Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

vääristely

Telegraphin paljastus ravistelee BBC:tä – vääristelyväitteet nostivat kohun ja vaatimuksia yhtiön johdon erottamisesta

Mitä tulee hallitusohjelman kirjauksiin, kenenkään ei tarvitse tulla sairaana töihin, ei nyt eikä tulevaisuudessa. Käytännössä nykyinen järjestelmä säilyy, valtiovarainministeri Riikka Purra oikoo SAK:n propagandaa työntekijän aseman heikentämisestä.
 
Valtiovarainministeri Riikka Purran mielestä on hyvä, jos työntekijöiden suurin etujärjestö SAK jakaa huolen julkisen talouden tasapainosta.
&#8211; Valitettavasti sen toimijoilla, kuten koko kesän ja syksyn muillakin ay-puolen johtajilla, on selvästi joko tahallista tai tahatonta väärinymmärrystä hallitusohjelmamme kirjauksista. Vaikka liittojen elimellinen yhteys vasemman laidan politiikkaan on aina ollut selvää, ovat viime kuukaudet riisuneet viimeisetkin naamiot. Liittojen kova oppositiopolitiikka on antanut varsinaiselle demarijohtoiselle eduskunnan poliittiselle oppositiolle tilaa keskittyä muihin asioihin.
&#8211; Mitä tulee hallitusohjelman kirjauksiin, kenenkään ei tarvitse tulla sairaana töihin, ei nyt eikä tulevaisuudessa. Käytännössä nykyinen järjestelmä säilyy, ja esimerkiksi hoitajalla on ensimmäinen sairausajan päivä palkallinen. Hallitusohjelman kirjauksella mahdollistetaan toisinsopiminen sille 10 prosentille, joka ei asiaa voi sopia tällä hetkellä. Kenenkään sairausajan palkkaan ei tule automaattisesti leikkauksia. Tällainen väite on yksinkertaisesti valetta. Täytyy muistaa, että sairausloma-ajan palkasta on jo nykyisellään mahdollista sopia lähes kaikilla aloilla toisin, Purra muistuttaa ja painottaa, ettei ole sairaussakkoa eikä potkulakeja tai nujertamista.
Miksi liiton oma esitys ei kelpaa?
Hallitusohjelman mukaiset uudistukset on tehty Suomen oleellisissa vertailumaissa jo vuosia tai vuosikymmeniä sitten. Taloudellisesti niillä meneekin huomattavasti Suomea paremmin.
&#8211; Paikallisen sopiminen toteutuu teollisuusliiton sopimuksen mukaisesti laajentamalla paikallista sopimista järjestäytymättömiin yrityksiin. Liiton sopimuksen mukaisesti niissä yrityksissä, joissa ei ole luottamusmiestä, henkilöstö valitsee neuvottelijan keskuudestaan, ja tällä on samat oikeudet ja irtisanomissuojat kuin liittojen luottamusmiehillä. Sen lisäksi sovittiin, että heille annetaan tarvittava koulutus. Miksi tämä liiton oma esitys ei kelpaa?
&#8211; Yleissitovuus säilyy nykylaajuudessaan, ja valtakunnallisten liittojen rooli yrityskohtaisten työehtosopimusten osapuolena korostuu. Hallitusohjelmalla estetään se, että kuka tahansa voisi tehdä yrityskohtaisia sopimuksia, Purra sanoo.
Vääristely ja uhkailu saisi loppua
Purran mielestä olisi hyvin tärkeää, että kolmikantaiset neuvottelut käydään aitoina ja yhteisiä nimittäjiä etsien.
&#8211; Hallitus on tähän valmis, mutta vastaavaa halukkuutta en ole nähnyt työntekijäliittojen suunnalta. Olen havainnut vääristelyä, uhkailua ja poliittiselle oppositiolle kuuluvan toiminnan edistämistä. Pääministerin Kesärannassa järjestämässä tapaamisessa toivottavasti löytyy luottamukselle enemmän pohjaa, jotta tilanteesta päästään rakentavasti eteenpäin.
&#8211; Julkisen talouden säästötarpeet ovat selviä, ja hallituksella on täysi mandaatti toteuttaa ne. Terveelle uralle käännettävä julkinen talous on kaikkien etu, mutta ihan ehdottomasti se on erityisesti pienituloisen ja huono-osaisen etu.
SAK puhuu SDP:n suulla
Purra toteaa, ettei 2020-luvun työntekijä syty poliittisesta liittojen vastakkainasettelusta. Useimmat ymmärtävät, että työntekijän intressit, taloudellisen tilanteen vaikutus, mukaan lukien palkansaajan verotaakka ja ostovoima sekä pk-yrittäjien intressit, kulkevat voimakkaasti samaan suuntaan, eivätkä ole toisilleen vastakkaisia, kuten räikeä propaganda liian usein väittää.
&#8211; Hallitusta ja perussuomalaisia voi toki vapaasti uhkailla ja sättiä, mutta olisi hyvä, että kritiikki kohdistuisi tosiasioihin. Hallitus on demokraattisten vaalien tulos. Liittojen demari- ja vasemmistojohto sen sijaan ei ole saanut vaaleissa yhtään ääntä.
&#8211; SAK:n julistuksen poliittinen osio oli lähes sanasta sanaan samansisältöinen kuin SDP:n kommentit budjetista. Olisi erinomaista, mikäli poliittisten puolueiden jatkeena toimimista ei puettaisi työntekijöiden edun ajamiseen kaapuun, Purra sivaltaa.
Totuus paljastuu lopulta
Purra sanoo, ettei hän missään nimessä haluaisi, että SAK marssittaa jäsenensä lakkoihin ja mielenilmaisuihin väärillä hallitusohjelman tulkinnoilla ja puhtaasti puoluepoliittisin vaatein.
&#8211; Totuus paljastuu kuitenkin lopulta ja se voi olla pettymys jäsenille sekä aikamoinen tahra myös SAK:n uskottavuudelle. Suomi kaipaa muunlaista otetta.
&#8211; Nyt tarvitaan yhteistyötä ja sopimista. Isänmaan ongelmat ovat mittavia, ja mikäli oikeasti löytyy halukkuutta niiden korjaamiseen, kaikkien pitää olla valmiita kestäviin ja vastuullisiin päätöksiin.

