Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

vaalirahoituslaki

Perussuomalaisten europarlamentaarikko ja eurovaaliehdokas Pirkko Ruohonen-Lerner kertoo, että eurovaaleissa äänestää aikovan kannattaa käydä tutustumassa Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) sivuilla katsomassa, ketkä ehdokkaista ovat ilmoittaneet vaalibudjettinsa ja sidonnaisuutensa ennakkoon VTV:lle. Muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta ne ehdokkaat, jotka saavat paljon lahjarahaa, eivät tee ennakkoilmoitusta VTV:lle.

Europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner osallistui kansanedustajana toimiessaan Lauri Tarastin vaalirahoitusta uudistavan työryhmän työskentelyyn, jonka tavoitteena oli saada päivänvaloon vaalirahoitukseen liittyvää suhmurointia. Tällaista suhmurointia oli harjoittanut mm. Kehittyvien Maakuntien Suomi -niminen yhdistys, joka halusi vaikuttaa ja vaikuttikin vaalirahalla hallituskokoonpanoon ja ministerivalintoihin.
&#8211; Koska enemmistö sanelee työryhmissä ja eduskunnassa pelisäännöt, jäi vuonna 2009 säädetty laki ehdokkaan vaalirahoituksesta täysin torsoksi. Vanhojen valtapuolueiden edustajat eivät halunneet puolueidensa ja ehdokkaidensa kannalta hyvin voideltuun systeemiin muutosta.
&#8211; Siksi säädettiin näennäiseen avoimuuteen tähtäävä laki, jolla on hyvä nimi, mutta olematon vaikutus. Laki aiheuttaa paljon työtä ja kustannuksia Valtiontalouden tarkastusvirastossa (VTV), erityisesti kuntavaalien yhteydessä, kun valvottavia on paljon mutta kampanjabudjetit olemattomia isoja kaupunkeja lukuun ottamatta, Ruohonen-Lerner kertoo.
Ehdokkaat eivät halua kertoa sidonnaisuuksistaan
Laki on ollut voimassa 15 vuotta. VTV on edelleen kuin postikonttori, joka ottaa vastaan ilmoituksia ja karhuaa puuttuvia ilmoituksia uhkasakolla. Sen sijaan vertailutietoja mediataloilta VTV ei saa pyytää, sillä toimivaltuudet tältä osin jäivät puuttumaan lakitekstistä. Jos vertailutietoja saisi pyytää, siitä voisi seurata jopa käryä.
&#8211; Lakitekstin ensimmäisessä pykälässä kuvataan, kuinka lain tarkoituksena oli lisätä vaalirahoituksen avoimuutta ja tietoa ehdokkaiden mahdollisista sidonnaisuuksista sekä rajoittaa ehdokkaiden vaalikampanjoiden kulujen kasvua. Europarlamenttivaaleissa 2024 on tänään menossa kuudes äänestyspäivä.
&#8211; Jos katsoo VTV:n sivuille, voi havaita jälleen saman asian kuin edellisillä kerroilla. Ne, jotka saavat paljon lahjarahaa, eivät pääsääntöisesti tee ennakkoilmoitusta VTV:lle. He eivät halua kertoa äänestäjille omista sidonnaisuuksistaan ja rahoittajistaan avoimuuden pelisääntöjä kunnioittaen, toteaa Ruohonen-Lerner.
Muutama poikkeus löytyy
Poikkeuksiakin löytyy. Ruohonen-Lerner nostaa hattua kokoomuksen Aura Sallalle, jonka vaalibudjetti on yli 144 000 euroa, josta omia varoja 21 097,64 euroa. Hän on ainoa kokoomuksen kärkiehdokas, joka kertoo avoimesti vaalirahoituksestaan ja kampanjansa tukijoista.
&#8211; Keskustassa Elsi Katainen on avannut yli 101 000 euron suuruista budjettiaan. Samoin kristillisten Eija-Riitta Korhola, jonka budjetti on 30 000 euroa. Sen sijaan RKP:n 20 ehdokkaasta ei yksikään ole tehnyt ennakkoilmoitusta vaalirahoituksesta VTV:lle, Ruohonen-Lerner sanoo.
&nbsp;

