Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

vaalipaneeli

Sanomatalon Mediatorilla <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000009456297.html">käytiin tänään</a> kiihkeää keskustelua siitä, mistä Suomessa saa käydä keskustelua ja mistä ei. Vaalipaneeliin osallistuneen perussuomalaisten 3. varapuheenjohtajan Sebastian Tynkkysen mukaan on asioita, joista hän haluaisi pystyä puhumaan vielä paljon suoremmin mutta ei voi, koska tuomio napsahtaa automaattisesti.

Sebastian Tynkkysen mukaan kysymys siitä, kuka Suomessa voi olla suomalainen, ei lainsäätäjän näkökulmasta ole ollenkaan olennainen kysymys. Lainsäätäjän kannalta olennaista on kysymys Suomen kansalaisuudesta, jonka kriteerejä tulisi Tynkkysen mielestä kiristää. Hänen mukaansa haittamaahanmuutosta voidaan hyvin puhua, koska osa maahanmuutosta on Suomelle haitallista.
&#8211; Valitettavasti meidän pitää tunnustaa se tosiasia, että tänne tulee ihmisiä myös elintason perässä ja myös sellaisia ihmisiä, jotka itse asiassa haluavatkin vaalia omaa kulttuuriaan ja arvoja, jotka poikkeavat hyvin vahvasti siitä, mitä me ajattelemme vaikkapa naisten oikeuksista tai homoista ja niin edelleen. Näistä ihmisistä saattaa koitua jopa vaaraa suomalaisille, Tynkkynen kertoi.
Uskonnon varjolla kuolemanrangaistus homoille
Vasemmistoliiton Veronika Honkasalo syytti perussuomalaisia seksuaalivähemmistöjen oikeuksien jarruttamisesta. Hänen mielestään oli ristiriitaista Tynkkyseltä samaan aikaan puhua kansalaisuuden kriteerien tiukentamisesta tai maahanmuuton rajoittamisesta ja toisaalta seksuaalivähemmistöjen oikeuksista. Tynkkynen oli asiasta päinvastaista mieltä.
&#8211; Se, voiko juridista sukupuoltaan vaihtaa vaikkapa kuukauden tai vuoden välein, on aika pieni kysymys seksuaalivähemmistöjen oikeuksien kannalta verrattuna siihen, että vasemmistoliitto ja muut hallituspuolueet, myös kokoomus, ovat olleet ajamassa Suomeen sellaista maahanmuuttoa, jolla on ihan oikeita turvallisuusvaikutuksia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin, koska heitä ei yksinkertaisesti islamin nimissä hyväksytä. Kuten Ylen tentissä olemme saaneet kuulla, niin kuolemanrangaistus pitäisi tämän uskonnon varjolla kohdistua homoihin, Tynkkynen syytti.
Suurimpia kärsijöitä maahanmuuttajat itse
Tynkkysen mukaan hän on saanut paljon positiivista palautetta nimenomaan maahanmuuttajataustaisilta nuorilta siitä, että hän uskaltaa puhua asioista niiden oikeilla nimillä myös maahanmuuton ongelmien suhteen. Jos tilanteen annetaan jatkua näin ja maahanmuuton pahenevat ongelmat yritetään jatkossakin lakaista maton alle, uskoo Tynkkynen kaikkein suurimpia kärsijöitä olevan nimenomaan maahanmuuttajat itse kantasuomalaisten kovenevien asenteiden vuoksi.
&#8211; Siksi meidän pitää puuttua tiukasti maahanmuuttopolitiikkaan ja rikospolitiikkaan, jotta voimme ratkaista näitä ongelmia. Maahanmuuttajanuoret itse tulevat minulle sanomaan, että kiitos kun puhuit tästä, viimeksi tänään kolme maahanmuuttajanuorta, Tynkkynen kertoi.
Sana on vapaa – jos on varaa maksaa seurauksista
Tynkkysen mielestä Suomesta löytyy asioita, joista ei saa keskustella vapaasti. Esimerkiksi islam ja maahanmuutto ovat sellaisia aiheita, että jos niistä menee ilmaisemaan mielipiteensä ääneen tai jopa tuomaan esiin kansalaisten viestejä omista kokemuksistaan maahanmuuttoon liittyen, joutuu sen jälkeen helposti tuomiolle.
&#8211; En ymmärrä Mikko Kärnän argumenttia siitä, kun hän sanoi, että kyllä täällä saa vapaasti sanoa mielipiteensä, kunhan vain sitten vastaa seurauksista. Tämä on samanlaista retoriikkaa, jota käytetään esimerkiksi Venäjällä tai Iranissa – että voit kyllä vapaasti esimerkiksi arvostella vallanpitäjiä, mutta kannat sitten seuraukset siitä, mitä sen jälkeen tapahtuu.
&#8211; Haluaisin voida puhua vielä huomattavasti paljon suoremmin monesta yhteiskunnallisesta ongelmasta erityisesti islamiin liittyen, koska asia koskettaa minua henkilökohtaisesti oman seksuaalivähemmistötaustani vuoksi. Valitettavasti en voi niin tehdä, koska tiedän, että siitä tulee automaattituomio, joten joudun puhumaan asioista kierrellen ja kaarrellen. Olen joutunut maksamaan jo kohta kymmenentuhatta euroa siitä, että olen tuonut näitä asioita esiin. Politiikka voi olla kallista, Tynkkynen totesi.
&nbsp;

