Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

väestönsiirto

Kun terroristijärjestö Hamas hyökkäsi Israeliin 7. lokakuuta tekemään hirveyksiään, jatko oli kuin laintauluun hakattu. Israel kostaa oikeutetusti Hamasin rikokset ja seurauksista kärsivät kaikki Gazan ja Länsirannan asukkaat. Tilanteen toivottomuutta kuvaa sekin, että palestiinalaiset eivät kelpaa pakolaisiksi edes yhteisen rajan taakse veljesmaihin.

Samalla kun tavalliset palestiinalaiset etsivät Hamasin hallitsemassa Gazassa turvaa pommituksilta moni saattaa kysyä, miksi ympäröivät arabimaat <a href="https://www.fdd.org/analysis/2023/10/17/egypt-jordan-and-other-arab-governments-reject-gazan-refugees/">eivät suostu</a> ottamaan veljiksi ja sisariksi kutsumiaan pakolaisia turvaan omiin maihinsa.
Egyptillä on yhteinen raja Gazan alueen kanssa ja Jordania puolestaan rajautuu Länsirantaan. Molemmat ovat kieltäytyneet kunniasta. Jordania tosin siksikin, että maassa on jo huomattava palestiinalaisväestö.
Ainoa tie on umpikuja
Associated Press eli uutistoimisto AP <a href="https://apnews.com/article/palestinian-jordan-egypt-israel-refugee-502c06d004767d4b64848d878b66bd3d">muistuttaa</a> Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisin keskiviikkoisesta lausunnosta, jonka mukaan käynnissä oleva sota ei ole suunnattu vain Hamasia vastaan, vaan ”se on myös yritys ajaa siviiliväestö muuttamaan Egyptiin”.
Egyptin presidentin mukaan palestiinalaisten vaellus Egyptiin voisi tuhota rauhan alueella. Erityisenä huolena on mahdollinen militanttien ryhmien vetäytyminen Egyptiin, josta nämä voisivat jatkaa iskujaan Israeliin. Tämä saattaisi vaarantaa Israelin ja Egyptin 45 vuotta vanhan Camp Davidin rauhansopimuksen.
Egyptin ja Jordanian yhteinen epäluulo pohjaa siihen, että ne uskovat Israelin haluavan karkottaa palestiinalaiset nykyisiltä alueiltaan ja sitä kautta <a href="https://www.reuters.com/world/middle-east/arab-states-say-palestinians-must-stay-their-land-war-escalates-2023-10-13/">mitätöidä</a> palestiinalaisten vaatimukset itsenäisestä valtiosta.

Arabimaat eivät halua palestiinalaispakolaisia omiin maihinsa – veljeskansojen penseys korostaa tilanteen toivottomuutta

Etla julkaisi 3.2. suuren julkisuuden saattelemana selvityksen, jossa on simuloitu maahanmuuton vaikutuksia julkistalouteen tulevina vuosikymmeninä. Etlan johtopäätös on tutkimuksensa perusteella se, että myös EU:n ulkopuolelta tulevien matalasti koulutettujen henkilöiden maahanmuutto on hyödyksi taloudelle. Perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Mikael Lith pitää Etlan ajatusta Suomen työikäisen väestön kasvattamisesta kehitysmaiden väestönsiirroilla kuolleena syntyneenä ajatuksena.

