Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Vaalimessut

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi, että vaalituloksesta riippumatta perussuomalaisten osallistuminen seuraavaan hallitukseen on kiinni siitä, millaista politiikkaa hallitus tekee. &#8211; Me perussuomalaisissa olemme määritelleet puolueen ydinkysymyksiä ja meillä on tietyt kynnyskysymykset hallitukseen menemiselle.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, europarlamentaarikko Jussi Halla-aho kertoi torstaina Helsingin Sanomatalon vaalimessuilla, mikä erottaa perussuomalaisia ja vihreitä ilmastoasioissa.
&#8211; Vihreät ajaa taksilla ja te polkupyörällä. Onko se uskottavaa? Halla-aholta kysyttiin.
&#8211; Perussuomalaisia ja vihreitä erottaa se, että perussuomalaisten mielestä keinojen ja tavoitteiden on oltava keskenään sopusoinnussa. Meidän mielestämme ilmastonmuutokseen on puututtava, mutta siihen ei puututa poseerauksella tai sillä, että kiivetään eduskunnan pylväisiin, vaan konkreettisilla elämäntapavalinnoilla, Halla-aho sanoi.
Halla-aho tunnetusti liikkuu kaupungilla yleensä polkupyörällä tai kävellen. Vihreiden kansanedustajat, kuten Ville Niinistö sekä Jani Toivola, taas tunnetaan ahkerina eduskunnan taksikortin vinguttajina. Niinistö on eduskunnan taksinkäyttötilaston ykkönen.
Toivola on käyttänyt eduskunnan taksikorttia jopa silloin, kun on ollut sairauden vuoksi poissa eduskunnasta.
Sosiaaliturva ei kestä kasvavaa saajapuolta
Halla-aholta kysyttiin maahanmuuton vaikutuksesta sosiaaliturvaan ja sen maksamiseen.
&#8211; Sosiaaliturvan ylläpitomahdollisuudet riippuvat julkisen talouden rahoituspohjasta. Työikäiset ikäluokat kutistuvat jatkossa, jolloin yhä pienempi porukka rahoittaa järjestelmää.
&#8211; Jos saajapuoli koko ajan kasvaa, muodostuu helposti työelämän ulkopuolella oleva maahanmuuttajaväestö, ja se on matemaattisesti mahdoton yhtälö, Halla-aho sanoi.
Halpatyövoiman maahantuonti polkee palkkoja
Halla-aho varoitti EU-maiden ulkopuolelta Suomeen suuntautuvasta halpatyövoimasta.
&#8211; Jos puhutaan huippuosaajista, he pääsevät jo tällä hetkellä Suomeen ilman lupamenettelyä myös EU-alueen ulkopuolelta. Saatavuusharkinta ei koske heitä.
&#8211; Työvoiman saatavuusharkinta koskee vähän koulutettua halpatyövoimaa. Jos heitä on jatkossa yhä enemmän, sitä heikommat asemat alan työntekijöillä on, ja samalla tämä tilanne on omiaan laskemaan palkkatasoa, Halla-aho varoitti.
Halla-aho nosti esimerkiksi filippiiniläiset hoitajat. Ulkoministeri Timo Soini (sin.) esitti äskettäin hoitajapulaan ratkaisuksi, että maahan tuotaisiin filippiiniläistä hoitohenkilökuntaa.
&#8211; Jo nyt meillä lähtee koulutettuja hoiva-alan henkilöitä muille aloille, koska työ on liian pienestä mitoituksesta johtuen kuormittavaa, eikä palkalla tule toimeen. Kehitysmaista saadaan tietysti rekrytoitua porukkaa millä tahansa palkalla, koska ensisijainen tavoite on päästä Suomeen.
Maahanmuutosta kärsivät huono-osaisimmat
Halla-aho sanoi, että maahanmuutosta kärsivät eniten huono-osaiset suomalaiset.
&#8211; Hyväosaiset ihmiset voivat ostaa itsensä vapaaksi huonon maahanmuuton seurauksista.
Työelämän ulkopuolella oleva maahanmuuttajaväestö tarkoittaa, että samalla kohdistuu hirveä kuormitus kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon.