Suomessa sana on ”vapaa”, kunhan ei puhuta islamista tai maahanmuutosta – Tynkkyselle politiikka on käynyt kalliiksi

Veronmaksajain keskusliitto järjestää huomenna keskiviikkona eduskuntapuolueiden puheenjohtajille tarkoitetun talouskeskustelun, jossa tarkoitus on käydä läpi talous- ja veropolitiikan päävaihtoehdot ensi vaalikaudelle sekä kuulla puoluejohtajien näkemykset asiaan. Pääministeri Sanna Marinin linjauksia ei kuitenkaan ole mahdollista kuulla, koska Marin ei ole paikalla – tälläkään kertaa.

Huomiseen puheenjohtajapaneeliin on kutsuttu kuuden suurimman puolueen puheenjohtajat, perussuomalaisten Riikka Purra ja keskustan Annika Saarikko sekä varapuheenjohtajat Elina Valtonen (kok.), Matias Mäkynen (sd.), Atte Harjanne (vihr.) ja Veronika Honkasalo (vas.).
Kuten paneelin osallistujaluettelosta näkyy, pääministeri Sanna Marin (sd.) ei löytänyt kalenteristaan aikaa osallistuakseen paneeliin, jossa mukana on myös kahden pääoppositiopuolueen johtoa.
Tilanne ei ole uusi, sillä avoin keskustelu opposition kanssa ei tunnetusti Marinia juuri napostele. Pääministeri mielellään jättää debatin opposition kanssa väliin, etenkin kun puhe on talousasioista.
Poissaolot tulleet tutuiksi
Etenkin eduskuntavaalien alla Marinin poissaolo taloutta koskevista puheenjohtajapaneeleista on kuitenkin äänestäjien kannalta harmillinen. Monet olisivat varmasti halunneet kuulla Marinin näkemyksiä esimerkiksi julkisen talouden epätasapainon ja sote-rahoitusvajeen ratkaisuista sekä kuulla perustelut, miksi Marinin mielestä Suomen ulkopuolelle kohdistuvista tulonsiirroista, kuten kehitysavusta, ei voi leikata.
Marinin poissaolot puoluejohtajien debateista ovat tulleet tutuiksi. Kun puhe on taloudesta, Marin usein lähettää tilalleen luottopakkinsa demarien eduskuntaryhmästä, usein Mäkysen. Mäkynen <a href="https://stage.sudev.fi/puoluejohtajat-kutsuttiin-tv-debattiin-valtiontalouden-madonluvuista-sopeutuksista-ja-leikkauksista-paaministeri-ja-valtiovarainministeri-eivat-saapuneet-paikalle/">sijaisti</a> pääministeriä myös joulukuussa Ylen A-Talkissa, jonne oli tuolloin kutsuttu suurimpien puolueiden puheenjohtajia keskustelemaan valtiontalouden tilanteesta, sopeutustoimista ja leikkauksista.
Viime heinäkuussa puolueiden puheenjohtajat keskustelivat SuomiAreenassa muun muassa verotuksesta ja valtiontaloudesta, mutta Marinia ei paikalla nähty. Tuolloin häntä tuurasi demarien varapuheenjohtaja Niina Malm.
