Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

vaatimustaso

Maahanmuuttajien oppimistulokset huonot, opetusministeri huolissaan koulushoppailusta – Koponen: ”En syyllistä vanhempia siitä, että haluavat lapsensa hyvään kouluun”

Suomalaisten tyytyväisyys ja luottamus taksialaan on viime vuosina ollut laskussa. Suurin lasku tyytyväisyydessä on tapahtunut turvallisuudentunteessa. Perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo valmisteilla olevista toimenpiteistä, joilla muun muassa taksinkuljettajien vaatimustasoa tultaisiin jatkossa nostamaan. 


Jo hallitusohjelmassa linjattiin taksialan luottamusta lisäävän lainsäädäntöhankkeen toteuttamisesta tällä vaalikaudella. Nyt lausunnoille lähtevä arviomuistio sisältää lukuisia toimenpiteitä, jotka menevät jatkovalmisteluun. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne toivoo lausuntoja erityisesti taksialan toimijoilta.
&#8211; Pidimme ensimmäisen pyöreän pöydän keskustelun taksialan toimijoiden ja muiden sidosryhmien, kuten eri viranomaisten, kanssa jo viime syksynä. Toinen pidettiin viime viikolla. On selvää, että ammattitaitoiset taksiyrittäjät ja taksinkuljettajat kärsivät nykytilanteesta.
&#8211; Emme tee korjauksia itseksemme, vaan kuuntelemme ja huomioimme alan ammattilaisten näkemyksiä. Lakihankkeen tarkoituksena on konkreettisesti lisätä turvallisuutta, ammattitaitoa ja luottamusta taksialalle. Kosmeettisten korjausten sijasta tavoitteena ovat kunnon teot, ministeri Ranne toteaa.
Arviomuistiossa esitetään useita mahdollisia lakimuutoksia ja jatkovalmistelua vaativia asioita, jotka liittyvät muun muassa taksinkuljettajan ammattipätevyyteen, harmaan talouden torjuntaan ja valvontaan.
Taksinkuljettajille pakollinen koulutus
Arviomuistiossa ehdotetaan, että taksinkuljettajan ammattiin vaadittaisiin jatkossa vähintään 21 tunnin mittainen pakollinen koulutus taksinkuljettajan ajoluvan saamisen edellytykseksi. Koulutuksella varmistettaisiin mm. alalle tulevien riittävää kielitaitoa ja puututtaisiin selviin kielitaidon puutteisiin. Koulutus antaisi kuljettajille perustiedot myös erityisryhmien tarpeista ja huomioitavista seikoista.
Ajoluvan edellytykseksi eivät kelpaa kaikki ulkomaiset ajokortit, vaan tietyissä tapauksissa henkilön tulisi käydä suomalainen autokoulu ja kerryttää vuosi ajokokemusta Suomessa.
Taksinkuljettajan kokeeseen esitetään vilppiä ja koekysymysten vuotamista ehkäiseviä keinoja. Jatkossa taksinkuljettajan koe voitaisiin hylätä myös siinä tilanteessa, että vilppi huomattaisiin vasta jälkikäteen. Hylätystä taksinkuljettajan kokeesta voitaisiin määrätä karenssi, jolloin ammattiin pyrkivällä olisi aidosti mahdollisuus hankkia puuttuva osaaminen ennen seuraavia yrityskertoja.
Kuljettajien vaatimustasoa nostettava
&#8211; Lisäämällä koulutusta ja ehkäisemällä koevilppiä alalle saadaan houkuteltua motivoituneimmat ja osaavimmat kuljettajat. Tällä hetkellä lainsäädännössä ei ole pakollista koulutusta koskevaa sääntelyä, vaan se poistettiin surullisenkuuluisan taksilain uudistamisen yhteydessä. Kuljettajaksi pääsemisen vaatimustasoa on nostettava, nuhteettomuusvaatimuksia tiukennettava ja vilpistä jouduttava jäähylle, Ranne luettelee.
Myös taksiliikennelupien myöntöperusteisiin ehdotetaan muutoksia. Mikäli luvan hakija olisi syyllistynyt petokseen tai maksuvälinerikoksiin, voisi luvansaanti estyä. Samoin seksuaalirikokset ja henkeen tai terveyteen kohdistuvat rikokset ehdotetaan sellaisiksi hyvämaineisuuden estäviksi rikoksiksi, joihin syyllistyneelle taksiliikennelupaa ei myönnettäisi. Eräänä ehdotuksena on, että ajolupa voitaisiin peruuttaa myös pysyvästi.
Lisää valvontakeinoja
Keskeisiä keinoja taksialan valvonnan tehostamiseksi on arviomuistiossa useita. Asiakkaille mahdollistetaan palvelu, josta voisi selvittää jatkossa liikennelupatiedot rekisterinumeron perusteella. Lisäksi taksivalaisimen käyttämättä jättämisestä tai hinnaston puutteesta voitaisiin määrätä liikennevirhemaksu. Myös eriväristen rekisterikilpien mahdollisuutta takseihin sekä taksamittareiden pakollisuutta selvitetään.
&#8211; Tavoitteenamme on merkittävä valvonnan tehostuminen, tiivistää Ranne.
Seuraavaksi arviomuistio etenee lausuntokierrokselle. Jatkovalmistelussa tullaan selvittämään esitettyjen lakimuutosten tarkempaa toteutusta ja vaikutuksia huomioiden myös saatava lausuntopalaute. Lakiesitys on määrä antaa eduskunnalle keväällä 2025.
&nbsp;

Suomalaisten luottamus taksialaan laskusuunnassa – ministeri Ranne tarttuu ongelmaan: ”Kuka tahansa ei voi päästä ja pysyä taksialalla”

Mediassa uutisoitiin muutama päivä sitten suomalaisen koulun vaatimustason laskusta. Opettajat kertoivat oppikirjojen vaatimustason radikaalista alenemisesta. Moni lasten vanhempi on tehnyt saman huomion.

