Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

väestö

PS-Nuoriso: Suomeen julistettava syntyvyyshätätila

Valtiovarainministeri Riikka Purran huomiosta ison osan saa julkinen talous ja sen kroonisesti heikko tila. 

Hallitusohjelman leikkaukset ja uudistukset pyrkivät sen korjaamiseen. Samaan aikaan on syytä nähdä talouden, työmarkkinoiden ja muun sääntelyn uudistamisen välttämättömyys talouskasvun näkökulmasta.
&#8211; Vaikka kuinka viilaisimme budjettia, tilanne ei merkittävästi parane, mikäli emme saavuta 15 vuotta kitukasvuisesti kehittyneeseen maahan oikeaa yksityisen sektorin talouskasvua, menestyvää liiketoimintaa ja sitä myötä lisää työtä, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan.
&#8211; Sen edellytykset pelkkien toiveiseen perustuvien mantrojen sijaan sisältävät toimenpiteitä esimerkiksi verotukseen, kannustimiin ja kansan osaamiseen.
Elintaso, johon ei ole varaa
Purra kirjoittaa Suomea vaivanneen pitkään Nokia-harha. Vaikka Nokia tarjosi vuosiksi menestystä ja hyvinvointia, se myös aiheutti katsannon kapenemista ja liiallista luottoa suomalaiseen erinomaisuuteen.
&#8211; Nokian rapistuessa takaa tuli esille paljon haavoittuvampi maa – elintaso, jonka ylläpitämiseen ei oikeasti ole varaa. Ja velka kasvaa.
&#8211; Vaikka työllisyys on edelleen huomattavan korkealla, peittää työllisyysaste taakseen heikot työn kannustimet – matalilla palkkatasoilla ylipäätänsä työllistyä ja korkeammilla tehdä enemmän töitä. Kokonaistyöpanos ei ole noussut. Työtuntien määrä on jopa laskenut. Suomessa on verrokkimaihimme nähden myös erityisen lyhyt työviikko.
Työn tuottavuuden kasvu erityisen heikkoa
Purra kirjoittaa väestökehityksen olevan ankeaa. Suomalaiset eivät tee riittävästi lapsia.
&#8211; Halpamaahanmuutto ei pelasta asiaa kuin korkeintaan maansa ja kansansa (ja veronmaksajan) hyljänneen äärikapitalistin mielestä
&#8211; Työn tuottavuuden kasvu on Suomessa aivan erityisen heikkoa. Yhä tippuvat Pisa-tulokset viestivät, että suunta on kaiken lisäksi väärä. Nuori, jolla on vakavia puutteita perustaidoissa, ei varmasti kilvoittele osaamisen ja innovaatioiden kanssa tulevaisuudessakaan. Helppokäyttöiset Kelan sovellukset ovat todennäköisempi vaihtoehto.
Tarvitaan realistista teollisuuspolitiikkaa
Purra muistuttaa, että Suomen kauppatase on ylijäämäinen ainoastaan raaka-aineissa ja välituotteissa:
&#8211; Toimitamme maailmalle siis alemman jalostusasteen tuotteita. Joidenkin mielestä tuulimyllyillä täytettävä maa olisi oivallinen energianviejä. Joskus tavoittelimme suurempaa.
&#8211; Suomesta ei ole kilpailemaan valtiontuilla isojen maiden kanssa eikä meidän pidä alkaa energian ja raaka-aineiden siirtomaaksi. Tarvitsemme osaamista, jalostustuotteita, korkeaa teknologiaa. Järkevän elinkeinopolitiikan päälle tarvitaan realistista teollisuuspolitiikkaa. TKI on tärkeää, mutta vain pieni osa sitä. Valtion toimin voidaan mahdollistaa ja tuuppia, mutta veronmaksaja ei voi muutenkin nääntyneenä hoitaa asioita kuntoon, Purra muistuttaa.
Toimeliaisuutta ja välttämättömiä uudistuksia
Purran mukaan Suomella on toivoa, kunhan vaihdamme valittamisen toimeliaisuuteen ja teemme välttämättömät uudistukset.
&#8211; Ne eivät ole radikaaleja vaan aivan peruskauraa. Jos ne olisi tehty silloin kuin muissakin maissa, tilanne ei valtiovarainministerinkään pöydällä vuonna 2024 olisi lainkaan näin huolestuttava.

