Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

vaalitemppu

Pääministeri Sanna Marinin (sd) johtaman hallituksen rivit ovat täysin sekaisin hallituskauden loppusuoralla erityisesti keskustan irtiottojen ja niistä johtuvien riitojen vuoksi. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomauttaa keskustaa jälkijättöisestä politiikasta. &#8211; Kyse on pääosin hallitusohjelmassa sovituista asioista, eivätkä ne tule yllätyksenä. Keskusta on tiennyt mitä se tekee lähtiessään hallitukseen tukemaan punavihreitä, Purra sanoi tänään Elinkeinoelämän keskusliiton vaalitentissä.

Hallituksessa on ollut useita riitoja, joista viimeisimpänä keskustan liittoutuminen opposition kanssa luonnonsuojelulain valiokuntakäsittelyssä, jossa keskusta asettui vastustamaan hallituksen esitystä uudesta luonnonsuojelulaista.
Aiemmin keskusta on riidellyt muiden hallituspuolueiden kanssa myös esimerkiksi saamelaiskäräjälaista.
Keskustan irtiotot ovat närkästyttäneet erityisesti vihreitä, joiden eduskuntaryhmän puheenjohtajan Atte Harjanteen mukaan keskusta on jo irtautunut hallitusyhteistyöstä.
Hallituksen pakka näyttää olevan todella sekaisin, sillä hallituspuolueiden kansanedustajat ja ministerit syyttelevät toisiaan mediassa ja otattelevat avoimesti toisilleen, ja samaan aikaan pääministeri Sanna Marin itse on tällä hetkellä epämääräisesti perustellulla vierailulla Uudessa-Seelannissa. Kuvaavaa on, että paikallinen media kysyi suoraan Marinilta, <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/92955f9a-787a-49eb-9daf-105f2475ff49">miksi</a> hän ylipäätään on juuri nyt saapunut Uuteen-Seelantiin.
Pelisäännöt venyvät
Hallituspuolueiden viilentyneistä väleistä kertoo sekin, että vihreiden puheenjohtaja, ympäristöministeri Maria Ohisalo skippasi tänään Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) järjestämän puoluejohtajien eduskuntavaalitentin, ja hänen tilallaan nähtiin eduskuntaryhmyri Harjanne.
Ohisalon poisjäännin syyksi arvellaan, ettei hän halunnut kohdata julkisessa debatissa keskustan puheenjohtajaa, valtiovarainministeri Annika Saarikkoa.
Opetusministeri Li Anderssonin (vas) mukaan keskustan temppuilu luonnonsuojelulain kanssa ja havahtuminen lain ongelmiin näin myöhään on lähinnä seurausta keskustan huonoista gallup-luvuista. Andersson moitiskeli kepun toimintaa yhteisten pelisääntöjen vastaiseksi.
Saarikko perusteli tänään opposition kelkkaan lähtemistä luonnonsuojelulain asiassa muun muassa sillä, että metsänomistajien omaisuudensuojasta ja reilusta korvauksesta metsänomistajalle on huolehdittava. Saarikko myös puolustautui, että hallituksen kauden loppusuoralla muutkaan puolueet eivät ole pitäneet kiinni yhteisistä pelisäännöistä.
Eväät on syöty
Perussuomalaisten puoluejohtaja Riikka Purra katsoo, että hallituksen eväät on jo syöty.
&#8211; Riippumatta siitä, mitä eteen tulee, niin tällä hallituskaudella peli on pitkälle jo menetetty. Ainakaan me perussuomalaiset emme enää odota, että esimerkiksi taloudellisiin seikkoihin tulisi enää mitään muutoksia.
Hän antoi kuitenkin hallitukselle tunnustusta turvallisuuspoliittisen linjan hoitamisesta ja Nato-jäsenyyshakemuksen jättämisestä. Purra silti huomautti, että luonnonsuojelulaki ei suinkaan ole ainoa asia, josta hallitus on ajautunut riitoihin viime aikoina, vaan muun muassa on epäselvää, onko hallituksella tällä hetkellä yhteistä kantaa edes EU:n ennallistamisasetukseen.
&#8211; Hallituksen ja Suomen kanta on vaihdellut, se oli aiemmin jotain muuta kuin mitä se sen jälkeen alkoi olemaan. Ei ole tietoa yksimielisyydestä. Se on tietysti huono asia, koska miten hallitus voisi EU:ssa edistää Suomen asiaa, ellei se ole yksimielinen, Purra sanoi.
Löysikö kepu itsensä vasta loppusuoralla?
Saarikolle Purra totesi olevansa poliittisesti tyytyväinen siitä, että keskusta on löytänyt hallituskauden loppumetreillä itsensä ja vastustaa nyt hallituksen poliittisesti hulluimpia esityksiä. Purra kuitenkin huomautti Saarikolle jälkijättöisestä poliittisesta toiminnasta.
&#8211; Hallituspuolueiden närkästys on ymmärrettävää, koska riidoissa kyse on pääosin hallitusohjelmassa sovituista asioista, eivätkä ne tule yllätyksenä. Keskusta on tiennyt, mitä se tekee lähtiessään hallitukseen tukemaan punavihreitä, Purra sanoi.
Saarikon mukaan nyt käsittelyssä olevasta ympäristönsuojelulaista ei kuitenkaan olisi tarkalleen sovittu aiemmin. Kukapa tietää.