Suomessa maahanmuuton painopiste on viime vuosina siirtynyt yhä enemmän EU:n sisäisestä liikkuvuudesta perheperusteiseen- ja matalapalkka-aloille suuntautuvaan maahanmuuttoon EU:n ulkopuolelta. Vuonna 2022 Suomessa myönnettiin perhesyiden vuoksi 15 457 oleskelulupaa ja matalapalkka-aloille EU:n ulkopuolelta 9 671 oleskelulupaa. Koulutettujen erityisasiantuntijoiden määrä on pysynyt pienenä, ja heille myönnettiin viime vuonna vain 2 358 oleskelulupaa.
Valtiovarainministeriö totesi vuonna 2020, että pysyvästi korkeampi nettomaahanmuutto vahvistaa julkistaloutta vain, jos maahanmuuttajien keskimääräinen työllisyysaste ja tulotaso eivät olennaisesti eroa kantaväestöstä. Vuoden 2021 työssäkäyntitilastojen mukaan kotimaisia kieliä puhuvien työllisyysaste oli 74,1 %. Kaikkien vieraskielisten työllisyysaste jäi 57,7 %:iin. Monilla Euroopan ulkopuolisia kieliä puhuvilla kieliryhmillä työllisyysaste on tätäkin huomattavasti alempi. Vuonna 2020 palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot olivat Suomen maahanmuuttajaväestöllä vain 21 960 euroa henkeä kohden.
&#8211; Maahanmuuttajaväestön alhaista keskimääräistä tulotasoa selittää korkeamman työttömyyden ohella heidän työllistymisensä usein työtehtäviin, joihin liittyy matala koulutustaso, pieni palkkataso ja työsuhteiden epäsäännöllisyys. Tämänhetkinen maahanmuutto Suomeen ja maahanmuuton laadun ja määrän nykyiset trendit tekevät väistämättömäksi sen johtopäätöksen, että maahanmuutto vain pahentaa väestön ikäkehityksen ja matalan bkt-kasvun luomia julkistalouden ongelmia, kertoo perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Mikael Lith.
Etlan tulos ei ole lainkaan uskottava
Etla ei tutkimuspaperissaan tuo avoimesti esiin soveltamiaan oletuksia liittyen EU:n ulkopuolelta tulevien henkilöiden työllisyysasteeseen ja siihen, miten Etla ennustaa toisen ja kolmannen maahanmuuttajasukupolven pärjäävän Suomessa. Etla on avannut jälkikäteen eräille tutkijoille, että EU-maiden ulkopuolelta tulevien työllisyysaste on simulaatiossa noin 20–30 prosenttiyksikköä suomalaisia matalampi.
&#8211; Silti Etlan käyttämässä mallinnuksessa EU:n ulkopuolelta tulevien ja kantaväestön välisellä työllisyysaste-erolla ei muka ole merkittävää vaikutusta työpanokseen, joka herättää kysymyksen, onko tulos lainkaan uskottava. Etla myös olettaa 2. ja 3. maahanmuuttajasukupolven pärjäävän yhtä hyvin kuin kantaväestö. Tälle oletukselle ei ole olemassa uskottavaa evidenssiä, jos tarkastellaan maahanmuuttajataustaisten henkilöiden pärjäämistä koulutuksessa ja työmarkkinoilla.
Suomessa on OECD-maiden suurin tasoero PISA-tutkimuksessa maahanmuuttajaoppilaiden ja kantaväestön kuuluvien oppilaiden välillä. Suomen Perustan vuonna 2019 julkaisemassa tutkimuksessa tarkasteltiin maahanmuuttajien 22-vuotiaita lapsia, jotka olivat joko syntyneet Suomessa tai muuttaneet Suomeen ennen kahdeksatta ikävuottaan.
&#8211; Tutkimuksessa käy ilmi, että syrjäytyneiden osuus ja toimeentulotuen nauttiminen on huomattavasti suurempaa maahanmuuttajataustaisilla nuorilla aikuisilla kuin suomalaistaustaisilla. Vieraskielisten työllisyysasteessa ei ole myöskään tapahtunut viime vuosina sellaista muutosta varsinkaan Euroopan ulkopuolisten maiden kieliryhmissä, joka oikeuttaisi siihen oletukseen, että toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajat pärjäävät yhtä hyvin kuin kantaväestö, Lith toteaa.
Kansantaloudella edessään aitoja haasteita
Suomen kansantaloudella on edessään aitoja haasteita väestön ikääntymisen myötä. Matalasti koulutettujen ihmisten tuominen EU:n ulkopuolelta massiivisessa mittakaavassa ei kuitenkaan ole minkäänlainen ratkaisu tähän dilemmaan. EU:n ulkopuolelta tulevien matalasti koulutettujen työntekijöiden työllisyysaste tippuu tutkitusti muutaman maassaolovuoden jälkeen alle suomalaisten työllisyysasteen, mikä lisää sosiaalimenoja.
&#8211; Tätä havaintoa tukevat myös monien Länsi-Euroopan maiden kokemukset, jotka hakivat 1960–1970-luvuilla ison määrän siirtotyövoimaa Pohjois-Afrikasta ja Turkista. Aluksi suorittaviin töihin muun muassa Benelux-maihin, Skandinaviaan ja Länsi-Saksaan tulleet siirtotyöläiset jäivät talouden rakennemuutoksen myötä työmarkkinoiden ulkopuolelle isoissa määrin, eivätkä heidän jälkeläisetkään ole kyenneet saavuttamaan kantaväestön työllisyysaste- ja tulotasoa yhdessäkään Länsi-Euroopan maassa.
Kuolleena syntynyt ajatus
Ajatus siitä, että kehitysmaiden kansalaisten väestönsiirroilla pyritään pitämään Suomen työikäisen väestön koko vakiona tai kasvattamaan sitä, on täysin kuolleena syntynyt. Reaalimaailmassa ei ole mahdollista kasvattaa maamme työikäistä väestöä matalan osaamistason maahanmuutolla siten, että samalla julkinen talous hyötyisi siitä.
Suomessa on pakko miettiä työmarkkinoiden rakenteita, verotusta ja sosiaalipolitiikkaa uudella tavalla, jotta matalapalkka-aloille saataisiin enemmän työvoimaa nykyisisistä työttömistä työnhakijoista, erilaisissa työvoimapalveluissa olevista ja työmarkkinoilta syrjäytyneiden joukosta. Syksyllä 2022 eduskunnalle antamassaan lausunnossaan VATT juuri painotti kotimaisen työvoiman mobilisoinnin ja työntekoon voimakkaasti vastaanottavan työvoimapolitiikan merkitystä.
&#8211; Myös digitalisaation, robotisaation ja alati kehittyvän keinoälyn tuomia mahdollisuuksia tulee käyttää paremmin hyväksi erityisesti hoivapalveluissa ja eräillä matalapalkka-aloilla. Teknologian kehittyminen koskee lähes kaikkia aloja, mutta vaikutukset ovat suurimmat monissa matalan koulutustason ammateissa. Harkittavaksi voisivat tulla lisäksi kohdennetut rekrytointikampanjat Euroopan sisällä, joista tulevien ihmisten työllisyysaste- ja tulokehitys on elinkaarellaan huomattavasti parempi kuin kehitysmaista tulevilla muuttajilla, Lith huomauttaa.
&nbsp;

