, asuinalueiden ja koulujen eriytyminen, lisääntyvä väkivalta- ja omaisuusrikollisuus, orjatyösuhteiden syntyminen matalapalkka-aloille, uskonnollinen radikalismi ja kaikki muutkin maahanmuuton lieveilmiöt ovat olleet nähtävillä vuosikymmeniä. Ruotsi on ollut kuin näyteikkuna siihen, minne me olemme menossa 10-15 vuoden viiveellä. Silti kaikki ikävät ilmiöt tuntuvat tulevan niin medialle kuin päättäjillekin yllätyksenä. Kaikki maahanmuuttoon liittyvät politiikkatoimet ovat lähteneet siitä optimisesta oletuksesta, että vaikka tähän asti ehkä onkin mennyt vähän huonosti, aivan pian alkaa mennä paremmin.
Osa näkee ongelmat, mutta ei piittaa niistä, koska heidän prioriteettilistallaan suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi tai julkinen talous eivät ole kärkisijoilla. Osa ei välitä ongelmista, koska heillä on oma taloudellinen intressinsä. Maahanmuutto ja nimenomaan kotoutumisen epäonnistuminen työllistävät valtavan armeijan erilaisia kotouttamiskoordinaattoreita sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Ja sitten ovat ne, joilta sinisilmäisyys, hyväuskoisuus, toiveajattelu ja optimismi sumentavat näön.
Äänestäjillä on erilaisia preferenssejä, ja siksi on hyvä, että on erilaisia ehdokkaitakin. Minä lähden siitä, että Suomi on suomalaisten kotimaa ja edunvalvoja. Presidentin ja muiden päättäjien ensisijainen tehtävä on puolustaa suomalaisia niin ulkoisilta kuin sisäisiltäkin vaaroilta ja huolehtia siitä, että tavallisilla ihmisillä on mahdollisuus elää turvassa, niin taloudellisesti kuin fyysisestikin.
Tämä ei tarkoita kyynistä suhtautumista muuhun maailmaan. Suomen tulee edistää rauhaa, ilmastonmuutoksen ja köyhyyden torjuntaa ja muita hyviä asioita myös rajojensa ulkopuolella, mutta ei oman turvallisuuden ja hyvinvoinnin kustannuksella. Tämä on moraalinen positio, mutta se on myös käytännöllinen kysymys. Vain hyvinvoiva Suomi voi olla kokoaan suurempi tai edes kokoisensa toimija maailmalla.
Katso kampanjan avaustilaisuus: 
<iframe loading="lazy" title="Jussi Halla-aho, vaalikampanjan avaus" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/1Re0HNItIxI?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Jussi Halla-aho avasi presidentinvaalikampanjansa – lue koko puhe

Ymmärrykseen ja perehtyneisyyteen perustuva ulko- ja turvallisuuspoliittinen ja kansainvälisten suhteiden analyysikyky, suurvaltarealismi, Venäjän tuntemus, poliittisen opportunismin puute ja erityisesti tinkimätön Suomen ja suomalaisten puolustaminen – siinä perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran mainitsemia ominaisuuksia presidenttiehdokas Jussi Halla-ahosta.

