Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Vähävaraisuus

Ympäristövaliokunnan perussuomalaiset jäsenet Petri Huru, Mauri Peltokangas ja Sheikki Laakso jättivät eriävän mielipiteen ympäristövaliokunnassa, kun valiokunta käsitteli rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin uudistamista. Perussuomalaiset eivät innostu esityksestä, joka tulisi todella kalliiksi suomalaisille eläkeläisille ja muille vähävaraisille omakotitaloasujille.

Direktiiviehdotus sisältää uudisrakentamiselle ja olemassa oleville rakennuksille vaatimuksia energiatehokkuuteen ja päästöttömyyteen liittyen sekä lisävaatimuksia energiatodistuksille. Asentamisvelvoitteita lisättäisiin myös sähköajoneuvojen latauspisteisiin liittyen sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmille.
Esitys lisäisi byrokratiaa merkittävästi
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä ei innostu laisinkaan nyt tehdystä esityksestä.
&#8211; Esitys lisäisi byrokratiaa sekä hallintoa merkittävästi. Jotta ohjelma olisi missään määrin toteutuskelpoinen, jouduttaisiin laatimaan ns. kansallinen rakentamisen perusparannussuunnitelma sekä ottamaan käyttöön rakennusten perusparannuspassi, mikä maksaa rahaa. Myös energiakorjauksiin olisi lisäksi kannustettava rahoituksella ja muilla tukitoimilla, ja nämäkin toimet maksavat rahaa, toteaa kansanedustaja, valiokuntavastaava Petri Huru.
Direktiiviesitys edellyttäisi myös lukuisia muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön sekä uutta kansallista lainsäädäntöä.
&#8211; Merkittävimmät taloudelliset vaikutukset aiheutuvat rakennuksia koskevasta velvoitteesta saavuttaa ehdotuksen mukaiset energiatehokkuuden vähimmäistasot ehdotetulla aikataululla, joka on erittäin tiukka. Muutoinkaan tuollaisella aikataululla ei rakennuksia voisi korjata normaalisti niiden todellisen elinkaaren mukaan. Tätä emme myöskään pidä hyvänä tai kannatettavana, jatkaa puolestaan kansanedustaja, valiokunnan jäsen Sheikki Laakso.
Velvoite aiheuttaisi tähtitieteelliset korjauskustannukset
Komissio ehdottaa lisäksi esityksessään, että voimassa olevaan direktiiviin tehtäisiin muutoksia uusien rakennusten energiatehokkuuden vaatimuksiin siten, että viranomaisten käytössä olevien tai omistamien uusien rakennusten on oltava päästöttömiä vuoden 2027 alusta alkaen ja kaikkien uusien rakennusten vuoden 2030 alusta.
Edellä mainittuihin määräaikoihin asti kaikkien uusien rakennusten on oltava vähintään lähes nollaenergiarakennuksia. Lähes nollaenergiarakennuksia koskevien vaatimusten tulisi olla alemmat kuin mitä jäsenvaltioiden vuonna 2023 raportoimien vaatimusten kustannusoptimaalinen taso on.
Asiantuntijoiden arvioiden mukaan velvollisuus ryhtyä korjaamaan rakennusta pelkästään energiatehokkuuden vuoksi koskisi 35 % rakennuskannasta eli noin 516 000 rakennusta. Velvoitteesta aiheutuvat rakennusten korjauskustannukset olisivat arvion mukaan tähtitieteelliset 13,7 miljardia vuoteen 2033 mennessä eli noin 1–1,5 miljardia euroa vuodessa.
Tulee kalliiksi yhteiskunnalle ja sen asukkaille
&#8211; Ehdotuksen arvioidaan parantavan rakennusten energiatehokkuutta ja vähentävän rakennusten energiankäytöstä aiheutuvia päästöjä. Kuitenkin ehdotukseen sisältyvien epävarmuuksien vuoksi ei energiansäästö- ja päästövaikutuksia tässä vaiheessa pystytä arvioimaan täsmällisesti. Tämä on niin tätä EU:n touhua, jyrähtää kansanedustaja, puolueen varapuheenjohtaja Mauri Peltokangas.
Valiokuntaryhmä toteaa, että ei voi olla esityksen takana, johon liittyy paljon epävarmuuksia ja joka maksaa yhteiskunnalle ja sen asukkaille paljon. Perussuomalaiset eivät myöskään halua vauhdittaa ns. vihreää siirtymää edellä olevilla keinoilla, koska sen maksajiksi joutuvat esimerkiksi eläkeläiset ja muut sellaiset kansalaiset, jotka asuvat vanhoissa taloissa ja joilla ei ole varaa kunnostaa taloaan.
&nbsp;

