Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

vaalivoitto

Perussuomalaisten Keski-Suomen piirin vaalivalvojaiset pidettiin hotelli Albassa Jyväskylässä. Puolueen saama hyvä eduskuntavaalien tulos sai aikaan riemukkaita huutoja ja aplodeja.

Keski-Suomen vaalipiirissä perussuomalaisten kannatus oli vuoden 2019 eduskuntavaaleissa 18 prosenttia ja nyt 20,5.
Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Janne Luoma-aho keräsi 3 943 ääntä, mutta jäi täpärästi ilman eduskuntapaikkaa.
– Nostettiin kannatusta viime vaaleista ja ollaan demareiden jälkeen kakkospaikalla. Kolmas paikka oli myös odotuksissa, mutta siitä jäätiin harmillisesti. Oma äänimäärä oli huikea ensikertalaiselle. Äänestäjät halusivat muutosta, ja se näkyi valtakunnallisesti, Luoma-aho sanoi.
Suomalainen ensin
Perussuomalaisista eniten ääniä sai Keski-Suomen vaalipiirissä everstiluutantti (evp) Tomi Immonen. Laukaassa asuva Immonen oli eduskuntavaalien ensikertalainen, ja pottina oli 5 285 ääntä.
– Olen iloisin ja helpottunein mielin. Yhdeksän kuukauden vaalikampanja on takanapäin, ja seuraavaksi saa keskittyä työntekoon eduskunnassa, Immonen iloitsi.
57-vuotiaalla Immosella on takanaan 30 vuoden sotilasura, joka sisältää myös kokemuksia kriisinhallintatehtävistä ja kansainvälisestä koulutusyhteistyöstä.
– Ammattisotilaana olen joutunut sopeutumaan uusiin tehtäviin, ja muutokset eivät juurikaan tässä iässä enää jännitä, Immonen totesi.
Hän toimii Laukaan kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtajana ja perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtajana. Perheeseen kuuluvat avovaimo ja kolme lasta.
– Olen suoraselkäinen mies. Ajan suomalaisten etua ja asiaa. Suomalainen tulee ensin. Liian paljon rahaa ja hyvinvointia on annettu ilmaiseksi muualle, Immonen lausui.
Muutosta haluttiin
Toinen uusi Keski-Suomen perussuomalainen kansanedustajana on Kaisa Garedew. Jyväskyläläinen Garedew keräsi 5 112 ääntä, kun viime eduskuntavaaleissa tulos oli 1 675 ääntä.
– Tosi mahtavalta ja hyvältä tuntuu. Esitän nöyrän kiitoksen kaikille äänestäjille. Perussuomalaisten vaaliteemat purivat ja muutosta haluttiin, Garedew luonnehti.
Hänen mukaansa vaalikentillä ihmisiä huolestutti muun muassa valtion velkaantuminen.
– Myös translain läpimeno oli suuri pettymys monille äänestäjille. Lisäksi ruoan ja bensan hintojen nousu sekä korkea ilmastotavoite huolestuttivat. Ihmiset olivat todella kyllästyneitä Marinin hallitukseen, Garedew kertoi.
45-vuotias Garedew on lähihoitaja. Hän toimii myös alue- ja kaupunginvaltuutettuna. Perheeseen kuuluvat aviomies ja viisi lasta.
– Varmasti teen työtä koko sydämelläni Suomen kansan puolesta. Tavallinen kansa, duunarit, lapsiperheet ja kristilliset arvot ovat minulle todella tärkeitä, Garedew painotti.
Demokratia toimi
Jämsäläinen kansanedustaja Jouni Kotiaho sai vaaleissa 3 650 ääntä, mikä on lähes 800 ääntä enemmän kuin viime vaaleissa. Se ei kuitenkaan riittänyt jatkokauteen.
– Demokratia pelasi, kansa äänesti ja elämä jatkuu. Saimme puolueena enemmän ääniä kuin vuoden 2019 vaaleissa, mutta niin saivat muutkin puolueet. Tämän takia Keski-Suomen kolmas paikka lipsahti demareille, Kotiaho analysoi.
Perussuomalaiset europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen ja konkariedustaja Toimi Kankaanniemi eivät lähteneet enää ehdolle eduskuntavaaleihin.
&nbsp;

Kaksi uutta kansanedustajaa ja lisää kannatusta Keski-Suomessa: ”Muutosta haluttiin”

Vuoden alussa kokoomuksesta perussuomalaisiin siirtynyt Wille Rydman valittiin eilen kolmannelle kaudelle eduskuntaan, tällä kertaa ensimmäisen kerran perussuomalaisten listalta Helsingistä.

