Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

vaikutusarvionti

Perussuomalaiset jättivät talousvaliokunnassa eriävän mielipiteen hallituksen esitykseen sote-uudistuksesta. Esityksessä siirrettäisiin sosiaali- ja terveyspalveluita sekä pelastustoimi alueellisille hyvinvointialueille, joiden määrä olisi 21. Esitys on kuitenkin vaikutusarvioiltaan puutteellinen ja asiantuntijalausuntojen mukaan jopa lisää kustannuksia.

Talousvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet kritisoivat hallituksen esitystä sen puutteista. Asiantuntijalausuntojen perusteella sote-uudistuksesta ei ole tehty riittävästi vaikutus- ja riskiarvioita. Tavoite terveydenhuollon toiminnan tehostamisesta ei todennäköisesti toteudu.
Kunnolliset vaikutusarviot puuttuvat
Savo-Karjalan vaalipiiristä kansanedustajaksi nousseen Minna Reijosen mielestä esitys on liian keskeneräinen.
&#8211; Tässä ollaan tekemässä Suomen historian suurinta muutosta, ja kunnolliset laskelmat ja vaikutusarviot puuttuvat. Uudistuksen tarkoitus olivat tasapuoliset palvelut, mutta tässä voi käydä ihan päinvastoin. Uudistuksessa ollaan näillä faktoilla erityisen hataralla pohjalla, hän varoittaa.
&#8211; Uudistus ei takaa paikallisten terveysasemien säilymistä harvaanasutuilla alueilla. Vastaavasti isojen kaupunkien kulut voivat nousta, Reijonen jatkaa.
Esitys vaarantaisi pienet ja keskisuuret sote-yritykset
&#8211; Esitys vaikeuttaisi toteutuessaan pienten ja keskisuurten yksityisten sote-yritysten toimintaa jatkossa, Sakari Puisto huomauttaa.
Etenkin pienempien yritysten mahdollisuudet päästä esityksessä asetettuihin velvoitteisiin olisivat verrattain vaatimattomat, jolloin vaihtoehdoksi voisi jäädä yksityistetyn toiminnon siirtäminen takaisin julkiseksi tai toiminnon siirtäminen suuren yrityksen käsiin. Tällä puolestaan olisi kilpailua ja yritteliäisyyttä haittaava vaikutus.
&#8211; Maassamme on arvostettuja, yksityisellä puolella toimivia erikoissairaanhoidon yksiköitä, kuten tekonivelsairaala Coxa ja Sydänsairaala. Sydänsairaalan toimitusjohtajan mukaan hallituksen esitys lamauttaisi sairaalan toiminnan. Meillä ei ole varaa tällaisten huippuyksiköiden toiminnan vaarantamiseen, vaan päinvastoin näiden ja vastaavien uusien yksiköiden kehitysmahdollisuuksiin tulevaisuudessa tulee panostaa, Puisto toteaa.
&#8211; Lisäksi on syytä herätä myös tulevaisuuden suomalaisten terveysyritysten korkean arvonluonnin vientimahdollisuuksiin.
Perustuslailliset näkökohdat sivuun
Puisto harmittelee myös, ettei talousvaliokunnan enemmistö halunnut odottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon valmistumista. Asiasta äänestettiin kokouksessa, ja tämä kanta runnottiin läpi hallituspuolueiden edustajien äänin.
&#8211; Talousvaliokunta ei ole näin ottanut huomioon esitykseen liittyviä perustuslakivaliokunnan kantoja ja niiden mahdollisia vaikutuksia talousvaliokunnan roolin kannalta keskeisiin näkökohtiin. Kiirehtiminen ei ollut tarpeen, koska perustuslakivaliokunnan kannanotto on joka tapauksessa koko eduskuntaa ja valtioneuvostoa sitova. Se valmistunee lähiaikoina.
&#8211; Sanna Marinin hallitus ajaa sote-mallia täysin eri lähtökohdista kuin edellinen hallitus, Veikko Vallin huomauttaa.
Kustannuksista ei ole hajuakaan
Edellinen malli perustui potilaiden valinnanvapauteen, yrittäjyyteen ja markkinatalouteen.
&#8211; Nykyinen malli on lähes sen vastakohta, kuin suunnitelmatalouteen perustuva malli, jossa valtio maksaa ja tuottaa palvelut, ja sote-alan yrityksille jätetään rippeitä.
Uuden mallin vaikutusarviot puuttuvat. Sote-kustannusten noususta heti ja pidemmällä aikavälillä ei ole tietoa, ei myöskään siitä, miten malli vaikuttaa kuntien rahoituspohjaan ja työntekijöiden palkkoihin. On myös epäselvää, miten käy leikkausjonopotilaille.
&#8211; Vain siitä on tietoa, että lisää maakuntahallintoa tulee ja epävarmuutta sote-alan työntekijöille. Kuka on kenenkin palveluksessa ja missä, se on hämärän peitossa, Vallin toteaa.
&#8211; Hallituksen yritysvihamielinen politiikka ei lakkaa hämmästyttämästä. Taas kerran ollaan pyyhkäisemässä yrittäjät kylmänviileästi sivuun, perussuomalaiset ihmettelevät.
&nbsp;