Ympäristövaliokunnan perussuomalaiset: Euroopan unioni kurittaa taas suomalaisia omakotiasujia

Sähkön ja polttoaineiden hinnat ovat pilvissä. Tämä johtuu pääosin maailmanmarkkinatilanteesta, mutta viime viikolla selvisi suullisella kyselytunnilla, ettei hallitus ole tekemässä kansallisia toimenpiteitä asian korjaamiseksi. Perussuomalaiset Naiset huomauttaa, että niin sanottu energiaköyhyys uhkaa talviaikana, kun esimerkiksi lämmitykseen ei ole enää varaa.

&#8211; Suomessa ei jostain syystä juuri puhuta polttoaineiden ja sähkön hintojen aiheuttamasta ahdingosta sen oikealla nimellä – siis energiaköyhyydestä. Se vain yhdistetään osaksi yleistä vähävaraisuutta, vaikka valtiolla olisi mahdollisuuksia puuttua tilanteeseen. Energiaköyhyys voi aiheuttaa pitkäaikaisia taloudellisia vaikeuksia tai jopa terveysongelmia, kun tupaa ei ole varaa lämmittää, perussuomalaiset naiset huomauttavat.
Kaikilla ei ole varaa kymppitonnin muutosinvestointiin
Naisjärjestö muistuttaa, että Suomessa lämpiää yhä noin 130 000 pientaloa öljyllä, eikä kaikilla ole varaa vaihtaa uudempiin järjestelmiin, vaikka valtio tukeekin muutosinvestointia.
&#8211; Kyse on yli 10 000 euron investoinnista helposti. Ei mökin mummolla ole sellaiseen varaa, vaikka valtio tukisi muutostyötä muutamalla tuhannella eurolla.
&#8211; Jos näillä ihmisillä ei ole enää varaa ostaa polttoöljyä pitääkseen tupaa lämpimänä, niin aikooko hallitus vain katsoa tumput suorana vierestä? Suomessa on nopeasti luotava järjestelmä, jolla valtio kompensoi hintoja, perussuomalaiset naiset vaativat.
Myös polttoaineiden hinnat karanneet käsistä
Tällä vaatimuksella viitataan EU-komission viestiin jäsenmaille, jonka mukaan kuluttajahintojen laskeminen on kansallisissa käsissä. Näin tehdään esimerkiksi Välimeren maissa, mutta hallituksella ei ainakaan toistaiseksi ole aikeita puuttua hintakehitykseen.
Perussuomalaiset Naiset huomauttaa, että myös liikennepolttoaineiden hinnat ovat karanneet käsistä. Tämä vaikuttaa suoraan työnteon kannattavuuteen ja ostovoimaan.
&#8211; Lisäksi bensan ja dieselin hinnat ovat räjähtäneet ja keskihinnat ovat vuodessa nousset jopa 50 senttiä litralta. Matalapalkka-aloilla ei pitkiä matkoja kannata pian ajella, jos haluaa, että edes jotain jää käteen. Toisekseen logistiikkakustannukset siirtyvät suoraan kuluttajahintoihin, kuten ruuan hintaan.
&nbsp;

PS Naiset huolissaan ihmisten toimeentulosta energiahintojen kiristyessä: Energiaköyhyys uhkaa vähävaraisia talviaikana, kun tupaa ei ole varaa lämmittää

Kokoomuspoliitikot ovat viime aikoina jaelleet innokkaasti neuvojaan suomalaisille köyhille. Tällä kertaa vuorossa on puolueen lainsäädäntösihteeri, kaupunginvaltuutettu Otto Meri.
&#8211; Ilmainen neuvo kaikille perinnän aiheuttamien vaikeuksien kanssa painiville: laskut kannattaa maksaa ajoissa. Ei se sen kummempaa ole, Meri neuvoo <a href="https://twitter.com/OttoMeri/status/1001888224002953217">Twitterissä</a>.

