Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

väestön eriytyminen

Segregaatio lisääntyy Ruotsissa ja ongelmalähiöiden määrä kasvaa. Kyse ei ole enää pelkästään suurkaupunkeja koskevasta ilmiöstä. Delmos-järjestön raportista käy myös ilmi, että asuinpaikka vaikuttaa ihmisen koulutukseen, työllistymiseen ja tulotasoon.

Eriytymistä yhteiskunnassa vastustavan Delmos-järjestön <a href="https://news.cision.com/se/delegationen-mot-segregation/r/ny-rapport--uppvaxtomradet-har-betydelse-for-studier-och-arbetsliv---men-ar-inte-utslagsgivande,c3589456">vuosiraportti</a> osoittaa, että segregaatio on lisääntynyt Ruotsissa vuodesta 1990 vuoteen 2020. Kielteinen kehitys pysähtyi joksikin aikaa 2010-luvulla, mutta on jatkunut taas vuodesta 2018 alkaen.
Raportista käy selville myös se, että enemmistö ruotsalaiskunnista on tänään väestöltään enemmän eriytyneitä kuin vuonna 1990. Kyse on koko maasta, eikä segregaatio ole enää pelkästään suurkaupunkeja leimaava ilmiö.
Ongelmallisten alueiden määrä kasvaa
&#8211; Kun työmarkkinoilla paremmin menestyneet ihmiset muuttavat pois joltakin alueelta, niin tutkimuksen mukaan tuppaa käymään niin, että tilalle muuttaa paljon huonotuloisempaa väkeä, kertoo Delmoksen johtaja Anders Kessling.
&#8211; Siksi olisi tärkeää työskennellä sekä yksilöiden että itse alueen eteen.
Vuodesta 2011 vuoteen 2020 sosioekonomisesti haasteellisten alueiden määrä on kasvanut. Samoin alueiden, joiden asukkailla menee hyvin.
&#8211; Se tarkoittaa sitä, että elämme yhä enemmän erillään toisistamme, Kessling toteaa.
&#8211; Koska yhä useammat asuvat ongelma-alueilla, väestön sosiaalinen liikkuvuus uhkaa hyytyä yhä voimakkaammin. Siksi olisi tärkeää muuttaa yhteiskunnallisia rakenteita siten, että väestön eriytyminen helpottaisi.
Koulutustason nostaminen ensiarvoista
Delmoksen raportissa tarkasteltiin vuonna 1986 syntyneen ikäluokan taivalta 16-vuotiaasta aina 34 ikävuoteen asti. Ongelmallisilla alueilla asuneista hakeutui lukioon ja suoritti ylioppilaistutkinnon huomattavasti harvempi kuin hyvinvoivilla alueilla.
Ylioppilastutkinnon suorittaminen on ikään kuin vedenjakaja ruotsalaisilla työmarkkinoilla ja heijastuu merkittävästi aikuisuuteen. Siksi asiantuntijat näkevätkin koulutustason nostamisen ensiarvoisen tärkeänä segregaation ja syrjäytymisen estämisessä.
&#8211; Raportti tuo esiin selviä eroja, jotka ovat riippuvaisia yksilön kasvuympäristöstä. Ympäristöllä on merkitystä koulutukseen ja tulotasoon myöhemmässä elämässä, Kessling painottaa.

Kehityksen suunta on selvä: Segregaatio lisääntyy koko Ruotsissa ja ongelmalähiöiden määrä kasvaa

Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä ei hyväksy Juhana Vartiaisen johtaman pormestariston esitystä kaupungin strategiaksi vuosille 2021-2024. Perussuomalaisten mielestä esitetty strategia ei puutu Helsingin negatiivisiin kehityskulkuihin eikä siten esitä niihin ratkaisujakaan.