Valtiovarainministeri Riikka Purra vastaa SAK:n syytöksiin: Kenenkään sairausajan palkkaan ei tule automaattisesti leikkauksia – ”Tällainen väite on yksinkertaisesti valetta”

Eduskuntavaalien äänestyspäivä häämöttää viikon päässä ja Yleisradion faktantarkastajat tekevät sitä, mitä parhaiten osaavat: eivät suostu uskomaan, että tuulivoimateollisuuden leviämisen alta menetetään valtava määrä suomalaista metsää. Luonnonsuojeluyhdistys Pelastetaan Suomen Luonto ry ihmettelee, miksi Yleisradio vähättelee tuulivoimateollisuuden vaikutuksia metsiin. 


Yleisradio <a href="https://yle.fi/a/74-20023445?utm_source=twitter&amp;utm_medium=social&amp;utm_content=yleuutiset">väittää</a> tarkistaneensa, pitävätkö eduskuntapuolueiden puheenjohtajien Ylen maanantain vaalikeskustelussa esittämät väitteet paikkansa.
Yle on takertunut perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran lauseeseen, että metsää kaadetaan tuulivoimaloiden takia valtavasti. Ylen perussuomalaisiin epäluuloisesti suhtautuvien faktantarkistajien mielestä tämä ei pidä paikkaansa, vaan kyse olisikin vain murto-osasta.
&#8211; Tuulivoimamyllyjen alta huoltoreiteistä, infrasta, verkoista kaadetaan valtava määrä metsää, Purra sanoi Ylen vaalikeskustelussa.
Ylen faktantarkastajien mielestä näin ei kuitenkaan ole. Faktantarkastajat ovat olleet yhteydessä ympäristöministeriöön, mistä heille on kerrottu, että ympäristöministeriöllä ei ole virallisia lukuja tuulivoimaloiden vaatimasta pinta-alasta, mutta heille toimitettujen selvitysten mukaan itse voimala huoltoreitteineen &#8211; mutta ilman sähkön siirtoa &#8211; vaatii tilaa hehtaarista puoleentoista hehtaariin.
Ovatko ministeriön ja tarkastajien faktat kunnossa?
Ylen faktantarkastajien suhtautumista siihen, että tuulivoimateollisuuden alta menetetään kallisarvoista suomalaista metsää voisi luonnehtia vähätteleväksi. Samaa mieltä on luonnonsuojeluyhdistys Pelastetaan Suomen Luonto ry, joka huomauttaa, että voimakkaasti kasvava tuulivoimateollisuus aiheuttaa yli 100 000 hehtaarin edestä pysyvää metsäkatoa ja pirstoo yli miljoona hehtaaria metsäalueita.
Pelastetaan Suomen Luonto ry kummastelevat tiedotteessa, miksi sekä ympäristöministeriö että Yleisradio vähättelevät tuulivoimateollisuuden vaikutuksia metsiin.
Tiedotteessa yhdistys <a href="https://www.sttinfo.fi/tiedote/kaksinaismoralismia-suomen-metsa-ja-luontokeskustelussa?publisherId=69819944&amp;releaseId=69970448">ihmettelee</a> ensinnäkin ympäristöministeriön (YM) omia faktoja.
&#8211; YM on viranomainen, joka säätelee tuulivoimarakentamista ja ympäristöasioita. YM:n mukaan heillä ei ole kuitenkaan virallisia lukuja tuulivoimaloiden vaatimasta pinta-alasta, mutta heille toimitettujen selvitysten perusteella voimala huoltoreitteineen ilman sähkön siirtoa vaatii tilaa 1-1.5 hehtaaria. Selvityksen antaja saattaa olla etujärjestö Suomen Tuulivoimayhdistys Ry, jonka nettisivuja YM <a href="https://www.ymparisto.fi/.../eliny.../tuulivoimarakentamine">mainostaa</a> tuulivoimasivuillaan. Milloin etujärjestöstä tuli neutraali asiantuntija?
Tuulivoimalan pinta-alaan vaikuttaa moni asia
Ympäristöministeriö toteaa, että lopullinen toimivan tuulivoimalan vaatima pinta-ala riippuu useista tekijöistä, erityisesti sähkölinjojen tilantarpeesta. Sen mukaan voimalan, sen tiestön ja sähkönsiirron kokonaisuus voisivat vaatia keskimäärin noin 5–6 hehtaaria. Suomessa oli viime vuoden lopussa hieman alle 1 400 tuulivoimalaa. Jos ne kaikki sijaitsisivat metsissä, veisivät ne kuuden hehtaarin pinta-alan mukaan laskettuna vajaat 8 400 ha. Talousmetsää Suomessa on runsaat 20 miljoonaa ha, eli 1 400 tuulivoiman vaatima pinta-ala on YM:n mukaan noin 0.042 % talousmetsien pinta-alasta.
YM jatkaa: ’’Tuulivoimaloiden määrän kaksinkertaistaminen tarkoittaisi, että tuulivoima sähkön siirtoineen veisi Suomen talousmetsien pinta-alasta alle kymmenestuhannesosan. Ala on pienempi kuin Kehä 1:n sisäpuolelle jäävä alue. Pinta-ala kasvaa jossain määrin kun mukaan lasketaan tarvittavat huoltoreitit, mutta niissäkin hyödynnetään pääosin jo olemassa olevia metsäautoteitä.’’
Tuulivoima aiheuttaa valtavasti metsäkatoa
Pelastetaan Suomen Luonto ry huomauttaa, että tuulivoima aiheuttaa enemmän metsäkatoa kuin YM esittää.
&#8211; Olemassa olevia metsäautoteitä joudutaan oikomaan, vahvistamaan ja merkittävästi leventämään. Jokaiselle voimalalle rakennetaan aina uusi huoltotie. Lisäksi voimala-alueille rakennetaan yleensä valtion tieltä tai yksityistieltä uusi tie
Yhdistys huomauttaa myös, että jokainen tuulivoimala aiheuttaa vähintään 8 hehtaaria pysyvää metsäkatoa. Yhdistys nostaa esille ’’Näemmekö metsää puilta ja luontokatoa tuulivoimalta’’ -raportin, joka <a href="https://pelastetaansuomenluonto.fi/wp-content/uploads/Naemmeko-metsaa-puilta-ja-luontokatoa-tuulivoimalta-Final-3.pdf">lähetettiin</a> ministeri Maria Ohisalolle (vihr) ja ympäristöministeriölle 1. maaliskuuta 2023.
&#8211; Raportin mukaan yhden tuulivoimalan vaatima pinta-ala on vähintään 8 hehtaaria plus kantaverkkojen vaatima pinta-ala. Uutta kantaverkkoa rakennetaan tuhansia kilometrejä pääasiassa kaukana kulutuksesta sijaitsevien tuulivoimaloiden vuoksi.
&#8211; Läpinäkyvyyden vuoksi, laskelmassa kerrotaan avoimesti oletukset ja perustelut. Laskelmassa ei kuitenkaan huomioida voimaloiden aiheuttamaa epäsuoraa metsäkatoa, jota syntyy huoltoteiden ja johtokäytävien reunapuuston altistuessa kuivuudelle ja myrskytuhoille ja siten tuholaisvahingoille. Myös DI Ilkka Niemi on laatinut laskelman tuulivoimaloiden aiheuttamasta metsäkadon määrästä.
Tuulivoimarakentaminen voimakkaassa kasvussa
Ympäristöministeriö ei ole kertonut, että tuulivoimarakentaminen on hyvin voimakkaassa kasvussa. Suunnitelmissa olevien 10 000 maavoimalan ja vaadittavan kantaverkon aiheuttama pysyvä metsäkadon määrä olisi erittäin merkittävä &#8211; yli 100 000 hehtaaria.
Tämä metsäkato on suurempi kuin METSO-metsien suojeluohjelma (tavoite 96 000 hehtaaria) ja noin neljä kertaa suurempi kuin Helsingin pinta-ala (21 400 hehtaaria).