Ruohonen-Lerner: Äänestäjän tärkein tieto löytyy VTV:n sivuilta

Oikeusministeriö esittää muutoksia vaalirahoituksesta annettuun lakiin, puoluelakiin, vaalilakiin sekä kansalaisaloitelakiin. Ministeriö ehdottaa muun muassa tarkennuksia vaalirahoitukseen sekä eurooppalaisen kansalaisaloitteen kannattamisen alaikärajan laskemista 16 vuoteen.

Oikeusministeriön ehdottamien muutosten tavoitteena on lisätä vaali- ja puoluerahoituksen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Ehdotuksen mukaan myös vaalikampanjan kulut ylittävä vaalirahoitus tulisi jatkossa ilmoittaa. Lisäksi ehdokkaan tulisi ilmoittaa, mihin ylijäävä vaalirahoitus siirtyy.
&#8211; Myös kampanjaa varten otetun lainan alkuperä olisi jatkossa ilmoitettava. Jatkossa otetuista lainoista tulisi tehdä ajantasainen ilmoitus samalla tavalla kuin saadusta tuesta tehdään. Lisäksi oikeusministeriö ehdottaa, että luettelo asioista, joita ei pidetä tukena, päivitetään, ministeriöstä kerrotaan.
Oikeusministeriön ehdotuksessa puolueilla olisi jatkossa selkeä mahdollisuus valtionavustuksen osittaiselle siirtämiselle puolueen tarkoitusta toteuttavan muun yhteisön tai säätiön toiminnan tukemiseen vakiintuneen käytännön mukaisesti.
Nuorille lisää vaikutusmahdollisuuksia
Lisäksi oikeusministeriö ehdottaa, että eurooppalaista kansalaisaloitetta voisivat jatkossa kannattaa kaikki 16 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset. Tällä hetkellä alaikäraja on 18 vuotta. Tavoitteena on lisätä erityisesti nuorten kiinnostusta eurooppalaista kansalaisaloitetta kohtaan ja siten lisätä heidän osallistumismahdollisuuksiaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
&#8211; Ehdotuksessa myös esitetään luopumista puolueiden pakollisesta jäsenäänestyksestä eduskuntavaaleissa. Tällä hetkellä puolueiden on täytynyt toimittaa vaalipiirissä salainen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuva jäsenäänestys ehdokkaista, mikäli heitä on ollut enemmän mitä puolueella on oikeus asettaa vaalipiirissä. Jatkossa puolueilla olisi itsellään mahdollisuus päättää omissa säännöissään jäsenäänestyksen järjestämisestä, kerrotaan oikeusministeriön tiedotteessa.
Lakiehdotukset ovat lausunnolla 18. kesäkuuta saakka, ja niiden on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2025.
&nbsp;

Oikeusministeriö haluaa lisätä vaali- ja puoluerahoituksen läpinäkyvyyttä ja nuorten osallistumista

Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen ehdottaa vaalirahoituslainsäädännön täydentämistä presidentinvaalin osalta. Tynkkynen jätti tänään eduskunnassa lakialoitteen, joka toteutuessaan asettaisi presidentinvaaliin 15 000 euron enimmäisrajan samalta tukijalta vastaanotettuun tukeen.