Eilen illalla Helsingin Apollossa perussuomalaisten vaalivalvojaisissa Wille Rydman oli erittäin helpottunut ja iloinen perussuomalaisten hyvästä tuloksesta.
&#8211; Erinomaisen hyvältä tuntuu. Mitä enemmän ääniä lasketaan, sitä paremmalta tilanne näyttää ja sitä suurempi vaalivoitto perussuomalaisille on tulossa. Tämä on hieno ilta, ennen kaikkea isänmaan tulevaisuudelle, Rydman sanoi tyytyväisenä.
Uusi porukka otti hyvin vastaan
Helsingin vaalipiirissä perussuomalaiset säilytti kolme paikkaa, ja Rydman itse keräsi 3 897 ääntä.
Rydman kiittelee, että hänet on heti otettu perussuomalaisissa hyvin vastaan ja siirtymä uuteen puolueeseen oli lopulta varsin helppo.
&#8211; Poliittisesti olen aina ollut ikään kuin kokoomuksen ja perussuomalaisten rajalla, niinpä itsellenikään ei ole tuottanut mitään vaikeuksia toimia tässä uudessa porukassa.
Perussuomalaisilla paras EU-linja
Rydman on tunnettu erityisesti talousasioihin keskittyneenä poliitikkona. Hän kiittelee myös perussuomalaisten EU-politiikan linjaa joka poikkeaa muista puolueista.
&#8211; Perussuomalaiset on suurista puolueista ainoa, joka on ottanut vakavasti huolen siitä, että EU:ssa meidän on pystyttävä valvomaan omaa kansallista intressiämme. Esimerkiksi kokoomuksessa on paljon sen tyylistä ajattelua, että se, mitä Brysselistä eteen tuodaan, täytyy vain hyväksyä.
Rydman vaatii edelleen, että Suomessa harjoitettaisiin jatkossa ryhdikkäämpää EU-politiikkaa.
&#8211; EU:ssa merkittävä osa päätöksenteosta tapahtuu jäsenvaltioiden hallitusten välillä. Tästä on pidettävä kiinni. Suomeen onkin saatava seuraavaksi hallitus, joka aidosti asettaa isänmaan edun ensimmäiseksi EU-pöydissä.
&nbsp;

Wille Rydman: ”Hieno ilta isänmaan tulevaisuudelle”

Vaali-illan lähestyessä on perussuomalaisilla käynnissä valtavan hyvä pöhinä Uudellamaalla. Uudenmaan piirin puheenjohtaja Jari Immonen antaa jo valmiiksi suuren kiitoksen kaikille ehdokkaille ja koko vaalitiimille, sillä loistavasta vaalivoitosta ei tässä vaiheessa vaalikamppailua voi olla enää epäilystäkään.

Perussuomalaisten Uudenmaan piirin puheenjohtaja Jari Immonen on erityisen kiitollinen eduskuntavaaliehdokkaille, jotka ovat tehneet loistavan vaalityön lisäksi poikkeuksellisen hyvää yhteistyötä myös keskenään. Mitään skismaa ei ehdokkaiden välillä ole ilmennyt, vaan kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Immonen kehuu myös Uudenmaan piirin saumattomasti yhteen hitsautunutta vaalitiimiä erinomaisen onnistuneesta vaalityöstä.
&#8211; Tämä on vapaaehtoisporukka, mutta työelämässä ei rahallakaan saisi tällaista joukkoa kasaan. Tällainen tiimi saa huononkin johtajan näyttämään hyvältä, Immonen veistelee.
&#8211; Meillä on täällä ihan valtavan hyvä pössis, ja tuntuu siltä, että Apollo varmaan repeää liitoksistaan, kun Uudenmaan piirin porukka tulee sinne huomenna illalla.
Perussuomalaiset vetoaa nyt nuorisoon
Immonen on saanut poikkeuksellisen paljon tsemppausviestejä ja kannustusta myös kentältä ja äänestäjiltä. Varsinkin nuoriso on nyt perussuomalaisten tukena ja takana. Puolueella tuntuu nyt olevan vetoa nimenomaan nuoriin. Perussuomalaisten kentältä saama kannustus ja kannatus antavat virtaa myös puheenjohtajalle jaksaa painaa loppuun asti 24/7.
&#8211; Markkinointia olemme tehneet linjakkaasti Riikka Purra kärkiehdokkaana. Riikassa on nyt valtavasti imua, ja tykkään siitä, miten mahtavaa duunia hän on tehnyt keulahahmonamme. Koko Uudenmaan piirin kenttäväki on puhunut siitä, miten mahtavaa työtä Riikka tekee tällä hetkellä vaalikentillä. Kiitosta täytyy antaa myös muille istuville kansanedustajillemme heidän tekemästään vaalityöstä: Leena Meri, Ari Koponen, Arja Juvonen, Riikka Slunga-Poutsalo, Mika Niikko – kaikki ovat tehneet valtavasti töitä tämän homman eteen, Immonen kiittää.
Iso kiitos koko Suomelle
Uudenmaan piirissä on yli 540 000 äänestäjää. Immosen oma henkilökohtainen ennustus on, että Uudenmaan piiri yltää huomenna 21,4 prosentin kannatukseen, kun se vuonna 2019 oli 15,9 prosenttia. Uudenmaan piirin kunnianhimoisena tavoitteena on nostaa piirin paikkamäärä kuudesta yhdeksään, mutta Immonen korostaa, että piirissä ollaan hyvin tyytyväisiä myös seitsemään tai kahdeksaan paikkaan.
&#8211; Ei pelkästään Uusimaa, vaan koko Suomi on nyt tehnyt aivan valtavan duunin. Koko jäsenistö, joka vaalityöhön on osallistunut, on tehnyt mahdolliseksi sen, että voimme olla huomenna suurin puolue. Koko Suomelle pitää antaa tästä iso kiitos, Immonen kiittelee.
&nbsp;