Valtiovarainministeri Purra MT:n kolumnissaan: Suomen väestökehitys on ankeaa – ”Halpamaahanmuutto ei pelasta”

Suomen vieraskielinen väestö on keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja kasvaa todella nopeasti. Kasvu on kuin luonnonvoima, johon ilmeisesti on vain sopeuduttava. Haastavaa se tulee olemaan ja monestakin syystä.

Helsingin kaupunginkanslian tuore julkaisu Uudenmaan maakunnan vieraskielisen väestön ennuste vuosille 2022–2040 pyrkii kertomaan tilastotieteen keinoin vieraskielisen väestön määrän kasvusta pääkaupunkiseudulla ja ylipäätään Uudellamaalla. Julkaisu on tehty Helsingin, Espoon ja Vantaan sekä Uudenmaan liiton yhteistyönä.
Suomen vieraskielinen väestö keskittyy Uudenmaalle, sillä jo vuoden 2022 alussa 58 prosenttia koko maan vieraskielisistä asui tässä maakunnassa.
<a href="https://www.hel.fi/static/kanslia/Kaupunkitieto/23_08_31_Tilastoja_5.pdf">Ennuste</a> perustuu yleisesti käytettyyn demografiseen väestöennustemalliin, jossa huomioidaan syntyvyys, kuolleisuus ja muuttoliike. Kyseiset väestömuutostekijät on käsitelty ennusteessa alueittain ja kieliryhmittäin.
Kasvun hallinta hakusessa
Vieraskielisen väestön kasvu esitetään ikään kuin annettuna, luonnonvoimana, joka vain lampsii pääkaupunkiseudulle ja johon on sopeuduttava niin pitkälle eväät riittävät. Ei tarvitse olla Mensan jäsen nähdäkseen, että muutoksen vauhti on vaikeasti hallittavissa.
Mistä löytyvät vuoteen 2030 mennessä asunnot 111 000 uudelle pääkaupunkiseudun asukkaalle, joiden varallisuus ei välttämättä riitä asunnon ostoon eikä aina vuokraankaan? Näin tilanteessa, jossa asuntorakentaminen on syöksymässä lamaan ja toipuu aikaisintaan vuosikymmenen lopulla.
Mistä taloustaantumassa löytyvät rahat henkilöstö koulutus-, terveys-, ja sosiaalipalveluille, joita kymmeniä kieliä puhuva aktiivi-ikäinen väestö lapsineen tarvitsee myös omalla äidinkielellään? Miten hallitaan muutokset ja jännitteet, joita eri puolilta maailmaa tuleville kansan- ja uskontoryhmien välille väistämättä kehittyy?
Ja miten reagoi käsittämättömän nopeaan muutokseen kantaväestö, jolle on jäämässä sopeutujan ja maksajan osa? Vai onko kyse ainoastaan poliittisesti ja maailmankatsomuksellisesti perusteltavissa olevasta tapahtumasarjasta? Väestöpohjan muutos tulee varmasti näkymään vähintäänkin kunnallisvaaleissa.
Vale, emävale, tilasto
Tilastoa ja numeroita sekä ennusteita Helsingin julkaisusta löytyy, mutta yhteenvetojen tulkintaan tarvittaisiin meille asiaan vihkiytymättömille enemmän selkokieltä.
Tilastotiede on osaavissa käsissä mahtava ase. Esimerkkinä oheinen, sanalliseen muotoon puettu matemaattinen pähkinä:
Vuonna 2030 vieraskielisiä ennustetaan Helsingissä olevan 154 700 henkeä, kun vuoden 2022 alussa määrä oli 114 100 henkeä, eli 40 000 henkeä enemmän. Espoossa ja Vantaalla kasvu on kuitenkin vielä nopeampaa: näiden kaupunkien yhteenlaskettu vieraskielisten määrä ylittää viidenneksellä Helsingin vieraskielisten määrän kuluvan vuosikymmenen lopussa.
Maailma muuttuu jne…
Arvoituksen ratkaisu saattaa löytyä toisaalta julkaisusta. Siellä nimittäin kerrotaan, että vuonna 2030 Espoossa ennustetaan pitävän majaansa 95 000 ja Vantaalla 91 000 vieraskieliseksi luokiteltua henkilöä.
<a href="https://www.espoo.fi/fi/vaesto">Espoossa</a> oli vieraskielisiä asukkaita vuoden 2022 toukokuun lopussa 69 870, mikä on 22,6 prosenttia koko väestöstä ja heidän osuutensa tammi-toukokuun väestönkasvusta oli yli 80 prosenttia. <a href="https://www.vantaa.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/vantaan-ja-espoon-vieraskielisten-maara-tulee-kasvamaan-helsinkia-nopeammin">Vantaalla</a> vieraskielisten määrä oli 55 000 henkilöä ja 24,8 prosenttia koko väestöstä vuoden 2022 alussa.
Ennuskauden lopussa suurimmat vieraskielisten ryhmät muodostuvat pääkaupunkiseudulla Lähi-idän, Pohjois-Afrikan, Aasian sekä Venäjän ja entisen Neuvostoliiton alueen kieliä puhuvista asukkaista. Nämä kieliryhmät olivat suurimmat myös vuoden 2022 alussa. Viron kieltä puhuvat paljolti poistuvat Suomesta.