Presidentinvaaleihin on aikaa enää alle kaksi kuukautta. Eduskunnan puhemiehen Jussi Halla-ahon presidentinvaalikampanjan virallinen avaustilaisuus käynnistyi tänään perjantaina Helsingissä.
Kampanjastartissa puhunut perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra huomautti, että vaikka maailma on muuttunut melkoisesti edellisistä, vuoden 2018 presidentinvaaleista, Halla-aho ei ole henkilönä muuttunut.
&#8211; Jussin ei ole tarvinnut siirtää itseään muuttuneessa poliittisessa tilanteessa. Hän seisoo paikallaan, ja muut ympärillä siirtyvät. En voi olla muistelematta kuuden vuoden takaisia presidentinvaaleja ja niiden keskusteluja. Muutos on aivan valtaisa, vaikka osa ehdokkaistakin on samoja. Vuoden 2018 vaaleissa Laura kokosi eduskuntaryhmän halkeamisen aiheuttamia railoja omalla kentällämme ja teki hyvää työtä. Nyt on Jussin vuoro, Purra sanoo.
<iframe loading="lazy" title="Jussi Halla-aho presidentiksi 2024" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/9mgE0-MZOg8?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Halla-aho itse on aiemmin todennut, että viihdepainotteisesta mediaympäristöstä huolimatta presidenttinä hän ei olisi valmis viihdyttäjän rooliin. Halla-ahon mukaan päätöksentekijän keskeinen tehtävä on tunnistaa, ennakoida ja ratkaista uhkia, jotta tavalliset kansalaiset voisivat elää omannäköistään positiivista elämää.
Rakkaus omaan maahan on iskujen arvoista
Purra korostaa, että Halla-aholta löytyy presidentillisiä ominaisuuksia.
&#8211; Tarkka ja syvään ymmärrykseen ja perehtyneisyyteen perustuva ulko- ja turvallisuuspoliittinen ja kansainvälisten suhteiden analyysikyky, suurvaltarealismi, Venäjän tuntemus, poliittisen opportunismin puute ja erityisesti tinkimätön Suomen ja suomalaisten puolustaminen, silloinkin kun se ei ollut muotia – siinä yksinkertainen mutta näissä kisoissa täysin ainutlaatuinen yhdistelmä perussuomalaisen presidenttiehdokkaan ominaisuuksia.
&#8211; Hän on johdonmukainen, kumartelematon ja älyssä aivan omassa sarjassaan. Ryvetetty toki, kuten jokainen suuri ja moni pienempikin perussuomalainen, mutta ei tavalla, joka kansan mieltä vaivaisi. Politiikan aiheuttamista välillä kohtuuttomista henkilökohtaisista epämukavuuksista huolimatta ylimpänä on velvollisuus, sydämeen ja aivokuoreen kiinnittynyt palo, välttämättömyys, pakko tehdä asioita tämän maan eteen. Rakkaus omaan maahan, kansaan, kieleen, suomalaiseen olemiseen on ei vain puolustamisen vaan kaiken taistelun ja iskujen arvoista.
Suomen kiertäminen on kovaa touhua
Purra myös muistutti, että on tuntenut Halla-ahon jo pitkään.
&#8211; Tiedän, että Jussi on kiertänyt ympäri Suomea jo pitkään ja osallistuu toinen toistaan seuraaviin paneeleihin. Se on kovaa hommaa, mutta onneksi hän on saanut levätä näistä hommista muutaman vuoden ja jaksaa hyvin.
&#8211; Joskus vuosia sitten pienissä humalissamme nauroimme, että varmaan Jussia ja Hillaa saa vielä joskus kätellä itsenäisyyspäivänä presidentinlinnassa, kun kerran kaikkea vaan tapahtuu. Miksei sitten sitäkin. Olen todella iloinen, että Jussi suostui tähän kisaan. Hänestä tulisi Suomen paras presidentti. Ja sittenkin kyseessä olisi edelleen se sama mies, jonka minä tunnen, johon luotan ja josta hirveästi pidän.
<iframe loading="lazy" title="Jussi Halla-aho, vaalikampanjan avaus" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/1Re0HNItIxI?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Purra: Jussi Halla-ahosta tulisi Suomen paras presidentti – ”Johdonmukainen, kumartelematon ja älyssä aivan omassa sarjassaan”

Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas rauhoitteli puolueen jäseniä ja kannattajia, että aluevaalien laimeaksi jääneestä kannatuksesta huolimatta ei tarvitse olla pätkääkään huolissaan tulevista eduskuntavaaleista. Jo etukäteen tiedettiin hyvin, ettei aluevaaleista muodostuisi kovin mediaseksikästä vaalikampanjaa.

Suomen valtiolla on vain yksi kassa, ja kysymys kuuluu, jääkö siitä jakovaraa. Kansanedustaja Mauri Peltokangas kertoo perussuomalaisen politiikan tähtäävän siihen, että varojen käyttö on priorisoitava siten, että suomalainen tosiaan tulee ensin.
Nykyisen hallituspolitiikan suurimpana ongelmana Peltokangas pitää sitä, että rahaa käytetään valtavia määriä toissijaisiin asioihin, kun ne rahat voitaisiin käyttää vaikka hyvinvointialueiden rahoittamiseen.
&#8211; Mutta se ei käy nykyvaltapuolueille, koska he haluavat parantaa maailmaa. Välillä tulee mieleen, että onko se sitten niin hienoa, kun saa lyödä sen sulan hattuun ja näytellä hyvää, kun mitään ei kuitenkaan saada aikaan sillä maailmalle syydetyllä rahalla, Peltokangas kritisoi.
Suomalainen ensin
Peltokangas on kiertänyt paljon Suomea juttelemassa ihmisten kanssa ja huomannut, että keskustelu menee hyvin usein siihen, miten arjessa pärjätään. Hän ihmettelee, mikä politiikassa on niin vaikeaa, ettei esimerkiksi ruokajonoja saada Suomesta loppumaan.
Peltokankaan mielestä jokaisen suomalaisen on tultava ensin, ennen kuin syydetään euroakaan ulkomaille.
&#8211; Minun aivoihini ei mahdu sellainen ajatus, että otetaan velkaa ja heitetään se raha savannille samaan aikaan kuin suomalaiset jonottavat ruokaa.
Hyvävelijärjestelmä ja hillotolppaparatiisi
Peltokangas on pöyristynyt ”demokratiarahaksi” kutsutusta piilopuoluetuesta, jota esimerkiksi keskusta on ajanut kuin käärmettä pyssyyn. ”Demokratiaraha” on poissa tekeviltä käsiltä. Sillä rahalla voisi palkata sairaanhoitajia ja muita terveydenhuollon ammattilaisia.
&#8211; Mutta ei, on eräiden puolueiden tahto vetää kaikki mahdollinen hillo näistä himmeleistä. Olen itse sanonut, että tämä on sellainen hyvävelijärjestelmä ja hillotolppaparatiisi, johon tullaan syytämään suomalaisten rahoja yllättäviä määriä. Seuratkaapa vaan, miten tässä tulee käymään, Peltokangas varoittaa.
&nbsp;