Etlan maahanmuuttoselvityksessä pahoja puutteita – matalan osaamistason maahanmuutto rasittaa julkista taloutta

Perussuomalaisten politiikan keskiössä on vahvistaa oman kansan ostovoimaa. &#8211; Oman kansan ostovoiman ylläpito edellyttää, että kaikesta vähemmän tärkeästä ja haitallisesta osataan luopua, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio sanoo.

Tällä vaalikaudella valtionvelka on kasvanut yli 20 miljardia euroa. Perussuomalaisten kansanedusta Ville Tavio huomauttaa, että velkaantuneen valtiomme pelkät korkomenot ovat ensi vuonna jo 1,3 miljardia euroa.
&#8211; Tässä tilanteessa hallituksen pitäisi etsiä säästökohteita, mutta hallitus osaa elää vain velaksi.
Perussuomalaiset ovat kertoneet omasta arvojärjestyksestään.
&#8211; Me leikkaisimme haitallisesta maahanmuutosta, me säästäisimme Yle-verosta, me säästäisimme kehitysavusta, me säästäisimme rahan kippaamisesta EU:n kautta ylivelkaantuneille maille tukipaketein, Tavio listaa perussuomalaisten säästökohteita.
Keskiluokka joutuu hullutuksien maksajaksi
Perussuomalaiset ovat nostaneet tällä vaalikaudella politiikassaan keskiöön tavallisen kansalaisen ostovoiman. Tavio painottaa, että on kyse erityisesti autoilun, asumisen ja ruokakassin hintalapusta.
&#8211; Oman kansan ostovoiman ylläpito edellyttää, että jostain vähemmän tärkeästä ja jopa haitallisesta osataan luopua. On aika lopettaa väestönsiirrot muslimimaista ja pistää Afrikan kankkulankaivojen rahoitus jäihin. Oman kansan hyvinvointi on aika laittaa etusijalle.
&#8211; Hallitus on saanut varoitukset sähkön hinnannoususta ja vaadimme hallitusta tarttumaan perussuomalaisten esityksiin nopeasti. Suomalaisia uhkaa ensi talvena energiaköyhyys. Ennen kaikkea työssäkäyvä keskiluokka, joka tämän hallituksen hullutukset maksaa, ollaan jätetty yksin maksamaan lisää.
Sähkön verotus alas ja turve takaisin
Tavio painottaa, että perussuomalaisten keinot vaikuttavat suoraan hintoihin, jolloin ostovoima kasvaa kaikilla.
&#8211; Perussuomalaiset vaativat sähkön hintaan vaikuttavien verojen laskua. Vaadimme turpeen energiakäytön nopeaa lisäämistä ja mahdollistamista. Vaadimme ilmastohuuhaan pistämistä tauolle ja keskeyttämään päästökaupan.
&#8211; Sähkökauppamalli on nykyisellään epäreilu ja sitä pitää uudistaa. Suomalainen sähkö on jo yli 80-prosenttisesti päästötöntä. Tämä ei kuitenkaan näy kuluttajan maksamassa hinnassa, vaan sähkön hinta muodostuu markkinoilla kalleimman energiamuodon mukaan, joka on yleensä fossiilinen kivihiili.
Tavio muistuttaa, että sähkön kallistuminen liittyy myös päästöoikeuden hinnannousuun.
&#8211; Päästökaupan keskeyttämisellä voidaan laskea sähkön hintaa, arviolta jopa 30–50 prosenttia. EU-tason päästökaupan keskeyttämisellä olisi siis mahdollista parhaassa tapauksessa puolittaa sähkön hinta.
Energiakriisi ei tullut yllätyksenä
Perussuomalaiset vaatii Suomen hiilineutraalisuustavoitetta siirrettäväksi vuodesta 2035 vuoteen 2050. Lisäksi turve tulee määritellä uusiutuvaksi, kuten Ruotsissa tehtiin.
