Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

väestön vanheneminen

Purra tylytti oppositiota: Te pelottelette ja huijaatte kansalaisia

Työperäistä maahanmuuttoa tarjotaan usein ratkaisuksi ikääntyvän väestön ongelmiin, mutta jos tulijoiden kotoutuminen epäonnistuu, lasku lankeaa tavallisille veronmaksajille. &#8211; Ruotsin ja Euroopan kehitys osoittaa tästä vaarallisia esimerkkejä, muistuttaa valtiovarainministeri Riikka Purra. 

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan malli on perustunut jo kymmeniä vuosia laajaan sosiaaliturvaan, kattaviin ja kasvaviin julkisiin palveluihin sekä mittaviin tulontasausmekanismeihin.
&#8211; Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että Suomessa julkiset menot ovat melko korkeat suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomessa pitääkin laskennallisesti tienata melko paljon, jotta maksetut suorat ja epäsuorat verot kattavat palveluiden käyttämisestä aiheutuneet kustannukset, valtiovarainministeri Riikka Purra huomautti tänään Talouspolitiikan arviointineuvoston raportin julkistustilaisuudessa Helsingissä.
Työllisyysaste ei kerro mitään
Suomen kansantalouden haasteista, kuten kestävyysvajeesta, on puhuttu julkisuudessa pitkään. Väestö ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee. Samalla oppimistulokset ovat romahtaneet.
Työperäistä maahanmuuttoa on tarjottu usein ratkaisuksi ikääntyvän väestön ongelmiin. Purran mukaan olisi kuitenkin syytä tarkastella yksityiskohtaisemmin maahanmuuton ja työmarkkinoiden välisiä kysymyksiä.
&#8211; Pelkkä työikäisten määrä ei kerro mitään. Ei edes maahanmuuttajien työllisyysaste. Meidän pitää huomioida maahanmuuton tuottoja ja kuluja julkisen taloudenpidon näkökulmasta. On huomioitava tehdyt työtunnit ja tuotettu arvonlisä.
&#8211; Yhteiskunnan eri sektoreilla on myös erilaisia intressejä maahanmuuton suhteen. Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan näkökulmasta työvoiman tarjonnan lisääminen on lähtökohtaisesti kannattavaa – siksi elinkeinoelämä sitä kannattaakin – ja usein kritiikittä. Maahanmuuttajien integraation epäonnistumisen kustannukset maksaa kuitenkin veronmaksaja lisäveroilla ja turvallisuusvajeella. Ruotsin ja Euroopan kehitys osoittaa tästä vaarallisia esimerkkejä, Purra sanoo.
Yritykset eivät kustanna suoraan haittoja
Taloustieteen käyttämästä moraalikadosta on kyse silloin, kun päätöksenteon kaikkia kustannuksia ei sälytetä päätöksentekijälle itselleen. Kustannusten sälyttäminen esimerkiksi veronmaksajille tai yhteiskunnalle voi johtaa epäterveisiin kannustimiin.
&#8211; Yritykset eivät osallistu suoraan esimerkiksi maahanmuuton haittojen kattamiseen tai kustannuksiin. Siksi poliittisen järjestelmän on välttämätöntä katsoa ilmiöitä kokonaisvaltaisemmasta perspektiivistä. Ja kyllä, kyse on myös arvoista, Purra toteaa.
&#8211; On vaikeaa määrittää huonon maahanmuuttopolitiikan, katujengien, rikollisuuden ja turvattomuuden kustannus ja kulu yhteiskunnan kirjanpidossa. Mutta se totta kai on olemassa. Ruotsissa monet yritykset tietävät jo kouriintuntuvasti, miten ongelma vaikuttaa liikevaihtoon. Kukaan ei enää voi sivuuttaa asioita.
Monessa ammatissa myös kielitaidon puute on este.
&#8211; Maailmasta eivät lopu ihmiset, jotka haluaisivat tulla korkean elintason maihin. Olisi varmasti mukavaa, jos kätevästi saisimme Suomeen suomen kieltä taitavia sairaanhoitajia, lähihoitajia ja muita ammattilaisia silloin, kun tarvitsemme. Näin ei kuitenkaan näytä olevan, Purra sanoo.
Taloudelliset kannusteet purevat
Puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta Suomen työmarkkinoilla tulisi Purran mielestä kiinnittää enemmän huomiota myös siihen, kuinka paljon työn tai lisätyön tekeminen kannattaa työn tekijälle itselleen.
&#8211; Suomessa on liikaa työttömiä ja laajemmin ihmisiä työvoiman ulkopuolella. Ihmiset reagoivat taloudellisiin kannustimiin. Veropolitiikan tulisi ohjata kohti pienempää työttömyyttä.
Suomen julkinen talous on suurien haasteiden edessä. Hallitusohjelmaa kirjoitettaessa talouden näkymä oli vielä myönteisempi. Sen jälkeen julkisen talouden kuva on synkistynyt, Purra muistuttaa.
&#8211; Taloudellisen tilannekuvan vuoksi hallitus on aloittanut työn lisäsopeutuksen osalta. Esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on juuri ilmaissut jakavansa käsityksen lisäsopeutuksen tarpeesta, Purra sanoo.
&#8211; Suorien menoleikkausten ohella on selvää, että tarvitsemme myös veronkorotuksia. Tätä työtä täytyy tehdä määrätietoisesti, ja kehysriiheen mennessä huhtikuussa on oltava tuloksia. Suomella ei ole enää varaa jatkaa linjalla, jossa valtion käyttömenot ovat kroonisessa epätasapainossa suhteessa tulonmuodostukseen.
&nbsp;
&nbsp;