&#8211; Työssäkäyvällä ihmisellä on jo nyt vaikeuksia löytää kohtuuhintaista asuntoa Helsingistä. Seurauksena on asuinalueiden ja koulujen eriytyminen ja gettoutuminen sekä hyvin toimeentulevan väestön poismuutto. Maahanmuutosta kärsivät ne suomalaiset, joilla ei ole varaa valita asuinpaikkaa tai lasten koulua.
Pääkaupunkiseudulle tulee koko ajan lisää elätettäviä 
Halla-aholle huomautettiin, että Suomeen tulee tänä vuonna vain muutamia turvapaikanhakijoita. Halla-aho vastasi, että määrä on sinänsä vähäinen verrattuna vuoden 2015 tasoon, mutta sitä ei pitäisi käyttää vertailukohtana.
&#8211; Useat Euroopan maat ovat nyt uskaltaneet tehdä sen, että ne ovat ryhtyneet valvomaan omia rajojaan.
&#8211; Kolmansista maista tulevien ihmisten työllistymisennuste on heikko. Pakolaisuuden ja turvapaikan pitäisi olla väliaikainen ilmiö, mutta tänne saapuneet eivät poistu koskaan. Pääkaupunkiseudulle tulee koko ajan lisää sellaisia ihmisiä, joiden asumisen ja elämisen maksaa veronmaksaja. Aika monen hitsarin tai sairaanhoitajan koko vuoden aikana maksamat verot menevät yhden maahanmuuttajan elättämiseen, koska nämä eivät kerää varoja yhteiseen kassaan, Halla-aho sanoi.
Häneltä kysyttiin, onko Suomessa sosiaalipummeja. Halla-aho vastasi, että varmasti joku voi jättää menemättä töihin, koska on muitakin vaihtoehtoja
&#8211; Uskoisin, että korkeiden asumiskustannusten ja matalan palkan vuoksi palkkataso ei aina kilpaile sosiaaliturvan kanssa.
Yrityksille luotava hyvät edellytykset työllistää
Halla-aho esitti, mitä on perussuomalainen terveen järjen talouspolitiikka.
&#8211; Se on sitä, että kun meissä on työssäkäyviä ja työttömiä, niin ei pidä ensisijaisesti lääkitä työttömyyden oireita, vaan luoda sellaiset olosuhteet ja veropolitiikka, että yrityksillä on hyvät edellytykset työllistää ihmisiä. Samalla tarvitaan vähemmän tulonsiirtoja. On saatava aikaan positiivinen kierre taloudessa, jolloin ei tarvitse verottaa tulonsiirtoja varten.
Halla-ahon mukaan julkisen talouden tervehdyttäminen auttaa samalla kuntia niiden tehtävässä järjestää tai ostaa peruspalveluja kuntalaisille.
&#8211; Kuntien ongelmat vanhustenhuollossa tai varhaiskasvatuksessa johtuvat siitä, että kunnat tai kuntayhtymät saavat liian vähän rahaa palvelujen järjestämiseen, koska kuntien valtionosuuksia on leikattu. Meidän pitää saada julkinen talous kuntoon ja samalla kunnille riittävästi rahaa, että kunnat voivat ostaa palveluita, Halla-aho painotti.
Hallitukseen vain tiukalla maahanmuuttopolitiikalla
Halla-aho sanoi, että vaalituloksesta riippumatta perussuomalaisten osallistuminen seuraavaan hallitukseen on kiinni siitä, millaista politiikkaa hallitus tekee.
&#8211; Me perussuomalaisissa olemme määritelleet puolueen ydinkysymyksiä ja meillä on tietyt kynnyskysymykset. Me emme esimerkiksi lähde ilmastotalkoissa tekemään muiden osuutta. Me emme ole mukana sellaisessa hallituksessa, jossa ei tiukenneta maahanmuuttopolitiikkaa.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) on eri yhteyksissä vihjaillut paluullaan perussuomalaisiin. Halla-aholta kysyttiin, onko Niinistö tervetullut. Vastaus oli kieltävä.
&#8211; Sinisten listalla eduskuntaan pyrkinyt tai päässyt henkilö ei pääse seuraavalla kaudella perussuomalaisten eduskuntaryhmään, Halla-aho totesi.