&#8211; On turhaa käydä enää periaatteellista keskustelua siitä, pitäisikö Suomen valtion puuttua sähkön hintaan. Suomen rahoilla on jo puututtu energiahintoihin – nimittäin muissa EU-maissa. Osallistumalla niin sanottuun elvytyspakettiin me olemme kohentaneet huonommin talouttaan hoitaneiden EU-maiden budjettiliikkumavaraa ja olemme mahdollistaneet esimerkiksi Kreikan, Italian ja Espanjan energiatuet.
<iframe loading="lazy" title="Eduskuntaryhmän kesäkokous, Purra Ja Tavio" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/XjC6Xt9cD20?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Tavio huomauttaa, että käsillä oleva energiakriisi ei ole uusi tai täysin puskista tullut asia.
&#8211; Perussuomalaiset on esittänyt lukuisia toimia energian, asumisen ja ruokakassin hinnan alentamiseksi jo pitkään, mutta hallitus on ollut toimettomana. Asiasta jätettiin myös välikysymys, mutta hallituksesta ei ole löytynyt riittävästi tahtoa aikaansaada laskua hintatasoon.

Tavio: On tullut aika lopettaa väestönsiirrot muslimimaista ja pistää Afrikan kankkulankaivojen rahoitus jäihin

Hallitus on ilmoittanut, että Afganistanin tilanteen vuoksi Suomi nostaa pakolaiskiintiönsä ensi vuonna 1 500 henkilöön. Suomen Perusta -ajatuspajan tekemien laskelmien mukaan 1 500 Afganistanista otettavaa pakolaista maksaa suomalaiselle yhteiskunnalle koko elinkaarensa aikana noin 750 miljoonaa euroa. Toisen polven vaikutukset nostavat summan yli miljardin.

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen pitää hallituksen päätöstä pakolaiskiintiön nostamisesta erittäin vastuuttomana.
&#8211; Maahanmuuton kustannukset ja muut humanitaarisen maahanmuuton aiheuttamat ongelmat tulevat tämän päätöksen myötä väistämättä lisääntymään. Ongelmia on jo nyt aivan liikaa.
&#8211; Nämä kustannukset tullaan kattamaan velkarahalla, jolloin tulevat sukupolvet joutuvat maksamaan laskun. Jos kuluja ei kateta velkarahalla, niin silloin se tarkoittaa leikkauksia joistakin suomalaisten kannalta keskeisistä palveluista, Immonen sanoo.
Rahoille olisi muutakin käyttöä
Immosen mukaan hallituksen harjoittama suomalaisten epäinhimillinen kohtelu ei saa jatkua.
&#8211; Näille rahoille olisi parempaakin käyttöä. Auttaminen pitäisi kohdistaa omiin kansalaisiimme. Kyse on arvoihin perustuvasta priorisoinnista, jossa hallitus on päättänyt asettaa pakolaiset suomalaisten edun edelle.
&#8211; Tarvitsisimme lisäresursseja esimerkiksi sairaanhoitoon, jotta hoito voidaan taata kaikille kohtuullisessa ajassa. Osassa Suomea sairaanhoidon kapasiteetti on vaarassa ylikuormittua. Hallitus osoittaa törkeää piittaamattomuutta suomalaisten hyvinvointia kohtaan.
Hyvinvointiyhteiskunta ajetaan alas
Immonen näkee, että hallituksen omalle äänestäjäkunnalleen osoittamalle moraaliposeeraukselle ja imagoboostille tulee liian korkea hintalappu.
&#8211; Tehokas ja järkevä auttaminen on tästä touhusta kaukana. Pakolaisia tulisi auttaa lähtömaiden lähialueilla pakolaisleireillä. Siellä pienemmällä rahalla saataisiin moninkertainen hyöty aikaan. Massaväestönsiirroilla ainoastaan ajatetaan suomalainen hyvinvointiyhteiskunta, kansalaisten turvallisuus ja vakaa yhteiskunta alas.
&#8211; Näin ei saa jatkua. Ruotsin kohtalo kolkuttaa jo oven takana, Immonen varoittaa.