Uudenmaan piiri painaa täyttä höyryä kohti vaalivoittoa – ”Kaikki ovat tehneet valtavasti töitä tämän homman eteen”

Kainuun kuntavaaleissa nähtiin harvinainen tilanne, kun kolme sukupolvea perussuomalaisia pääsi samalla kertaa valtuustoon. 29-vuotias Valtteri Arffman pääsi ensikertalaisena Kajaanin kaupunginvaltuustoon, isä Pasi Arffman (55) jatkaa Kajaanin valtuustossa toiselle kaudelle ja isoisä Paavo Arffman (75) naapurikunnassa Paltamossa jo kolmannelle kaudelleen.

75-vuotias Paavo Arffman Paltamosta on perussuomalaisten vanhoja konkareita ja puolueen perustajajäseniä jäsennumerolla 26. Hän oli aatteen toiminnassa mukana jo SMP:n aikoina ja jatkoi SMP:n konkurssin jälkeen perussuomalaisissa. Häm oli pari kertaa ehdolla kansanedustajaksikin puolueen kannatuksen vielä mataessa yhden prosentin huonommalla puolella. Paltamon kunnanvaltuustoon hänet valittiin nyt kolmannelle kaudelleen.
&#8211; Perussuomalaisissa vetoaa ensinnäkin se, että olen itse yrittäjä, ja perussuomalaiset on vahvasti yrittäjien puolue. Aikaisemmin 30 prosenttia jäsenistä oli yrittäjätaustaisia. Myös suomalaisuus vetoaa, ja heikomman puolella oleminen. Tunnuslauseeni näissäkin vaaleissa oli ”aina heikomman puolella”, Paavo kertoo.
Historiallinen vaalivoitto 
Paavo sai kuntavaaleissa 54 ääntä, viidenneksi eniten Paltamossa. Hän on tulokseen tyytyväinen, koska hänen suurin vaalitavoitteensa oli auttaa poikansa ja pojanpoikansa läpi. He tekivät yhdessä muun muassa kolmen sukupolven kuntavaalikiertueen Kajaanissa, Paltamolla ja Kontiomäellä. Vaalikampanjaa tehtiin innokkaasti myös sosiaalisessa mediassa.
Vaikka perussuomalaiset pärjäsivät vaaleissa erinomaisesti, on Paavo pettynyt ihmisten surkeaan äänestysaktiivisuuteen.
&#8211; Mikähän siinä on, että juuri perussuomalaisten kannattajat jäävät niin helposti nukkuvien puolelle, kun hätä on suurin ja valtakunnan asiat rempallaan? Muutenhan tämä oli meille historiallinen vaalivoitto, kun tällaisella marginaalilla kasvoivat paikat edellisiin vaaleihin verrattuna. Paltamossakin perussuomalaisille tuli 80 prosentin kasvu. Nyt on saatava kova paine päälle eduskuntavaaleihin. Kentällä on sellainen kutina, että siitä tuleekin kunnon jysäys, mutta sen eteen on tehtävä kovasti töitä, Paavo pohtii.
Suomi on meidän isänmaamme
Pasi Arffman kertoo perineensä isältään perussuomalaiset arvot ja periaatteet, mutta poliittisesta toiminnasta hän innostui vakavammin vasta kymmenisen vuotta sitten asuessaan Vantaalla. Hänellä on kolme poikaa ja yksi tytär, jotka kaikki ovat innokkaita perussuomalaisia. Hän yritti houkutella kuntavaaliehdokkaiksi kahta vanhempaa poikaansa, joista toinen joutui kuitenkin muuttamaan työn perässä Kuopioon. Vanhempi poika lähti mukaan ja pärjäsikin hyvin.
&#8211; Minulla on aina ollut kantavana ajatuksena se, että Suomi on meidän isänmaamme. Suomi oli iät ajat toisten alamaisena, kunnes voitimme itsenäisyyden ja puolustimme sitä sodissa, mitä kunnioitan syvästi. Olen asunut Vantaalla ja Jyväskylässäkin, mutta Kainuu on kuitenkin synnyinseutuani, jonka asioista haluan päästä päättämään, Pasi sanoo.
Koronarajoitukset haittasivat kampanjaa
Pasin henkilökohtainen äänisaalis Kajaanissa oli 147 ääntä, jossa oli melkein parikymmentä ääntä nousua edellisiin vaaleihin verrattuna. Jos hän olisi saanut vain neljä ääntä lisää, olisi sijoitus ollut neljänneksi suurin. Kajaanin kaupunginvaltuustossa on nyt yksitoista perussuomalaista, viisi enemmän kuin edellisellä vaalikaudella.
Pasia hieman harmittaa äänestäjien laiskuus, kun kannattajat eivät lähteneet uurnille sellaisella volyymilla, että gallupien ennustukset olisivat toteutuneet.
&#8211; Teimme vaalikampanjaa enimmäkseen somessa, kun ei ollut isosti laittaa rahaa kampanjointiin. Mahdoinko 20 euroa laittaa omaa rahaa vaalikampanjaan. Isä vähän sponssasi, kun teimme yhdessä kolmen sukupolven kuntakierroksen. Koronarajoitukset haittasivat jonkin verran, kun perussuomalaiset kuitenkin ovat vähän torikansaa. 4-5 kertaa ehdimme käydä torilla rajoitusten poistamisen jälkeen. Kiitokset äänestäjille luottamuksesta, yritetään olla sen arvoisia, Pasi kertoo.
Politiikka ja arvot periytyneet isältä pojalle
Ensimmäistä kertaa kuntavaaleihin osallistunut Valtteri Arffman on ollut isänsä ja ukkinsa mukana poliittisessa talkootyössä iät ja ajat. Hän päätti suostua ehdokkaaksi jo senkin vuoksi, että uskoi hyvän vaalituloksen kuntavaaleissa auttavan perussuomalaisia myös valtakunnanpolitiikassa. Ja perussuomalaisethan menestyivät hienosti, alhaisesta äänestysaktiivisuudesta huolimatta.
&#8211; Politiikka on ukin kautta ollut elämässäni läsnä oikeastaan aina. Perussuomalaiset arvot ovat olleet lähellä sydäntäni aina, eivätkä muut vaihtoehdot ole ikinä käyneet mielessäkään. Olen kasvanut tähän aatteeseen. Oma vaalimenestykseni tuli vähän yllätyksenä. Ennakkoon ajattelin, että saisin ehkä 50 ääntä, mutta sen verran tulikin jo ennakkoääniä, Valtteri sanoo.
Heikko äänestysaktiivisuus ihmetyttää
Valtteri sai ääniä yhteensä 96, joka on hänestä melkoisen hyvä saldo ensikertalaiselle ja vaalityötä vasta opettelevalle. Vaalityö vaatii paljon kentällä pyörimistä ja ihmisten kanssa jutustelua, joka Valtterilta sujuukin luontevasti. Vaalityö hoidettiin yksissä tuumin isän ja isoisän kanssa.
Näistä kuntavaaleista hänelle jäi päällimmäisenä mieleen todella huono äänestysaktiivisuus koko valtakunnan tasolla, Kajaaninkin osalta vielä huonompi kuin edellisissä vaaleissa.
&#8211; Ihmetyttää, miksi ihmiset eivät halua käydä äänestämässä ja täyttämässä kansalaisvelvollisuuttaan. Silloin on turha tulla valittamaan, jos valtuuston päätökset eivät ole mieluisia, jos itse ei ole edes käynyt äänestämässä. Veikkaan, että perussuomalaistenkin kannatus olisi ollut entistä suurempi, jos nukkuvat olisivat aktivoituneet enemmän, Valtteri uskoo.
&#8211; Haluan henkilökohtaisesti kiittää kaikkia äänestäjiäni, hän toteaa vielä lopuksi.
&nbsp;