PS kritisoi hallituksen sote-esitystä sen puutteista: ”Hallitus ajaa uudistusta läpi pussi päässä”

EU:n koronaelpymispaketista on käyty laajaa keskustelua kuluneella viikolla eduskunnassa. Paketin mukaan Suomi saa takaisin 3,2 miljardia euroa, mutta maksaa 6,6 miljardia euroa. Elpymispakettia on perusteltu suomalaisille muun muassa sillä, että se tukisi Suomen vientiteollisuutta.
 
Kansanedustaja Arja Juvonen kaipasi keskiviikon keskusteluun enemmän keskustelua koronan vaikutuksista, koronakriisin juurisyistä ja seurauksista sekä koronatartuntojen ennaltaehkäisystä paitsi maailmanlaajuisesti myös valtakunnallisesti.
&#8221;Suomalaisia viedään kuin litran mittaa&#8221;
Juvonen ei saanut kuitenkaan täysistunnossa puhemieheltä puheenvuoroa, mikä hämmästytti monia salikeskustelun kuuntelijoita. Tästä on tullut hänelle monia yhteydenottoja.
&#8211; Elpymispakettia on perusteltu terveydenhuollon kriisillä. Elpymispaketin perusteluksi sanotaan covid19-virusta, jonka julmaa riehumista ja tuhoa olemme seuranneet koko vuoden. Covid19 on yllättänyt monet maat ja Suomi oli myös yksi yllätetyistä. Olemme valtiona kuitenkin onnistuneet hyvin torppaamaan tautia, ja siitä kuuluu valtaisa kiitos maan kansalaisille.
&#8211; Tämä on oikeasti ja todellisesti terveydenhuollon kriisi, mutta sitä ollaan kääntämässä huonosti talouttaan ja koronakriisiä hoitaneiden maiden pelastuspaketiksi. Punainen lanka on kadonnut täysin ja suomalaisia viedään kuin litran mittaa, Juvonen kritisoi.
Tartutaanko rahalla oikeisiin ongelmiin?
Juvonen olisi keskiviikon elpymiskeskustelussa kysynyt hallitukselta, miten elpymispaketin on tarkoitus vaikuttaa tavallisen Suomen kansalaisen tilanteeseen ja elämään ja onko vaikutusarviointeja suomalaisten kannalta tehty. Hän olisi kysynyt myös Suomeen palautuvan &#8221;jättipotin&#8221;, eli takaisin saatavan vajaan puolikkaan Suomen maksamasta elpymispakettirahasta, käytöstä.
&#8211; Onko tarkoitus puhaltaa se raha ilmaan puhumalla ja kehittämällä vihreitä työpaikkoja ja unelmia ilmastonmuutoksen ennaltaehkäisystä vai tartutaanko elpymisrahalla niihin todellisiin ongelmiin, joita korona on suomalaisille aiheuttanut? Juvonen kysyy.
&#8211; Olisin myös nostanut esiin sen faktan, että koronakriisissä keskiössä on loppujen lopuksi terveydenhuolto, sen kapasiteetti ja sen työntekijät. Päättäjät vaativat lisää testejä ja testaamisia, mutta terveydenhuollosta puuttuu niitä työntekijöitä, ihmisiä, tekemään testejä ja laatimaan tuloksia. Tämän on tuonut esiin myös Tehyn luottamusmies, joka totesi, että koronakuormitus hipoo kestävyyden rajoja HUS:ssa (Tehy 4.9.2020). Kuormitusta syntyy työn määrästä, henkilöstöpulasta, osaamisvajeesta sekä lisääntyneestä ylityöstä.
Hoitajille maksettu koronalisää useissa maissa
Juvosen mielestä Euroopassa on sentään koronkriisin myötä ymmärretty järkyttävä totuus hoitoalan henkilöstöpulasta ja henkilökunnan kadosta.
&#8211; Ylimääräistä koronalisää hoitajille on maksettu muun muassa Saksassa, Alankomaissa, Itävallassa ja Ranskassa. Suomessa korvauksiin ei oteta mitään kantaa, ei pihaustakaan. Hallitus on tässä erityisen ymmärtämätön ja eksyksissä, se ei näe metsää puilta, Juvonen kritisoi.
&#8211; Pohjois-Savosta kotoisin olevana olen syvästi huolissani alueen ihmisitä. Kun puhutaan Pohjois-Savon maaseudun kehittämisestä, niin mitä sillä todellisuudessa tarkoitetaan? Miten sinne luodaan työpaikkoja, kun siellä asukkailla ei ole kohta vara edes lämmittää taloaan? Samalla kun suljetaan paperitehdas mm. Kaipolassa, tyrmättiin taannoin Finpulpin Kuopioon kaavailema sellutehdas, joka olisi ollut suuri työllistäjä alueellisesti. Mitä Suomen hallitus oikein haluaa, eivätkö työpaikat suomalaisille kelpaa? Juvonen kysyy.
Koronavirusepidemiaa on käytetty perusteluna laajalle rahanjaolle, mutta todellisuudessa elpymispaketti on suoraa tulonsiirtoa valtioiden budjetteihin, erityisesti niiden, jotka ovat hoitaneet huonosti talouttaan jo vuosien ajan.
&#8211; Tämä kävi ilmi myös eduskunnan salikeskustelussa hallituksen vastauksissa. Terveydenhuollon kriisi unohdettiin täysin, Juvonen kritisoi.