Suomessa on tällä hetkellä voimassa laki, joka rajaa yksittäisen lahjoittajan tuen maksimissaan 3 000 euroon kuntavaaleissa, 6 000 euroon eduskuntavaaleissa ja aluevaaleissa sekä 10 000 euroon europarlamenttivaaleissa. Presidentinvaalin osalta tällaista lakia ei ole, joten vain taivas on rajana. Juuri käydyssä vaalissa nähtiinkin jopa yli 140 000 euron yksittäinen lahjoitus.
&#8211; En ole huolissani asiasta vuoden 2024 presidentinvaalin ehdokkaiden osalta, mutta asiaa pitää tarkastella tulevaisuutta ajatellen. Ulkopolitiikan johtajan paikasta voi tulevaisuudessa kilpailla ehdokkaita, joiden linjaan jättilahjoituksilla pystytään vaikuttamaan, Sebastian Tynkkynen toteaa.
Kampanjakulut Suomessa paisuneet
Tämän vuoden presidentinvaalien osalta ei ole vielä saatavilla lopullista tietoa kampanjabudjettien suuruudesta. Ennakkotietojen perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että toiselle kierrokselle edenneiden ehdokkaiden budjetit olivat viime vuosikymmenen vaaleihin verrattuna huomattavasti suurempia.
&#8211; Kampanjakulut ovat Suomessa paisuneet, ja tähän on eduskunnan tarkastusvaliokuntakin kiinnittänyt huomiota useasti. Eduskuntavaaleissa 100 000 euron ylittävät massiiviset kampanjat eivät ole enää harvinaisia, ja viime eurovaaleissa oltiin jo 200 000 euron suuruusluokassa. Sama trendi näyttää koskevan myös presidentinvaalia.
Kuluja rajoitettava myös presidentinvaalissa
&#8211; En pidä perusteltuna, että toisin kuin kaikissa muissa vaaleissa, presidentinvaalissa ei ole mitään rajoitusta yksittäisen lahjoituksen suuruudelle. Pitää muistaa, että nykyisen lainsäädännön yhtenä tarkoituksena on rajoittaa ehdokkaiden vaalikampanjoiden kulujen kasvua. Tämä koskee myös presidentinvaalia, Tynkkynen muistuttaa.
Kyseessä on jo toinen lakialoite, jonka Tynkkynen on tällä kaudella jättänyt vaalirahoituslainsäädännön muuttamiseksi. Viime vuonna jättämässään lakialoitteessa Tynkkynen ehdotti kampanjakattojen asettamista kunta- ja aluevaaleihin, eduskuntavaaleihin ja europarlamenttivaaleihin.
&nbsp;

Tynkkynen haluaa rajat presidenttiehdokkaiden jättilahjoituksille – lakialoite asettaisi vaalitukeen enimmäisrajan

Pian päättyvien presidentinvaalien kampanjabudjetit ovat olleet valtavia. Noin 2,5 miljoonan euron vaalikampanjaa jo itsessään merkittävänä pitävä kansanedustaja Jaana Strandman kyseenalaistaa demokratian toimivuuden silloin, kun kampanjan rahoittajina toimivat yritykset, säätiöt ja ammattiyhdistysliikkeet. Ehdokkaista Jussi Halla-aho oli ainoa, jonka koko kampanjan rahoitti pelkästään puolue.