Reissua ihmeteltiin Uudessa-Seelannissa asti
Pääministerikaudellaan Marin on viettänyt huomattavan paljon aikaa Suomen ulkopuolella, joko EU-tehtäviin liittyen tai muuten – jopa siinä määrin, että matkojen syy on saattanut jäädä hämäräksi. Marraskuussa Marin singahti kaikkien yllätykseksi Uuteen-Seelantiin, missä paikallinen mediakin <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/92955f9a-787a-49eb-9daf-105f2475ff49">ihmetteli</a> visiitin tarkoitusta.
Kotimaan poliittisten vääntöjen sijaan Marin viihtyykin mieluummin maailman eliitin salaseurojen tilaisuuksissa, kuten Bilderberg-kokouksissa, johon Marin <a href="https://stage.sudev.fi/paaministeri-marin-singahti-yhdysvaltoihin-maailman-eliitin-salaperaiseen-bilderberg-kokoukseen-kansa-moittii-avoimuuden-puutteesta-yle-hehkuttaa-innoissaan/">osallistui</a> viime kesänäkin. Pari kuukautta sitten Marin myös <a href="https://valtioneuvosto.fi/en/-/10616/prime-minister-marin-to-attend-world-economic-forum-in-davos">ehti ottaa osaa</a> World Economic Forumin (WEF) yleisöltä suljettuun kokoukseen Sveitsin Davosissa. Marin kuuluu myös maailman nuorten huippujohtajien Young Global Leaders -verkostoon, jonka toiminta ja kokoontumiset ovat salaisia.
Eduskunnan ulkopuolella Marinin julkiset esiintymiset onnistuvat usein silloin kun kutsu tulee mukavaan tilaisuuteen, kuten Flow-festivaalin paneeliin, jossa keskustellaan musiikkialan edistämisestä. Myös tv:n viihdeohjelmiin Marin menee mielellään. Viime aikoina hänet on nähty esimerkiksi <a href="https://www.is.fi/viihde/art-2000009218424.html">Joonas Nordman Show&#8217;ssa</a> sekä <a href="https://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/a/bc6eb4f5-8a61-4a31-8807-e04048fcd246">Laulu rakkaudelle -ohjelmassa</a>.
&nbsp;

Reissupääministeri Sanna Marin ehtii Ukrainaan ja vaikka Uuteen-Seelantiin asti sekä viihdeohjelmien vieraaksi – talouskeskustelu kotimaassa ei kiinnosta

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n ja Maaseudun Tulevaisuuden yhteisessä vaalipaneelissa puoluejohtajat keskustelivat myös väestöpolitiikasta ja suomalaisten syntyvyydestä. Perussuomalaisten Riikka Purra painotti, että syntyvyys on kohtalonkysymys koko Suomelle, koska moniin perheisiin syntyy tällä hetkellä vähemmän lapsia kuin vanhemmat toivoisivat.