Valtiovarainministeri Purra: Työperäinen maahanmuutto ei ratkaise ikääntyvän väestön ongelmia – Suomessa on liikaa ihmisiä työvoiman ulkopuolella

Suomen hoivakriisi on kytenyt jo vuosikausia. Yhä useampi hoitaja uupuu työssään ja jäljellä olevista hoitajista moni on hakeutumassa opiskelemaan toiselle alalla tai siirtyy hoitoalan töihin naapurimaihin, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso. 


Esimerkiksi Lapissa yhä useampi hoitaja valitsee työskentelyn Tornionjoen toisella puolella Ruotsissa. Lähihoitajalle se tarkoittaa kuukausipalkkaan tuhannen euron korotusta ja sairaanhoitajalle vielä enemmän.
&#8211; Suomessa hoitajia potkittiin palkattomalle vapaalle koronanrokotusten puuttumisen vuoksi vain vähän aikaa sitten. Nyt heitä ollaan pakottamassa töihin laillisen työtaistelutoimenpiteen aikana, Kaisa Juuso ihmettelee.
&#8211; Tähän asti hallitus on vannonut käsi sydämellä, että työmarkkinaosapuolten välisiin neuvotteluihin ei puututa. No, siihen kuitenkin puututaan menemällä Kuntatyönantajaliiton puolelle tässä työtaistelussa. Se on virhe, joka tulee vaikeuttamaan neuvotteluita entisestään ja kasvattaa joukkopakoa alalta. Pakko sanoa, että hallituksen ei ole mitenkään ratkaisuhakuista eikä pitkäjänteistä. Ainoastaan hätäisesti kyhättyjä pakkolakeja hoitajille.
Rahaa riittää toissijaisiin kohteisiin
Väestö vanhenee ja hoivapalveluiden tarve kasvaa koko ajan. Ongelmaa ei Juuson mielestä ratkaista filippiiniläishoitajilla, sillä hoitajapula ei kosketa vain Suomea, vaan heistä kilpaillaan jo kansainvälisellä tasolla.
&#8211; Erityisesti suomalaisten hoitajien ammattitaitoa arvostetaan ulkomailla. Suomessa hoitajia siirtyy myös yhä enemmän vuokrafirmojen listoille paremman palkan ja joustavamman työajan houkuttelemina. Se taas johtaa siihen, että vakituisten hoitajien työaikaa kuluu koko ajan vaihtuvien keikkalaisten opastukseen, hoitovirheet kasvavat ja vakihoitajat väsyvät entisestään.
&#8211; Hoitajaliitot ovat laskeneet, että heidän esittämänsä pakkaohjelman kustannukset olisivat vuositasolla 306 – 353 miljoonaa euroa. Vuosien mittaan olen huomannut, että valtiolta loppuvat rahat aina silloin, kun puhutaan hoitajien palkoista. Moniin muihin, mielestäni toisarvoisempiin kohteisiin rahaa kuitenkin kuin ihmeen kaupalla löytyy. Mielestäni hoitajaliittojen palkkavaatimus on kohtuullinen ja se pitäisi hyväksyä, muuten Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on vakavassa kriisissä. Ihmettelen kuntatyönantajaliiton toimintaa palkkakiistassa, Juuso puuskahtaa.