Perussuomalaisten rehtoritaustainen kansanedustaja Jaana Strandman kysyi asiasta opetusministeri Anna-Maja Henrikssonilta torstain kyselytunnilla.
&#8211; Huomioiden taustalla on epäkohtia, joista perussuomalaiset ovat huomauttaneet jo vuosia. Koulujen arjesta ja lasten todellisuudesta erkaantunut opetussuunnitelma on liian idealistinen. Trendikkyys ei tuo tuloksia oppimisessa. Niin sanottu ilmiö-oppiminen, viikot, joiden aikana jokin tietty teema ujutetaan osaksi kaikkien aineiden opetusta, on usein väkinäistä. On myös paljon ajattelua, jonka mukaan oppiminen pitäisi niin sanotusti pelillistää. Pänttäämistä eli asioiden painamista mieleen loppuiäksi pidetään vanhanaikaisena. Sen seurauksena muotisana ”itseohjautuvuus” tarkoittaa huomion ohjautumista älyluurin syövereihin. Haitat taas alkavat olla tutkimustenkin valossa kiistattomat.
&#8211; Onhan nämä havainnot otettu ministeriössä vakavasti, ja onhan muutos tulossa?
Hallitus panostaa lukutaitoon ja matematiikkaan
Vastauksessaan opetusministeri Henriksson muistutti siitä, miten hallitus on panostanut merkittävästi perusopetukseen.
&#8211; Tämä hallitus todella haluaa, että meidän peruskoulumme olisi edelleen maailman parhaita kouluja, ja siihen me tähtäämme. Opetussuunnitelma on vuodelta 2014, ja kun hallitusohjelmaa kirjoitettiin, niin me tiesimme jo silloin, että valitettavasti Pisa-tuloksissa meidän nuorten ja lasten lukutaito on heikentynyt, ja Pisa-tulokset näyttivät sen toteen.
&#8211; Sen takia se, mitä hallitus nyt tekee, on, että me panostamme lukutaitoon ja me panostamme matematiikkaan. Syksystä 2025 tulee kaksi vuosiviikkotuntia lisää äidinkieleen ja kirjallisuuteen ja yksi vuosiviikkotunti lisää matematiikkaan alakouluun. Tällä tavalla me haluamme yhdessä sen oppimisen tuen uudistuksen kanssa &#8211; joka on hyvin merkittävä ja erittäin tarpeellinen &#8211; yhdessä sen kanssa me haluamme vahvistaa lasten perustaitoja. Se on tässä hyvin, hyvin tärkeätä, ja tämän eteen hallitus tekee kovasti työtä, opetusministeri painotti.

Liian idealistinen opetussuunnitelma paranee äidinkielen ja matematiikan lisätunneilla

Opettajat ovat nostaneet keskusteluun peruskoulun vaatimustason romahduksen. Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen on myös erittäin huolissaan koulujen vaatimustasosta. Koposen mukaan suunnan kääntäminen on vaikeaa, mutta täysin välttämätöntä.

&#8211; Me perussuomalaiset olemme puhuneet jo vuosia tästä, ja nyt vihdoin muuallakin herätään. Ihan oppimateriaaleista lähtien vaaditaan vähemmän ja vähemmän koko ajan. Hallitus tekee paljon korjaavia toimenpiteitä, mutta kun järjestelmää on rapautettu vuosikausia, niin korjaaminen ei tapahdu hetkessä, Ari Koponen kommentoi.
Säälivitosia ei pidä antaa
Hallituksen korjaustoimenpiteitä oppimisen tason nostoon ovat oppimisen tuen uudistus, perusopetuksen rahoituksen tason nosto, kurinpitotoimien lisääminen opetushenkilöstölle, tarpeellisten pienryhmien mahdollistaminen sekä äidinkielen ja matematiikan vuosiviikkotuntien lisääminen. Koponen myös huomauttaa, ettei niin kutsuttuja säälivitosia tule antaa.
&#8211; Jos ei osaa edes välttävällä tavalla opetettavia asioita, silloin ei voi päästä luokalta seuraavalle, Koponen vaatii.
&#8211; Oppimisrauhan merkitystä ei voi korostaa liikaa, kun puhumme oppimistuloksista. On täysin järjetöntä, etteivät koulunkäynninohjaajat voi poistaa oppilasta luokasta tai takavarikoida aineita ja esineitä. Tähän on saatava muutos, Koponen murahtaa.
&nbsp;

Peruskoulujen vaatimustason romahdus huolestuttaa opettajia – Koponen: Koulusta ei voi valmistua lukutaidottomana