Hallituksen rivit repeilevät riidellessä: Kepu sooloilee, Marin livahti maailmalle, Ohisalo jätti tänään väliin EK:n puheenjohtajatentin – ”Hallituksen peli on menetetty”

Eduskunnassa käsiteltiin keskiviikkona kuluvan vuoden neljättä lisätalousarviota. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela esitteli puheessaan perussuomalaisten valiokunnassa jättämää vastalausetta. 


Perussuomalaiset esittää vastalauseessaan, että hallitus kasvattaa poliisin toimintamenoja katuturvallisuuden parantamiseksi.
&#8211; Harva se päivä saamme lukea mediasta katujengien harjoittamasta raa’asta väkivallasta. Perussuomalaiset on jo vuosikausia varoittanut tästä huonosta maahanmuuttopolitiikasta johtuvasta kehityksestä. Valitettavasti varoittaessamme Ruotsin tiestä olemme saaneet muilta puolueilta näihin päiviin asti vastauksiksi lähinnä naureskelua, Jari Koskela totesi puheenvuorossaan.
Koskela muistutti, että poliisin toimintamenojen kasvattamisen lisäksi ongelmien juurisyihin puuttumiseksi tarvitaan muutosta myös harjoitettuun maahanmuuttopolitiikkaan ja koulutuspolitiikkaan.
Alemmasta tieverkosta pidettävä huolta
Vastalauseen toisessa ja kolmannessa lausumaehdotuksessa perussuomalaiset kantaa huolta Suomen väylien korjausvelan kasvusta ja riittävistä määrärahoista Liikenne 12 -suunnitelman tavoitetason saavuttamiseksi.
&#8211; Suomi on pitkien etäisyyksien maa, jossa väyläverkon riittävä kunto on aivan oleellinen asia. Kyse on liikenneturvallisuudesta. Vaikka meillä väestöstä suurin osa asuu kaupungeissa, niin esimerkiksi vientiteollisuus ja omavaraisuutemme nojaavat maaseudun ja maaseutumaisten alueiden luonnonvarojen, kuten puun ja turvealueiden, varaan. Tämän vuoksi myös alemmasta tieverkosta on pidettävä huolta, Koskela muistutti.
Vihreän siirtymän hankkeet polttavat rahaa
Vastalauseen neljännessä lausumassa perussuomalaiset esittää, että hallitus käynnistää selvityksen maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön yhdistämisestä Ruotsin tapaan.
&#8211; Ympäristöministeriön menot ovat kasvaneet huikeasti tämän vaalikauden aikana. Vuonna 2019 ministeriön talousarvion loppusumma oli vajaat 200 miljoonaa euroa; vuonna 2023 loppusumma täydentävän talousarvioesityksen jälkeen on noin 360 miljoonaa euroa. Menojen kasvua selittävät erilaiset vihreän siirtymän hankkeet, Koskela sanoi puheenvuorossaan.
Miksi maatalouden tukipaketin kanssa hidastellaan?
Koskela piti ikävänä, että hallitus ei ole kyennyt tuomaan maataloudelle tukipakettia neljännessä lisätalousarviossa eikä edes vuoden 2023 talousarvion täydentävässä osiossa. Tukipaketti maataloudelle on tulossa näillä näkymin sopivasti eduskuntavaalien alla vuoden 2023 alussa.
Koskelan mukaan menettely haiskahtaa suuresti vaalitempulta. Maatilojen kriisi ei ole tullut yllätyksenä, ja tuottajat tarvitsevat tukea kustannusten noususta johtuen viimeistään juuri nyt.
&#8211; Me perussuomalaiset teimme vuoden alussa lukuisia ehdotuksia maatalouselinkeinon parantamiseksi, mutta kaikki esityksemme kaatuivat hallituksen äänin. Maatalouden kriisi uhkaa huoltovarmuuttamme ja ruokaomavaraisuuttamme. Joka päivä lopettaa kolme maataloustuottajaa. Se tapahtuu nimenomaan heikon kannattavuuden vuoksi, ja tämä johtaa siihen, että tiloille on vaikea saada myöskin jatkajia, Koskela totesi huolestuneena.