Juvonen: Terveydenhuollon kriisi unohdettiin täysin EU:n elpymispakettikeskustelussa – hallitus ei näe metsää puilta

Perussuomalaiset tivasi suullisella kyselytunnilla hallitukselta vaikutusarviota EU:n uudesta 750 miljardin tukipaketista. Sellaista ei ole, myönsi valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.). 
 

&#8211; Olette useasti painottaneet, miten perustatte päätöksenne tutkittuun tietoon ja faktoihin. Kun olette kertoneet paketin hyödyistä ja paketin hylkäämisen vaaroista, onhan teillä varmasti teetettynä vaikutusarvio elpymispaketin hyödyistä Suomelle? kansanedustaja Veikko Vallin kysyi.
&#8211; Miksi meille on valiokunnissa kerrottu, että vaikutusarviota ei ole tehty? Onko tämä teidän mielestänne faktapohjaista päätöksentekoa?
Ministeri Vanhanen myönsi suoraan, ettei vaikutustenarvioita ole vielä tehty. Hänen mukaansa sellaista on liian aikaista tehdä ennen kuin tiedetään, miten paketin varat käytetään.
Suomi maksaa muiden maiden teollisuudelle tukea
Vallin nosti esille, että kun Suomen kanssa kilpailevat maat saavat miljardiluokan tuet teollisuutensa uudistamiseksi, ja Suomi maksaa nämä kulut verottamalla omaa teollisuuttamme, Suomi antaa jo valmiiksi erittäin vaikeassa kilpailutilanteessa etua muille.
&#8211; Millä te aiotte estää sen, että elpymispaketti ei vääristä kilpailua ja haittaa suomalaisten yritysten toimintaa? Vallin kysyi hallitukselta.
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) vastasi, että elvytystoimia tarvitaan sekä kansallisesti että EU-tasolla, ja juuri EU-tason elvytys hyödyttää kaikkia.
Lapsellinen Venäjä-kortti heilahti
Kyselytunnilla hallituspuolelta väläytettiin tuttuun tapaan, että perussuomalaisten EU-linja ajaisi Suomea Venäjän syliin. Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra pitää tällaisia möläytyksiä lapsellisina.
&#8211; Vaihtoehto keskustelulle näyttää olevan sangen lapsellinen Venäjä-kortti. Ikään kuin se, että me kerromme EU:n ja unionin jäsenyytemme negatiivisista seurauksista tarkoittaisi sitä, että me haluamme Venäjän syliin. Tämä on hyvin lapsellista argumentaatiota.
Miksei eduskuntaa kutsuttu koolle heinäkuussa?
Purra huomautti, että perussuomalaiset pyysi heinäkuussa eduskuntaa koolle istuntotauon aikana puhumaan EU:n massiivisesta elvytyspaketista.
&#8211; Te sanoitte silloin, että ”poliittista teatteria”. Minusta asenteenne on äärimmäistä ylenkatsomista demokratiaa vastaan. Kysyn hallitukselta, miksi te ette halunneet keskustella asiasta heinäkuussa? Onko Suomen itsemääräämisoikeuden puolustaminen mielestänne poliittista teatteria?
Ministeri Tuppurainen puolustautui, että asia kävi valiokunnissa kesällä ja että eduskunta on muutakin kuin suuri istuntosali. Tuppurainen ei hyväksy vihjailuja, että eduskunnan oikeutta keskusteluun olisi pimitetty.

Perussuomalaiset vaati EU:n jättipaketin vaikutusarviota: Sellaista ei ole tehty – ”Onko tämä teidän mielestänne faktapohjaista päätöksentekoa?”

vaikutusarvionti

PS kritisoi hallituksen sote-esitystä sen puutteista: ”Hallitus ajaa uudistusta läpi pussi päässä”

Juvonen: Terveydenhuollon kriisi unohdettiin täysin EU:n elpymispakettikeskustelussa – hallitus ei näe metsää puilta

Perussuomalaiset vaati EU:n jättipaketin vaikutusarviota: Sellaista ei ole tehty – ”Onko tämä teidän mielestänne faktapohjaista päätöksentekoa?”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025