Aihe on tärkeä, sillä Suomi harmaantuu ja syntyvyys on laskussa. <a href="https://www.stat.fi/uutinen/syntyneita-ennatyksellisen-vahan-alkuvuodesta-2022">Tilastokeskuksen mukaan</a> Suomessa syntyi tammi-kesäkuun 2022 aikana 22 180 lasta, eli 2 453 lasta vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana.
Orpolla sama lääke melkein kaikkeen
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo esitti hieman oudon, mutta tarkemmin ajatellen ei ehkä sittenkään hänelle niin yllättävän ratkaisun syntyvyyden vahvistamiseksi ja sille, että suomalaiset uskaltaisivat perustaa enemmän perheitä.
&#8211; Ensimmäinen konkreettinen pointti on se, että me tarvitaan fiksua työperäistä maahanmuuttoa, Orpo päästeli yllättäen ja lisäsi pitävänsä hienona, että ukrainalaiset on otettu hyvin vastaan.
Tunnetusti Orpo <a href="https://stage.sudev.fi/petteri-orpo-intoili-halpatyovoimasta-tuhansia-ja-tuhansia-tyoperaisesti-maahan-tulevia-purra-ihmetteli-kokoomuspomon-ylenkatsetta-suomalaisia-hoitajia-kohtaan/">hehkuttaa ja ylistää</a> työperäistä maahanmuuttoa aina tilaisuuden tullen, mutta on hyvin vaikeaa nähdä, mikä yhteys EU:n ulkopuolelta Suomeen saapuvilla työntekijöillä olisi suomalaisten vauvaboomiin ja perheenperustamisintoon. Orpon kommentti toki tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia eri tulkinnoille.
Perhemyönteisempi politiikka kannustimeksi
Perussuomalaisten Riikka Purra totesi, että syntyvyys on kohtalonkysymys Suomelle ja huomautti, että moniin perheisiin syntyy nyt vähemmän lapsia kuin vanhemmat toivoisivat.
&#8211; Tilanne koskettaa erityisesti naisia, jotka ovat varovaisia etenemään perheen perustamisessa, jos oma tulevaisuus, työpaikka ja toimeentulo näyttävät epävarmoilta.
Purra esitti, että syyt taustalla ovat kuitenkin monitahoisemmat eikä asiaa saada ratkaistua yksinomaan taloudellisin toimin, vaan myös laajemmin perhemyönteisellä politiikalla voidaan vaikuttaa, kuten esimerkiksi Virossa on onnistuttu.
Maailmanlopun julistaminen ei auta
Myös katastrofeilla ja maailmanlopun tunnelmilla pelottelu sekä muu ilmastokiihkoilu mediassa saattaa vaikuttaa estävästi suomalaisten perheiden perustamishaluun. Erityisesti Yleisradio on <a href="https://yle.fi/aihe/a/20-10001542">pelotellut</a> ekokatastrofeilla jo vuosikaudet.
&#8211; Mediassa on kerrottu myös, että ilmastonmuutos on tekijä, joka pelottaa ihmisiä, etteivät he halua tehdä lapsia. Syyllistäminen ja manaaminen ei siis ainakaan kannusta ketään, Purra sanoi.
Perussuomalaiset ovat aiemmin esittäneet <a href="https://stage.sudev.fi/perhe-on-yhteiskunnan-perusta-suomessa-tarvitaan-toimia-suomalaisten-syntyvyyden-nostamiseksi/">useita eri toimia</a> lapsiperheiden hyvinvointiin panostamiseksi, kuten verohelpotuksia sekä lapsi- ja perhemyönteistä perhevapaauudistusta.
&nbsp;

Nyt on hapokasta: Petteri Orpo esitti työperäistä maahanmuuttoa ratkaisuksi perheiden perustamiselle ja suomalaisten syntyvyydelle