Vanhempi polvi on jo pitkään epäillyt, että suomalaisessa koulussa saa hyviä arvosanoja helpommin kuin aiemmin. Nyt ei enää tarvitse olla pelkän luulon varassa. Asiasta on myös tuoretta tutkittua tietoa, josta käy ilmi, että arvosanainflaatio on täyttä totta.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) tutkimusten mukaan peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten osaamisen taso matematiikassa on laskenut vuodesta 2000 lähtien jatkuvasti, mutta samaan aikaan arvosanan 10 saaneiden oppilaiden määrä on kolminkertaistunut.
Vitosen saaneiden oppilaiden määrä sen sijaan on pudonnut kolmasosaan vuosituhannen vaihteeseen verrattuna.
&#8211; Jos arvosana kertoisi osaamisesta, osaamisen laskun tulisi näkyä myös arvosanoissa. Arvosanoissa on kuitenkin tapahtunut muutos, jossa keskiarvosana on noussut 7,4:stä 7,8:aan, kertoo johtava arviointiasiantuntija Juha Metsämuuronen KARVIsta. Asiaa käsiteltiin KARVIn webinaarissa hiukan ennen joulua.
Tilanne ei ole kenenkään etu
Joulukuun alussa julkaistiin myös Suomea paljon puhuttaneet kansainvälisen PISA-tutkimuksen tulokset, jotka paljastivat suomalaisten osaamisen suorastaan romahtaneen sekä edelliseen PISA-mittaukseen että muihin OECD-maihin verrattuna.
Kansalliset koulutuksen arvioinnin raportit jäävät usein PISA-uutisoinnin varjoon. KARVI arvioi nimenomaan Suomessa noudatettavan opetussuunnitelman toteutumista ja tuloksia. PISA-testit on laadittu yleisluontoisemmiksi siten, että ne eivät suoranaisesti liity minkään tietyn maan opetussuunnitelmiin.
PISA-tulokset ja KARVIn tutkimukset näyttävät kuitenkin samaan suuntaan: osaaminen heikkenee, varsinkin matematiikan ja lukutaidon kaltaisissa ydintaidoissa.
Metsämuuronen kertoo, ettei syitä havaitulle arvosanainflaatiolle ole varsinaisesti tutkittu.
&#8211; Kyllä tästä toivoisi laajempaa keskustelua ja selvitystä. Tämä tilanne ei ole kenenkään etu, hän pohtii.
Suomalainen &#8221;glädjebetyg&#8221;
Useiden opettajien arkihavaintojen ja myös KARVIn tulosten valossa näyttää ilmeiseltä, että suomalaisen peruskoulun päättötodistukset ovat liukumassa niin sanottuun &#8221;glädjebetyg&#8221;-kategoriaan &#8211; elleivät ole siellä jo.
&#8221;Glädjebetyg&#8221;-käsite tulee Ruotsista, jonka peruskoulu on kamppaillut samantapaisissa ongelmissa kuin Suomen koululaitos. Heikkoja arvosanoja ei uskalleta tai haluta antaa eikä luokalle jättää. Taustalla lienee ajatus &#8221;kaikkien mukana pitämisestä&#8221; tai siitä, että tasa-arvo edistyy, kun kaikille annetaan kiitettävä numero.
Metsämuuronen muistuttaa, että Ruotsissa arvosanainflaatiosta keskusteltiin kiivaasti 2010-luvulla. Syyn arveltiin löytyvän sikäläisistä yksityiskouluista, joilla ehkä oli tarve miellyttää oppilaittensa vanhempia &#8221;ilotodistuksilla&#8221;. Sama selitys ei sovi Suomeen, koska täällä ei yksityiskouluja ole samassa mielessä kuin Ruotsissa.
Ketä tällä petetään?
Väistämättä herää kysymys, ketä arvosanainflaatiolla petetään &#8211; nuoria itseään vai heidän vanhempiaan? Vai toisen asteen oppilaitoksia, joiden sisäänpääsykeskiarvot nousevat yhdeksän ja kymmenen välille, ja samaan aikaan ensimmäinen lukukausi joudutaan aloittamaan peruskoulun kertauskursseilla?
Arvosanainflaatiolla saattaa olla koko yhteiskuntaa koskevia, kauaskantoisia seurauksia. Lukioiden, ammattikoulujen ja yliopistojen opettajat tietävät kokemuksesta, että vaatimustason lasku siirtyy aina ylemmälle asteelle. Se rapauttaa vähitellen kokonaisten tutkintojen arvoa ja luotettavuutta, mikä taas romuttaa asiantuntijuuden merkitystä ylipäätään.
Opetushallitus on vuodesta 2021 lähtien yrittänyt selventää arvosanojen kriteereitä, mutta useat koulutustutkijat ovat sangen skeptisiä myös uusien kriteerien suhteen.
Yksi keino arvosanainflaation hillitsemiseksi ja arvosanojen vertailukelpoisuuden lisäämiseksi voisi olla valtakunnallinen, kaikille yhteinen päättökoe, jota esimerkiksi tutkija Jari Salminen on usein ehdottanut. Suomalaiset koulutuspoliitikot ja opetusviranomaiset ovat kuitenkin suhtautuneet sangen nihkeästi ajatukseen päättökokeista.
&nbsp;

Peruskoulun arvosanainflaatio syö koko koululaitoksen uskottavuutta

Perussuomalaiset vaati eduskunnan kyselytunnilla kunnianpalautusta suomalaiselle perus- ja ammattiopetukselle. Perussuomalaiset julkaisi maanantaina <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2023/02/Koulutusna%CC%88ko%CC%88kulmat-13.2.2023.pdf">listan toimenpiteistä</a>, joilla puolueen mukaan tavoitteeseen päästään.