Peltokangas: Varojen käyttö on priorisoitava niin, että suomalainen tulee ensin

Valtioneuvosto on toteuttanut sähköisille alustoille kansalaiskampanjan, jossa vihervasemmistoa tukevat julkkikset ohjaavat suomalaisia äänestämään. Yksi kampanjaan valituista tähdistä, tubettaja Sita Salminen on vihreiden kannattaja, joka on aikaisemmin kehottanut kansalaisia olemaan äänestämättä perussuomalaisia.
Valtioneuvosto uutisoi käynnistäneensä ”Uusi kausi alkaa” &#8211;<a href="https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/-uusi-kausi-alkaa-aluevaalien-kansalaiskampanjassa-tutut-kasvot">kansalaiskampanjan</a>, joka näkyy ja kuuluu radiossa, televisiossa, netissä ja sosiaalisessa mediassa aluevaalien alla ja osin ennakkoäänestyksen aikaan 4.1.-23.1.2022.
Valtioneuvoston mukaan kampanjan on tuottanut sosiaali- ja terveysministeriö yhteistyössä oikeusministeriön, valtiovarainministeriön ja sisäministeriön kanssa.
Viestinviejiksi on valittu neljä suomalaisjulkkista, joiden kerrotaan tekevän ”aiheesta helpommin lähestyttävän suomalaisille.” Kampanjakasvoina nähdään ja kuullaan selostaja Antero Mertaranta, tanssija-koreografi Jorma Uotinen, poppari Maija Vilkkumaa ja some-influensseri-tubettaja Sita Salminen.
Tubettaja opastaa: Älä äänestä persuja
Valtioneuvoston tiedotteen mukaan kampanja on vastaus huoleen, jonka mukaan äänestysaktiivisuus saattaa jäädä alhaiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö kuitenkin kehottaa ihmisiä äänestämään.
&#8211; Siksi kampanjan sanomasta puhuvat julkisuuden henkilöt, joita kansalaiset kuuntelisivat muutenkin, kertoo kampanjasta viestintäpäällikkö Annette Rinne sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Millaista sisältöä ministeriöiden mediakampanjan tähdet omilla kanavillaan tarjoavat? Vastaus selviää, kun katsoo tubettaja Salmisen kuntavaalien alla julkaistun videon, joka on avoimen <a href="https://www.youtube.com/watch?v=KWiHixuCzf4">härskiä vaalivaikuttamista</a>.
Epävarmoille ja uusille äänestäjille suunnatussa esityksessään Salminen ohjeisti viime kuntavaalien alla kädestä pitäen, että perussuomalaisia ei kannattaisi äänestää.
&#8211; Koska tosiaan puolueen kanta on paljon olennaisempi kuin yksittäisen ehdokkaan. Eli vaikka löytäisit jonkun persujen edustajan, jolla on hyvän kuulonen meininki sun mielestä, niin sillä meiningillä ei oo mitään väliä. Älä silti äänestä sitä tyyppiä, koska se puolue merkkaa paljon enemmän, Salminen kujertaa tuttavalliseen tyyliin.
&#8221;Mie oon itse ajatellut äänestää vihreitä&#8221;
Ensin siis kerrottiin, että perussuomalaisia ei kannata äänestää. Tässä kohtaa hämmentynyt katsoja saattoi miettiä, mikä puolue olisi äänen arvoinen.
Salminen jatkoi äänestäjän ohjeistamista hienovaraisella vihjailulla, oman esimerkkinsä kautta. Salminen kertoi itse äänestävänsä vihreitä.
&#8211; Mie oon itse ajatellut äänestää vihreitä sen takia, että Helsingissä on nyt tää pormestari-situation. Eli vähän niin kuin jännitetään, että tuleeko kokoomuksen vai vihreiden edustaja pormestariksi. Koska se, jolla on eniten ääniä, saa asettaa sen pormestariehdokkaan.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
On punavihreiden touhu kyllä tolkuttoman härskiä. Ministeriöt pestaavat neljä tunnettua influensseria &quot;kohottamaan äänestysaktiivisuutta&quot; ja teettävät näillä mainosvideoita. Kuinka ollakaan, kolme näistä tukee avoimesti vihreitä. 1/4 <a href="https://t.co/2LrqL3W6mX">pic.twitter.com/2LrqL3W6mX</a>
&mdash; Matias Turkkila (@MatiasTurkkila) <a href="https://twitter.com/MatiasTurkkila/status/1481619080998236161?ref_src=twsrc%5Etfw">January 13, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Ilmeinen tarkoitus vaikuttaa nuorisoon
Salminen on erittäin suosittu sosiaalisen median vaikuttaja, ja hänellä on pelkästään Instagramissa yli 100 000 seuraajaa. Monet seuraajista ovat nuoria, joten kehotuksen äänestää vihreitä toivotaan uppoavan hedelmälliseen maaperään.
Salminen kertoi kuntavaalien alla myös, ettei äänestäisi kokoomusta. Mikäli videon katsojien joukossa kuitenkin oli joku, jolle vihreät eivät missään nimessä kelpaa, Salminen vihjasi – jälleen oman esimerkkinsä kautta – että myös vasemmistoliittoa voisi äänestää.
&#8211; Voisin periaatteessa äänestää vasemmallekin, mutta kun on nyt tää pormestarihomma, niin päädyin vihreisiin.
”Uusi kausi alkaa” -kansalaiskampanjan on tuottanut sosiaali- ja terveysministeriö, jonka johdossa toimivat vihreiden hallituskumppaneita edustavat Krista Kiuru (sd) ja Hanna Sarkkinen (vas).
Vastaus vihreiden laskevaan kannatukseen?
Suomen Uutiset ei toistaiseksi ole ehtinyt tutustua ”Uusi kausi alkaa” -kampanjan varsinaiseen materiaaliin, mutta voidaan tietysti pohtia, miksi mukaan on valittu nimenomaan Salminen, Vilkkumaa, Uotinen ja Mertaranta.
Voisiko vastaus yksinkertaisesti olla se, että ministeriöissä on huolestuttu vihervasemmiston vaalimenestyksestä ja erityisesti vihreiden <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12259416">laskevasta gallup-kannatuksesta</a>?
Mertaranta ei ole vuosien varrella ottanut julkisuudessa voimakkaita poliittisia kantoja, mutta sekä Vilkkumaa että Uotinen ovat vankkoja vihervasemmiston tukijoita ja molemmat ovat esimerkiksi tukeneet näkyvästi Pekka Haavistoa tämän molemmissa presidentinvaalikampanjoissa 2010-luvulla.
Muutos 1.14.2022 &#8211; klo 15:21: tekstiä täsmennetty.