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen muistutti Sanomatalon vaalimessuilla, ettei hoitajamitoituksen vaatiminen lakiin ole uusi asia. – Tein jo vuonna 2014 lakialoitteen, jossa esitin, että hoitajamitoitus 0,7 kirjattaisiin lakiin.
Kansanedustaja Arja Juvonen oli kutsuttu keskustelemaan vanhustenhuollosta Helsingin Sanomataloon, jossa järjestetään tänään torstaina Vaalimessut-tapahtuma.
Vanhustenhoidon laadusta ja uudistamistarpeista olivat keskustelemassa myös kansanedustajat Simon Elo (sin.), Antti Kaikkonen (kesk.), Antti Lindtman (sd.) ja Sari Sarkomaa (kok.). Paneelikeskustelun aiheena oli, uskaltaako Suomessa enää vanheta.
Ei aina tarvitse ostaa halvinta palvelua
Monet kansanedustajat ovat myös mukana kunnallispolitiikassa. Poliitikoilta kysyttiin, miten vanhustenhoidossa voi silti olla niin suuria ongelmia kuin mitä uutisissa on nähty.
Juvonen totesi heti aluksi, että vanhuksen hoitaminen vaatii aikaa.
&#8211; Nyt on kuitenkin vallalla ajatus, että perushoito voidaan tehdä hutaisemalla. Ongelmat syntyvät pitkälti siitä, että hoitajilla ei ole tarvittavia apukäsiä, jolloin vanhuksille syötetty ruoka voi olla kylmää tai tulikuumaa, eikä henkilö välttämättä pääse edes itse vuoteesta ylös, jos paikalla ei ole auttajaa.
Juvonen toimii itse Espoon valtuustossa.
&#8211; Meidän on liian helppoa vedota kilpailuttamiseen, eli palvelujen kohdalla ostetaan aina halvinta. Kunnissa pitäisi kuitenkin olla tietoa, miten hankintalakia sovelletaan. Palvelujen ostamisen ei aina tarvitse perustua halvimpaan hintaan. Vanhushuollon palvelujen parantamiseksi tarvitaan myös vanhustenhuollon valvoja ja muutenkin tarvitaan lisää vanhusten arvomaailman ja ikääntyneiden ymmärtämistä.
Suositukset ja informaatio-ohjaus eivät korvaa lakia
Panelisteilta kysyttiin kantaa hoitajamitoituksen kirjaamisesta lakiin. Juvonen muistutti heti aluksi, ettei nyt puheenaoleva uudistushanke ole uusi asia.
&#8211; Hoitajana olen vahvasti itse sitä mieltä, että juuri tuo heikennys pohjalukuun 0,5 on aiheuttanut vanhustenhoidon tason romahtamisen. Niin kauan kuin asioita hoidetaan suosituksilla tai informaatio-ohjauksella, näitä suosituksia käytetään, eikä se riitä vaan tarvitaan kirjaukset lakiin, eli hoitajamitoitus on oltava.
&#8211; Itse tein jo vuonna 2014 lakialoitteen hoitajamitoituksesta jossa esitin, että hoitajamitoitus 0,7 kirjattaisiin lakiin. Se perustuu muun muassa kentältä saamaani palautteeseen, jonka mukaan hoitajia tarvitaan koko ajan lisää. Asian ratkaisemiseksi tarvitaan myös lisää koulutuspaikkoja hoitajille, Juvonen sanoi.
Kokoomuksen kerrottava kantansa
Juvonen hiillosti kokoomuksen Sarkomaata kokoomuksen epämääräisestä kannasta koskien hoitajamitoitusta.
&#8211; Sanon kokoomukselle, että olisi tärkeätä tietää, haluatteko selkeän mitoituksen lakiin. Vanhuslaki velvoittaa jo nyt erityistapauksissa että toimijan on lisättävä henkilöstöä saattohoitotilanteessa. Kokoomus, älkää viekö hoitotyön kenttää harhaan, vaan kertokaa, mitä te oikeasti haluatte, Juvonen tivasi.
Sarkomaa vastasi melko epämääräisesti, että asiantuntijatyöryhmän olisi määriteltävä hoidon tarve