Kolme sukupolvea perussuomalaisvaltuutettuja Kainuussa: Perussuomalaisuus periytyy isältä pojalle

Perussuomalaiset lähti kuntavaaleihin nostamalla esille sen, että perussuomalaisia äänestämällä kuntalainen sai ”kaksi asiaa yhden hinnalla”. Samalla äänellä oli mahdollista valita suoran selän ja terveen maalaisjärjen omaava edustaja päättämään paikallisista asioista paikalliseen kunnanvaltuustoon &#8211; ja myös lähettää terveisensä punavihreän hallituksen politiikasta. Sadat tuhannet suomalaiset tarttuivat tarjoukseen.

Kuntavaalit ovat olleet osa perussuomalaisen kenttäväen elämää jo pitkään. Ehdokkaiden kerääminen alkoi jo puolitoista vuotta sitten, kunnes väliin tuli korona ja sitten vaalitkin siirtyivät.
&#8211; Lopulta tulivat vaalitkin. Olosuhteet eivät olleet helpot, mutta kova työ kantoi tulosta, Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos sanoi tänään tuumaustunnilla.
Puoluesihteeri halusi kiittää erikseen jokaista, lähes kuutta tuhatta suomalaista, jotka lähtivät perussuomalaisten ehdokkaiksi, ja samalla asettivat itsensä alttiiksi kritiikille, leimautumiselle ja pettymyksille.
&#8211; Ilman näitä lähes kuutta tuhatta ehdokasta, Perussuomalaiset ei olisi noussut vaaleissa merkittäväksi kuntapuolueeksi. Jokainen mukaan lähtenyt ehdokas on näiden vaalien sankari.
Perussuomalaisilla kattavin ehdokasverkosto
Grönroos huomauttaa, että kuntavaalit eivät ole puolueelle helpot vaalit.
&#8211; Liki 6 000 saatua ehdokasta vaati runsaasti työtä, suostuttelua ja maanittelua. Tyhjiä kuntia jäi lopulta koko maahan ainoastaan neljä, mikä tarkoitti sitä, että meillä oli kaikista puolueista kattavin ehdokasverkosto.
<iframe loading="lazy" title="Halla-aho ja Grönroos: vaalien jälkilöylyt Tuumaustunnilla" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/df-pxj68XvI?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Perussuomalaiset lähti vaaleihin nostamalla esille sen, että perussuomalaisia äänestämällä kuntalainen sai ”kaksi asiaa yhden hinnalla”.
&#8211; Samalla äänellä oli mahdollista valita suoran selän ja terveen maalaisjärjen omaava edustaja päättämään paikallisista asioista paikalliseen kunnanvaltuustoon. Samalla äänellä sai myös lähettää terveisensä punavihreän hallituksen politiikasta.
&#8211; Sadat tuhannet suomalaiset tarttuivat tarjoukseemme ja vaaleissa saimme 580 uutta valtuustopaikkaa ja kannatuksemme nousi 5,6 %. Samaan aikaan hallituspuolueiden kannatus laski vielä enemmän kuin me nousimme.
Työ alkaa nyt &#8211; asiat laitetaan tärkeysjärjestykseen
Vaalit opettivat jälleen kerran sen, että gallupit eivät äänestä. Grönroos toteaa, että kuntapolitiikka onkin maratonlaji, jossa kannatus rakennetaan ajan ja näyttöjen kautta.
&#8211; Perussuomalaiset on nyt yli puolessa kunnista yksi kolmesta suuresta puolueesta. Perussuomalaiset on nyt oikea kuntapuolue.
&#8211; Työ ei suinkaan ole nyt tehty, vaan se alkaa vasta nyt. 1350 valtuutettuamme aloittavat elokuussa neljä vuotta kestävän urakan asioiden laittamiseksi tärkeysjärjestykseen ja työn sen puolesta, että ideologiseen vouhotukseen saataisiin laitettua jotain rajaa. Perussuomalaiset eivät ole enää huutavan ääni korvessa, vaan meillä on nyt poliittista painoarvoa myös kunnissa.