Yle väitti tarkistaneensa faktoja tuulivoimateollisuuden aiheuttamasta metsäkadosta – paremminkin olisi voinut mennä

Valtamediassa on tällä viikolla reagoitu vaihtelevasti perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran esittämiin tietoihin siitä, että työperäinen maahanmuutto lähinnä rasittaa ja kuormittaa hoitoalaa ja sen henkilöstöä. Purran tiedot perustuvat hoitajaliitto SuPerin asiantuntijalausuntoon. Esimerkiksi Ilta-Sanomat huomauttaa, että Purra on siteerannut lausuntoa pääpiirteissään oikein. Sen sijaan Helsingin Sanomat lähti laukalle.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on tällä viikolla tuonut esille, että hoitoalan henkilöstövajetta ei missään tapauksessa kannattaisi pyrkiä paikkaamaan maahanmuutolla, koska maahanmuutto jopa pahentaa tilannetta entisestään.
Purra on perustellut näkemystään hoitajaliitto SuPerin eduskunnalle vuonna 2022 antamalla <a href="http://todetaan https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2021-AK-395941.pdf">lausunnolla</a>, jossa todetaan, että kielitaidon puute hoitoalalla muodostaa vakavan asiakas- ja potilasturvallisuusriskin. Ilman riittävää kielitaitoa ammatillisesta osaamisestakaan ei ole hyötyä, koska työskentely on tiimityötä ja siinä hyvin merkittävässä osassa on tiedonsiirto niin suullisesti kuin myös kirjallisesti.
Marinin henkinen kantti särkyi
SuPerin lausunnossa todetaan myös, että kielitaidon puute hoitotiimissä on merkittävä syy sille, että suomalaiset koulutetut hoitajat ovat vaihtaneet töitä. Ilman riittävää kielitaitoa olevat työntekijät kuormittavat merkittävästi myös muuta henkilöstöä ja tämä lisäkuormitus on yksi lisäsyy, kun he miettivät jopa alanvaihtoa
Purra toi maanantaina Ylen suuressa vaalikeskustelussa esille sekä uudelleen keskiviikkona Ilta-Sanomien vaalimessuilla, että työperäinen maahanmuutto heikentää hoitoalaa. Kielitaidottomat hoitajat ovat lisäkuorma ja he lähinnä ajavat koulutettuja hoitajia pois alalta.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) henkinen tasapaino alkoi järkkyä Ilta-Sanomien vaalimessuilla Purran linjauksesta, ja hän jopa väitti Purran esittäneen ”valheellisia väittämiä”, vaikka Purra lähinnä vain toi esille sen, mitä SuPerin lausunnossa todetaan. Mikäli pääministeri Marin olisi halunnut tarkistaa asian laidan, hän olisi helposti voinut antaa jollekin monista avustajistaan tehtäväksi etsiä eduskunnan verkkosivulta saman lausunnon, johon Purra viittasi &#8211; ja lukea sen itse.
Ilta-Sanomilla meni paremmin kuin Hesarilla
Valtamediassa tapaukseen on reagoitu vaihtelevasti. Esimerkiksi Ilta-Sanomat <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000009468639.html">huomauttaa</a>, että Purra siteerasi hoitajajärjestön lausuntoa pääpiirteissään oikein, joten Marinin valehteluväitteet eivät pidä paikkaansa.
Sen sijaan samaan konserniin kuuluva Helsingin Sanomat aloitti vääristelyn heti. Helsingin Sanomat <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009468630.html">väittää</a>, että IS-vaalimessuilla Purra olisi muka sanonut, että ”hänen keskusteluissaan hoitajajärjestöjen kanssa” oli käynyt ilmi, että kielitaidottomat hoitajat ovat muille lisäkuorma.
HS:n väite on vääristelyä, sillä Purra ei ole sanonut, että näkemys perustuisi ”keskusteluihin”, vaan näkemys perustuu hoitajaliitto SuPerin lausuntoon, joka on eduskunnan sivuilla kenen tahansa luettavissa.
Lähihoitajaliiton pomo pyörsi omat puheensa
Nyt on siis nähty, että vaikka Helsingin Sanomat osaa etsiä käsiinsä jopa sotilastiedustelua koskevia <a href="https://stage.sudev.fi/sananvastuusta-karkkaasti-moralisoivan-helsingin-sanomien-kaksi-toimittajaa-tuomittiin-karajilla-viestikoekeskus-jutussa/">salaisia asiakirjoja</a> ja julkaista niitä, HS-toimituksella ei riitä viitseliäisyyttä tutustua julkisiin asiakirjoihin, joista olisi mahdollista tarkistaa sisällöllinen vastaavuus siihen, mitä perussuomalaisten puheenjohtaja Purra on lausunut.
Mutta siinä ei ollut kaikki: HS päätyi myös haastattelemaan lähihoitajaliitto SuPerin puheenjohtajaa Silja Paavolaa, joka lehden tiistaina julkaistussa jutussa <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009468764.html?utm_source=twitter&amp;utm_medium=toimitus-dlvr">irtisanoutuu omasta lausunnostaan</a> – siis siitä samasta lausunnosta, jossa todetaan työperäisen maahanmuuton heikentävän hoitoalaa ja jota Purra siteerasi. HS-juttu on otsikoitu korskeasti ”Lähihoitajaliiton puheenjohtaja torjuu Purran puheet” vaikka yhtä hyvin otsikko olisi voinut olla: ”Lähihoitajaliiton puheenjohtaja kääntää takkinsa ja pyörtää aiemmat puheensa.”
AY-väki ensisijaisesti vasemmistopuolueiden asialla
Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho <a href="https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/6064663820320428?__cft__%5B0%5D=AZVfmKhHreYFBQyhO5_7VprphLhq026lc8RX_oHsMIAcVN128t8emsMtgYeMwZqPxa8VW8bph3KNqFvR7beP00nx5pKM0VypF2TM-nmHBKYGKbtIQKih0O2coiiK5uLUg8o&amp;__tn__=%2CO%2CP-R">tuo esille</a> Facebookissa, että SuPerin pomon Paavolan takinkäännön taustalla on tuttu ilmiö:
AY-väki nostaa kulisseissa esiin halpatyövoiman maahanmuuton aiheuttamia ongelmia omilla aloillaan. Monesti järjestöjen jäsenet ja edustajat käyvät itkemässä ongelmia perussuomalaisille ja toivovat meidän tekevän asialle jotakin.
Mutta kun nostamme järjestöjen itse esille tuomia ongelmia julkiseen keskusteluun, samat järjestöt &#8211; ja usein jopa samat henkilöt &#8211; vetävät maton alta ja vakuuttavat, ettei mitään ongelmaa ole. Lisää maahanmuuttoa, arvopohjaa ja jakamatonta ihmisarvoa!
Ilmiö johtuu siitä, että työntekijäjärjestöt eivät ole ensisijaisesti jäsentensä &#8211; eli työntekijöiden &#8211; asialla vaan SDP:n ja vasemmistoliiton jatkeita ja tukiorganisaatioita.
Purra itse kirjoittaa Twitterissa, että on viime päivinä saanut runsaasti yhteydenottoja ja kiitoksia soteammattilaisilta.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Kielitaidottomuus sotealalla.
Eilisen jälkeen olen saanut valtavasti viestejä hoitajilta. He kuvaavat ongelmia ja kiittävät, että joku uskaltaa edes puhua asiasta. 
Ruotsissa sotealaa käytettiin maahanmuuttajien kotouttamispaikkana. Tulokset ovat pelottavia. 
1/2 🧶
&mdash; Riikka Purra (@ir_rkp) <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1638610701219504129?ref_src=twsrc%5Etfw">March 22, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

Purra viittasi hoitoalan järjestön asiantuntijalausuntoon: Maahanmuutto heikentää alaa ja kielitaidottomat hoitajat ajavat muita hoitajia pois alalta – Helsingin Sanomat aloitti vääristelyn heti

Vihreän sisäministerin perussuomalaisten puheenjohtajaan kohdistamaa viestintää voi pitää vihapuheena. Kontekstissaan purkauksen voi nähdä ristiriitaisena, sillä kaikista puolueista kenties juuri vihreät on tähän saakka pitänyt eniten esillä vihapuheen vastustamista.
 