Halla-aho: ”Aika monen hitsarin tai sairaanhoitajan koko vuoden aikana maksamat verot menevät yhden maahanmuuttajan elättämiseen”

Maahanmuuttokeskustelu meni vihreiden kansanedustajan Ozan Yanarin tunteisiin, ja Laura Huhtasaari joutui rauhoittelemaan edustajakollegaa.
Helsingin Sanomatalon vaalimessuilla keskusteltiin torstai-iltapäivänä maahanmuutosta. Paneeliin oli kutsuttu kansanedustajat Laura Huhtasaari, Ben Zyskowicz (kok.) Hanna Sarkkinen (vas.) ja Ozan Yanar (vihr.).
Turvapaikkashoppailulle loppu
Kansanedustajilta kysyttiin, mitä konkreettisia maahanmuuttoon liittyviä toimenpiteitä olisi tarpeen joko tiukentaa tai löysätä seuraavalla vaalikaudella.
Huhtasaari sanoi, että tärkeintä olisi ensi alkuun pyrkiä lopettamaan turvapaikkashoppailu ja laittaa rajapolitiikka kuntoon.
&#8211; Lisäksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet pitäisi ottaa säilöön, josta he voisivat poistua vain kotimaahansa, mutta eivät enää voisi tulla Suomeen, Huhtasaari linjasi.
Vasemmisto tahtoo lisää kiintiöpakolaisia
Zyskowiczin mielestä tärkeintä olisi EU:n ulkorajojen vahvistaminen ja turvapaikkakäsittelyn siirtäminen EU:n rajojen tuntumaan, esimerkiksi Kreikan saarille.
Zyskowiczin mukaan kokoomus olisi jopa valmis kasvattamaan kiintiöpakolaisten määrää, jos rajoilta ei tule lisää.
Vasemmistoa edustava Sarkkinen ilmoitti haluavansa lisätä kiintiöpakolaisten määrää. Yanarin mukaan turvapaikkajärjestelmä kaipaa oikeusvarmuutta.
&#8211; Meidän pitää olla inhimillisiä, sillä Eurooppa ei ole kantanut vastuutaan Yanar esitti.
Suomessa Pohjoismaiden löysin politiikka
Huhtasaari sanoi seuraavaksi, ettei nykyinen turvapaikkajärjestelmä enää toimi.
&#8211; Se on turvapaikkashoppailua, sillä suurin osa tulijoista voi jäädä tänne, vaikka ei olisi saanut myönteistä päätöstä. Suomessa on edelleen Pohjoismaiden löysin turvapaikkapolitiikka. Meidät perussuomalaiset heitettiin siksi pois hallituksesta, kun halusimme kiristää politiikkaa.
Huhtasaari moitti myös EU:n turvapaikkapolitiikkaa.
&#8211; Se on jäissä. Monet jäsenvaltiot, kuten Tanska, ovat sitten tehneet kansallisia ratkaisuja. Perussuomalaisten linja on se, että me autamme ihmisiä mieluiten pakolaisleireillä, Huhtasaari sanoi ja keräsi puheenvuorolleen yleisön taputukset.
&#8221;Et ole nyt kuunnellut tarkasti&#8221;
Jo tässä vaiheessa Yanar kuumentui ja alkoi tivata Huhtasaarelta.
&#8211; Ihmeellistä retoriikkaa. Miksi kehitysapua pitäisi leikata? Yanar kysyi.
&#8211; Et ole ilmeisesti kuunnellut tarkasti. Kehitysapu ei ole toiminut niin kuin sen olisi pitänyt. Me (perussuomalaiset) olemme valmiita laittamaan kiintiöpakolaisrahat leireille, joissa voimme auttaa samalla rahalla enemmän ihmisiä. EU:n taakanjakojärjestelmä ei toimi, Huhtasaari sanoi.
”Haluaako Huhtasaari ihmiset saarille?&#8221;
Yanarin mielestä perussuomalaisten linjassa ei ole mitään järkeä. Keskustelu alkoi tässä vaiheessa jo mennä vahvasti Yanarin tunteisiin.
&#8211; Jos Venäjältä tulee ihmisiä, niin EU:lta ei siis tule apua. Sano ääneen, että sä et halua auttaa muita. Mitä tulee pohjoismaiden löysimpään turvapaikkapolitiikkaan: haluaako Laura Huhtasaari, että ihmiset laitetaan saarille? turkkilaistaustainen Yanar huusi.
Takapajuisista maista tulevat eivät kotoudu
Kansanedustajilta kysyttiin, mitä olisi tehtävissä väkivaltarikosten ehkäisemiseksi, kun kyseessä ovat niin sanotut kunniaväkivaltatapaukset.
Tuorein tapaus on Helsingin Haagassa tapahtunut puukotus, jonka motiiviksi epäillään kunniaa. Puukotuksista epäiltyä henkilöä ei ole toistaiseksi saatu kiinni.
Huhtasaari totesi aluksi, että takapajuisista maista tulevien integraatio ei ole onnistunut.
&#8211; Siksi meidän pitäisi kiristää kansalaisuuden saamista. Asumisaika olisi nostettava kymmeneen vuoteen. Sveitsissä on käytössä, että vakavasta väkivaltarikoksesta seuraa automaattikarkoitus ilman valitusmahdollisuutta.
Kansalaisuuden saamista kiristettävä
Huhtasaaren mielestä on surullista, ettei hallitus kyennyt nostamaan seksuaalirikosten rangaistusten alarajaa.
&#8211; Vakavasta rikoksesta pitäisi rangaistuksia koventaa. Siis automaattikarkoitus väkivaltarikollisille ja kansalaisuuden saamista on kiristettävä, Huhtasaari sanoi keräten jälleen taputuksia yleisöltä.
Zyskowicz esitti muutoksia rikoslain tuomion koventamisperusteisiin. Sarkkisen mukaan tapahtuneiden rikoksien syyt on selvitettävä ja radikalisaation torjumista on vahvistettava.
&#8221;Minä rakennan tätä maata joka päivä&#8221;
Keskusteluun varattu aika kääntyi loppupuolella Yanarin henkilökohtaiseksi näytökseksi, jossa Yanar jatkuvasti korotti ääntään, kiljui, huuteli Huhtasaarelle näkemyksiään ja tivasi vastauksia kysymyksiin.
&#8211; Ei pitäisi leimata, että kaikki muslimimaista tulleet ovat saman tyyppisiä. Toivottavasti et näe minua ulkopuolisena, vaikka minulla on muslimitausta, minä rakennan tätä maata joka päivä, Yanar huusi.
Tässä vaiheessa keskustelun juontaja yritti rauhoitella Yanaria.
Juontaja joutui keskeyttämään huutamisen
Huhtasaari vastasi Yanarille rauhallisesti.
&#8211; Tiesitkö sitä, että perussuomalaisissakin on mukana maahanmuuttajia? Me teemme politiikkaa järjestelmätasolla eikä henkilötasolla. Voitko siis jättää henkilökohtaisuudet pois? Huhtasaari rauhoitteli.
&#8211; Laura ei pystynyt vastaamaan. Anteeksi vaan, mutta meitä on paljon maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, Yanar yritti huutaa, mutta juontaja keskeytti hänet.
&nbsp;