Härskiä vaalivaikuttamista: Sosiaali- ja terveysministeriö buukkasi kansalaiskampanjan tähdeksi perussuomalaisia inhoavan tubettajan

Kainuun kuntavaaleissa nähtiin harvinainen tilanne, kun kolme sukupolvea perussuomalaisia pääsi samalla kertaa valtuustoon. 29-vuotias Valtteri Arffman pääsi ensikertalaisena Kajaanin kaupunginvaltuustoon, isä Pasi Arffman (55) jatkaa Kajaanin valtuustossa toiselle kaudelle ja isoisä Paavo Arffman (75) naapurikunnassa Paltamossa jo kolmannelle kaudelleen.

75-vuotias Paavo Arffman Paltamosta on perussuomalaisten vanhoja konkareita ja puolueen perustajajäseniä jäsennumerolla 26. Hän oli aatteen toiminnassa mukana jo SMP:n aikoina ja jatkoi SMP:n konkurssin jälkeen perussuomalaisissa. Häm oli pari kertaa ehdolla kansanedustajaksikin puolueen kannatuksen vielä mataessa yhden prosentin huonommalla puolella. Paltamon kunnanvaltuustoon hänet valittiin nyt kolmannelle kaudelleen.
&#8211; Perussuomalaisissa vetoaa ensinnäkin se, että olen itse yrittäjä, ja perussuomalaiset on vahvasti yrittäjien puolue. Aikaisemmin 30 prosenttia jäsenistä oli yrittäjätaustaisia. Myös suomalaisuus vetoaa, ja heikomman puolella oleminen. Tunnuslauseeni näissäkin vaaleissa oli ”aina heikomman puolella”, Paavo kertoo.
Historiallinen vaalivoitto 
Paavo sai kuntavaaleissa 54 ääntä, viidenneksi eniten Paltamossa. Hän on tulokseen tyytyväinen, koska hänen suurin vaalitavoitteensa oli auttaa poikansa ja pojanpoikansa läpi. He tekivät yhdessä muun muassa kolmen sukupolven kuntavaalikiertueen Kajaanissa, Paltamolla ja Kontiomäellä. Vaalikampanjaa tehtiin innokkaasti myös sosiaalisessa mediassa.
Vaikka perussuomalaiset pärjäsivät vaaleissa erinomaisesti, on Paavo pettynyt ihmisten surkeaan äänestysaktiivisuuteen.
&#8211; Mikähän siinä on, että juuri perussuomalaisten kannattajat jäävät niin helposti nukkuvien puolelle, kun hätä on suurin ja valtakunnan asiat rempallaan? Muutenhan tämä oli meille historiallinen vaalivoitto, kun tällaisella marginaalilla kasvoivat paikat edellisiin vaaleihin verrattuna. Paltamossakin perussuomalaisille tuli 80 prosentin kasvu. Nyt on saatava kova paine päälle eduskuntavaaleihin. Kentällä on sellainen kutina, että siitä tuleekin kunnon jysäys, mutta sen eteen on tehtävä kovasti töitä, Paavo pohtii.
Suomi on meidän isänmaamme
Pasi Arffman kertoo perineensä isältään perussuomalaiset arvot ja periaatteet, mutta poliittisesta toiminnasta hän innostui vakavammin vasta kymmenisen vuotta sitten asuessaan Vantaalla. Hänellä on kolme poikaa ja yksi tytär, jotka kaikki ovat innokkaita perussuomalaisia. Hän yritti houkutella kuntavaaliehdokkaiksi kahta vanhempaa poikaansa, joista toinen joutui kuitenkin muuttamaan työn perässä Kuopioon. Vanhempi poika lähti mukaan ja pärjäsikin hyvin.
&#8211; Minulla on aina ollut kantavana ajatuksena se, että Suomi on meidän isänmaamme. Suomi oli iät ajat toisten alamaisena, kunnes voitimme itsenäisyyden ja puolustimme sitä sodissa, mitä kunnioitan syvästi. Olen asunut Vantaalla ja Jyväskylässäkin, mutta Kainuu on kuitenkin synnyinseutuani, jonka asioista haluan päästä päättämään, Pasi sanoo.