Perussuomalaisten väistyvän puheenjohtajan Jussi Halla-ahon SuomiAreenalla maanantaina MTV-kanavalla esittämä <a href="https://stage.sudev.fi/halla-aho-kulttuurivallankumous-on-meneillaan-sallittujen-ajatusten-putki-kaventuu-jos-vasemmistolaisilta-kysytaan-joka-puolella-on-nykyaan-natseja-vihapuhetta-ja-taantumusta/">puhe</a> herättää kiihkeitä tunteita poliittisessa vasemmistossa.
Puheessaan Halla-aho nosti esille kulttuurivallankumouksen, joka muun muassa nakertaa sananvapautta niin sanotun cancel-kulttuurin myötä.
Kulttuurivallankumous on meneillään monissa yhteiskunnan instituutioissa, kuten kouluissa ja yliopistoissa. Nykyisen kulttuurivallankumouksen heijastumiksi Halla-aho nosti puheessaan esimerkiksi Elokapinan, Black Lives Matter -liikkeen, sukupuoliaktivismin sekä intersektionaalisen feminismin.
&#8211; Niiden vihollisia ovat yksilö ja yksilönvapaudet, tieteellinen objektiivisuus sekä ihmisten välinen mahdollisuuksien tasa-arvo, Halla-aho sanoi puheessaan.
Kulttuurivallankumous on tunnettu ilmiö etenkin Yhdysvalloissa, jossa arvo- ja tulonjakokysymyksiin ja globalismiin suhtautuminen jakaa kansaa. Internet toimii usein näyttämönä vastakkainasettelulle.
Tahallista väärinymmärrystä ja valehtelua
Halla-ahon puhetta on kiitelty tarkkanäköisyydestä ja ajan hengen tiivistämisestä. Kuten usein sattuu, poliittiset opponentit ja monet muut toimijat eivät tälläkään kertaa voi vastustaa kiusausta tahalliseen väärinymmärtämiseen ja suoranaiseen valehteluun.
Halla-ahon puhe näyttää menneen erityisesti sisäministeri Maria Ohisalon ihon alle. Ohisalo on julkaissut Twitter-tilillään pitkähkön kirjoituksen, jossa hän esittää useita valheellisia väitteitä Halla-ahon puheesta. Sisäministeri on tunteidensa vallassa kehittänyt ajatuksen, jonka mukaan Halla-aho muun muassa olisi ”hyökkäämässä vähemmistöryhmien kimppuun”.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Osallistuin eilen <a href="https://twitter.com/hashtag/SuomiAreena?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#SuomiAreena</a>’ssa politiikan puheet -ohjelmaan, jossa pidin omani ja Jussi Halla-aho oman puheensa. Halla-ahon puhe oli monin osin järkyttävä. Halla-aho hyökkäsi mm. vähemmistöryhmiä vastaan harhaanjohtavasti ja vastuuttomasti. 1/x
&mdash; Maria Ohisalo (@MariaOhisalo) <a href="https://twitter.com/MariaOhisalo/status/1414983942172778500?ref_src=twsrc%5Etfw">July 13, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Guilt by association &#8211;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Association_fallacy">tekniikalla</a> Ohisalo myös yhdistää Halla-ahon kymmenen vuoden takaiseen joukkomurhaan. Ohisalon mukaan ”Samankaltaista retoriikkaa on käytetty jopa oikeuttamaan terroristisia iskuja, kuten Norjan Utøyassa 2011 tai Uuden-Seelannin Christchurchissa 2019.”
&#8221;Vaikka on eri mieltä, ei pidä narrata&#8221;
Ohisalon mielestä Halla-aho olisi myös ”kannustamassa” sukupuolivähemmistöjen syrjintään. Tosiasiassa Halla-aho ei puheessaan edes maininnut sanaa ”sukupuolivähemmistö”. Halla-aho tosin debunkkasi sukupuolen moninaisuudeksi kutsutun uskomuksen, jonka mukaan ihminen voi itse määritellä sukupuolensa oman fiiliksen mukaan.
Vihreän sisäministerin Halla-ahoon kohdistamaa viestintää voi pitää jopa vihapuheena. Kontekstissaan purkauksen voikin nähdä ristiriitaisena, sillä kaikista puolueista kenties eniten vihreät on tähän saakka pitänyt esillä vihapuheen vastustamista kaikilla tavoilla.
Monet sisäministerin Twitter-seuraajat nyökyttelevät hyväksyvästi, mutta tarkkanäköisimmille Ohisalon väitteet eivät mene läpi.