&#8211; Me haluamme vaatimustasot kuntoon: hylätty on annettava, jos taso ei muuhun riitä. Kännykät kuuluvat reppuun: koulutyö on rauhoitettava oppimiseen. Poliittiset ja ideologiset kokeilut on unohdettava: viime vuosien uudistusvauhti on ollut täysin yliampuvaa. Rajat ovat rakkautta: koulurauha kuuluu kaikille ja edellyttää, että kuri, järjestys ja auktoriteetti palautetaan kouluihin. Se on lasten ja nuorten etu, perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne luetteli.
Ammattilaiset kiittävät
Ranteen mukaan puolue on saanut linjauksista kiittävää palautetta juuri opettajilta ja muilta alan ammattilaisilta.
&#8211; Kuunnelkaa heitä &#8211; he pitävät toimenpiteitämme erittäin kannatettavina. Oletteko tutustuneet perussuomalaisten linjauksiin, ja oletteko valmiit ottamaan nämä kiitetyt ideat käyttöön? Ranne kysyi opetusministeri Li Anderssonilta (vas.).
Joka seitsemäs ei osaa kunnolla lukea
Ministeri Anderssonin mukaan koulutuksen työrauhaan vaikuttaa ennen kaikkea rahoitus, jota hallitus on vahvistanut. Andersson kuitenkin painotti, etteivät poliitikot päätä siitä, mitä arvosanoja oppilaille annetaan.
On totta, että poliitikot eivät päätä arvosanoista. Perussuomalaiset kuitenkin huomauttaa, että asiantuntijoiden mukaan jopa joka seitsemäs peruskoulunsa päättävä oppilas ei osaa lukea kunnolla. Miten tällöin on voinut päästä peruskoulusta läpi?
Raha ei ratkaise
Ranne huomautti, että raha ei ratkaise läheskään kaikkea.
Tuoreen kyselyn mukaan yli puolet Helsingin kouluissa työskentelevistä on kokenut väkivalta- tai uhkatilanteita. Lisäksi kouluilla tapahtuvasta huumeidenkäytöstä ja välittämisestä tulee pääkaupunkiseudun poliisille jatkuvasti viestiä.
&#8211; Tällaiseen on oltava nollatoleranssi, eikä ongelmia saa hyssytellä kouluissa, Ranne totesi.
Maahanmuuttajakouluissa ongelmat kärjistyvät
Nämä ongelmat korostuvat kouluissa, joissa maahanmuuttajataustaisten osuus on erittäin suuri. Ranne huomautti, ettei lisäraha ratkaise ongelmaa, jos ongelmia tuottava maahanmuuttopolitiikka jatkuu.
&#8211; Edes suomalainen koulu ei kestä liian suurta väestöpohjan moninaistumista – eikä sen tarvitsekaan kestää, Ranne totesi.
Perusasiat ovat unohtuneet
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoi, että totta kai perusopetus ja ammatillinen koulutus tarvitsevat riittävät taloudelliset resurssit, mutta mainittuja ongelmia ei korjata läheskään pelkällä rahalla.
&#8211; Suomalainen järjestelmä on itse aiheuttanut sen, että kouluissa oppimistulokset laskevat, opettajat kärsivät, oppilaat kärsivät, inkluusio ei toimi ja monet oppilaat eivät saa elää edes turvallisessa ympäristössä, Purra luetteli.
&#8211; Samaan aikaan oppimissuunnitelmia ja oppimismetodeja on rakennettu sellaisiksi, että perusasiat ovat unohtuneet, Purra arvosteli.
&nbsp;
<iframe loading="lazy" title="Hyvät koulut takaisin. Lasten takia." width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/EchyoVw88M0?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Ammattilaiset kiittävät perussuomalaisia linjauksista perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen parantamiseksi: ”Haluamme vaatimustasot kuntoon”

Perussuomalaisten mukaan seuraavalla hallituskaudella suomalaiseen peruskouluun tarvitaan arvonpalautus perusasioihin, niin opetukseen ja oppimiseen kuin opettajan rooliinkin. Perussuomalaiset ei halua leikata koulutuksesta. Puoluejohtaja Riikka Purra kuitenkin huomauttaa, että oppimistuloksia ei voi jatkossa saavuttaa yksinomaan rahan voimalla. &#8211; Koulutuksen lisärahoituksen rinnalle tarvitaan lainsäädäntömuutoksia. Samalla huonoja uudistuksia pitää peruuttaa.