Koronarajoitukset haittasivat kampanjaa
Pasin henkilökohtainen äänisaalis Kajaanissa oli 147 ääntä, jossa oli melkein parikymmentä ääntä nousua edellisiin vaaleihin verrattuna. Jos hän olisi saanut vain neljä ääntä lisää, olisi sijoitus ollut neljänneksi suurin. Kajaanin kaupunginvaltuustossa on nyt yksitoista perussuomalaista, viisi enemmän kuin edellisellä vaalikaudella.
Pasia hieman harmittaa äänestäjien laiskuus, kun kannattajat eivät lähteneet uurnille sellaisella volyymilla, että gallupien ennustukset olisivat toteutuneet.
&#8211; Teimme vaalikampanjaa enimmäkseen somessa, kun ei ollut isosti laittaa rahaa kampanjointiin. Mahdoinko 20 euroa laittaa omaa rahaa vaalikampanjaan. Isä vähän sponssasi, kun teimme yhdessä kolmen sukupolven kuntakierroksen. Koronarajoitukset haittasivat jonkin verran, kun perussuomalaiset kuitenkin ovat vähän torikansaa. 4-5 kertaa ehdimme käydä torilla rajoitusten poistamisen jälkeen. Kiitokset äänestäjille luottamuksesta, yritetään olla sen arvoisia, Pasi kertoo.
Politiikka ja arvot periytyneet isältä pojalle
Ensimmäistä kertaa kuntavaaleihin osallistunut Valtteri Arffman on ollut isänsä ja ukkinsa mukana poliittisessa talkootyössä iät ja ajat. Hän päätti suostua ehdokkaaksi jo senkin vuoksi, että uskoi hyvän vaalituloksen kuntavaaleissa auttavan perussuomalaisia myös valtakunnanpolitiikassa. Ja perussuomalaisethan menestyivät hienosti, alhaisesta äänestysaktiivisuudesta huolimatta.
&#8211; Politiikka on ukin kautta ollut elämässäni läsnä oikeastaan aina. Perussuomalaiset arvot ovat olleet lähellä sydäntäni aina, eivätkä muut vaihtoehdot ole ikinä käyneet mielessäkään. Olen kasvanut tähän aatteeseen. Oma vaalimenestykseni tuli vähän yllätyksenä. Ennakkoon ajattelin, että saisin ehkä 50 ääntä, mutta sen verran tulikin jo ennakkoääniä, Valtteri sanoo.
Heikko äänestysaktiivisuus ihmetyttää
Valtteri sai ääniä yhteensä 96, joka on hänestä melkoisen hyvä saldo ensikertalaiselle ja vaalityötä vasta opettelevalle. Vaalityö vaatii paljon kentällä pyörimistä ja ihmisten kanssa jutustelua, joka Valtterilta sujuukin luontevasti. Vaalityö hoidettiin yksissä tuumin isän ja isoisän kanssa.
Näistä kuntavaaleista hänelle jäi päällimmäisenä mieleen todella huono äänestysaktiivisuus koko valtakunnan tasolla, Kajaaninkin osalta vielä huonompi kuin edellisissä vaaleissa.
&#8211; Ihmetyttää, miksi ihmiset eivät halua käydä äänestämässä ja täyttämässä kansalaisvelvollisuuttaan. Silloin on turha tulla valittamaan, jos valtuuston päätökset eivät ole mieluisia, jos itse ei ole edes käynyt äänestämässä. Veikkaan, että perussuomalaistenkin kannatus olisi ollut entistä suurempi, jos nukkuvat olisivat aktivoituneet enemmän, Valtteri uskoo.
&#8211; Haluan henkilökohtaisesti kiittää kaikkia äänestäjiäni, hän toteaa vielä lopuksi.
&nbsp;