&#8211; Mitäpä tähän sanoisi? Ehkä osuvinta olisi siteerata erästä toista viime aikoina julkisuudessa lausunnoillaan mainetta niittänyttä kykypuolueen edustajaa ja todeta lakonisesti: &#8221;Kuule, kaikilla meillä on rajoitteemme&#8221;, perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä kommentoi Meren ulostuloa Facebookissa.
Mäkelä viittaa kokoomuksen kansanedustaja Susanna Koskeen, joka opasti helsinkiläistä pitkäaikaistyötöntä myymään osaamistaan ja tuottamaan lisäarvoa, vaikka tällä on useita sairauksia.
&#8211; Jos nyt tähän ihan sitä ultimaalista viisautta haetaan, niin kyllähän tuo laskujen aikanaan maksaminen on pirun hyvä idea normaalitilanteessa &#8211; niin ei joudu ongelmiin. Kyse on enemmän siitä, onko viisasta neuvoa ripulin kourissa olevaa, että kannattaa välttää eritrealaista tuoresalaattia, Mäkelä toteaa.

Taas yksi kokoomuslainen jakaa neuvojaan köyhille: Laskut kannattaa maksaa ajoissa

Heikki Hursti lukuisine apulaisineen järjesti taas köyhien itsenäisyyspäiväjuhlat Helsingin Hakaniemen torilla.
Paikalla oli &#8211; järjestäjien mukaan &#8211; vajaat tuhat henkeä. Juhlaväki oli monenkirjavaa: niin nukkavieruja vaateparsia kantavia katujen naisia ja miehiä kuin soppajonoon eksyneitä tyylikkäästi pukeutuneita venäläisiä turistejakin.
Pakkanen ei tällä kertaa paukkunut, mutta hyytävä tuuli, muutama miinusaste ja lumipyry yrittivät viedä joukolta juhlamielen – siinä kuitenkaan onnistumatta. Porukka oli iloisella päällä ja tunnelma oli rento ja lämmin.
Tarjottavaa riitti
Hursti ja kumppanit olivat haalineet ruokapuolta aina Pohjanmaalta saakka. Soppajonon päässä odotti iso lautasellinen hernerokkaa ja kookas voileipä, jälkiruuaksi oli pullaa ja kahvia. Kaiken kruunasi runsas eväspussi kotiin vietäväksi ja aivan viimeiseksi – ne jotka tahtoivat – saivat pipon päähänsä suojaamaan talven tuiskuilta.
Noin 500-1 300 osallistujaa vuosittain kerännyt itsenäisyystapahtuma tarvitsee myös tekijänsä, vapaaehtoisuutta onneksi riittää.
&#8211;   Tämä on minulle vapaaehtoisena kahdeskymmenes kerta, ensimmäisen kerran olin mukana vuonna 1993, Ritva Vauhkonen (kuvassa vasemmalla) selvitti.
Lähimmäisenrakkauden täyttämä tilaisuus olisi kuitenkin voinut olla vieläkin viihtyisämpi, aprikoi myös vapaaehtoisena puurtanut Anneli Kulju (kuvassa oikealla).
&#8211;   Niin jos jotakin haluaisi muuttaa, niin se olisi muutto sisätiloihin. Toive olisi, että kaupunki pystyisi jo ensi vuonna auttamaan tässä asiassa.
Auttajana ja autettuna
Tilaisuuden isäntä Heikki Hursti korosti mm. sitä, että köyhien itsenäisyyspäiväjuhla on tarkoitettu kansanjuhlaksi.
&#8211; Tämä itsenäisyysjuhla on avoin ja tarkoitettu kaikille &#8211; niin tavallisille ihmisille kuin kadun kasvateillekin.
Hursti näkee, että köyhyyden poistaminen edellyttää niin pieniä kuin suuriakin tekoja.