&#8211; Olemmeko menossa siihen, että raha ratkaisee? Ne, joilla sitä on, sanelevat säännöt, poliittisen vaikutusvallan ja päätöksenteon? kysyy perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.
Ulkopuolisten antaman tuen osuus kasvanut
Vaalirahoituslain tehtävä on lisätä vaalirahoituksen avoimuutta ja tietoa ehdokkaiden mahdollisista sidonnaisuuksista. Lain tarkoituksena on myös rajoittaa ehdokkaiden kampanjakulujen kasvua.
Kuntavaaleissa yksittäisen tukijan tuen yläraja on 3 000 euroa, eduskuntavaaleissa 6 000 euroa ja europarlamenttivaaleissa 10 000 euroa. Yksittäinen tuki ja sen antaja on ilmoitettava, mikäli tuen arvo on kuntavaaleissa yli 800 euroa ja muissa vaaleissa 1 500 euroa. Presidentinvaaleissa yksittäisen henkilön tuen määrää ei ole rajoitettu.
&#8211; Vaalikampanjoiden rahoitus on kasvanut ja erityisesti myös ulkopuolisten antama tuki ehdokkaalle. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa ehdokkaat käyttivät kampanjointiin 10,5 miljoonaa euroa, josta ulkopuolista rahoitusta oli 7,8 miljoonaa, kun eduskuntavaaleissa 2019 summa oli 9,8 miljoonaa euroa ja ulkopuolinen rahoitus 6,1 miljoonaa, Strandman kertoo.
Vaalirahoituksiin kampanjakatto
Strandman kantaa huolta rahoitusten noususta ja sidonnaisuuksista sekä siitä, että ulkopuoliset tahot kustantavat ehdokkaiden vaalibudjetteja. Hän esittää demokratian toimivuuden ja toteutumisen kannalta kysymyksen, rajoittaako tämä henkilön mahdollisuutta asettua vaaleissa ehdolle.
&#8211; Suomalaisen demokratian perusajatus kun on se, että lähtökohdista riippumatta kenellä tahansa on mahdollisuus asettua ehdolle vaaleihin ja tulla valituksi yhteisten asioiden päättäjäksi. Pieni vaalibudjetti karsii väistämättä ehdokkaan näkyvyyttä, mainostamista ja kiertämistä vaalitilaisuuksissa.
&#8211; Mielestäni demokraattisen järjestelmän vääristymistä ja ehdokkaiden eriarvoiseen asemaan joutumista tulisi ehkäistä vaalirahoituksiin säädettävällä kampanjakatolla. Tästä on eduskunnassa jätetty edustaja Sebastian Tynkkysen toimesta lokakuussa 2023 lakialoite, jonka yksi allekirjoittajista olen, Strandman sanoo.
&nbsp;

Presidentinvaalien kampanjabudjetit paisuneet valtaviksi – Strandman: Murentaako vaalirahoitus demokratiaa?

Euroopan parlamentissa keskusteltiin 13. joulukuuta toimista avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi unionin toimielimissä vuosi parlamentissa paljastuneen korruptioskandaalin jälkeen. Keskusteluun osallistunut Pirkko Ruohonen-Lerner (ps./ECR) nosti puheessaan esiin sen, että lisää avoimuutta ja tiukempia sääntöjä tarvitaan myös vaalirahoitukseen.

Korruptioskandaalissa ryvettyi parlamentin demariryhmän meppejä, muiden muassa kreikkalainen parlamentin varapuhemies Eva Kaili, joiden epäillään saaneen mittavia lahjuksia Qatarilta. Tämän ns. Qatargaten seurauksena sääntöjä on joiltain osin tiukennettu esimerkiksi lobbaritapaamisten ilmoitusvelvollisuuden osalta.
– Äänestäjien on tärkeä tietää, mitkä tahot rahoittavat poliitikkojen vaalikampanjoita, jotta he tietävät, kenen asialla ehdokkaat toimivat valituksi tullessaan, sanoo europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner.
Laki vaalirahoituksesta ei ole toteutunut
Ruohonen-Lerner on pitkän poliittisen uransa aikana ottanut useasti kantaa päätöksenteon avoimuuden ja vaalirahoituksen läpinäkyvyyden puolesta. Toimiessaan kansanedustajana vuosina 2007-2015 hän oli mukana vaalirahalakia uudistaneessa Tarastin työryhmässä. Tuolloin sorvattu laki on edelleen suurelta osin voimassa.
Laki ehdokkaan vaalirahoituksesta tuli voimaan vuonna 2009. Lain tarkoituksena oli lisätä vaalirahoituksen avoimuutta ja tietoa ehdokkaiden mahdollisista sidonnaisuuksista sekä rajoittaa ehdokkaiden vaalikampanjoiden kulujen kasvua.
– Mikään lain kolmesta tavoitteesta ei ole toteutunut. Valtiontalouden tarkastusvirasto on kaikissa kertomuksissaan korostanut sitä, että laki ei anna heille mahdollisuuksia pyytää esimerkiksi vertailutietoja tahoilta, jotka ovat tukeneet ehdokkaiden kampanjoita. Täten siis varsinainen vaalirahoituksen tarkastustoiminta ei voi toteutua.
Kampanjakatot pakollisiksi
Kampanjakatoista tulisi Ruohonen-Lernerin mukaan tehdä myös pakollisia.
– Vaalikampanjoiden suuruudelle olisi syytä asettaa kampanjakattoja. Näin estetään piiloteltuja vaikutusyrityksiä ja varmistetaan tasapuolisemmat toimintaedellytykset kaikille ehdokkaille.
– Avoimuus on tie kohti oikeudenmukaista yhteiskuntaa, jossa päätökset heijastavat tavallisten äänestäjien eikä rahakkaiden lobbareiden intressejä.
&nbsp;