&#8211; En ymmärrä, kuinka ministeri kuuntelee puhetta kuulematta sen sisältöä. Minusta Ohisalo vastasi ihan puuta heinää viitaten Halla-ahon puheeseen. Aivan ällistyttävää höpinää!
&#8211; Minä kuuntelin Halla-ahon puheen, eikä hän hyökännyt vähemmistöryhmiä vastaan. Vaikka on eri mieltä, ei pidä narrata.
Puheessaan Halla-aho toi esille, että ihmisen oikeuksia ei pidä kiinnittää siihen, millaisiin oletettuihin tai todellisiin ryhmiin hän kuuluu. Ohisalon ajatuksissa tämäkin on kääntynyt ”ryhmiä vastaan hyökkäämiseksi”. Ohisalon seuraajat huomauttavat myös tästä väärinymmärtämisestä.
&#8211; Ei se kyllä hyökännyt vaan sanoi että ihmiset pitäisi nähdä yksilöinä omina eikä ryhmänä.
Juontajillakin pasmat sekaisin
Halla-ahon puhe SuomiAreenalla oli kohdistettu <a href="https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-politiikan-puheet-kesaillassa-10003188/suomiareena-politiikan-puheet-kesaillassa-1439773">ääriliikkeitä vastaan</a>. Siihen nähden juontaja Eeva Lehtimäen esittämä kysymys oli outo.
&#8211; Miten te kohtelisitte edellä mainittuja ryhmiä ja mitä tekisitte, jos perussuomalaiset olisivat hallituksessa? Lehtimäki kysyi.
&#8211; Kuten sanoinkin, me emme halua intersektionaaliseen feminismiin perustuvaa kastijärjestelmää, jossa ihmisen oikeudet, kuten puheoikeus on kiinni siitä, millaisiin uhrikategorioihin hän kuuluu. Tämä näyttää olevan pohjarakennelma nykypäivän kulttuurivallankumouksessa, Halla-aho vastasi.
Toinen juontaja Nina Rahkola arveli, että Halla-ahoa vaivaa se, että ihmiselle voitaisiin määrittää jokin muu sukupuoli kuin mies tai nainen. Halla-aho vastasi, että sukupuolen moninaisuuden kannattajat tuskin itsekään uskovat oppiinsa.
&#8211; Kun mennään käytännön sovelluksiin, esimerkiksi sukupuolten edustuksiin päätöksentekoelimissä, niin ei niissä kukaan kysy, onko kaikilla 38 sukupuolella edustus vaikka kaupunginhallituksessa tai eduskunnan valiokunnissa.
&#8211; Mutta haluaisitko vaikuttaa näiden ryhmien kohteluun? Lehtimäki toisti kummallisen utelunsa.
Keskustan Pakarinen esitti ymmärtämätöntä
Keskusteluun osallistunut keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen Ohisalon tapaan kommentoi asian vierestä ja nosti esille asioita, joita Halla-ahon puheessa ei edes mainittu.
Pakarinen esitti täydellisen ymmärtämätöntä ja onnistui jopa kääntämään ylösalaisin Halla-ahon näkemyksen mahdollisuuksien tasa-arvosta.
&#8211; Keskustan arvopohjaa vastaan sotii se, jos lähdetään kyseenalaistamaan ihmisten tasa-arvoa siitä riippuen, mistä kulttuuritaustasta tulee, Pakarinen väitti.
Halla-aho ei siis esittänyt, että tasa-arvo olisi sidoksissa taustaan. Halla-aho huomauttikin Pakariselle:
&#8211; Riikan puheenvuoro oli käsittämätön. Minä nimenomaan totesin, että yksilöiden välinen mahdollisuuksien tasa-arvo on keskeinen osa länsimaista sivilisaatiota. Ihmisille nimenomaan on annettava samat mahdollisuudet sukupuolesta tai taustasta riippumatta, Halla-aho sanoi.
Olkiukkoilu pilaa keskustelun ja tulehduttaa ilmapiirin
Poliittista opponenttia on luonnollisesti helpompaa dissata, jos ei ollenkaan kuuntele puheen sisältöä tai jopa kieltäytyy kuuntelemasta.
Pakarisen, Ohisalon ja monen muun väitteet Halla-ahon puheesta ovat esimerkkejä olkiukko-argumentointivirheestä. <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Olkinukke">Olkiukko</a> viittaa tapaan, jossa toisen esittämät argumentit sivuutetaan keksimällä tilalle oma argumentti, jonka toisen väitetään esittäneen.
Olkiukkoilu avaa laajat mahdollisuudet vääristelyyn, koska kyse on sanojen ja ajatusten työntämisestä toisen suuhun. Keskustelukulttuuria tapa ei kuitenkaan edistä vaan päinvastoin tulehduttaa ilmapiirin.