Vihreiden kansanedustaja Yanar kiljui, kiukutteli ja huusi muiden päälle maahanmuuttokeskustelussa – Huhtasaari rauhoitteli: ”Voitko jättää henkilökohtaisuudet pois?”

Perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkaraiselta kysyttiin Helsingin Sanomatalon vaalimessuilla, miten äänestäjät ovat suhtautuneet kohulööppeihin, joihin Hakkarainen on toisinaan päätynyt.
&#8211; Olen tietysti maksanut kovaa inhimillistä hintaa kohuista. Luulen kuitenkin, että minun äänestäjäni eivät tykkää teoriaherroista vaan tavallisista jätkistä. Minä edustan sitä kansanosaa, jonka poliitikot ovat pettäneet.
Eduskuntaan tai takaisin sahalle
Hakkarainen pyrkii kolmannelle kaudelle eduskuntaan. Jos se ei onnistu, Hakkarainen on valmis palaamaan sahalle töihin.
&#8211; Osaan ne hommat paljon paremmin kuin puhujanhommat. Metsäteollisuus on tärkeä teollisuudenala, koska sillä sektorilla ei tarvita tuontia. Metalli- ja teknologiateollisuus kyllä tarvitsevat tuontia, mutta metsäteollisuus on täysin omavaraista.
Puolueen linja ei toteutunut hallituksessa
Hakkarainen harmitteli, että perussuomalaiset eivät saaneet kaikkia omia tavoitteitaan läpi, kun aikoinaan puolue meni hallitukseen.
Osittain siitä syystä perussuomalaiset kesällä 2017 puheenjohtajan vaihtumisen jälkeen heitettiin hallituksesta ulos, kun perussuomalaiset vaati hallitukselta toimia perussuomalaisille tärkeiden asioiden toteuttamisesta.
&#8211; Vuonna 2015 olin kuitenkin henkilökohtaisesti Torniossa jarruttamassa Suomeen kohdistunutta maahanmuuttoa, Hakkarainen sanoi.