Perussuomalaiset on tänään julkaissut puolueen <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2023/02/Koulutusna%CC%88ko%CC%88kulmat-13.2.2023.pdf">koulutuspoliittiseen ohjelmaan</a> perustuvia näkökulmia peruskoulun ja ammatillisen koulutuksen korjaamiseksi. Seuraavalla hallituskaudella on paljon tehtävää, sillä oppimistulokset laskevat, kouluissa on monenlaisia ongelmia ja myös opettajat uupuvat.
&#8211; Näemme, että ensi hallituskaudella suomalaisen koulujärjestelmän korjaamisen tulee olla yksi tärkeimmistä painopisteistä. Tehdyt virheet koulutuspolitiikassa ja pedagogiikassa on ensin myönnettävä, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo. Hän kertoi tänään Tuumaustunnilla perussuomalaisten ratkaisuista suomalaisen koulujärjestelmän korjaamiseksi.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 13.2. - Riikka Purra: Koulu kuntoon!" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/6X1Noonm-ag?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Suomalaiseen peruskouluun tarvitaan perussuomalaisten mukaan arvonpalautus perusasioihin, niin opetukseen ja oppimiseen kuin opettajan rooliinkin.
Purra sanoo, että kaikkein tärkeintä on palauttaa kouluihin vaatimustaso, eli oppilaita ei saa päästää luokka-asteelta toiselle, mikäli tavoitteita ei ole saavutettu.
Vaatimuksista lipeäminen on petollista
Vaatimustasosta lipeäminen on petollista, sillä ongelmat kertautuvat myöhemmin. Oppilailta onkin vaadittava osaamista.
&#8211; Suurin osa toisen asteen ongelmista johtuu peruskoulusta ja peruskoulun ongelmista – siitä, että amikseen menee nuoria, joilla ei ole siihen mitään edellytyksiä, eikä amiksessakaan vaadita juuri mitään. Ysiltä pääsee nuoria, joiden luku- ja kirjoitustaidossa on merkittäviä puutteita. Perussuomalaisten mielestä jokaisen pitää osata lukea ja kirjoittaa siirtyessään kolmannelle luokalle, Purra sanoo.
Perussuomalaiset katsoo, että sääli- tai tsemppinumeroiden antaminen kouluissa pitää lopettaa.
&#8211; Säälinumeroita ei saa antaa maahanmuuttajille eikä kantaväestölle. Nelonen on numero, ja se pitää uskaltaa antaa, jos osaaminen ja taidot sitä vaativat. Ehdot eivät ole kiusantekoa vaan huolehtimista oppilaan osaamisesta.
&#8211; Oleellisin on ysiluokka. Peruskoulun ongelmia ei saa siirtää toiselle asteelle. Peruskoulusta ei saa päästää pois oppilaita, jotka eivät ole saavuttaneet vaadittavaa perusosaamista. Oppivelvollisuuden laajentaminen ei auta eikä korjaa perusongelmaa, Purra sanoo.
Perussuomalaisten mukaan erityisesti poikien oppimistuloksiin ja syrjäytymiskehitykseen on puututtava.
&#8211; Miehen malleja ja poikien ymmärtämistä tarvitaan lisää koulumaailmaan. Erityisesti pojat kaipaavat rajoja, ja koulun rajattomuus on ollut etenkin heille vahingoksi, Purra sanoo.
Opettajille taattava työrauha
Opettajan auktoriteetti pitää perussuomalaisten mukaan palauttaa kouluihin, sillä se on välttämätöntä sekä oppimisen että koulurauhan säilymisen kannalta.
&#8211; Opettajille on myös taattava työrauha, jotta he voivat keskittyä perustyöhönsä eli opettamiseen. Opettaja ei ole sosiaalityöntekijä, ei poliisi, ei ICT-henkilö, ei kirjaaja, Purra sanoo.
Hän huomauttaa, että kaikilla on oikeus rauhalliseen oppimisympäristöön ja turvalliseen kouluun.
&#8211; Lapset ovat monesti fiksuja ja heitä kannattaa kuulla, mutta koulussa opettaja on pomo. Yliampuvasta itseohjautuvuuteen luottamisesta on palattava kohti opettajavetoisuutta. Itseohjautuvuus sopii harvoille lapsille, ja siihen nojaaminen opetussuunnitelmassa on ollut selvä virhe.
Perussuomalaiset luopuisi inkluusiomallista perusopetuksessa ja palauttaisi erityisluokat, koska inkluusio on käytännössä osoittautunut toimimattomaksi ratkaisuksi. Inkluusioperiaatteella tarkoitetaan sitä, että erityistä tukea tarvitsevia oppilaita ei eriytetä omiin luokkiinsa, vaan he opiskelevat muiden kanssa samalla luokalla.
&#8211; Vaikka inkluusio on kaunis ajatus, pedagogisesti hieno malli, se ei käytännössä toimi. Varsinkaan se ei toimi ilman rahaa. Haluamme erityisluokat takaisin. Opetus erityisluokalla on sitä tarvitsevan oppilaan oikeus ja etu, Purra sanoo.
Puhelimet pois luokkahuoneista
Perussuomalaiset vaati jo vuonna 2018 puhelimille käyttökieltoa oppitunneilla. Tuolloin ehdotus ei juuri saanut vastakaikua, mutta nyt ääni näyttää olevan jo toinen.
Tänä päivänä monet lapset – ja aikuisetkin – ovat addiktoituneita puhelimiin ja muihin laitteisiin. Perussuomalaisten mielestä kouluissa pitää kuitenkin olla vähemmän laitteita ja vähemmän pelillisyyttä. Koulutyö pitää rauhoittaa muille metodeille.
&#8211; Digidigi ja mobiili eivät tulleetkaan tekemään autuaiksi, päinvastoin, ja tämä on syytä ymmärtää. Teknologian käyttö opitaan varmasti koulun ulkopuolellakin. Lapset tarvitsevat koulussa oppimisen ja onnistumisen tunteita; heitä ei tarvitse eikä pidä maanitella pelaamisella yrittämään, Purra sanoo.
Kouluissa pitää oppia lukemaan ja kirjoittamaan, ja niitä taitoja oppii vain lukemalla ja kirjoittamalla.
&#8211; Monipuoliset opetusmetodit voivat olla arvokas lisä, mutta perusasioiden pitää olla ensin kunnossa. Lukemista ei opi videoita tekemällä eikä kirjoittamista videoita katsomalla. Kaikki suomalaiset lapset oppivat käyttämään laitteita muutenkin, eikä sitä tarvitse opettaa koulussa. Tärkeämpää olisi opettaa laitteista irrottautumista, keskittymistä, ajattelua.
Peruskoulua uudistettu jo liikaakin
Viime vuosina koulua on uudistettu liikaa, ja samalla keskeiset perusasiat ovat jääneet jalkoihin. Osa huonoista uudistuksista on poliittisten päätöksentekijöiden, osa opetushallinnon virkamiehistön voimalla edistämiä.
Huonot uudistukset ovat johtaneet oppimistuloksien poikkeuksellisen <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/oppimistulosten-lasku-ollut-suomessa-poikkeuksellisen-nopeaa-puhutaan-jopa-kahden-vuoden-menetetysta-oppimisesta/8610276#gs.pxm0i7">nopeaan heikentymiseen</a>, joten suunta on korjattava. Tyypillisesti perusopetuksen ongelmien syyksi on esitetty puutteellista resursointia ja tällöin ratkaisuksi on tarjottu lisärahoitusta.
Perussuomalaiset ei halua leikata koulutuksesta, mutta Purra kuitenkin huomauttaa, että oppimistuloksia ei voi jatkossa saavuttaa yksinomaan rahan voimalla.
&#8211; Perussuomalaiset esitti jo vuonna 2018 oppimistakuuta, ja vaatimus on yhä voimassa. Oppimistakuu tarvitaan sekä peruskouluun että ammatilliselle asteelle. Koulu tarvitsee varmasti lisää rahoitusta, mutta pelkkä raha ei näitä ongelmia korjaa. Lisärahoituksen rinnalla tarvitaan lainsäädäntömuutoksia, ja samalla huonoja uudistuksia pitää peruuttaa.
&nbsp;