&#8211;   Tuloeroja on tässä yhteiskunnassa kerta kaikkiaan pienennettävä. Aivan konkreettisia toimia olisivat peruspäivärahan ja pienimpien eläkkeiden korottaminen. Näillä toimilla köyhyys varmasti vähenisi.
Kohtalon kovin koettelemat ovat myös itsenäisen Suomen ystäviä. Itsenäisyys olikin pääosassa kaikille itsenäisyyspäivää viettämään tulleille, ei soppatykki tai kakkukahvi.
&#8211; Kyllä itsenäisyys on tosi tärkeä asia. Minulle nämä juhlat ovat perinne. Olen täällä hieman auttamassa. Itse olen ollut kymmenen vuotta kadulla ja tiedän millaista se on. Mua on autettu ja mä haluan myös auttaa, Reijo Liukkonen kiitteli.
&#8211; Myös mulle tämä on perinne. Nyt tosin itsenäinen Suomi-neito on pudonnut pepulleen: tuloerot, leipäjonot ja väkivalta kasvavat eikä se ole itsenäisyyden vika – vaan siitä huolimatta, Rosa-Maria Hossein pamautti.
&#8211; Myös köyhiä on kutsuttava niihin varsinaisiin linnan juhliin. Suomi olisi hyvä maa, jos laitettaisiin eläkkeet ja työttömyysturva kohdalleen. Itsenäisyys on tietysti hyvä asia mutta ensin pitää huolehtia omista ja vasta sitten lähettää rahaa ulkomaille,  Jouni Luukkonen muistutti.
Paavo petti – Pertti pelasti
Heikki Hursti oli kutsunut köyhien itsenäisyyspäivän juhlapuhujaksi kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen. Miestä ei kuitenkaan näkynyt eikä kuulunut.
Kansanedustaja Pertti ”Veltto” Virtanen paikkasi Arhinmäen poissaolon ”lennosta” ja sai juhlaväeltä ansaitut aplodit. 
Myös Veltolle köyhien itsenäisyysjuhla ja Hurstien suvun työn tukeminen on sydämen asia.
&#8211; Mää tein yhteistyötä Veikko Hurstin kanssa jo 1980-luvulla. Hän kävi eduskunnassa mun luona useita kertoja. Ja myös tuin ja tuen tätä toimintaa taloudellisesti. Jo silloin koin, että nämä täällä olevat ihmiset ovat nimenomaan syrjäytettyjä, ei vain syrjäytyneitä. Syyllisiä siihen ja suureen vähäosaisten joukkoon ovat vanhat puolueet, joita eivät köyhät ja heidän tilanteensa kiinnosta, Veltto huomautti.
Paikalla oli myös muita perussuomalaisten edustajia. Juhlatunnelmasta olivat nauttimassa Anne Louhelainen, Maria Tolppanen, Kike Elomaa ja Juha Väätäinen. Muiden puolueiden edustajia köyhien itsenäisyyspäivänvietto ei näyttänyt kiinnostavan.
(Teksti on julkaistu Perussuomalainen 15/2012-lehdessä)
Teksti: Seppo Huhta 
Kuva: Matti Matikainen

Toivo pilkahti köyhien juhlissa

Vähävaraisuus

Ympäristövaliokunnan perussuomalaiset: Euroopan unioni kurittaa taas suomalaisia omakotiasujia

PS Naiset huolissaan ihmisten toimeentulosta energiahintojen kiristyessä: Energiaköyhyys uhkaa vähävaraisia talviaikana, kun tupaa ei ole varaa lämmittää

Taas yksi kokoomuslainen jakaa neuvojaan köyhille: Laskut kannattaa maksaa ajoissa

Toivo pilkahti köyhien juhlissa

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025