Kolme sukupolvea perussuomalaisvaltuutettuja Kainuussa: Perussuomalaisuus periytyy isältä pojalle

Lauantai-iltaa kohden mennään, ja eurovaalikiertueet ovat vihoviimeisellä loppusuoralla. Jännistys tihentyy huomista äänestyspäivää kohden. Vilkaistaanpa, minkälaista menoa ja meininkiä vaalikentiltä löytyy. 

&#8221;Painajaiseni on se, että Teuvo Hakkarainen tulee valituksi ja minä putoan&#8221;. Näin kauhistelee vihreiden meppi Heidi Hautala Ilta-Sanomien <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006118584.html?fbclid=IwAR2XOB4jwZvKBUuSphYKq5shHm19Oh0znc7IDEeOoI31Sr9F_ggVEAODP9w">haastattelussa</a>.
Teuvonpelkoa on havaittavissa myös SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholmissa, joka on erittäin poikkeuksellisesti nimennyt Hakkaraisen omassa vaalimainoksessaan:
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61182702_2212904605463401_788649415379255296_o.jpg"><img decoding="async" class="alignnone size-large wp-image-52814" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61182702_2212904605463401_788649415379255296_o-1024x720.jpg" alt="" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61182702_2212904605463401_788649415379255296_o-1024x720.jpg 1024w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61182702_2212904605463401_788649415379255296_o-300x211.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61182702_2212904605463401_788649415379255296_o-768x540.jpg 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61182702_2212904605463401_788649415379255296_o-100x70.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61182702_2212904605463401_788649415379255296_o-54x38.jpg 54w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61182702_2212904605463401_788649415379255296_o.jpg 1366w" sizes="(max-width: 1024px) 100vw, 1024px" /></a>
Vihreiden ja demareiden pahin painajainen löytyy livenä Espoosta. Teuvo Hakkaraisen hyvässä seurassa kansanedustaja Leena Meri (ps.) ja eu-vaaliehdokas Laura Huhtasaari (ps):
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61047598_10217183550334920_4662303925997666304_o.jpg"><img decoding="async" class="alignnone size-large wp-image-52816" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61047598_10217183550334920_4662303925997666304_o-1024x762.jpg" alt="" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61047598_10217183550334920_4662303925997666304_o-1024x762.jpg 1024w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61047598_10217183550334920_4662303925997666304_o-300x223.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61047598_10217183550334920_4662303925997666304_o-768x572.jpg 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61047598_10217183550334920_4662303925997666304_o-100x74.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61047598_10217183550334920_4662303925997666304_o-51x38.jpg 51w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61047598_10217183550334920_4662303925997666304_o.jpg 1440w" sizes="(max-width: 1024px) 100vw, 1024px" /></a>
Ehtiväinen Leena Meri kiertää siinä missä ehdokkaatkin. Vantaan Tikkurilantorilta hän löysi ps-vaaliehdokkaat Arto Luukkasen ja Simo Grönroosin, molemmat ajatuspaja Suomen Perustan kantavia voimia:
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61187239_2464387773594581_496803896535023616_n.jpg"><img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-52817" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61187239_2464387773594581_496803896535023616_n.jpg" alt="" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61187239_2464387773594581_496803896535023616_n.jpg 960w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61187239_2464387773594581_496803896535023616_n-300x225.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61187239_2464387773594581_496803896535023616_n-768x576.jpg 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61187239_2464387773594581_496803896535023616_n-100x75.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61187239_2464387773594581_496803896535023616_n-51x38.jpg 51w" sizes="(max-width: 960px) 100vw, 960px" /></a>
Vantaalla kampanjoi myös ps:n Tanja Vahvelainen (kuvassa keskellä).
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61068009_2293297907380351_8864500151742365696_n.jpg"><img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-52818" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61068009_2293297907380351_8864500151742365696_n.jpg" alt="" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61068009_2293297907380351_8864500151742365696_n.jpg 960w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61068009_2293297907380351_8864500151742365696_n-300x197.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61068009_2293297907380351_8864500151742365696_n-768x505.jpg 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61068009_2293297907380351_8864500151742365696_n-100x66.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61068009_2293297907380351_8864500151742365696_n-58x38.jpg 58w" sizes="(max-width: 960px) 100vw, 960px" /></a>
Vahvelaiselta riitti aikaa kaikenlaisille kulkijoille.
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/60906720_2293283597381782_3319577057687502848_n.jpg"><img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-52819" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/60906720_2293283597381782_3319577057687502848_n.jpg" alt="" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/60906720_2293283597381782_3319577057687502848_n.jpg 720w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/60906720_2293283597381782_3319577057687502848_n-225x300.jpg 225w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/60906720_2293283597381782_3319577057687502848_n-75x100.jpg 75w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/60906720_2293283597381782_3319577057687502848_n-29x38.jpg 29w" sizes="(max-width: 720px) 100vw, 720px" /></a>
Jyväskylässä makkaranpaistopuuhissa Asseri Kinnunen (kuvassa keskellä) ja selfienottopuuhissa vasemmalla kansanedustaja Jussi Wihonen:
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61215562_2462337600455271_108159920896999424_n.jpg"><img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-52820" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61215562_2462337600455271_108159920896999424_n.jpg" alt="" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61215562_2462337600455271_108159920896999424_n.jpg 960w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61215562_2462337600455271_108159920896999424_n-300x225.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61215562_2462337600455271_108159920896999424_n-768x576.jpg 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61215562_2462337600455271_108159920896999424_n-100x75.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61215562_2462337600455271_108159920896999424_n-51x38.jpg 51w" sizes="(max-width: 960px) 100vw, 960px" /></a>
Makkaraa paistettin niin ikään Oulun Rotuaarilla. Kampanjoimassa eurovaaliehdokas Minna Partanen (kuvassa vasemmalla) sekä kansanedustaja Jenna Simula. Keskellä keppostelee Ahti Moilanen, joka on oikeasti vähän pidempi kuin kuva antaa ymmärtää.