Koskela: Tekeekö hallitus vaalikampanjaa maataloustuottajien kustannuksella?

Osana Sanna Marinin (sd) hallituksen ohjelmaa aiotaan päättää myös maakuntaverosta, joka tulee sote-uudistuksen kylkiäisenä. Aluevaalien alla keskusta ja demarit ovat näyttävästi kääntäneet takkinsa ja vihjailevat nyt äänestäjille, että uutta verotuksen tasoa ei olisikaan tulossa.

Perussuomalaisilla on selkeän kielteinen linja uuteen verotuksen tasoon, joka nostaisi jo nyt valmiiksi korkealla olevaa kokonaisveroastetta.
Maakuntaverosta onkin kehittynyt omanlaisensa komedianäytelmä hallituksen sisällä, osa puolustelee uutta verotasoa innokkaasti, jotkut toiset hallituksessa eivät sitä kannata – tai ainakin uskottelevat äänestäjille, että eivät kannata.
MTK:n koolle kutsumassa puoluejohtajien aluevaalipaneelissa eilen hallitusta edustavat SDP:n Antti Lindtman ja keskustan Annika Saarikko esittivät tällä kertaa, että eivät kannata maakuntaveroa, vaikka samaa hallitusta edustava kansanedustaja Iiris Suomela (vihr) oli eri linjoilla.
Kepun nuttu nurin
Keskustan ja demareiden uskottelu siitä, että uutta maakuntaveroa ei tule, voidaan nähdä härskinä vaalitemppuna ennen tammikuun maakuntavaaleja, sillä molemmat puolueet kääntelevät nyt takkejaan ja peruvat puheitaan.
Saarikon mieli on maakuntaveron suhteen ainakin näennäisesti muuttunut, sillä vielä vuosi sitten Politiikan toimittajat ry:n debatissa Saarikko esitti, miten maakuntaverolla ”vahvistetaan aidosti itsehallintoa eri puolilla Suomea”.
Purra: Ei koskaan maakuntaveroa
Tuoreessa SDP:n aluevaaliohjelmassa demarit kannattavat maakuntaveroa ja sitä kuvataan ”toteuttamiskelpoiseksi”. Siihen nähden demaripoliitikkojen, kuten nyt Lindtmanin, uusimmat puheet ovat epäuskottavia.
Perussuomalaiset haluaa keventää työn ja yrittämisen verotusta, eikä perussuomalaiset kaipaa muitakaan lisäveroja.
&#8211; Ei koskaan maakuntaveroa, Purra sanoi ytimekkäästi MTK:n paneelissa eilen.
Hän myös toi esille, että sote-uudistus tulee väistämättä heikentämään kuntataloutta.
&#8211; Kunnilla on yli 500 lakisääteistä tehtävää ja tehtävät paisuvat vuosi vuodelta. Mikäpä siinä, aina voidaan keksiä uusia hienoja kohteita, mutta rahat eivät riitä kaikkeen. Tiedämme, että uudistus tulee monessa paikassa heikentämään kuntataloutta. Valtion tulisikin siis kyetä supistamaan tehtäviä kunnilta, tähän tulisi keskittyä ensisijaisesti eikä siihen, että tehtäviä siirrellään hallinnon tasolta toiselle.
Purra muistutti Saarikkoa tosiasioista
Keskusta on vaalilupauksenaan ilmoittanut tavoitteekseen saada soten myötä terveyskeskus joka kuntaan. Saarikko vakuutteli myös eilen MTK:n paneelissa, että uudistuksen tarkoitus on nimenomaan turvata lähipalvelut.
Purra kuitenkin muistutti kollegaansa tosiasioista ja huomautti, että tälläkään hetkellä monessa kunnassa ei ole pääsyä terveyspalveluihin.
&#8211; Terveyskeskus ehdottomasti pitäisi olla joka kunnassa. Valitettavasti tällä keskittävällä hallinnon uudistuksella näin ei kuitenkaan tule tapahtumaan, paitsi ehkä kuntia yhdistelemällä. Jos joku puolue siis väittää, että tämän uudistuksen jälkeen joka kunnassa on terveyskeskus, niin se ei vaan pidä paikkaansa, Purra sanoi.