Puoluesihteeri Grönroos kiittää kaikkia perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaita: ”Jokainen mukaan lähtenyt ehdokas on näiden vaalien sankari”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho analysoi tiistaina kuntavaalien tulosta tuumaustunnilla. Vaalien lopputulosta voi tarkastella monella eri mittarilla, mutta olennaisinta lienee kuitenkin saavutettujen valtuustopaikkojen määrä verrattuna edellisiin vaaleihin.

Halla-aho toteaa, että kun vaalituloksia käy läpi paikkakuntakohtaisesti, voi nähdä selviä trendejä.
&#8211; Keskusta, SDP ja vihreät vajoavat, kokoomus nousee hitusen, perussuomalaiset kasvavat erittäin voimakkaasti. Ennen vaaleja Suomessa oli 59 kuntaa, joissa oli vain yksi perussuomalainen valtuutettu. Näistä 47:ssä valtuustoryhmä kasvoi vaaleissa. Uusia yhden valtuutetun kuntia tuli 11 kappaletta aiemmista nollakunnista.
&#8211; Niistä kunnista, joissa oli valmiiksi perussuomalainen valtuustoryhmä, ryhmän koko kasvoi 207:ssä kunnassa. 114:ssä kunnassa ryhmä vähintään kaksinkertaistui. Ryhmä pysyi ennallaan 26 kunnassa. Valtuustoryhmä pieneni vain 16:ssa kunnassa, mutta näistäkin osa johtui valtuuston koon pienentymisestä kuntaliitosten seurauksena, Halla-aho sanoo.
Jalansija melkein kaikissa Suomen kunnissa
Halla-aho painottaa, että perussuomalaiset tekivät puolueen historian parhaan kuntavaalituloksen ja historiallisen suuren voiton suhteessa edeltäviin vaaleihin.
&#8211; Emme aivan päässeet tavoitteeseemme suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa, mihin luultavasti vaikutti eniten matala äänestysaktiivisuus. Koska suuret äänestäjämassat asuvat kaupungeissa, tämä näkyy kokonaisääniosuudessamme. Mutta yksi näiden vaalien merkittävimmistä asioista tapahtui sen vihreän värikartan alla, hiukan katseilta piilossa.
&#8211; Olemme saaneet jalansijan melkein kaikissa Suomen kunnissa, ja olemme kasvaneet voimakkaasti melkein kaikkialla, missä meillä jo oli jalansija. Tämä tosiasia valkeni toden teolla itsellenikin vasta eilen, kun perkasin tuloksia kunta kerrallaan, Halla-aho sanoo.
Muutos ei tapahdu yhdessä yössä
Halla-aho nosti jälleen esille, että muut puolueet ja media pitävät perussuomalaisia edelleen tilapäisenä häiriönä.
&#8211; Meidän vaalituloksiimme kohdistuu aina räjähdysmäisiä ”jytkytysodotuksia”. Jos ne eivät toteudu, muut huokaisevat helpotuksesta ja lällättelevät meille analyyseissään. ”Ei tullut kuntajytkyä, vaan tuli lötky ja tussahdus”, he sanovat.
&#8211; Se muutos, jota me ajamme, ei kuitenkaan tapahdu rytisten eikä yhdessä yössä. Se tapahtuu sillä, että kasvamme osaksi päätöksentekojärjestelmää, sekä kunnissa että muilla tasoilla, ja muutamme sitä sisältä päin. Nämä vaalit ovat osa sitä prosessia ja antavat meille mahdollisuuksia, jos osaamme ja maltamme niitä hyödyntää. Meillä on nyt erittäin hyvät asetelmat kunnissa, kun ymmärrämme, mitä on tapahtunut ja pidämme jalat maassa ja perussuomalaisen aatteen kirkkaana mielessä.
Halla-aholle itselleen nämä olivat neljännet kuntavaalit. Tuumaustunnilla perussuomalaisten puheenjohtaja kiitteli jo toistamiseen puolueväkeä hyvästä yhteishengestä vaalikampanjan aikana.
&#8211; Kiitos teille kaikille. Tie kuntavaaleihin on ollut pitkä ja raskas, mutta myös antoisa ja unohtumaton.
<iframe loading="lazy" title="Halla-aho ja Grönroos: vaalien jälkilöylyt Tuumaustunnilla" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/df-pxj68XvI?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Kuntavaalien tuloksissa selkeä trendi: Keskusta, SDP ja vihreät vajoavat – perussuomalaiset kasvavat voimakkaasti