Halla-ahon puhe meni Ohisalon tunteisiin: Sisäministeri kirjoittaa outoja someväitteitä vähemmistöryhmien kimppuun hyökkäämisestä ja terrorismista – omatkin seuraajat oikovat virheitä

Valehtelusta ja vääristelystä on tullut politiikan tekemisen, oikeastaan politikoinnin keskeinen retorinen työkalu. Eduskuntasalin ulkopuolella myös ministerit usein puhuvat perinteisessä mediassa palturia tai kirjoittavat puuta heinää sosiaaliseen mediaan, minkä vain suinkin ehtivät. Tässä jutussa tarkastellaan SDP:n kansanedustajien virheellisiä väitteitä perussuomalaisten työmarkkinapolitiikasta.

Valtioelimissä toimivat poliitikot saavuttavat asemansa luottamuksella, ja luottamuksen varaan jokaisen poliitikon ura rakentuu myös vaalipäivän jälkeen. Totuuden kunnioittaminen on niin olennainen osa politiikan tekemisen pelisääntöjä, että eduskunnassa jopa on kiellettyä syyttää toista valehtelijaksi. Jos joku kansanedustaja näin tekee, yleensä siitä seuraa eduskunnan puhemiehen ankarat moitteet. Toisaalta jokaiselta kansanedustajalta samalla odotetaan ja edellytetään totuudessa pysymistä.
Kansanedustajan totuudessa pysymisen velvollisuus on hakattu valtiosäännön kivijalkaan eli Suomen perustuslakiin. Perustuslain mukaan kansanedustaja on toimessaan velvollinen noudattamaan oikeutta ja totuutta.
Ministereiden ominaisuuksista perustuslaissa puolestaan säädetään, että ministerien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia. Koska yleensä ministerit ovat samalla kansanedustajia, ministereitä tavallaan koskee kaksinkertainen perustuslaillinen rehellisyyden ja totuudessa pysymisen vaatimus.
Erityisen palkitsevaa valehdella siitä, mitä opponentti esittää
Valehtelusta ja tahallisesta vääristelystä on kuitenkin tullut politiikan teon &#8211; tai tarkemmin politikoinnin &#8211; keskeinen työväline. Eduskuntasalin ulkopuolella myös ministerit usein puhuvat perinteisessä mediassa palturia tai kirjoittavat puuta heinää sosiaaliseen mediaan, minkä suinkin ehtivät.
Näyttäisi siltä, että valehtelu ja vääristely ovat henkisesti erityisen palkitsevia, kun eteen tarjoutuu tilaisuus kohdistaa pötypuhetta poliittiseen opponenttiin tai varsinkin siihen, mitä opponentti on esittänyt.
Tosin on huomattava, että opposition ja hallituksen välinen jännite sekä vastapuolen esitysten arviointi &#8211; useimmiten myös kritiikki &#8211; ovat osa täysin normaalia demokratiaa. Tässä jutussa kuitenkin tarkastellaan suoraa valehtelua ja vääristelyä, jotka eivät suinkaan ole sama asia kuin kritiikki.
Vaihtoehtotodellisuus ei muuttunut todeksi
Esimerkiksi voidaan nostaa valehtelu ja vääristely, jotka viime aikoina ovat kohdistuneet alkukesän kenties huomiota herättävimpään poliittiseen puheeseen eli perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon toukokuun lopussa perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksessa esittämään linjapuheeseen.
Hallituksen eräät ministerit &#8211; varsinkin demariministerit &#8211; sekä hallituspuolueiden kansanedustajat ovat viime päivinä ahkerasti esittäneet eri kanavissa itse keksimiään epätosia väitteitä Halla-ahon ja perussuomalaisten työmarkkinapoliittisista tavoitteista sekä Halla-ahon puheen sisällöstä, samalla ilmeisesti toivoen, että vasemmistolainen vaihtoehtotodellisuus muuttuisi äänestäjien ajatuksissa todeksi.
Tuppuraiselle kävi huonosti Twitterissä
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen kirjoittaa Twitterissä, että ”perussuomalaiset ja Jussi Halla-aho haluavat poistaa yleissitovuuden ja työehtojen vähimmäissuojan&#8221;.
Tuppuraisen seuraajat eivät kuitenkaan ole vakuuttuneita, sillä eurooppaministerin väitteet ammutaan alas saman tien:
&#8211; Et vissiin kuunnellut tai ymmärtänyt. Veikkaan jälkimmäistä.
