Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Vake

Eduskunnassa käsiteltiin hallituksen esitystä laiksi Ilmastorahasto Oy ‑nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä ja siihen liittyvä talousvaliokunnan mietintö. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää vaati lakiehdotuksen hylkäämistä.

Hallituksen esityksessä ehdotettiin säädettäväksi laki Ilmastorahasto Oy ‑nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä. Laissa olisi säännökset yhtiön toiminnasta, hallinnosta ja mahdollisuudesta käyttää valtion tukea rahoitusinstrumenteissaan.
Ilmastorahasto Oy:n toiminnan tarkoituksena olisi keskittyä ilmastonmuutoksen torjuntaan ja teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen sekä digitalisaation edistämiseen Suomessa. Ilmastorahasto Oy:n omistajaohjauksesta vastaisi työ- ja elinkeinoministeriö. Ilmastorahasto on perustettu Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:n pohjalle.
Lakiehdotus hylättävä
Juha Mäenpää <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-155-2022?start=3524&amp;end=3882&amp;speaker=1437">kertoi</a> allekirjoittaneensa varajäsenenä perussuomalaisten vastalauseen kyseiseen talousvaliokunnan mietintöön.
&#8211; Me perussuomalaiset ehdotimme, että lakiehdotus hylätään ja sen sijaan hyväksytään seuraava lausuma: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus aloittaa lainvalmistelun Vake Oy:n/Ilmastorahasto Oy:n pääoman palauttamiseksi ja kyseisen osakeyhtiön lakkauttamiseksi.”
Kokonaan valtion omistama Ilmastorahasto Oy olisi myös valtion tukea jakava kapean politiikkasektorin riskisijoitusyhtiö. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä ei näe valtion tehtäviin kuuluvan millään muotoa tällaisen kapean toimialan rahaston ylläpitoa.
&#8211; Katsomme, että tarpeelliset investoinnit muun muassa vihreään siirtymään toteutuvat yksityisellä pääomalla ja jo olemassa olevilla instrumenteilla. Edelliseen liittyen muistutamme, että Suomen Teollisuussijoitus Oy on jo toiminnassa. Suomella on myös vientitakuita myöntävä Finnvera, valtion sijoitusyhtiö Solidium sekä muun muassa ulkomaisia sijoituksia hakeva Business Finland, Mäenpää luetteli.
Hän huomautti myös, että vihreän siirtymän mahdollistavat uudet keksinnöt ja vähäpäästöiset tuotteet ovat nyt kysyttyjä ulkomailla. Tämän vuoksi yksityistä pääomaa hakeutuu varmuudella sijoittamaan lisää vihreään siirtymään, mikäli toiminta on liiketaloudellisesti ja riskiin nähden kannattavaa.
Tavoite siirrettävä vuoteen 2050
Hallituksen esityksessä Ilmastorahasto Oy:stä todetaan, että ilmastorahaston toiminta liittyy pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman hiilineutraaliutta koskevaan tavoitteeseen. Tavoitteen mukaan hallitus toimii tavalla, jonka seurauksena Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen.
&#8211; Nykyhallituksen hiilineutraalisuustavoitteen järkevyys ja sitä myötä koko Ilmastorahasto Oy on syytä kyseenalaistaa. Kansallisesti yltiöpäinen ilmastopolitiikka tuottaa laskun suomalaisille mutta ei isossa kansainvälisessä kuvassa pelasta maailmaa. Perussuomalaisista on vaadittu jo pidempään, että hiilineutraalisuustavoite on siirrettävä vuoteen 2050 eli samaan vuoteen kuin EU:n tavoite, huomautti Mäenpää.
Suomen kokoista politiikkaa
Muun muassa professori Esa Vakkilainen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta kummaksui jo vuonna 2018 Suomessa käytävää ilmastokeskustelua ja peräänkuulutti keskusteluun lisää realismia.
Suomen merkitys maailman CO2-päästöjen lähteenä on erittäin pieni. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä johtuvista CO2-päästöistä Suomen osuus on 0,14 prosenttia eli runsaan promillen luokkaa. Vaikka siis koko Suomi lakkaisi olemasta, ei sillä olisi ratkaisevaa vaikutusta ilmastoon.
&#8211; Eräässä Ilkka-Pohjalaisen uutisessa lausuin tässä kuussa, että Suomen ei pidä olla kokoaan suurempi. Vaikka en siinä yhteydessä tarkoittanut ilmastopolitiikkaa, niin sama lausahdus sopii aivan yhtä hyvin myös tälle politiikan osa-alueelle. Lopetetaan tämä rämäpäinen touhotus ja tehdään Suomen kokoista politiikkaa, Mäenpää painotti.

Mäenpää: Ilmastorahasto on lakkautettava

VTT Heikki Koskenkylä arvioi hallituksen ilmastorahastokaavailuja ja Vaken roolia. Hän toistaa esityksensä Vaken lopettamisesta, sillä valtiollisia toimijoita on jo liikaa sijoitus- ja kehitystoiminnoissa. Useissa julkisissa puheenvuoroissa on viime päivinä arvioitu Vakea kriittisesti. 