Perussuomalaiset edellyttää vaatimustason palauttamista kouluihin, säälinumeroiden antaminen tulee lopettaa – Purra: ”Pelkkä raha ei korjaa koulun ongelmia”

Perussuomalaiset esitteli tänään puheenjohtaja Riikka Purran johdolla ratkaisujaan koulutusjärjestelmän kuntoon laittamiseksi. Erityisesti Purra keskittyi peruskoulun ja ammatillisen koulutuksen haasteisiin.

&#8211; Oppimistulokset laskevat, kouluissa on monenlaisia ongelmia ja opettajat uupuvat. Eivät vasta nyt, vaalivuonna 2023, vaan näin on tapahtunut useita vuosia. Alan ammattilaiset ovat ongelmista pitkään kertoneet ja esittäneet ratkaisuja, Riikka Purra sanoo.
Perussuomalaiset esitti jo vuonna 2018 tärkeitä huolia, huomioita ja ratkaisuja koulutuspoliittisessa ohjelmassaan.
&#8211; Silloin niille, etenkin peruskoulun osalta, lähinnä vain tuhahdeltiin. Nyt, yli neljä vuotta myöhemmin, oppimistulokset ovat kuitenkin entisestään laskeneet ja koulun ongelmat tulleet kaikkien silmille. Muistakin puolueista on alettu kuulla samanlaisia vaatimuksia kuin mitä perussuomalaiset on jo vuosia sitten esittänyt, Purra huomauttaa.
Peruskoulun arvonpalautus
Perussuomalaiset kokee, että seuraavalla hallituskaudella suomalaisen koulujärjestelmän korjaamisen tulee olla yksi tärkeimmistä painopisteistä. Tehdyt virheet koulutuspolitiikassa ja pedagogiikassa on ensin myönnettävä.
&#8211; Peruskouluun tarvitaan arvonpalautus – perusasioihin, opetukseen ja oppimiseen, opettajan rooliin. Huikentelevaiset pedagogiset tavoitteet toimivat jossakin ja joillakin, mutta eivät koko yhteiskunnan tasolla, Purra toteaa.
Vaatimustaso kuntoon
Kaikkein tärkeintä Purra mukaan on palauttaa kouluihin vaatimustaso. Luokka-asteelta toiselle ei saa päästää, mikäli tavoitteita ei ole saavutettu.
&#8211; Suurin osa toisen asteen ongelmista johtuu peruskoulusta – siitä, että amikseen menee nuoria, joilla ei ole siihen mitään edellytyksiä eikä amiksessakaan vaadita juuri mitään. Ysiltä pääsee nuoria, joiden luku- ja kirjoitustaitokin on surkea. Mielestämme jokaisen pitää osata lukea ja kirjoittaa siirtyessään kolmannelle luokalle, Purra painottaa.
&#8211; Sääli- tai tsemppinumeroiden antaminen pitää lopettaa. Niitä ei saa antaa maahanmuuttajille eikä kantaväestölle. Nelonen on numero, ja se pitää uskaltaa antaa, jos osaaminen ja taidot sitä vaativat. Ehdot eivät ole kiusantekoa vaan huolehtimista oppilaan osaamisesta.
Kaikki uusi ei ole parempaa
Purra harmittelee, että aina kun perussuomalaiset esittävät, että jokin asia aiemmin oli ehkä paremmin, he saavat osakseen vastalauseiden myrskyn ja syytöksiä impivaaralaisuudesta ja peräpeiliin katsomisesta.
&#8211; Mutta ajatelkaa nyt kouluamme. Totta kai yhteiskunta ympärilläkin on muuttunut, mutta niin on koulukin, eikä suinkaan vain parempaan suuntaan.
&#8211; Tavoitteena pitää olla palauttaa suomalainen koululaitos sille tasolle, jossa me ennen olimme. Pääsimme hyvin pitkälle sillä vanhalla, toki jatkuvasti kehitettävällä järjestelmällä – ilman ilmiöpohjaisuutta, ilman jatkuvaa digitulvaa, ilman koko ajan lisääntyviä oppilaiden vapauksia, Purra luettelee.
Rajat ovat rakkautta
Perussuomalaisten mielestä lapsilta pitää uskaltaa vaatia. Erityisesti pojat ovat vaikeuksissa peruskoulussa ja he kaipaavat Purran mukaan rajoja. Koulun rajattomuus on ollut etenkin heille vahingoksi.
&#8211; Myös kouluissa rajat ovat rakkautta. Haluamme opettajalle auktoriteetin takaisin. Se on välttämätöntä sekä oppimisen että koulurauhan säilymisen kannalta.
Purra korostaa, että kaikilla pitää olla oikeus rauhalliseen oppimisympäristöön ja turvalliseen kouluun.
&#8211; Lapset ovat monesti fiksuja ja heitä kannattaa kuulla, mutta koulussa opettaja on pomo. Yliampuvasta itseohjautuvuuteen luottamisesta on palattava kohti opettajavetoisuutta. Itseohjautuvuus sopii harvoille lapsille, ja siihen nojaaminen opetussuunnitelmassa on ollut selvä virhe.
Purra huomauttaa, että pääasiallinen kasvatusvastuu on kuitenkin vanhemmilla.
&#8211; Koulua ja opettajia ei pidä syyttää ja syyllistää eikä liioin huutaa apuun, jos syy on muualla. Koulun päätehtävä on opettaa – se on sen perustyö – mutta totta kai samalla myös osallistua kasvatustyöhön.
Inkluusio on ”kaunis ajatus”
Purra toteaa, että vaikka inkluusio on kaunis ajatus, pedagogisesti hieno malli, se ei käytännössä toimi.
&#8211; Varsinkaan se ei toimi ilman rahaa. Haluamme erityisluokat takaisin. Opetus erityisluokalla on sitä tarvitsevan oppilaan oikeus ja etu.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 13.2. - Riikka Purra: Koulu kuntoon!" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/6X1Noonm-ag?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Puhelimet pois tunnilla
Perussuomalaiset vaati jo vuonna 2018 puhelimille käyttökieltoa oppitunneilla. Puhelimet voisivat pysyä Purran mielestä repussa koko koulupäivän, kuten on tapa joissakin yksittäisissä kouluissa ja luokissa.
&#8211; Viime eduskuntavaalien alla emme saaneet tällekään ehdotuksellemme kuin päivittelyä. Nyt ääni näyttää olevan jo toinen. Digidigi ja mobiili eivät tulleetkaan tekemään autuaiksi, päinvastoin, ja tämä on syytä ymmärtää.
Purra huomauttaa, että monet lapset – ja aikuiset – ovat addiktoituneita puhelimiin ja muihin laitteisiin ja siksi koulutyö pitää rauhoittaa muille metodeille.