Vieraskielisten määrä voimakkaassa kasvussa pääkaupunkiseudulla – kasvun hallinta hakusessa

Ruotsin koko väestöstä oli viime vuoden lopussa runsas kolmannes ulkomaalaistaustaisia. Lapsista jo lähes kaksi kolmasosaa on ulkomaalaistaustaisia. Maan väestörakenne on voimakkaassa muutoksessa.

Vuoden 2021 lopussa Ruotsissa oli <a href="https://www.scb.se/hitta-statistik/sverige-i-siffror/manniskorna-i-sverige/sveriges-befolkning/">väestökirjanpidon</a> mukaan 10 452 326 asukasta. Asukasluku on kasvanut 2000-luvulla 1,6 miljoonalla. Väkiluvun kasvu johtuu osaltaan siitä, että syntyvyys on ollut kuolleisuutta suurempaa. Ennen kaikkea on kyse massiivisesta maahanmuutosta.
Vuonna 2016 kirjattiin huippuluvut, kun maahan asettui yli 163 000 henkilöä. Seuraavana vuonna maahanmuuttajia oli vielä 144 000. Luku on sittemmin laskenut pandemian myötä. Vuonna 2021 maahanmuuttajia oli 91 000, joka on 58 prosenttia vuoden koko väestönkasvusta.
Ruotsin väestöstä on ulkomaalaistaustaisia 3 557 912 henkilöä (31.12.2021). Se vastaa 34 prosenttia koko väestöstä. Heistä oli ulkomailla syntyneitä 2 090 503 henkilöä eli 20 prosenttia väestöstä.
Lapsista yli puolet ulkomaalaistaustaisia
Tilastokeskuksen <a href="https://www.statistikdatabasen.scb.se/pxweb/sv/ssd/START__LE__LE0102__LE0102A/LE0102T16N/table/tableViewLayout1/">vuoden 2020 tiedoista</a> selviää yhteenlaskulla, että vuonna 2020 Ruotsissa oli 845 272 ulkomaalaistaustaista lasta. Ulkomaalaistaustaisella lapsella tarkoitetaan henkilöä, jonka molemmat tai ainakin toinen vanhemmista on syntynyt Ruotsin ulkopuolella.
Ruotsalaistaustaisten lasten määrä oli samaan aikaan 1 344 131 henkilöä. Ulkomaalaistaustaisten määrä Ruotsin 0–17 vuotiaista henkilöistä oli siis noin 39 prosenttia. Luvuista voinee päätellä, että Ruotsin väestörakenne on lähivuosina ja -vuosikymmeninä voimakkaassa muutoksessa.
Suomessa puoli miljoonaa ulkomaalaistaustaista
Eniten omasta maasta lähdettiin muualle vuonna <a href="https://worldpopulationreview.com/country-rankings/immigration-by-country">2020</a> Intiasta (17,9), Meksikosta (11,1), Venäjältä (10,8) ja Kiinasta (10,5 miljoonaa). Vähiten ulkomaalaistaustaisia oli samana vuonna Pohjois-Koreassa.
Vuonna 2020 Suomen <a href="https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa.html">väestöstä</a> oli ulkomaalaistaustaisia 444 031 henkilöä eli 8 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisiksi luokitellaan Suomessa henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.
Korjaus 6.4.2022 klo 16:45: Ulkomaalaistaustaisten määrä Ruotsin 0–17 vuotiaista henkilöistä ei ole 63 prosenttia vaan 39 prosenttia.