Hallitus on kertonut aikeistaan irroittaa varoja valtion sijoitus- ja kehitysyhtiö Vaken tuotoista ja ohjatana niitä ilmastorahastohankkeeseen.
Vuonna 2016 perustettu valtion kehitysyhtiö Vake oli pääministeri Juha Sipilän (kesk.) lempilapsi. Sipilän ideana oli laittaa ”valtion tase töihin”. Vakeen siirrettiin viiden yhtiön osakkeita. Suurin erä tulee Nesteen 8,3 prosentin osakeomistuksesta, jonka arvo on noin 2,4 miljardia euroa. Viime vuoden syyskuussa selvitysmies Jouni Hakala julkaisi raportin valtion sijoitus- ja kehitysyhtiöiden roolista. Hän ehdotti Vaken lopettamista, pääomien palauttamista valtiolle ja Vakelle kaavailtujen tehtävien siirtoa Teollisuussijoitukselle eli Tesille.
Keskustelu Vakesta oli jo viime syksynä varsin vilkasta ja kriittistä. <a href="https://stage.sudev.fi/vtt-heikki-koskenkyla-sipilan-suosikkiyritys-vake-eli-valtion-kehitysyhtio-syyta-lopettaa/">Ehdotin</a> itse Vake:n lopettamista 2019 marraskuussa. Vaken taholta tuli tuolloin varsin kriittistä palautetta kirjoitukseen.
Sanna Marinin hallitus kertoi 3.2.2020, että hallitus valmistelee kevään kehysriiheen ehdotuksen ilmastorahastosta. Se perustettaisiin Vaken yhteyteen. Vaken yli kahden miljardin euron pääomien tuotoista kohdennettaisiin ilmastotoimiin satoja miljoonia euroja. Vake keskittyisi ilmastonmuutoksen torjuntaan ja digitalisaation edistämiseen.
Työelämäprofessori Pentti Pikkarainen <a href="https://stage.sudev.fi/vmn-ja-spn-entinen-osastopaallikko-pikkarainen-ryopyttaa-hallituksen-ilmastorahastovisioita/">kritisoi</a> ilmastorahaston perustamista. Hän toteaa, että Suomessa on jo useita valtion sijoitus- ja kehitysyhtiöitä ja epäilee uuden perustamisen tarvetta. Hän myös kritisoi Vaken kautta annettavaa tukea yrityksille. Suomessa ei ole pulaa rahoituksen saatavuudesta vaan järkevistä hankkeista.
Vaken hallituksen puheenjohtaja Reijo Karhinen ja toimitusjohtaja Paula Laine <a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006406179.html">puolustelevat</a> Vaken toimintaa. Heidän perustelunsa eivät vaikuta kovin hyviltä.
Osmo Soininvaara <a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/osmo-soininvaara-miljardipotin-keranneesta-ilmastorahastosta-jokin-tassa-tokkii/b9bc5b8c-bece-45b5-a14f-770fb6422915">varoittaa</a>, että ilmastorahastohanke saattaa osoittautua suureksi virheeksi. Soinivaara epäilee ilmastohankkeiden tukemisen mielekkyyttä Vaken kautta. Tämä tulisi vääristämään kilpailua, jolloin markkinaehtoisesti kannattavat hankkeet kärsisivät. Soinivaara hoitaisi ilmastonmuutoksen ja päästöjen torjuntaa päästöoikeuksien hintoja nostamalla.
Ehkä yllättävin ja kovin kritiikki ilmastorahastoa kohtaan on tullut OP-ryhmän pääjohtajalta Timo Ritakalliolta. Hän on myös Finanssiala ry:n puheenjohtaja. Finanssiala ry on pankkien ja vakuutuslaitosten etujärjestö. Ritakallio sanoo Kauppalehdessä 17.2.2020, että hän ”kummeksuu ilmastorahastoa”. Myös Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi kritisoi ilmastorahastoa, koska yksityistä rahaa on tarjolla riittävästi.
Merkillepantavaa on, että Vaken hallituksen puheenjohtaja Reijo Karhinen oli ennen Ritakalliota pitkään OP-ryhmän pääjohtaja. Karhinen alkoi laajentaa OP-ryhmän toimintaa täysin uusille aloille kuten terveydenhoitoon ja jopa autonvuokraukseen. Nämä Karhisen rönsyilyt on Ritakallio nyt karsimassa pois. Myös Vaken osalta rönsyilemisen vaara on olemassa, koska sille ei ehkä löydy tarpeeksi hyviä hankkeita.
Hallituksen olisi nyt syytä tutkia huolella selvitysmies Jouni Hakalan raporttia viime syyskuulta. Siinä todetaan, että valtiollisia toimijoita on jo liikaa sijoitus- ja kehitystoiminnoissa. Näitä ovat Finnvera, Teollisuussijoitus (Tesi), Business Finland (entinen Tekes), Solidium, Sitra ja Vake. Tässä on aivan liian paljon laitoksia ja toiminnot osin päällekkäisiä. Muissa pohjoismaissa ei ole vastaavaa. Hallituksen olisi parasta lopettaa Vake, siirtää pääomat takaisin valtiolle ja sulauttaa Vaken toiminta jo aiemmin perustetuille laitoksille tai yhtiöille.
Ilmeisesti hallitus on huomannut julkisuudessa esitetyn kovan kritiikin Vakea ja sen ilmastorahastoa kohtaan. Valtioneuvoston kanslia onkin 17.2 asettanut kiireesti ministeriöiden välisen virkamiestyöryhmän suunnittelemaan Vaken pohjalta rakennettavan ilmastorahaston toimintamallia ja vaihtoehtoja rahaston perustamiseksi.