&#8211; Nyt en ymmärrä. Eihän missään vaiheessa Halla-aho sanonut noin. Tytti on nyt keksinyt jotain. Pyhälehmä sentään.
&#8211; Voisitko Tytti näyttää mulle missä Halla-aho noin sanoo?
Tuppuraisen seuraajat kuittaavat ministerin ulostulon osoitukseksi vaalipaniikista, jossa saattaa hyvinkin olla perää, koska kuntavaalien kannatuskyselyissä demarit ovat jääneet selvästi perussuomalaisten taakse.
Kommentit ovat sitä luokkaa, että Tuppurainen ei ole enää ryhtynyt perustelemaan mitenkään väitettään siitä, mitä perussuomalaiset hänen mielestään haluavat. Eräs Tuppuraisen seuraaja toteaakin osuvasti:
&#8211; Tytti, miksi kukaan ei täällä sinua ja mielipidettäsi puolusta ?? Meniköhän jotain pieleen ??
Demarit aloittivat valehtelun heti
Demarien koko eduskuntaryhmä tormakoitui välittömästi Halla-ahon puheen jälkeen, etenkin eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman tarttui Halla-ahon puheeseen kuin hukkuva oljenkorteen.
Pari päivää Halla-ahon puheesta median sähköpostilaatikoihin ilmestyi kirjoitus, jossa Lindtman aloittaa harhaisen hyökkäyksensä väitteillä, että perussuomalaiset olisivat ”romuttamassa yleissitovuutta ja leikkaamassa työttömyysturvaa”. Lindtmanin mielestä Halla-aho myös ”heikentäisi palkansaajien neuvotteluasemaa&#8221;.
Lindtmanin edustajatoverin, sittemmin rikosepäilyjen kohteeksi joutuneen Niina Malmin väitteiden mukaan PS:n linja ”uhkaa jopa hyvinvointivaltiota heikennyksillä työttömyysturvaan ja irtisanomissuojaan, työehtosopimusten yleissitovuuden purkamisella”.
Kuten tällä ja viime viikolla puoluejohtajatenteissä on nähty, myös pääministeri Sanna Marin on virittänyt itsensä hurjille kierroksille esittäessään tv-yleisölle mielikuvituksellisia väitteitä Halla-ahon linjapuheesta.
Tämä nähtiin esimerkiksi MTV:n kuntavaalitentissä, jossa kiihtynyt Marin väitti perussuomalaisten ”haluavan purkaa mallin, jolla Suomessa on varmistettu työehdot ja vähimmäispalkat&#8221;.
Luetun ymmärtämisestä olisi demareille hyötyä
Onko Halla-aho esittänyt haluavansa poistaa yleissitovuuden ja työehtojen vähimmäissuojan? Esittääkö Halla-aho työttömyysturvan leikkausta? Ei ole.
Se, mitä Halla-aho oikeasti esitti, olisi selvinnyt myös demarikansanedustajille ja ministereille, jos he vain olisivat viitsineet lukea Halla-ahon puheen. Tai toisaalta, lukeminen ei vielä ole riittävää, koska pitäisi myös ymmärtää mitä on lukenut.
Kuten Halla-ahon puheesta käy ilmi, perussuomalaisille yrityksen ja työntekijän välinen tasapaino on olennaisinta. Se, että suomalaiset työpaikat säilyvät ja kasvavat sekä se, että jokainen suomalainen tulee palkallaan toimeen ja elättää perheensä. Samalla parannetaan yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä, sillä yritysten palkanmaksukyky ei riipu tuotannon määrän vaan tuotannon arvon kasvusta.
Neuvotteluvoimaa ja luottamusta
Puheessaan Halla-aho kehotti molempia työmarkkinaosapuolia katsomaan peiliin ja hakemaan ratkaisuja, jotka palvelevat molempien osapuolten intressejä. Toisin kuin demariedustaja Lindtman väittää, Halla-aho ei ole esittänyt esimerkiksi palkansaajien neuvotteluaseman heikentämistä. Päinvastoin: Halla-aho painotti puheessaan sitä, että kummallakin osapuolella, sekä ay-liikkeellä että elinkeinoelämällä on oltava neuvotteluvoimaa takanaan.
<a href="https://stage.sudev.fi/halla-aho-kannustaa-molempia-tyomarkkinaosapuolia-rakentamaan-luottamusta-ja-hakemaan-ratkaisuja-kun-yrittaa-saada-kaiken-kay-helposti-niin-etta-ei-saa-mitaan/">Puheessaan</a> Halla-aho korosti , että työmarkkinaratkaisu on löydettävissä, kun osapuolet saavuttavat keskinäisen luottamuksen. Halla-aho totesi, että työntekijöillä on oltava varmuus siitä, että yhdessä sovituilla ratkaisuilla säilytetään työpaikat &#8211; ja vastaavasti työnantajalla on oltava varmuus siitä, että ratkaisuilla lisätään tuottavuutta ja kilpailukykyä.

