Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Väinö Tanner

Eduskunta kunnioitti Eemeli Peltosen muistoa hiljaisella hetkellä – puhemies Halla-aho: ”Hän ei hakenut konfliktia vaan yhteisymmärrystä”

Perussuomalaisten kansanedustaja Teemu Keskisarja piti eilen Jyväskylän ammattikorkeakoulussa esitelmän suomalaisten suhteesta entisiin presidentteihinsä. Keskisarjan mukaan Sauli Niinistö on hyvä esimerkki siitä, minkä tyyppisistä presidenteistä suomalaiset tykkäävät.

Ulkoministeri Väinö Tanner ei uskonut sodan syttymiseen käydessään kirjeenvaihtoa diplomaattina toimineen Juho Kusti Paasikiven kanssa vuonna 1939. Tanner totesi Paasikivelle, että eihän maailma niin hulluksi voi tulla, että uusi maailmansota syttyisi. Paasikivi vastasi Tannerille kysymällä, koska tämä on nähnyt maailmassa järjen vallitsevan.
Perussuomalaisten kansanedustaja, historioitsija Teemu Keskisarja pitää Paasikiven Tannerille kirjoittamaa vastausta Suomen historian tärkeimpänä sitaattina. Keskisarjan mielestä Paasikiven pessimistinen sitaatti on syytä muistaa nykyisessä epävarmassa maailmanajassa, jossa ei pidä olla sinisilmäinen.
– Kuka voi painaa ydinohjuksen laukaisunappia? Biden on huonommassa kunnossa kuin Kekkonen vuonna 1981. Nykyinen lääketiede pitää Bidenin pystyssä. Ei se ole vain Putinista kiinni, Keskisarja havahdutti.
Keskisarja esitelmöi Suomen presidenttien ihmishistoriasta Jyväskylässä tiistaina.
Suurin vallankäyttäjä
Keskisarjan mukaan lempinimen Ukko-Pekka saaneella Pehr Evind Svinhufvudilla oli presidenteistä pahimmat luurangot kaapissa.
– Minulla ei ole mitään Ukko-Pekkaa vastaan, mutta häntä pitää katsoa kriittisesti liittyen vuoden 1918 veljessotaan. Svinhufvud ei ollut murhanhimoinen teurastaja. Hän ei kuitenkaan yrittänytkään estää punavankien teloituksia. Vankileireillä lähes 13 000 punavankia tapettiin nälkään, Keskisarja kertoi.
Svinhufvud toimi presidenttinä vuosina 1931–1937. Historioitsijan mielestä Svinhufvudilta olisi voinut odottaa enemmän Suomen ykkösoikeusoppineena.
– Ukko-Pekka oli paljon isompi vallankäyttäjä kuin kukaan muu presidentti, Keskisarja summasi.
Kylmäpäinen presidentti
Sotavuosien presidentti Risto Ryti on Suomen tasavallan presidenteistä ainoa, joka ei toiminut puolustusvoimien ylipäällikkönä. Hän oli presidentti vuosina 1940–1944.
– Ryti painettiin hetkeksi sotasyylliseksi ja maanrakoon. Hän sai ansaitsemansa kunnianpalautuksen ennen kuolemaansa. Rytillä oli äärettömän kovat hermot, ja hän oli oikein kylmäpäinen presidentti hyvällä tavalla, Keskisarja analysoi.
Vuosina 1946–1956 presidenttinä toiminut Paasikivi on Keskisarjan mukaan yliarvostettu, mutta toisaalta tämä oli suunnattoman lukenut sekä Venäjän historian, kansan ja kulttuurin tuntija.
Keskisarjan mukaan Paasikivestä tuli diplomaatti vasta talvisodan aikana. Pitkään KOP:n pääjohtajana toiminut Paasikivi oli temperamenttinen, ja hänellä oli mielenterveysongelmia. Paasikivi joutui ristiriitaan pankin johtokunnan kanssa, joka tilasi hänelle mielentilatutkimuksen. Lopulta Paasikivi erosi pääjohtajan virasta.
Paasikivi muistetaan Suomen sodanjälkeisen ulkopoliittisen linjan hahmottelijana ja toimeenpanijana.
Hulttiosta suurmieheksi
Keskisarja puhui presidenteistä pisimpään Gustaf Mannerheimista, jonka nuoruudesta hän on kirjoittanut Hulttio-nimisen kirjan. Mannerheim oli presidenttinä vuosina 1944–1946. Keskisarja ylisti Mannerheimin kasvutarinaa hulttionuorukaisesta suureksi suomalaiseksi, josta on kirjoitettu noin 600 elämänkertaa.
– Nuorukaisena hän hajosi ja meni rikki. Sitten hän kokosi sirpaleet ainutlaatuiseksi lasimaalaukseksi, Keskisarja kuvailee.
Hänen mukaansa Suomen itsenäisyyden jälkeen Mannerheim piti itsensä järjestyksessä.
– Mannerheimille Suomi oli pitkään synnyinmaa ja viimeistään vuodesta 1939 lähtien isänmaa. Hän piti kenraalinsa kurissa ja kehittyi yli 70-vuotiaana. Hän oli loistava ja särmikäs suurmies, Keskisarja sanoo.
25 vuoden valtakausi
Suomen pitkäaikaisin istuva presidentti on Urho Kekkonen, jonka valtakausi kesti yhtäjaksoisesti vuodesta 1956 vuoteen 1982.
– Kekkosella oli liian pitkä valtakausi. Valta turmelee. Hän myi sielunsa punaisille, käytti paljon viinaksia ja tuli 1970-luvulla suuruudenhulluksi, Keskisarja sanoi.
Hänen mukaansa Kekkosen arvopohja on jossain määrin mysteeri.
– Luulen, että hän oppi taktikoksi ja vihasi ryssiä. Suomessa ei kuitenkaan syttynyt sotaa hänen aikanaan.
Yleisön joukosta Keskisarjalta kysyttiin Kekkosen terveydentilan salaamisesta.
– Kekkonen oli itse syypää siihen. Luopumisen tuska oli suuri, Keskisarja totesi.
Presidenttejä ei jumaloida
Seuraavien presidentinvaalien varsinainen vaalipäivä on ensi sunnuntaina. Keskisarjasta suomalaiset ovat suhtautuneet presidentteihin monijakoisesti.
– Suomalaiset uskovat, että valinnassa käy hyvä herra- tai rouvaonni. Toisaalta kansalaisissa on piilevä ja kyräilevä herraviha, mutta jotenkin tämä yhtälö toimii. Meillä ei kuitenkaan jumaloida Kekkosta tai Mannerheimia.
Presidentti Tarja Halosen ja Sauli Niinistön arvioinnin aika tulee Keskisarjan mukaan myöhemmin.
– Halonen hyötyi miehisen presidenttijatkumon rikkomisesta. Tuolloin oli naisen aika. Niinistö on esimerkki siitä, millaisesta presidentistä Suomi tykkää. Tänne ei haluta donaldtrumpmaista kaunopuhujaa.
Esitelmätilaisuuden järjestivät Perussuomalaisten Keski-Suomen piiri ja Jyväskylän seudun Perussuomalaiset.
&nbsp;