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/60775752_479678872573324_6232804802779152384_n.jpg"><img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-52822" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/60775752_479678872573324_6232804802779152384_n.jpg" alt="" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/60775752_479678872573324_6232804802779152384_n.jpg 960w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/60775752_479678872573324_6232804802779152384_n-300x225.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/60775752_479678872573324_6232804802779152384_n-768x576.jpg 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/60775752_479678872573324_6232804802779152384_n-100x75.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/60775752_479678872573324_6232804802779152384_n-51x38.jpg 51w" sizes="(max-width: 960px) 100vw, 960px" /></a>
Kuopion torilla painoi menemään eurovaaliehdokas Minna Reijonen (oikealla) seurassaan vaalipäällikkö, piirin puheenjohtaja Pia Pentikäinen: <a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61452055_2213921268644990_2913573013217607680_o.jpg"><img decoding="async" class="alignnone size-large wp-image-52828" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61452055_2213921268644990_2913573013217607680_o-768x1024.jpg" alt="" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61452055_2213921268644990_2913573013217607680_o-768x1024.jpg 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61452055_2213921268644990_2913573013217607680_o-225x300.jpg 225w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61452055_2213921268644990_2913573013217607680_o-75x100.jpg 75w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61452055_2213921268644990_2913573013217607680_o-28x38.jpg 28w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61452055_2213921268644990_2913573013217607680_o.jpg 1511w" sizes="(max-width: 768px) 100vw, 768px" /></a>
Hämeessä puolestaan EU-vaaliehdokas Mira Nieminen posotteli menemään vähintäänkin omaperäisellä vaalibiilillä:
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/60814982_10156632099743229_2373780054577512448_o.jpg"><img decoding="async" class="alignnone size-large wp-image-52821" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/60814982_10156632099743229_2373780054577512448_o-569x1024.jpg" alt="" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/60814982_10156632099743229_2373780054577512448_o-569x1024.jpg 569w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/60814982_10156632099743229_2373780054577512448_o-167x300.jpg 167w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/60814982_10156632099743229_2373780054577512448_o-768x1382.jpg 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/60814982_10156632099743229_2373780054577512448_o-56x100.jpg 56w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/60814982_10156632099743229_2373780054577512448_o-21x38.jpg 21w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/60814982_10156632099743229_2373780054577512448_o.jpg 800w" sizes="(max-width: 569px) 100vw, 569px" /></a>
Porvoon kevätmarkkinoilla kuvaan sattui kerralla neljä meppiehdokasta: Karri Ollila, Laura Korpinen, Pirkko Ruohonen-Lerner sekä Mika Raatikainen.
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61491844_133636257734359_1195011569927323648_o.jpg"><img decoding="async" class="alignnone size-large wp-image-52823" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61491844_133636257734359_1195011569927323648_o-1024x768.jpg" alt="" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61491844_133636257734359_1195011569927323648_o-1024x768.jpg 1024w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61491844_133636257734359_1195011569927323648_o-300x225.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61491844_133636257734359_1195011569927323648_o-768x576.jpg 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61491844_133636257734359_1195011569927323648_o-100x75.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61491844_133636257734359_1195011569927323648_o-51x38.jpg 51w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61491844_133636257734359_1195011569927323648_o.jpg 1200w" sizes="(max-width: 1024px) 100vw, 1024px" /></a>
Tampereen keskustorilla tarjoiltiin riistakeittoa. Mukana menossa, joskaan ei kuvassa, eurovaaliehdokas Veikko Vallin (ps.)
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/60976869_10214636429686861_1305162195281117184_o.jpg"><img decoding="async" class="alignnone size-large wp-image-52824" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/60976869_10214636429686861_1305162195281117184_o-762x1024.jpg" alt="" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/60976869_10214636429686861_1305162195281117184_o-762x1024.jpg 762w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/60976869_10214636429686861_1305162195281117184_o-223x300.jpg 223w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/60976869_10214636429686861_1305162195281117184_o-768x1032.jpg 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/60976869_10214636429686861_1305162195281117184_o-74x100.jpg 74w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/60976869_10214636429686861_1305162195281117184_o-28x38.jpg 28w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/60976869_10214636429686861_1305162195281117184_o.jpg 1072w" sizes="(max-width: 762px) 100vw, 762px" /></a>
Eurovaaliehdokas, professori Matti Viren kampanjoi Riihimäellä.
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61039361_10206227313839943_3398950922355736576_n.jpg"><img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-52825" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61039361_10206227313839943_3398950922355736576_n.jpg" alt="" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61039361_10206227313839943_3398950922355736576_n.jpg 720w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61039361_10206227313839943_3398950922355736576_n-225x300.jpg 225w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61039361_10206227313839943_3398950922355736576_n-75x100.jpg 75w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/61039361_10206227313839943_3398950922355736576_n-29x38.jpg 29w" sizes="(max-width: 720px) 100vw, 720px" /></a>
Puheenjohtaja Jussi Halla-aho vieraili Helsingin Narinkkatorilla ja Kolmen sepän patsaalla.
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/CE5R3840.png"><img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-52826" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/CE5R3840.png" alt="" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/CE5R3840.png 1000w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/CE5R3840-300x200.png 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/CE5R3840-768x512.png 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/CE5R3840-100x67.png 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/05/CE5R3840-57x38.png 57w" sizes="(max-width: 1000px) 100vw, 1000px" /></a>
Paikkojen väliä siirtyessään Jussi kiinnitti huomiota kahteen ristiriitaiseen asiaan &#8211; läheinen perussuomalaisten juliste oli tuhottu, mutta vaalikojulla riitti porukkaa kuin pipoa. Hän <a href="http://Narinkkatori. Julisteeseen on osunut täsmäisku, mutta kansaa on vain yhdellä kojulla.">kirjoitti asiasta</a> Facebookissa.
Kolmen sepän patsaalta Suomen Uutiset tavoitti Olli Kotron ja Mika Raatikaisen. Ohessa video miesten ajatuksista tiukan kampanjan loppumetreiltä:
https://www.facebook.com/suutiset/videos/436102900512794/
<hr />
Näihin tunnelmiin. Huomenna äänestetään.
Korjaus 26.5.2010: Pia Pentikäisen titteli korjattu.