Kuntavaaleissa perussuomalaiset teki erinomaisen vaalituloksen, sillä kannatus kasvoi 5,6 prosenttiyksikköä ja valtuutettujen määrä nousi 580:llä. Perussuomalaiset myös nosti omaa kannatustaan eniten kaikista puolueista, vaikka mediassa saavutusta on vähätelty, koska vaalitulos ei täysin vastannut perussuomalaisten gallup-kannatusta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho analysoi tiistaina kuntavaalien tulosta tuumaustunnilla. Halla-ahon mukaan tulos oli täysin odotettavissa aiempien kokemusten valossa.
&#8211; Vuonna 2012 jäimme vaaleissa noin 3 prosenttiyksikköä edeltävästä gallup-tuloksesta, ja suunnilleen sama toistui nytkin. Ne, jotka kannattavat perussuomalaisia, ovat keskimäärin vähemmän ahkeria käyttämään äänioikeuttaan. Kuntavaaleissa äänestysprosentti jää matalaksi, ja me kärsimme siitä enemmän kuin moni muu. Tänä vuonna prosentti jäi erityisen matalaksi, todennäköisesti vaalien ajankohdan vuoksi, Halla-aho sanoo
Tavoitteesta ei jääty kauas
Kuntavaalin tulos perussuomalaisille on kaikkien aikojen paras.
&#8211; Saimme sunnuntaina historiallisen vaalivoiton sekä valtuustopaikoissa että ääniosuudessa. Vuosi sitten asetimme tavoitteeksi kaksinkertaistaa ehdokasmäärän, valtuustopaikkojen määrän ja äänimäärän. Tämä oli jättiläismäinen tavoite ottaen huomioon sen takamatkan, jolta me lähdemme haastamaan perinteisiä alueellisia mahtipuolueita. Silti emme jääneet tavoitteesta kovin kauaksi, Halla-aho muistuttaa.
<iframe loading="lazy" title="Halla-aho ja Grönroos: vaalien jälkilöylyt Tuumaustunnilla" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/df-pxj68XvI?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Hän jatkaa, että viime kädessä vaalitulosta ei ole syytä verrata gallup-kannatukseen, vaan nimenomaan edellisten kuntavaalien tulokseen.
&#8211; Vaalitulosta ei pidä mitata suhteessa kunnianhimoisiin tavoitteisiin tai mielipidekyselyihin vaan aiemmin vallinneeseen tilanteeseen ja aiempiin vaaleihin. Tosin totean, että perussuomalaisten vaalivoiton kyseenalaistamisessa on varmaankin eniten kyse toimittajakunnan itseterapioinnista ja vaalijännityksen laukeamisesta.
Monessa kunnassa kolmen suurimman joukossa
Halla-aho nostaa esille muutamia yksityiskohtia, jotka eivät tule heti näkyviin valtakunnallisista tuloksista.
&#8211; Suomen poliittinen värikartta on edelleen pääosin vihreä. Keskustan vihreä, kuten kollegani, puheenjohtaja Saarikko sanoo. Kokoomus ja demarit ovat suurimpia puolueita kaupungeissa, RKP rannikolla ja nyt myös perussuomalaiset eräillä paikkakunnilla. Haluankin tässä yhteydessä esittää puoluetoimiston erityiset onnittelut Haminaan, Hämeenkyröön, Kankaanpäähän, Kihniöön, Orimattilaan ja Ylöjärvelle, joissa perussuomalaiset ovat nyt suurin puolue. Salossa olemme valtuustoryhmän koossa jaetulla kärkisijalla.
Värikartta on kuitenkin harhaanjohtava, koska se näyttää vain kunnan suurimman puolueen.
&#8211; Yhtä harhaanjohtavaa olisi värjätä koko Suomen kartta punaiseksi sillä perusteella, että SDP on eduskunnan suurin puolue. Tällainen esitystapa piilottaa sen massiivisen muutoksen, joka kunnissa sunnuntaina tapahtui. Perussuomalaiset ovat nyt toiseksi suurin puolue 62 kunnassa. Olemme kolmanneksi suurin puolue 110 kunnassa. Siis noin 180 kunnassa olemme kolmen suurimman puolueen joukossa.
Ehdokasasettelu onnistui
Halla-aho sanoo, että myös perussuomalaisten ehdokasasettelu onnistui, sillä ehdokaslista oli 289 kunnassa. Vain neljässä kunnassa ei ollut mahdollista äänestää perussuomalaisia.
&#8211; Suomessa oli ennen vaaleja 43 kuntaa ilman perussuomalaisia valtuutettuja. Arvatkaa, montako niitä on vaalien jälkeen? Yhdeksän. Saimme 34:ään aiemmin tyhjään kuntaan perussuomalaisen valtuustoryhmän. Vain yhdestä kunnasta katosi vaaleissa perussuomalainen valtuustoryhmä.
Kynnys ehdolle lähtemiseen on kepun tai RKP:n hallitsemissa pienissä kunnissa korkea, ja ehdokkaiden hankkiminen on edellyttänyt kovaa kenttätyötä paikallisyhdistyksiltä ja piireiltä.
&#8211; Mutta kuten näemme, perussuomalaiselle viestille on kysyntää, jos ihmisille vain annetaan mahdollisuus äänestää sitä. Tienraivaajia tarvitaan. Esimerkiksi Pomarkussa, Virroilla ja Ähtärissä noustiin nollasta neljään valtuutettuun kussakin. Pyhäjärvellä nollasta seitsemään. Eräillä paikkakunnilla kaikki perussuomalaisten listoilla olleet tulivat valituiksi.
&#8211; Etenkin niissä kunnissa, joissa perussuomalainen valtuustotoiminta polkaistaan tyhjästä käyntiin, piirien on syytä ottaa heti koppi uusista valtuutetuistamme ja opastaa heidät alkuun. Samoin apua ja neuvoja tarvitaan niillä paikkakunnilla, joissa valtuustoryhmät ovat voimakkaasti uusiutuneet.