Teemu Keskisarja suomalaisten suhteesta presidentteihinsä – ”Kansalaisissa on piilevä ja kyräilevä herraviha, mutta jotenkin tämä yhtälö toimii”

Perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen muistelee 82 vuotta sitten päättynyttä talvisotaa, jonka päättymisen kunniaksi eilen vietetty muistopäivä oli jokaiselle suomalaiselle kipeiden muistojen päivä. Nyt, reilut 80 vuotta myöhemmin, on Suomi jälleen tilanteessa, jossa sen on pystyttävä kohtaamaan yksimielisesti ne haasteet, jotka uusi imperialistinen invaasio Euroopassa on aiheuttanut.

Eilinen talvisodan rauhan muistopäivä oli puoluesihteeri Arto Luukkasen mukaan jokaiselle suomalaiselle kipeiden muistojen päivä.
&#8211; Neuvostoliitto oli varoittamatta hyökännyt maahamme 30.11.1939. Sota oli kestänyt jo 3 kuukautta, ja päättäjien oli joko hyväksyttävä raskaat rauhanehdot tai sitten jatkettava sotaa. Länsivallat olivat luvanneet meille apua, mutta oli selvää, että se ei ehtisi meille. Liittoutuneiden päämääränä oli vallata Pohjois-Ruotsin malmikentät – ei auttaa meitä, Luukkanen muistelee.
Perussuomalaiset haluavat kantaa vastuunsa
Viimeisessä hallituksen neuvonpidossa 12.3.1940 ennen rauhaa presidentti Kyösti Kallio totesi, että hän on ”vavissut ehtojen edessä” ja että asiakirja, jonka hän nyt allekirjoittaisi, olisi ”kamalin”. Ulkoministeri Väinö Tanner piti rauhan päivänä radiopuheen, jossa hän mainitsi, että ehdot olivat olleet sangen raskaat, mutta poliittisia vaatimuksia ei ollut asetettu ja maan itsemääräämisoikeus jäi koskemattomaksi.
&#8211; Puheen lopussa hän totesi kuitenkin, että Suomen kansan hyvät ominaisuudet tulisivat nyt esille ja että hän luotti niihin. Yksimielisyyden piti jatkua ja entisyys oli unohdettava.
&#8211; On suoraan todettava, että isänmaamme on nyt tilanteessa, jossa sen hyvät ominaisuudet tulevat esille. On tärkeätä, että me voimme yksimielisesti kohdata myös ne uudet haasteet, jotka uusi imperialistinen invaasio lähialueillamme on aiheuttanut. Meidän on kyettävä katsomaan haasteita realistisesti silmiin. Perussuomalaiset haluavat kantaa tässä vastuunsa. On katsottava eteenpäin luottavaisesti ja yksimielisyydessä.
&nbsp;

Luukkanen talvisodan rauhasta 13.3.1940: Kirvelevä rauha pelasti Suomen

Väinö Tanner

Eduskunta kunnioitti Eemeli Peltosen muistoa hiljaisella hetkellä – puhemies Halla-aho: ”Hän ei hakenut konfliktia vaan yhteisymmärrystä”

Teemu Keskisarja suomalaisten suhteesta presidentteihinsä – ”Kansalaisissa on piilevä ja kyräilevä herraviha, mutta jotenkin tämä yhtälö toimii”

Luukkanen talvisodan rauhasta 13.3.1940: Kirvelevä rauha pelasti Suomen

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025