&#8211; Tavallinen helsinkiläinen arvostaa turvallisia katuja ja kouluja sekä peruspalveluja, kuten lääkäriin ja hammaslääkäriin pääsyä, joihin nyt esitetty strategia ei vastaa. Strategia ei myöskään ota kantaa lainkaan siihen, että Helsingistä muuttaa työssäkäyviä lapsiperheitä pois ennätystahtiin ja kaupunkiin muuttavista valtaosa on vieraskielistä väestöä. Meillä sakkaa sekä pitovoima että vetovoima, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Mari Rantanen.
Ratkaisuja tarjottava tavallisten helsinkiläisten ongelmiin
Perussuomalaiset esittävät, että tavallisen helsinkiläisen kannalta oleellisia ongelmia ja kielteisiä kehitystrendejä nostetaan selkeämmin esille ja tarjotaan ratkaisuja, jotka kohdistuvat näihin ongelmiin ja joiden voidaan realistisesti olettaa parantavan tilannetta.
Helsingin ongelmia ovat lisääntyvä turvattomuuden tunne julkisissa tiloissa, harmaan talouden lisääntyminen etenkin ravintola-, taksi- ja rakennusalalla, kasvava huumeongelma, asumisen sietämätön hinta, koulujen ja asuinalueiden eriytyminen sekä Helsingin vetovoiman väheneminen itsensä elättävien ja siten julkista taloutta ylläpitävien ihmisten silmissä.
Perussuomalaisten mielestä on myös todettava avoimesti, että maahanmuutto etenkin EU-alueen ulkopuolelta ruokkii, ylläpitää ja pahentaa kaikkia näitä ongelmia.
Hiljainen enemmistö päätöksenteon keskiöön
Perussuomalaiset näkevät, että kaupunkia tulisi rakentaa kaupunkilaisille sen sijaan, että Helsinkiä kasvatetaan yltiöpäisellä monikulttuurisella metropoli-unelmalla, joka keskittyy lähinnä nykyisten ja tulevien maahanmuuttajien palveluihin.
&#8211; Strategialuonnoksessa todetaan, että ”Helsinki on kaikille asukkailleen ja vierailijoille hyvä kaupunki, jossa turvallisuus ja kaikkien ihmisten yhtäläiset oikeudet toteutuvat”. Tätä periaatetta toteutetaan liian yksipuolisesti vähemmistöjen näkökulmasta, toteaa kaupunginhallituksen jäsen Jussi Halla-aho.
&#8211; Helsinki on tällä hetkellä hyvä paikka yhtäältä hyvätuloisille, joille asumisen hinta ei ole ongelma ja joilla on varaa valita oma asuinpaikkansa (ja lastensa koulu), ja toisaalta niille, jotka maksattavat asumisensa kokonaan yhteiskunnan varoista. Sen sijaan Helsinki ei ole hyvä paikka pieni- ja keskituloisille, työssäkäyville ja oman asumisensa ja elämisensä rahoittaville ihmisille. Tämä hiljainen enemmistö tulee ottaa strategiassa päätöksenteon keskiöön.
&nbsp;

PS:n Helsingin valtuustoryhmä ei hyväksy pormestariston esitystä kaupungin strategiaksi: Perussuomalaiset haluavat turvallisen Helsingin, jossa peruspalvelut pelaavat

Ampumiset lisääntyvät Ruotsissa ennätystahtiin ja luoteihin kuolleiden määrä kasvaa samaa vauhtia. Murhien selvittäminen on erityisen vaikeaa, koska väkivallan pelko sulkee todistajien suut. Aftonbladet on kartoittanut Tukholman selvittämättömät jengimurhat.

Vuonna 2020 Tukholmassa kirjattiin 97 ammuskelua tammikuun alusta syyskuun puoliväliin. Viisitoista henkilöä on kuollut luoteihin ja 37 on saanut vammoja. Ampumistapaukset ovat olleet jyrkässä kasvussa, sillä edellisvuosina tapauksia kertyi noin 70 vuodessa.
Selvittämättömiä ampuma-aseella tehtyjä murhia vuosilta 2015-2019 on 52. Vuonna 2016 ampumalla tehdyistä murhista poliisi ei ole ratkaissut ainuttakaan.
Aftonbladet on listannut <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/weExro/har-ar-gangen-som-satter-skrack-i-stockholm">selvityksessään</a> 676 henkilöä, jotka poliisin mukaan ovat vahvasti sisällä jengirikollisuudessa pelkästään Tukholman alueella.
Heistä alaikäisiä on 36 ja nuorin on 13-vuotias. Alaikäiset ovat lähes järjestään juoksupoikia, joillakin on tosin jo vankempi rooli rikollisorganisaatiossa. Lapset ovat usein perineet rikollisen elämäntyylin ja he ovat käytännössä jääneet järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelle.
-Yhteiskunta on epäonnistunut, toteaa Martin Lazar Tukholman Botkyrkan poliisista.
<h4>Pelko sulkee suut</h4>
Murhatutkimukset törmäävät usein seinään siinä vaiheessa, kun todistajia aletaan etsiä ja kuulustella. Vain harva uskaltaa todistajaksi murhaoikeudenkäynnissä, koska silminnäkijät pelkäävät aiheellisesti oman henkensä puolesta. Luottamus poliisiin ja ympäröivän yhteiskuntaan on kortilla.
Todistajan asemaa ja suojelua selvittävä työryhmä jättää mietintönsä toukokuussa. Uusien lakien myötä on tiettävästi tulossa mahdollisuus todistaa nimettömänä. Todistajien suojelua on tarkoitus tehostaa ja koventaa uhkailusta annettavia rangaistuksia.
Poliisi aikoo tulevaisuudessa myös jalkautua yhä useammin ongelmalähiöiden arkeen ja siten parantaa suhteita epäluuloisiin ja omissa oloissaan eläviin asukkaisiin.
<h4>”Segregaatioon herättiin liian myöhään”</h4>
Ruotsidemokraatit ovat ainoana puolueena jaksaneet viime vuodet huutaa kuuroille korville ja varoittaa hallitsemattoman maahanmuuton yhteiskunnallisista seurauksista.
Yhteiskunnan jakautumisesta seuraavien ongelmien jatkaessa kasvuaan asenteet ovat muuttumassa muissakin puolueissa. Jopa nykyisen punavihreän hallituksen mukaan Ruotsi on herännyt liian myöhään taisteluun rikollisverkostoja vastaan.
-Segregaatio on edennyt Ruotsissa ja tietyt alueet ovat eläneet omaa rinnakkaisyhteiskunnan elämäänsä. Valtio ei ole ollut tarpeeksi läsnä. Hintana tästä rikollisjengit ovat pystyneet asettumaan taloksi monin paikoin ympäri maata, <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/JJnP56/52-ouppklarade-gangmord-i-stockholm-bara-senaste-fem-aren">myöntää</a> sosialidemokraattinen sisäministeri Mikael Damberg.
Pommiin nukkuminen tulee Ruotsille kalliiksi monella tapaa. Alkaneena vuonna pelkästään poliisin määrärahat kasvavat 1,9 miljardia kruunua (189 miljoona euroa). Ja vuoteen 2024 mennessä valtio palkkaa vielä 10 000 poliisia lisää.