Valmistaudu maksamaan – maakuntavero tulee, vaikka keskusta ja demarit uskottelevat nyt muuta

Pääministeri Sanna Marin esitteli puolueensa kuntavaaliohjelman 11.4.2021 ja kertoi, kuinka SDP haluaa jokaiseen kuntaan tasapuolisen omaishoidontuen. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijosen mielestä tämä on pöyristyttävä vaalitemppu.

&#8211; Tosiasiassa SDP:n johtama hallitus ajaa päinvastaista linjaa, toteaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) ei kertonut kuntavaalitempauksessaan koko totuutta. Ei mainittu, että toisenlainen lakiesitys on jo vireillä. Hallitus ei ole ajamassa yhtenäistä toimintatapaa koko Suomeen ja joka kuntaan omaishoidon osalta. Krista Kiuru (sd.) vahvisti 15.2.2021 Reijosen tekemään kysymykseen (KK 1038/2020) omaishoidon kohtalosta sotessa kirjallisesti, että omaishoidon asiat siirtyvät päätettäväksi hyvinvointialueille.
&#8211; Kovin näyttää olevan ristiriitaiset käsitykset asioista saman puolueen ministereillä, ihmettelee Reijonen.
Omaishoidon tuki saatava verottomaksi
Sote-uudistuksen lakiesitys annettiin SDP:n johtaman hallituksen toimesta jo viime vuoden puolella. Toteutuessaan sote-uudistus muuttaa omaishoitoa. Nyt omaishoidosta päättävät kunnat, soten myötä päätöksenteko siirtyisi hyvinvointialueille.
&#8211; Tämä esitys ei todellakaan tarkoita sitä, että jokaisessa Suomen kunnassa olisi tasapuolinen kohtelu. Eriarvoisuus omaishoidossa jatkuisi, toteaa kansanedustaja Reijonen.
Omaishoidon tasapuolisuus taataan vain siten, että koko maassa on yhtenäiset kriteerit, ei vain kuntien tai maakuntien kokoisilla alueilla. Reijonen pitää tärkeänä, että omaishoidon tuki saataisiin verottomaksi ja on tehnyt asiasta lakialoitteen.
Vappusatasen kaltainen haalea vaalilupaus
Reijonen pitää erityisen paheksuttavana SDP:n toimintatapaa, jossa ennen vaaleja kerrotaan puolueen ajavan yhtä asiaa vaikka taustalla onkin jo valmisteilla ihan toisenlainen lakiesitys.
&#8211; Onko tämä nyt näiden vaalien vappusatasen kaltainen haalea lupaus? Ilman omaishoitajia Suomi ei pärjää, toteaa Reijonen ja toivoo enemmän arvostusta omaishoitoon ja aitoja tekoja omaishoidon hyväksi myös vaalien välillä.
&nbsp;

Reijonen: Härski vaalitemppu Sanna Marinilta – omaishoitajien kustannuksella

Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinteen vuoden 2018 vappupuheessaan lupaama vappusatanen haihtui savuna ilmaan pääministeri Sanna Marinin (sd.) kerrottua, ettei riittäviä määrärahoja tällä hallituskaudella näytä olevan.

Todellisuudessa lupaus kuivui kokoon jo lähtökuopissaan, koska puolue ei saanut tahtoaan läpi hallitusohjelman kirjauksissa, saati neuvotteluissa työmarkkinajärjestöjen kanssa.
&#8211; Sdp:n hehkuttamaa vappusatasta ei edes saatu kirjattua hallitusohjelmaan Antti Rinteen lupaamassa muodossa. Tyhjä lupaus on ollut selvää äänestäjien harhaanjohtamista ja antanut turhaa toivoa sadoille tuhansille köyhille eläkeläisille. Ensin kerätään äänet ja sitten petetään lupaukset. Sdp on anteeksipyynnön velkaa! perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii.
Törkeä vaalitemppu
Lupaus vappusatasesta siivitti sdp:n pääministeripuolueeksi vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen. Korotuksen piiriin olisi kuulunut jopa 700 000 alle 1400 euron eläkettä saavaa henkilöä Ylen alustavien arvioiden mukaan.
Ilta-Sanomien helmikuussa tekemän selvityksen mukaan suurimmalle osalle eläkkeensaajista korotus oli lopulta muutaman kymmenen euron suuruinen.
&#8211; Vappusatanen oli törkeä vaalitemppu, jonka ainoana tarkoituksena oli kalastella köyhien eläkeläisten äänet. Tyhjä lupaus, jota ei ollut tarkoituskaan lunastaa. Valitettavasti se meni täydestä kuin väärä raha. Leipäjonossa seisovaa köyhää eläkeläistä pääministerin selitykset eivät auta, Antikainen toteaa.