&#8211; Monet kovilla olevat vanhemmat ovat hävinneet kilpailun laitteille. Useilla lastensuojelun asiakkailla on vakava peli- tai vastaava addiktio. Aivan tavallisissakin perheissä käydään usein uuvuttavia taisteluita peli- ja ruutuajoista, ja vanhemmuus on haastavaa. Kun yhä useampien lasten todellisuus on tätä, miksi koulussakin pitää olla sama juttu? Purra kysyy.
&#8211; Haluamme vähemmän laitteita, vähemmän pelillisyyttä. Teknologian käyttö opitaan varmasti koulun ulkopuolella. Lapset tarvitsevat koulussa oppimisen ja onnistumisen tunteita; heitä ei tarvitse eikä pidä maanitella pelaamisella yrittämään.
Politisoituneet hankkeet haittaavat koulua
Hallinnolliset tehtävät ja kehittämishankkeet on pidettävä Purran mielestä järkevissä mittasuhteissa.
&#8211; Viime vuosien uudistushumppa on ollut täysin yliampuvaa. Koulua on uudistettu liikaa, ja samalla perusasiat ovat jääneet jalkoihin. Osa huonoista uudistuksista on poliittisten päätöksentekijöiden, osa opetushallinnon virkamiehistön voimalla edistämiä.
Purra muistuttaa, että monet uudistamisen työryhmät on asetettu poliittisesti.
&#8211; Niissä ei kuulla opettajia tai opetusalan tutkijoita. Opetushallinnon kaavailut syntyvät kuin norsunluutornissa, ja ruohonjuuritason työ ja tarpeet unohtuvat liian usein.
Maahanmuuton vaikutukset dramaattisia
Purra huomautti, että edes suomalainen koulu ei kestä liian suurta väestöpohjan moninaistumista – eikä sen perussuomalaisten mielestä tarvitsekaan kestää.
&#8211; Suomi menestyi kaikissa osaamisen ja hyvinvoinnin ja luottamuksen mittareissa muun muassa juuri siksi, että olimme niin homogeeninen joukko. Kestivät kaikki sitä kuulla tai eivät, maahanmuutto on yksi koulun ongelmien ja oppimistulosten laskun syy.
Ruotsissa maahanmuuttajataustaisten vaikutus oppimistuloksiin todettiin niin suureksi, että Pisa-tuloksia muokattiin jättämällä suuri määrä maahanmuuttajataustaisia pois testistä vastoin sen kansainvälisiä sääntöjä.
&#8211; Valtion tarkastusvirasto antoi moitteet hallitukselle ja kouluvirastolle asiasta vuonna 2021. Asiasta on puhuttu huomattavan vähän, vaikka kyseessä on tietenkin valtava skandaali. Suomessa ero maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä on OECD-maiden kaikkein suurin, vielä suurempi kuin Ruotsissa, Purra huomauttaa.
Lisäraha ei korjaa segregaatiota
Lisärahan kippaaminen maahanmuuttajakouluihin ei Purran mukaan koskaan ratkaise maahanmuuton aiheuttamia ongelmia, vaan maahanmuuttopolitiikkaan vaaditaan selvä muutos.
&#8211; Suomalaistenkin koulut kärsivät resurssipulasta eikä koulu pelasta sitä, minkä maahanmuuttopolitiikka pilaa. Eikä siltä pidä sitä myöskään vaatia. Minkäänlainen, edes resursseiltaan huippuunsa viritetty koulu, ei selviäisi siitä, että integroitavia on liikaa.
Koulushoppailu on jo vanha ilmiö
Polarisaatio koulukentällä kasvaa, ja etenkin kaupungeissa tieto hyvistä ja huonoista kouluista on vanhemmilla. Koulushoppaaminen onkin Purran mukaan seurausta koulujen eriytymisestä erityisesti maahanmuuton seurauksena.
&#8211; Sen sijaan, että vapaata kouluvalintaa yritetään estää, on tärkeää puuttua niihin tekijöihin, jotka joidenkin koulujen turvattomuutta, heikkoa tasoa ja huonoa mainetta aiheuttavat. En kuitenkaan ole optimistinen asian suhteen, Purra harmittelee.
Purra on puhunut aiheesta jo yli kymmenen vuotta.
&#8211; Kaivoin esiin Hesarin kirjoituksen vuodelta 2012, jossa kirjoitan, että ”Mitä enemmän eriytymisen merkit alkavat näkyä – kadulla ja mediassa – sitä enemmän kouluja ”shopataan”. Pääosa ihmisistä ei elä ennakkoluulojen vallassa, vaan näkee, mitä tapahtuu, ja vastaa tähän.”
&#8211; Ja näin tosiaan on yli kymmenessä vuodessa tapahtunut. Erona on se, että tuolloin koulujen arjesta kertovat jutut olivat hyvin harvinaisia. Silloin koulujen maahanmuuttajien osuuksia piti kaivaa Vauva-lehden keskusteluista tai Hommafoorumilta &#8211; nykyään ne on kerrottu jo Hesarissakin, Purra sanoo.
Ruotsi on hyvä huono esimerkki
Purra huomauttaa, että tässäkin asiassa voi katsoa Ruotsia ja sen kurjaa kulkua. Ruotsi ei ottanut lusikkaa kauniiseen käteen, vaan alkoi väkisin sekoittaa oppilaita eri kouluihin.
&#8211; Se ei käynyt niille lastensa hyvää ajatteleville vanhemmille, joilla oli mahdollisuus valita, ja maahan syntyi yksityiskouluja. Tämä entisestään on lisännyt eriytymistä. Emme halua tätä Suomeen. Emme halua Suomesta luokkayhteiskuntaa.
Koulujen turvallisuusongelmat kärjistyneet
Poliisi kertoo nykyään säännöllisesti koulujen kärjistyneistä ongelmista.
&#8211; Väkivaltaa, teräaseita, huumeita. Vain muutama päivä sitten julkaistiin uutinen, jonka mukaan avunpyyntöjä ja vihjeitä kouluilla tapahtuvasta huumeidenkäytöstä ja mahdollisesta välittämisestä tulee pääkaupunkiseudun poliisilaitoksille jatkuvalla tahdilla, Purra sanoo.
Poliisin mukaan on alaikäisiä, jotka haluavat pyörittää suunnitelmallisia huumeiden myyntiorganisaatioita kouluissa. Länsi-Uudellamaalla on tutkittu tällaisia alaikäisten huumemyyntirinkejä.
&#8211; Tällaisissa asioissa pitää olla nollatoleranssi. Ongelmia ei saa hyssytellä kouluissa, vaan poliisi ja muut viranomaiset on otettava apuun. Vakava nuorisorikollisuuden kasvu, väkivalta ja ryöstöt, joista olemme tehneet välikysymyksen ja esitelleet omat toimenpide-ehdotuksemme, liittyy myös kouluun, Purra muistuttaa.