Ruohonen-Lerner vaatii lisää avoimuutta vaalirahoitukseen: ”Avoimuus on tie kohti oikeudenmukaista yhteiskuntaa”

Eduskunta keskusteli tänään puoluerahoituksen valvonnasta vuonna 2018. Keskustelu kirvoitti kiivasta kritiikkiä ammattiliittojen vasemmistopuolueille antamaa suoraa tai epäsuoraa tukea kohtaan.

Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko totesi, että ammattiliittojen jäsenmaksujen ohjaaminen vaalitueksi pitäisi kieltää kokonaan.
&#8211; Onko nämä vaalit ostettu rahalla? SAK ja sen alaiset liitot jakoivat 1,39 miljoonaa euroa Vapaiden valtakunta -kansaliikkeelle. Jos ei se ole korruptiota, niin ainakin se on törkeää vaalivaikuttamista, Niikko totesi.
Ammattijärjestöiltä miljoonia vaalivaikuttamiseen
Vapaiden valtakunta -kampanja on virallisesti puolueeton liike, mutta kun liikkeen rahoitusta ja toimintaa edes pinnallisesti tarkastelee, on selvää, että liike tukee vasemmistolaisia puolueita ja ehdokkaita kampanjallaan.
&#8211; Vaalivaikuttamisesta on viime aikoina puhuttu paljon. Jos ja kun vaikuttaminen on moitittavaa, niin miten tällainen on hyväksyttävämpää? Niikko kysyi.
&#8211; Tavallinen äänestäjä on huolissaan rakenteellisesta korruptiosta, joka Suomessakin vallitsee. Vaalirahoitusta toki voidaan ottaa vastaan, mutta etiikka pitää olla kunnossa. Vaalirahoituslaki ei aseta tällä hetkellä mitään rajaa tällaiselle toiminnalle, jossa ammattijärjestöt voivat syytää miljoonia vaalivaikuttamiseen.
Niikko esitti, että vaalirahoituslakia tulee muuttaa niin, ettei verovapaita ammattijärjestöjen jäsenmaksutuloja voisi käyttää vaalirahoitukseen.

vaalirahoituslaki

Ruohonen-Lerner: Äänestäjän tärkein tieto löytyy VTV:n sivuilta

Oikeusministeriö haluaa lisätä vaali- ja puoluerahoituksen läpinäkyvyyttä ja nuorten osallistumista

Tynkkynen haluaa rajat presidenttiehdokkaiden jättilahjoituksille – lakialoite asettaisi vaalitukeen enimmäisrajan

Presidentinvaalien kampanjabudjetit paisuneet valtaviksi – Strandman: Murentaako vaalirahoitus demokratiaa?

Ruohonen-Lerner vaatii lisää avoimuutta vaalirahoitukseen: ”Avoimuus on tie kohti oikeudenmukaista yhteiskuntaa”

Niikko: Ammattijärjestöjen jäsenmaksutuloja ei pitäisi voida käyttää vaalirahoitukseen

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025