Perussuomalaisista kuntavaalien suurin voittaja: Valtuustopaikkojen määrä miltei kaksinkertaistui – Halla-aho: Kunnissa tapahtui massiivinen muutos

Edellisiin kuntavaaleihin nähden perussuomalaiset teki Kihniössä 4,5 prosentin nousun, mikä nosti valtuustopaikkojen kokonaismäärän kahdeksaan. Keskusta, kokoomus ja SDP jäivät selvästi perussuomalaisten taakse.
 
Perussuomalaiset teki historiansa kaikkien aikojen parhaan kuntavaalituloksen. Valtakunnallisesti puolueelle meni 14,5 prosenttia äänistä eli noin 15 prosenttia kaikista valtuustopaikoista.
Menestystä tuli tasaisesti ympäri maata, ja sen seurauksena perussuomalaiset onnistui nousemaan suurimmaksi puolueeksi kaikkiaan kuudessa kunnassa.
Kokonaiskannatus huimat 34,9 prosenttia
Numeroiden valossa Suomen perussuomalaisimmaksi kunnaksi voidaan julistaa Kihniö, jossa useampi kuin joka kolmas annettu ääni meni perussuomalaisille &#8211; kokonaiskannatuksen ollessa huimat 34,9 prosenttia.
Edellisiin kuntavaaleihin nähden perussuomalaiset teki nousua 4,5 prosenttia, mikä nosti Kihniön valtuustopaikkojen kokonaismäärän kahdeksaan. Keskusta, kokoomus ja SDP jäivät Kihniössä selvästi perussuomalaisten taakse.
Kankaanpäässä nousua seitsemän prosenttia
Kihniön ohella perussuomalaiset on nyt valtapuolue myös viidessä muussa kunnassa. Kankaanpäässä nousua on seitsemän prosenttia, ja kunnassa puolueen kokonaiskannatus on 31,9 prosenttia. Orimattilassa perussuomalaisten osuus kunnan äänistä on 27,8, Haminassa 25,7, Hämeenkyrössä 22,7 ja Ylöjärvellä 23,6 prosenttia.
Perussuomalaiset keräsivät ympäri Suomen 1 350 valtuustopaikkaa, ja edellisiin kuntavaaleihin verrattuna valtuustoihin nousee jopa 580 uutta perussuomalaisten edustajaa. Suunta on siis ylöspäin.
Sen sijaan äänestäjien tuki keskustalle, demareille ja vihreille on heikkenemässä. Nämä puolueet menettivät kuntavaalissa yhteensä useita satoja valtuustopaikkoja.