Perussuomalaiset julkaisi toimenpiteitä peruskoulun korjaamiseksi: Vuonna 2018 esityksillemme lähinnä tuhahdeltiin – ”Nyt koulujen ongelmat ovat tulleet kaikkien silmille”

vaatimustaso

Maahanmuuttajien oppimistulokset huonot, opetusministeri huolissaan koulushoppailusta – Koponen: ”En syyllistä vanhempia siitä, että haluavat lapsensa hyvään kouluun”

Suomalaisten luottamus taksialaan laskusuunnassa – ministeri Ranne tarttuu ongelmaan: ”Kuka tahansa ei voi päästä ja pysyä taksialalla”

Liian idealistinen opetussuunnitelma paranee äidinkielen ja matematiikan lisätunneilla

Peruskoulujen vaatimustason romahdus huolestuttaa opettajia – Koponen: Koulusta ei voi valmistua lukutaidottomana

Peruskoulun arvosanainflaatio syö koko koululaitoksen uskottavuutta

Ammattilaiset kiittävät perussuomalaisia linjauksista perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen parantamiseksi: ”Haluamme vaatimustasot kuntoon”

Perussuomalaiset edellyttää vaatimustason palauttamista kouluihin, säälinumeroiden antaminen tulee lopettaa – Purra: ”Pelkkä raha ei korjaa koulun ongelmia”

Perussuomalaiset julkaisi toimenpiteitä peruskoulun korjaamiseksi: Vuonna 2018 esityksillemme lähinnä tuhahdeltiin – ”Nyt koulujen ongelmat ovat tulleet kaikkien silmille”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025