Ministereiden on lain mukaan oltava rehellisiä – ministerivalehtelu rehottaa silti somessa ja muillakin sähköisillä alustoilla

MAGA-lippalakkia käyttänyt, maailmalle levinneen uutisen aiheeksi joutunut poika vaati CNN:lta jopa 275 miljoonan dollarin korvauksia. Oikeuteen asti ei kuitenkaan tarvinnut mennä.
Uutistoimisto CNN vahvisti tammikuussa, että se on saavuttanut <a href="https://edition.cnn.com/2020/01/07/media/cnn-settles-lawsuit-viral-video/index.html">sovinnon</a> amerikkalaisen koulupojan Nicholas Sandmannin kanssa.
Sandmann päätyi vuosi sitten tahtomattaan maailmanlaajuiseen julkisuuteen, kun amerikkalaiset tiedotusvälineet levittivät videopätkää, jossa Sandmann seisoo hymy huulillaan Amerikan alkuperäisväestöön kuuluvan, intiaanirumpua soittavan vanhan miehen edessä. Kohtaaminen sattui Washingtonissa, jossa oli tuolloin meneillään mielenosoitus.
Sandmann käytti Donald Trumpin presidentinvaalikampanjasta tuttua punaista MAGA-lippalakkia, joten tiedotusvälineet päättelivät amerikkalaispojan kavereineen häiriköivän ja nöyryyttävän vanhaa intiaanimiestä.
Väärä tieto levisi hetkessä Eurooppaan
Tosiasiassa amerikkalaispojan tarkoituksena ei ollut toimia epäkunnioittavasti intiaania kohtaan, minkä hän on myöhemmin myös vahvistanut omilla lausunnoillaan.
&#8211; En pyrkinyt mihinkään vuorovaikutukseen tämän mielenosoittajan kanssa. En edes puhunut hänelle. En tehnyt käsieleitä tai muitakaan aggressiivisia liikkeitä. Ollakseni rehellinen, olin järkyttynyt ja hämmentynyt siitä, miksi hän oli lähestynyt minua, Sandmann itse kommentoi myöhemmin CNN:lle.
Väärää tietoa oli kuitenkin jo levinnyt julkisuuteen ja tapauksesta uutisoitiin laajasti myös Euroopassa.
Helsingin Sanomat lähti heti kierroksille
Helsingin Sanomat otti aiheesta kaiken irti jo ensimmäisessä, amerikkalaisiin <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005971840.html">lähteisiin</a> perustuneessa jutussaan. Lehti kirjoitti: ”Video on järkyttänyt Yhdysvalloissa, koska se kertoo poliittisesta ilmapiiristä. Pojat tukeutuvat muuri-huudoillaan ja lippalakeillaan presidentti Donald Trumpin nostattamaan joukkohurmokseen ja vihaan, vaikka eivät ole edes äänestysiässä. Mikään vähemmistöryhmä ei ole ollut tarpeeksi haavoittuva välttyäkseen joutumasta Trumpin pilkan kohteeksi: muslimit, vammaiset, seksuaalisen ahdistelun uhrit.”
Helsingin Sanomat vetää omat johtopäätöksensä aineistosta, vaikka tapauksen taustoja on Suomesta käsin vaikea selvittää.
&#8211; Poikien käytöstä Phillipsiä kohtaan on vaikea kuvailla muuksi kuin puhtaaksi ilkeydeksi. Muuta motiivia ei ole kuin puolustuskyvyttömän miehen nöyryyttäminen joukolla, Helsingin Sanomat väittää.
CNN joutui kaivamaan kuvettaan
Sandmann vaati lakimiestensä välityksellä CNN:lta 275 miljoonan dollarin korvauksia virheellisen uutisoinnin aiheuttamasta henkisestä kärsimyksestä. Oikeudenkäynniltä siis vältyttiin, kun CNN ilmoitti, että tapaus on sovittu.
Amerikkalaisen uutistoimiston uskotaan sovinnon yhteydessä maksaneen Sandmannille suuren korvauksen, jonka loppusummasta ei kuitenkaan ole tietoa.

vääristely

Telegraphin paljastus ravistelee BBC:tä – vääristelyväitteet nostivat kohun ja vaatimuksia yhtiön johdon erottamisesta

Valtiovarainministeri Riikka Purra vastaa SAK:n syytöksiin: Kenenkään sairausajan palkkaan ei tule automaattisesti leikkauksia – ”Tällainen väite on yksinkertaisesti valetta”

Yle väitti tarkistaneensa faktoja tuulivoimateollisuuden aiheuttamasta metsäkadosta – paremminkin olisi voinut mennä

Purra viittasi hoitoalan järjestön asiantuntijalausuntoon: Maahanmuutto heikentää alaa ja kielitaidottomat hoitajat ajavat muita hoitajia pois alalta – Helsingin Sanomat aloitti vääristelyn heti

Halla-ahon puhe meni Ohisalon tunteisiin: Sisäministeri kirjoittaa outoja someväitteitä vähemmistöryhmien kimppuun hyökkäämisestä ja terrorismista – omatkin seuraajat oikovat virheitä

Ministereiden on lain mukaan oltava rehellisiä – ministerivalehtelu rehottaa silti somessa ja muillakin sähköisillä alustoilla

CNN-uutistoimisto pääsi sovintoon amerikkalaispojan kanssa, jonka se leimasi häiriköksi ja rasistiksi

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025