Juuso: Ei pakkolakeja hoitajille – hoivakriisi pahenee entisestään

Suomessa on parhaillaan menossa työikäisten väestönvaihto. Kantaväestö vanhenee ja tilalle muuttaa väkeä muualta. Työn saannissa on ongelmia osalla tulijoista ja erityisen hankala tilanne on Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta saapuneilla turvapaikanhakijoilla.

Suomalaistaustaisten työikäisten määrä on vähentynyt 232 000 henkilöllä vuodesta 1990. Syynä se, että suuret sodanjälkeiset ikäluokat ovat poistuneet työmarkkinoilta. Ulkomaalaistaustaisten työikäisten määrä on kasvanut samaan aikaan 291 000 henkilöllä. Työikäisten määrä vähenee kuitenkin vielä 10 000 henkilöllä vuodessa seuraavat kaksi vuosikymmentä.
Suomessa on töissä 45 000 EU:n kansalaista ja Virosta täällä käy töissä 15 000 henkilöä. EU:n ulkopuolisia työskentelee maassamme 90 000. Työperäisesti maahan muuttaneiden työttömyysaste on hieman alle 20 prosenttia, <a href="https://ek.fi/wp-content/uploads/2021/10/20211017-tilastoja-maahanmuuttajien-tyollisyydesta.pdf">kertoo</a> Elinkeinoelämän keskusliiton ”Tilastoja maahanmuuttajien työllisyydestä”.
Maahanmuuttajamiesten työllisyysaste on kaiken kaikkiaan noin 60 prosenttia, riippumatta asuinvuosien määrästä. Naisilla se nousee 10 vuodessa 30 prosentista 60 prosenttiin.
Turvapaikan saaneiden työllistyminen surkeaa
Humanitaarisen maahanmuuton kautta Suomeen tulleiden työllisyys on kehnolla tasolla. Täällä on 40 000 turvapaikan saanutta ja heidän työllisyysasteensa on vain 39 prosenttia. Pakolaisena maahan tulleiden työllisyysaste vaihtelee EK:n mukaan selvästi lähtöalueen, sukupuolen ja maassa vietetyn ajan mukaan.
Somaliaa ja arabiaa puhuvien vieraskielisten työllisyysaste on kokonaisuudessaan heikoin, noin 44 prosenttia. Thainkielisistä työssäkäyviä on jo kaksi kolmesta. Vironkielisten työllisyysaste on asuinvuosista riippumatta lähellä kotimaisia kieliä puhuvien työllisyysastetta.
Vieraskielisten huono työllistyminen näkyy selvästi naisten ja erityisesti pienten lasten äitien osalta. Kotimaisia kieliä puhuvien äitien työllisyysaste oli 69 prosenttia vuonna 2019 ja vieraskielisten 31 prosenttia. Yhtenä syynä tähän on ”passivoiva kodinhoitotuki”.
Työttömyyden kokonaiskuva riippuu tulkitsijasta
<a href="https://www.stat.fi/til/tyti/2021/08/tyti_2021_08_2021-09-21_tie_001_fi.html">Työttömyysaste</a> eli työttömien osuus koko maan työvoimasta, oli Tilastokeskuksen mukaan elokuussa 6,5 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 7,8 prosenttia. Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli vuoden 2021 elokuussa 1 355 000, mikä oli 85 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Työttömyyttä tilastoidaan myös ”laajan työttömyyden” näkökulmasta. Laajan työttömyyden taso saadaan, kun työnhakijoiden määrään lisätään erilaisissa työvoimapoliittisissa palveluissa olevat. Työ- ja elinkeinoministeriön<a href="https://tem.fi/tyollisyyskatsaus"> tilastojen</a> mukaan laaja työttömyys oli kesäkuussa noin 420 000 henkilöä.

Suomalaistyövoima vaihtuu maahanmuuttajiin  väestön vanhetessa – turvapaikan saaneiden työllisyysaste 39 prosenttia

väestön vanheneminen

Purra tylytti oppositiota: Te pelottelette ja huijaatte kansalaisia

Valtiovarainministeri Purra: Työperäinen maahanmuutto ei ratkaise ikääntyvän väestön ongelmia – Suomessa on liikaa ihmisiä työvoiman ulkopuolella

Juuso: Ei pakkolakeja hoitajille – hoivakriisi pahenee entisestään

Suomalaistyövoima vaihtuu maahanmuuttajiin väestön vanhetessa – turvapaikan saaneiden työllisyysaste 39 prosenttia

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025