Vaalikampanja

Ruohonen-Lerner: Äänestäjän tärkein tieto löytyy VTV:n sivuilta

Presidentinvaalien kampanjabudjetit paisuneet valtaviksi – Strandman: Murentaako vaalirahoitus demokratiaa?

Pakistanilainen oppositiojohtaja joutui kotiarestiin, hänen puolueensa kampanjoi täyttä häkää ehdokkaan tekoälyversiolla

Teemu Keskisarjan kolumni: Siksi Halla-aho

Halla-aho: Jos perussuomalaisia arvoja kannattavat suomalaiset käyvät äänestämässä, on todennäköistä, että se riittää toiselle kierrokselle – ”Sitten kaikki on mahdollista”

Jussi Halla-aho avasi presidentinvaalikampanjansa – lue koko puhe

Purra: Jussi Halla-ahosta tulisi Suomen paras presidentti – ”Johdonmukainen, kumartelematon ja älyssä aivan omassa sarjassaan”

Peltokangas: Varojen käyttö on priorisoitava niin, että suomalainen tulee ensin

Härskiä vaalivaikuttamista: Sosiaali- ja terveysministeriö buukkasi kansalaiskampanjan tähdeksi perussuomalaisia inhoavan tubettajan

Kolme sukupolvea perussuomalaisvaltuutettuja Kainuussa: Perussuomalaisuus periytyy isältä pojalle

Melkoista meininkiä turuilla ja toreilla, perussuomalaiset vaalikampanjat loppusuoralla – huomenna äänestetään

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025