Antikainen vaatii sosiaalidemokraatteja pyytämään anteeksi pienituloisilta eläkeläisiltä

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri esitti tänään keskustan kutsumassa ryhmien välisissä neuvotteluissa, että toimitusministeristön salkut jaettaisiin uudelleen eduskunnan valtasuhteiden mukaisesti.

Hallitus pakeni poliittista vastuuta
Meri huomauttaa, että kyse on aivan uudesta tilanteesta, johon olisi kaivattu ennakkopäätöstä vastaisen varalle.
&#8211; Eduskunnan pääsihteerin mukaan tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, vaan ministereiden vaihdos edellyttäisi uusia hallitusneuvotteluita ja hallitusohjelmaa, joiden tekemiseen ei ole aikaa, koska vaalit ovat jo reilun neljän viikon päästä. Nykyiset ministerit siis jatkavat ja heidän luottamuksensa voi edelleen mitata epäluottamuslauseella, vaikka käytännössä sekään ei ehtisi muuttaa tilannetta, Meri toteaa.
&#8211; Olen pettynyt, että esimerkiksi oikeuskansleri ja perustuslakivaliokunnan kokenut valiokuntaneuvos eivät olleet paikalla kuultavana, vaan eduskunnan pääsihteeri oli ainoa perustuslakiasiantuntija. Nyt kävi niin, että hallitus pakeni poliittista vastuuta, mutta ministerit jäivät hoitamaan tehtäviään rajallisin toimivaltuuksin.
Keskustalle iski vaalipaniikki
Näiden selvitysten perusteella eduskuntaryhmät totesivat tänään, että nykyinen hallitus voi jatkaa toimitusministeriönä ja hoitaa juoksevat asiat, kunnes seuraava hallitus valitaan.
&#8211; Koko menettely on keskustan vaalitemppu, kun gallupit sojottavat alaspäin. Nyt hallituspuolueiden edustajat ravistelevat hihoista hallituksen esityksiä minkä kerkeävät, Meri sanoo.

Perussuomalaisten Meri: Salkkujako eduskunnan valtasuhteiden mukaan ei ollut mahdollista

Pääministeri Juha Sipilä jätti tänään hallituksen eropyynnön vedoten sote-uudistuksen kaatumiseen, vaikka oikeasti kyse on Sipilän ja keskustan suosion laskusta, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio.

&#8211; Tällainen härski vaalitemppu maan pääministeriltä juuri ennen vaaleja ei kuulu länsimaiseen demokratiaan. Vastaavaa ei ole ikinä nähty Suomen historiassa.
Sipilä ei aja Suomen etua
Tavio sanoo, ettei keskusta olisi missään nimessä panikoinut näin, ellei sen gallup-kannatus olisi kovassa laskussa.
&#8211; Sipilä ei aja nyt Suomen etua, vaan keskustapuolueen etua.
&#8211; Sipilä on pyrkinyt esiintymään &#8221;tulos tai ulos&#8221; -miehenä ja nyt hän esiintyy siten, kuin olisi pitänyt sanansa. Todellisuudessa ero on vastuunpakoilua, Tavio toteaa.
Poliittista teatteria
Eronnut hallitus jatkaa toimitusministeristönä vaaleihin asti, joten Sipilä ei edes lähde ennen vaaleja mihinkään.
&#8211; Poliittinen teatteri on ilmiselvää.
&#8211; Juha Sipilä ei kestänyt kannatuksen laskun painetta ja sortui vaalitemppuun. Vastuullinen pääministeri olisi edennyt vaaleihinkin pääministerinä, Tavio painottaa.

vaalitemppu

Hallituksen rivit repeilevät riidellessä: Kepu sooloilee, Marin livahti maailmalle, Ohisalo jätti tänään väliin EK:n puheenjohtajatentin – ”Hallituksen peli on menetetty”

Koskela: Tekeekö hallitus vaalikampanjaa maataloustuottajien kustannuksella?

Valmistaudu maksamaan – maakuntavero tulee, vaikka keskusta ja demarit uskottelevat nyt muuta

Reijonen: Härski vaalitemppu Sanna Marinilta – omaishoitajien kustannuksella

Antikainen vaatii sosiaalidemokraatteja pyytämään anteeksi pienituloisilta eläkeläisiltä

Perussuomalaisten Meri: Salkkujako eduskunnan valtasuhteiden mukaan ei ollut mahdollista

Tavio: Sipilän ero on härski vaalitemppu

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025