Tilastokeskus: Jo kolmannes Ruotsin asukkaista ulkomaalaistaustaisia

Helsingissä on jo lähiöitä, joiden asukkaista pian puolet on vieraskielisiä.
Muuta kuin suomea tai ruotsia puhutaan äidinkielenä eniten Itä-Helsingissä: Vuosaaressa ja Meri-Rastilassa vieraskielisten osuus lähentelee 40 prosenttia, Itäkeskuksessa ja Jakomäessä mennään yli 35 prosentin. Luvut on <a href="https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/793170-joillain-helsingin-alueilla-jo-liki-40-prosenttia-vieraskielisia-osalla-kasvu">nostanut</a> esiin Helsingin Uutiset.

Vihreiden kaupunginvaltuutettu Fatima Diarra esittää positiivisen diskriminaation määrärahoihin 5 miljoonan euron lisäystä asuinalueiden erojen tasaamiseksi.
Kruununhaassa hiljaista, Kontulassa kuhisee
Helsingin eri osissa vieraskielisten osuus kasvaa täysin eri tahtia. Kuusisaaressa, Munkkivuoressa, Länsi-Pakilassa, Kruununhaassa ja Paloheinässä vieraskielisen väestön osuus on kasvanut vuodesta 2010 alle kaksi prosenttia.
Samaan aikaan Kontulassa vieraskielisten asukkaiden määrä on kasvanut 17,4 prosenttia ja Puotinharjussa 16,8 prosenttia. Itäkeskuksessa, Kallahdessa, Kannelmäessä ja Jakomäessä kasvu on puolestaan ollut 12-14 prosentin luokkaa.
Puolet lapsista vieraskielisiä
Vielä kymmenen vuotta sitten vieraskielisten osuus oli tietyillä alueilla korkeimmillaan 20-25 prosenttia, kun se nyt on 34-38 prosenttia. Vastaavasti pienimmän osuuden alueilla vieraskielisiä on viiden prosentin verran, eikä luku ole juuri muuttunut kymmenessä vuodessa.
– Kaikenlaista herkkua ja kivaa on tuotu hyvinvoivalle keskiluokalle, joka kyllä pärjää muutenkin, mutta kuka pitää huolta, että Itä-Helsingin pojat eivät putoa kelkasta, kysyy <a href="https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/793179-helsinkilaispaattaja-alueiden-eriarvoistumisesta-vaatii-myos-uskallusta">vihreiden</a> Fatima Diarra Helsingin Uutisissa.
Jakomäestä lähtöisin olevan Diarran mielestä varhaiskasvatukseen pitäisi edelleen lisätä henkilökuntaa.
– Meillä on päiväkotiryhmiä, joissa yli puolet lapsista puhuu muuta kuin suomea äidinkielenään.

Jopa 40 prosenttia väestöstä vieraskielisiä – Helsinki ruotsittuu vauhdilla

väestö

PS-Nuoriso: Suomeen julistettava syntyvyyshätätila

Valtiovarainministeri Purra MT:n kolumnissaan: Suomen väestökehitys on ankeaa – ”Halpamaahanmuutto ei pelasta”

Vieraskielisten määrä voimakkaassa kasvussa pääkaupunkiseudulla – kasvun hallinta hakusessa

Tilastokeskus: Jo kolmannes Ruotsin asukkaista ulkomaalaistaustaisia

Jopa 40 prosenttia väestöstä vieraskielisiä – Helsinki ruotsittuu vauhdilla

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025