Perussuomalaiset keräsi Kihniössä yli kolmasosan kaikista äänistä ja nousi suurimmaksi puolueeksi – ykköspaikka myös viidessä muussa kunnassa

Perussuomalaiset on nostamassa eniten kannatustaan kaikista puolueista, sillä edellisiin kuntavaaleihin nähden valtakunnallisessa kannatuksessa on nousua noin 6 prosenttiyksikköä.

Sunnuntai-iltana, kun kuntavaalien äänistä oli laskettu liki 90 prosenttia, perussuomalaiset oli saamassa 14,6 prosenttia äänistä.
Nousu on huima, sillä vuoden 2017 kuntavaaleissa perussuomalaisten kannatusprosentti oli 8,8.
Valtuustopaikoissa laskettuna perussuomalaisille olisi tulossa ainakin 575 uutta valtuutettua. SDP puolestaan menettää 246 valtuustopaikkaa, keskusta 369 paikkaa ja vihreät 104 paikkaa.

Perussuomalaiset tekivät historiansa parhaan kuntavaalituloksen – demarit, keskusta ja vihreät menettävät yhteensä satoja valtuustopaikkoja

Euroopan parlamentin kansallismielisen ENF-ryhmän varapuheenjohtaja Nicolas Bay onnitteli 15.4 tiedotteessaan perussuomalaisia ja Jussi Halla-ahon johdolla käytyä onnistunutta vaalikampanjaa.

– 39:llä paikalla kahdestasadasta, he tulevat toiseksi, aivan sosialistien jälkeen, kiitos heidän uuden johtajansa Jussi Halla-ahon erityisten onnistuneen kampanjan, toteaa Bay.
Eurooppaa uudella tiellä
Sipilän ja keskustan mahalasku saa Baylta jyrkän tuomion.
– Tämä on kirvelevä tappio pääministeri Juha Sipilän puolueelle, joka menettää 18 paikkaa. Macronin liittolainen, maahanmuuttoliberaali Sipilä oli tunnetusti ilmoittanut haluavansa ottaa maahanmuuttajia syyskuussa 2015 maaseutuasuntoonsa.
Bayn mukaan Suomen ohella myös monien muiden maiden vaalitulokset osoittavat, kuinka Eurooppa on valitsemassa vapaiden ja ylpeiden kansakuntien tien.
Tuki perussuomalaisten kampanjaa
Tähän liittyen hän näkeekin myönteisenä, että PS:n eurovaaliehdokas Olli Kotro edusti perussuomalaisia viime viikon maanantaina Milanossa järjestetyssä konferenssissa, jonka tavoitteena oli viitoittaa tietä uuden suuren kansallismielisen ryhmän perustamiseksi Euroopan parlamenttiin seuraavaksi vaalikaudeksi.
Ranskan kansallisen kokoomuksen (RN) eurovaalilistalla ehdolla oleva Bay muistuttaa myös, kuinka hän oli ainoastaan viikko sitten tukemassa kahden nyt loistavin tuloksin kansanedustajiksi valittujen perussuomalaisten, Veikko Vallinin ja Mauri Peltokankaan, vaalikampanjaa Tampereella.

vaalivoitto

Kaksi uutta kansanedustajaa ja lisää kannatusta Keski-Suomessa: ”Muutosta haluttiin”

Wille Rydman: ”Hieno ilta isänmaan tulevaisuudelle”

Uudenmaan piiri painaa täyttä höyryä kohti vaalivoittoa – ”Kaikki ovat tehneet valtavasti töitä tämän homman eteen”

Kolme sukupolvea perussuomalaisvaltuutettuja Kainuussa: Perussuomalaisuus periytyy isältä pojalle

Puoluesihteeri Grönroos kiittää kaikkia perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaita: ”Jokainen mukaan lähtenyt ehdokas on näiden vaalien sankari”

Kuntavaalien tuloksissa selkeä trendi: Keskusta, SDP ja vihreät vajoavat – perussuomalaiset kasvavat voimakkaasti

Perussuomalaisista kuntavaalien suurin voittaja: Valtuustopaikkojen määrä miltei kaksinkertaistui – Halla-aho: Kunnissa tapahtui massiivinen muutos

Perussuomalaiset keräsi Kihniössä yli kolmasosan kaikista äänistä ja nousi suurimmaksi puolueeksi – ykköspaikka myös viidessä muussa kunnassa

Perussuomalaiset tekivät historiansa parhaan kuntavaalituloksen – demarit, keskusta ja vihreät menettävät yhteensä satoja valtuustopaikkoja

Perussuomalaisten loistava tulos ja Sipilän mahalasku saivat kansainvälistä huomiota

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025