&#8211; Meille käy, että laissa on säädettävä asiasta. Haluamme siis lakiin mitoituksen, mutta ei niin että siellä on yksi luku vaan sen mukaan miten ihmiset tarvitsevat. Katsotaan tässä ensin asiantuntijatyöryhmän kanta, Sarkomaa muotoili.
Keskustan Kaikkonen ja demarien Lindtman olivat sen sijaan Juvosen kannalla hoitajamitoituksen lisäämisestä lakiin.
Hallitus on vähentänyt laitoshoivan paikkoja
Myös vanhusten kotihoidossa on omat haasteensa. Kotihoitoa on viime aikoina lisätty, mutta sielläkin hoitajilla on kiire, joten ongelma olisi ratkaistava.
Juvonen sanoi, että kotihoitoon on päätynyt paljon sellaisiakin vanhuksia, jotka eivät sinne kuuluisi, siitä syystä, että laitoshoidon paikkoja ei ole tarpeeksi.
&#8211; Tämä ja edellinen hallitus ovat tehneet sen virheen, että pitkäaikaista laitoshoivaa on vähennetty &#8211; eli toisin sanoen vuodepaikkoja on vähennetty. Sairaalat eivät ota sisään huonokuntoista vanhusta esimerkiksi yhdeksi yöksi hoitoon, vaikka tarvetta olisi. Tilanteessa, jossa olisi tarve ottaa vanhus vuodehoitoon, hänelle ei ole paikkaa, vaan hänet lähetetään kotiin. Eli huonokuntoinen ihminen kotiutuu, vaikka hänellä olisi kotona turvatonta. Siksi tämä työ on entistä raskaampaa hoitajille, Juvonen sanoi.
Hän jatkoi, että niiden vanhusten osalta, jotka ovat kotihoidossa, tarvitaan yksinkertaisesti lisää sitoutuneita hoitajia ja hoitajille lisää palkkaa.
&#8211; On tärkeää, että henkilöstö on sitoutunut ja vanhusta hoitaa aina sama henkilö. Jos hoitajat vaihtuvat välissä, uudet hoitajat eivät välttämättä tunne vanhuksen tilannetta. Hoitajien kohdalla puhutaan hyvin pienestä palkkatasosta, joten hoitajille tarvitaan myös lisää liksaa.
Myös demarien Lindtman oli sitä mieltä, että kotihoitoon tarvitaan lisää ihmisiä.
Haittamaahanmuuton rahat vanhusten palveluihin
Hoidettavien määrä kasvaa tulevaisuudessa, joten hoivapalveluihin tarvitaan lisää rahaa. Kansanedustajilta kysyttiin, mistä raha otetaan.
SDP on esittänyt viime aikoina useita uusia veronkiristyksiä. Antti Lindtman ei halunnut esitellä linjauksia yksityiskohtaisemmin, vaan hän tyytyi selittämään, että ”veropohja on käytävä läpi.”
Juvonen vastasi selkeästi, että vanhustenhuoltoon tarvittavat rahat voidaan ottaa leikkaamalla haittamaahanmuutosta.
&#8211; Haittamaahanmuuttosta voidaan ottaa rahaa. Kyse on esimerkiksi laittomasti maassa olevien sosiaaliturvasta. Kyse on sellaisista ihmisistä, joista kukaan ei enää tiedä, keitä he ovat. Mielestäni paperittomien ei kuulu jäädä Suomeen vaan heidän paikkansa on muualla.
Sanomatalon yleisö taputti pitkään Juvosen vastaukselle.

Juvonen hiillosti kokoomuksen Sarkomaata: ”Kokoomus, älkää viekö hoitotyön kenttää harhaan”

vaalipaneeli

Suomessa sana on ”vapaa”, kunhan ei puhuta islamista tai maahanmuutosta – Tynkkyselle politiikka on käynyt kalliiksi

Reissupääministeri Sanna Marin ehtii Ukrainaan ja vaikka Uuteen-Seelantiin asti sekä viihdeohjelmien vieraaksi – talouskeskustelu kotimaassa ei kiinnosta

Nyt on hapokasta: Petteri Orpo esitti työperäistä maahanmuuttoa ratkaisuksi perheiden perustamiselle ja suomalaisten syntyvyydelle

Juvonen hiillosti kokoomuksen Sarkomaata: ”Kokoomus, älkää viekö hoitotyön kenttää harhaan”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025