Tukholmassa kymmeniä selvittämättömiä jengimurhia, mafiakulttuuri tukkii suut – demariministeri: ”Rikollisjengit ovat asettuneet taloksi”

Ulkomaalaistaustaiset sairastuvat muuta väestöä useammin Covid-19-tautiin Ruotsissa. Syitä on etsitty kulttuurieroista, väestöryhmän keski-iästä ja ahtaasta asumisesta. Tukholman ongelmalähiöiden edustaja selittää SVT:n haastattelussa syyksi segregaation eli väestön eriytymisen.

Somalit, irakilaiset, turkkilaiset ja myös ruotsinsuomalaiset ponnahtavat esiin Ruotsin terveysviranomaisten tilastoista. Suomen Uutiset kertoi aiemmin huolestuttavista <a href="https://stage.sudev.fi/ruotsin-viranomaiset-vahvistavat-somalit-turkkilaiset-ja-irakilaiset-sairastuvat-muita-useammin-koronaan-myos-suomalaiset-mainittu/">luvuista</a>, joiden mukaan esimerkiksi somalit ovat sairastuneet Covid-19-tautiin seitsemän kertaa useammin kuin muu väestö keskimäärin.
Terveisiä Järvasta
Pahin tilanne on ollut Järvan alueella, jossa sijaitsevat Tukholman maahanmuuttajavaltaiset Spångan, Kistan ja Rinkebyn lähiöt. Paikallisen yhteistapahtuman ”Järvaviikon” perustaja Ahmed Abdirahman vetää yhteen <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/darfor-sticker-coronastatistiken-ut-bland-utrikesfodda-svenskar">syyt</a> siihen, miksi ulkomaalaistaustaiset sairastuvat muita helpommin:
&#8211; Koronavirus iskee ihmisiin riippumatta siitä, mistä he tulevat tai missä asuvat. Mutta virus tarttuu helpommin, jos taustalla on leviämistä helpottavia syitä, Abdirahman sanoo ja ottaa esimerkiksi Järvan alueen ruotsinsomalit.
&#8211; Näillä alueilla ansaitaan 11 000 euroa vähemmän vuodessa kuin muualla ja täällä on jo valmiiksi terveysongelmia ja asumisahtautta.
Irti köyhyysloukusta
Järvassa on Abdirahmanin mukaan myös segregaatiota segregaation sisällä. Alueella on edustettuna 50 eri kansallisuutta ja ihmiset pyörivät paljon omissa, pienissä ympyröissään. Tämä lisää tartunnan riskiä. Paikalliset myös työskentelevät palveluammateissa, joissa altistuu helpommin tartunnalle.
&#8211; Vaikka ihmiset saisivat enemmän informaatiota taudista, ahtaasti asuminen vaikeuttaa kuitenkin suojautumista tartunnalta. Työmarkkinat täytyy muokata sellaisiksi, että väki pääsee parempiin töihin ja paremmille palkoille, näin nykyiset ongelmat voidaan välttää tulevaisuudessa.

Tukholman ongelmalähiöiden edustaja lukuisten koronatartuntojen taustoista: ”Tarvitsemme parempia töitä ja lisää liksaa”

väestön eriytyminen

Kehityksen suunta on selvä: Segregaatio lisääntyy koko Ruotsissa ja ongelmalähiöiden määrä kasvaa

PS:n Helsingin valtuustoryhmä ei hyväksy pormestariston esitystä kaupungin strategiaksi: Perussuomalaiset haluavat turvallisen Helsingin, jossa peruspalvelut pelaavat

Tukholmassa kymmeniä selvittämättömiä jengimurhia, mafiakulttuuri tukkii suut – demariministeri: ”Rikollisjengit ovat asettuneet taloksi”

Tukholman ongelmalähiöiden edustaja lukuisten koronatartuntojen taustoista: ”Tarvitsemme parempia töitä ja lisää liksaa”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025