Immonen: Hallitus asetti jälleen pakolaiset suomalaisten edun edelle – ”Pakolaiskiintiön nosto 1 500 henkeen on vastuutonta”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ville Tavio toivoo suhteellisuudentajua nyt käynnissä olevaan julkiseen keskusteluun ilmastonmuutoksesta.

Tavion mielestä kaikkiin globaaleihin uhkiin, kuten väestöräjähdykseen ja puhtaan juomaveden ehtymiseen, pitää suhtautua vakavasti. Tänään tiistaina julkaisemassaan blogikirjoituksessa Tavio varoittaa, että juuri ilmastonmuutoksella pelotellaan pian samaan tapaan kuin keskiajalla peloteltiin Helvetin tulella.
Jätä kiinalaiset vaatteet ostamatta
Tavion mielestä ilmastonmuutoskeskustelussa pitää keskittyä pelottelun sijasta konkreettisiin parannuksiin, mikä Suomen tapauksessa tarkoittaa clean techiin panostamista ja kotimaista tuotantoa.
&#8211; Lyhytikäiset kiinalaiset vaatteet ja elektroniikka ovat osa ongelmaa. Viime kädessä ulkomaisille tuotteille täytyy lätkäistä lisää tulleja, Tavio suunnittelee.
Loppu väestönkasvulle ja -siirroille
Tavion mukaan väestönkasvu ja väestönsiirrot voivat tulevaisuudessa osoittautua ilmastonmuutosta oleellisemmaksi globaaliksi uhkaksi, koska liikakansoitusta on vaikeampi ratkaista kuin kulutuskysymyksiä.
&#8211; Väestönkasvu on oleellinen osa päästöjen kasvua, joten siitä tulisi puhua aina kun puhutaan ilmastonmuutoksesta. Todellisuudessa samat ihmiset, jotka toitottavat jatkuvasti ilmastonmuutoksesta, toitottavat samaan hengenvetoon Suomen väkiluvun vähenemisestä ja tahtovat kasvattaa Suomen väestöä tänne tehtävin keinotekoisin väestönsiirroin, tehden muualle maailmaan lisää tilaa liikakansoitukselle, Tavio toteaa.

Tavio: Jotain rajaa ilmastonmuutosvouhotukseen

Ennusteiden mukaan Afrikan väkiluku jopa nelinkertaistuu vuosisadan loppuun mennessä. Vuonna 2100 pelkästään Afrikassa ennustetaan asuvan yli neljä miljardia ihmistä. Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaan mukaan tämä voi johtaa suuriin katastrofeihin sekä Afrikassa mutta myös Euroopassa.