Hakkarainen: Olin henkilökohtaisesti Torniossa jarruttamassa maahanmuuttoa

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen muistutti Sanomatalon vaalimessuilla, ettei hoitajamitoituksen vaatiminen lakiin ole uusi asia. – Tein jo vuonna 2014 lakialoitteen, jossa esitin, että hoitajamitoitus 0,7 kirjattaisiin lakiin.
Kansanedustaja Arja Juvonen oli kutsuttu keskustelemaan vanhustenhuollosta Helsingin Sanomataloon, jossa järjestetään tänään torstaina Vaalimessut-tapahtuma.
Vanhustenhoidon laadusta ja uudistamistarpeista olivat keskustelemassa myös kansanedustajat Simon Elo (sin.), Antti Kaikkonen (kesk.), Antti Lindtman (sd.) ja Sari Sarkomaa (kok.). Paneelikeskustelun aiheena oli, uskaltaako Suomessa enää vanheta.
Ei aina tarvitse ostaa halvinta palvelua
Monet kansanedustajat ovat myös mukana kunnallispolitiikassa. Poliitikoilta kysyttiin, miten vanhustenhoidossa voi silti olla niin suuria ongelmia kuin mitä uutisissa on nähty.
Juvonen totesi heti aluksi, että vanhuksen hoitaminen vaatii aikaa.
&#8211; Nyt on kuitenkin vallalla ajatus, että perushoito voidaan tehdä hutaisemalla. Ongelmat syntyvät pitkälti siitä, että hoitajilla ei ole tarvittavia apukäsiä, jolloin vanhuksille syötetty ruoka voi olla kylmää tai tulikuumaa, eikä henkilö välttämättä pääse edes itse vuoteesta ylös, jos paikalla ei ole auttajaa.
Juvonen toimii itse Espoon valtuustossa.
&#8211; Meidän on liian helppoa vedota kilpailuttamiseen, eli palvelujen kohdalla ostetaan aina halvinta. Kunnissa pitäisi kuitenkin olla tietoa, miten hankintalakia sovelletaan. Palvelujen ostamisen ei aina tarvitse perustua halvimpaan hintaan. Vanhushuollon palvelujen parantamiseksi tarvitaan myös vanhustenhuollon valvoja ja muutenkin tarvitaan lisää vanhusten arvomaailman ja ikääntyneiden ymmärtämistä.
Suositukset ja informaatio-ohjaus eivät korvaa lakia
Panelisteilta kysyttiin kantaa hoitajamitoituksen kirjaamisesta lakiin. Juvonen muistutti heti aluksi, ettei nyt puheenaoleva uudistushanke ole uusi asia.
&#8211; Hoitajana olen vahvasti itse sitä mieltä, että juuri tuo heikennys pohjalukuun 0,5 on aiheuttanut vanhustenhoidon tason romahtamisen. Niin kauan kuin asioita hoidetaan suosituksilla tai informaatio-ohjauksella, näitä suosituksia käytetään, eikä se riitä vaan tarvitaan kirjaukset lakiin, eli hoitajamitoitus on oltava.
&#8211; Itse tein jo vuonna 2014 lakialoitteen hoitajamitoituksesta jossa esitin, että hoitajamitoitus 0,7 kirjattaisiin lakiin. Se perustuu muun muassa kentältä saamaani palautteeseen, jonka mukaan hoitajia tarvitaan koko ajan lisää. Asian ratkaisemiseksi tarvitaan myös lisää koulutuspaikkoja hoitajille, Juvonen sanoi.
Kokoomuksen kerrottava kantansa
Juvonen hiillosti kokoomuksen Sarkomaata kokoomuksen epämääräisestä kannasta koskien hoitajamitoitusta.
&#8211; Sanon kokoomukselle, että olisi tärkeätä tietää, haluatteko selkeän mitoituksen lakiin. Vanhuslaki velvoittaa jo nyt erityistapauksissa että toimijan on lisättävä henkilöstöä saattohoitotilanteessa. Kokoomus, älkää viekö hoitotyön kenttää harhaan, vaan kertokaa, mitä te oikeasti haluatte, Juvonen tivasi.
Sarkomaa vastasi melko epämääräisesti, että asiantuntijatyöryhmän olisi määriteltävä hoidon tarve