&#8211; Vaikka valvontatoimet Välimerellä ovat rajoittaneet esimerkiksi laitonta siirtolaisuutta Libyasta Eurooppaan, se on vain väliaikainen lääke. Väestö kasvaa räjähdysmäisesti Afrikassa ja valtava osa heistä tulee haluamaan Eurooppaan syystä tai toisesta, Elomaa toteaa.
Ehkäisyvälineitä Afrikkaan
Elomaa haluaa, että väestönkasvun tuomista ongelmista puhutaan ääneen.
&#8211; Valistusta ja konkreettisia keinoja ehkäisyvälineistä lähtien on vietävä Afrikkaan ponnekkaammin. Mitä suurempana väestönkasvu jatkuu, sitä heikommat olot Afrikassa ovat. Tämä on siis myös inhimillistä, Elomaa huomauttaa.
Liikaa väkeä Eurooppaan
Elomaa kokee, että väestön siirtely ei auta, vaan ongelmat siirtyvät tulevaisuudessa Eurooppaan, ellei väestönkasvua ja siirtolaisuutta hillitä voimakkaasti.
&#8211; Euroopan ja Suomenkin väestönkasvu näyttää käytännössä nollaa ja jopa negatiivista. Taloudellisen paineen lisäksi negatiivisen piirteensä luo vieraiden kulttuurien liian runsas siirtäminen Eurooppaan, kun nyt jo huomataan, että Lähi-idästä ja Afrikan islamilaisista maista Eurooppaan tulleet integroituvat yhteiskuntaan keskimäärin hyvin heikosti.

Elomaa: Räjähdysmäisen väestönkasvun ongelmat eivät saa olla tabu

Vihreät ovat vaatineet viime aikoina hallitukselta Suomeen löysempään maahanmuuttopolitiikkaa. Vaikka Suomella on jo nykyisin pohjoismaiden löysin turvapaikkapolitiikka, vihreät vaativat politiikan löysentämistä entisestään.

Viimeksi ulostulollaan keskustelua aiheesta herätti Helsingin apulaispormestari Sanna Vesikansa (vihr.), joka harmitteli suomalaisen ylikulutuksenpäivänä Vihreässä Langassa ”nuivan maahanmuuttopolitiikan hidastavan Helsingin ja Suomen kasvua&#8221;.
Massaliike kasvattaa ekologista jalanjälkeä
Perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen Olli Immonen pitää vihreiden politiikkaa ympäristön ja maapallon ekologisen kantokyvyn turvaamisen kannalta vastuuttomana.
&#8211; Vihreiden politiikka on nykyisin pahasti vinksallaan. Logiikka puuttuu. Eero Paloheimoa ja muita järkivihreitä on tullut ikävä, Immonen toteaa.
&#8211; Mahdollistamalla massiiviset väestösiirtymät kolmansista maista länsimaihin kasvatetaan ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä. Ihmisen ekologinen jalanjälki on korkeamman elintason ja kulutuksen länsimaissa moninkertaisesti suurempi kuin kolmansissa maissa. Nykyisenlaiset väestösiirtymät ovat ympäristön ja maapallon kantokyvyn kannalta yksiselitteisesti tuhoisia.
Vaellus padottava politiikalla
Ekologisella jalanjäljellä kuvataan ihmisen käyttäytymisen seurauksena luontoon jättämää jälkeä, ja sitä käytetään yleisesti kestävän kehityksen mittarina. Tällä hetkellä ihmiskunnan kulutus vastaa noin 1,7 maapalloa vuodessa.
&#8211; Kolmansista maista länteen suuntautuvien väestösiirtymien seurauksena ihmiskunnan yleinen kulutustaso kasvaa koko ajan, ja maapallon ekologinen kantokyky kuormittuu enenevässä määrin. Näin ajaudumme kiihtyvällä vauhdilla kohti yhä suurempaa ekologista kriisiä.
&#8211; Tästäkin näkökulmasta on tärkeää, että politiikalla pyritään patoamaan hallitsematonta maahanmuuttoa. Suuret väestösiirtymät on estettävä, jotta maapallo pelastuu, Immonen toteaa.

väestönsiirto

Arabimaat eivät halua palestiinalaispakolaisia omiin maihinsa – veljeskansojen penseys korostaa tilanteen toivottomuutta

Etlan maahanmuuttoselvityksessä pahoja puutteita – matalan osaamistason maahanmuutto rasittaa julkista taloutta

Tavio: On tullut aika lopettaa väestönsiirrot muslimimaista ja pistää Afrikan kankkulankaivojen rahoitus jäihin

Immonen: Hallitus asetti jälleen pakolaiset suomalaisten edun edelle – ”Pakolaiskiintiön nosto 1 500 henkeen on vastuutonta”

Tavio: Jotain rajaa ilmastonmuutosvouhotukseen

Elomaa: Räjähdysmäisen väestönkasvun ongelmat eivät saa olla tabu

Immonen: Vihreiden politiikka vinksallaan – kannattaa väestönsiirtoa, joka tuhoaa maapalloa

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025