&#8211; Meille käy, että laissa on säädettävä asiasta. Haluamme siis lakiin mitoituksen, mutta ei niin että siellä on yksi luku vaan sen mukaan miten ihmiset tarvitsevat. Katsotaan tässä ensin asiantuntijatyöryhmän kanta, Sarkomaa muotoili.
Keskustan Kaikkonen ja demarien Lindtman olivat sen sijaan Juvosen kannalla hoitajamitoituksen lisäämisestä lakiin.
Hallitus on vähentänyt laitoshoivan paikkoja
Myös vanhusten kotihoidossa on omat haasteensa. Kotihoitoa on viime aikoina lisätty, mutta sielläkin hoitajilla on kiire, joten ongelma olisi ratkaistava.
Juvonen sanoi, että kotihoitoon on päätynyt paljon sellaisiakin vanhuksia, jotka eivät sinne kuuluisi, siitä syystä, että laitoshoidon paikkoja ei ole tarpeeksi.
&#8211; Tämä ja edellinen hallitus ovat tehneet sen virheen, että pitkäaikaista laitoshoivaa on vähennetty &#8211; eli toisin sanoen vuodepaikkoja on vähennetty. Sairaalat eivät ota sisään huonokuntoista vanhusta esimerkiksi yhdeksi yöksi hoitoon, vaikka tarvetta olisi. Tilanteessa, jossa olisi tarve ottaa vanhus vuodehoitoon, hänelle ei ole paikkaa, vaan hänet lähetetään kotiin. Eli huonokuntoinen ihminen kotiutuu, vaikka hänellä olisi kotona turvatonta. Siksi tämä työ on entistä raskaampaa hoitajille, Juvonen sanoi.
Hän jatkoi, että niiden vanhusten osalta, jotka ovat kotihoidossa, tarvitaan yksinkertaisesti lisää sitoutuneita hoitajia ja hoitajille lisää palkkaa.
&#8211; On tärkeää, että henkilöstö on sitoutunut ja vanhusta hoitaa aina sama henkilö. Jos hoitajat vaihtuvat välissä, uudet hoitajat eivät välttämättä tunne vanhuksen tilannetta. Hoitajien kohdalla puhutaan hyvin pienestä palkkatasosta, joten hoitajille tarvitaan myös lisää liksaa.
Myös demarien Lindtman oli sitä mieltä, että kotihoitoon tarvitaan lisää ihmisiä.
Haittamaahanmuuton rahat vanhusten palveluihin
Hoidettavien määrä kasvaa tulevaisuudessa, joten hoivapalveluihin tarvitaan lisää rahaa. Kansanedustajilta kysyttiin, mistä raha otetaan.
SDP on esittänyt viime aikoina useita uusia veronkiristyksiä. Antti Lindtman ei halunnut esitellä linjauksia yksityiskohtaisemmin, vaan hän tyytyi selittämään, että ”veropohja on käytävä läpi.”
Juvonen vastasi selkeästi, että vanhustenhuoltoon tarvittavat rahat voidaan ottaa leikkaamalla haittamaahanmuutosta.
&#8211; Haittamaahanmuuttosta voidaan ottaa rahaa. Kyse on esimerkiksi laittomasti maassa olevien sosiaaliturvasta. Kyse on sellaisista ihmisistä, joista kukaan ei enää tiedä, keitä he ovat. Mielestäni paperittomien ei kuulu jäädä Suomeen vaan heidän paikkansa on muualla.
Sanomatalon yleisö taputti pitkään Juvosen vastaukselle.

Juvonen hiillosti kokoomuksen Sarkomaata: ”Kokoomus, älkää viekö hoitotyön kenttää harhaan”

Vaalimessut

Halla-aho: ”Aika monen hitsarin tai sairaanhoitajan koko vuoden aikana maksamat verot menevät yhden maahanmuuttajan elättämiseen”

Vihreiden kansanedustaja Yanar kiljui, kiukutteli ja huusi muiden päälle maahanmuuttokeskustelussa – Huhtasaari rauhoitteli: ”Voitko jättää henkilökohtaisuudet pois?”

Hakkarainen: Olin henkilökohtaisesti Torniossa jarruttamassa maahanmuuttoa

Juvonen hiillosti kokoomuksen Sarkomaata: ”Kokoomus, älkää viekö hoitotyön kenttää harhaan”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025