Koskenkylä: Kritiikki hallituksen ilmastorahastoa kohtaan kasvaa

Työelämäprofessori Pentti Pikkarainen ihmettelee <a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006401524.html">Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa</a> hallituksen kaavailua satojen miljoonien euron investoinneista ilmastonmuutoksen torjuntaan. Hallitus aikoo irroittaa rahoja uudehkon Valtion sijoitus- ja kehitysyhtiö Vaken tuotoista.
Hallitus ei ole täsmentänyt ilmastorahaston toimintaa. Pikkarainen miettii rahoituksen eri vaihtoehtoisia muotoja. Avoimuuden vuoksi rahojen tulisi selvitä valtion budjetista.
Pikkarainen on toiminut myös valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin osastopäällikkönä.
Useita julkisia rahoitusyhtiöitä
Vaken ohella erilaisia rahoitusta tarjoavia valtionyhtiöitä on lukuisia. VTT Heikki Koskenkylän mukaan useat eri toimijat ovat päällekkäisyyksien vuoksi <a href="https://stage.sudev.fi/vtt-heikki-koskenkyla-sipilan-suosikkiyritys-vake-eli-valtion-kehitysyhtio-syyta-lopettaa/">tarpeettomia</a>.
Työ- ja elinkeinoministeriön ja valtioneuvoston kanslian tilaaman selvityksen mukaan Vake pitäisi liittää Suomen Teollisuussijoitukseen. Koskenkylän mielestä Vaken voisi yhtä hyvin lakkauttaa.
Hallituksen visiossa näin ei kuitenkaan tehdä.
Onko rahoitusarsenaalille järkeviä kohteita?
Pikkarainen luettelee niin ikään eri kanavia, joita pitkin yritykset voivat saada rahoitustukea. Hän muistuttaa, että Euroopan investointipankki EIB on suuntaamassa enemmän paukkuja ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun.
Hän kirjoittaa, ettei yrityksillä ole rahoituksesta pulaa ilmastokysymysten vuoksi. Sen sijaan järkeville hankkeille olisi tilausta.

VM:n ja SP:n entinen osastopäällikkö Pikkarainen ryöpyttää hallituksen ilmastorahastovisioita

Juha Sipilä toisti pääministerinä ollessaan usein, että &#8221;valtion tase on laitettava töihin”. Tällä hän tarkoitti valtio-omisteisten yritysten taseen käytön aktivoimista. Valtion ei tulisi tyytyä vain passiiviseen omistamiseen. Sipilän aloitteesta perustettiin Vake Oy eli valtion sijoitus- ja kehitysyhtiö vuonna 2018. Sen toimitusjohtajaksi nimitettiin Taneli Tikka, joka oli Tieto Oyj:n innovaatiojohtaja. Hänen vuosiansiot olivat noin 350 000 €.

Vaken tarkoitus oli investoida valtion osakkeiden myyntituloista osa yrityksiin, jotka edistävät rakennemuutosta ja innovaatioita. Vakelle siirrettiin vajaat puolet Posti Groupin osakkeista ja kolmannes Altian osakkeista. Lisäksi Vake omistaa noin kahdeksan prosenttia Nesteen osakkeista.
Monet asiantuntijat ihmettelivät Vaken perustamista ja ilmeisesti silloinen hallituspuolue kokoomus ei pitänyt hankkeesta. Valtiolla oli jo ennestään useita sijoitus-, rahoitus- ja kehitysyhtiöitä. Vaken toiminta on ollut hyvin vähäistä koko ajan.
Selvitysmies esittää lopettamista
Eduskuntavaalien jälkeen vaihtui hallitus. Valtioneuvoston kanslia sekä työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) asettivat kesäkuussa 2019 Jouni Hakalan laatimaan selvitystä valtion sijoitus- ja kehitysyhtiöistä. Selvitys valmistui syyskuussa ja herätti suurta huomiota. Sitä ennen toimitusjohtaja Tikka oli eronnut tehtävistään. Uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin Paula Laine.
Selvitysmiehen raportissa ehdotetaan tylysti Vaken lopettamista ja yli kahden miljardin euron arvoisen osakepääoman palauttamista valtiolle. Antti Rinteen hallitus pohtii parhaillaan Vaken kohtaloa. Juha Sipilän ”kuningashankkeelle” saattaa tulla nolo loppu.
Valtiolla liikaa sijoitusyrityksiä
Vake oli varsin outo hanke. Monet näkivät ongelmana sen roolin sijoitus- ja kehitystoiminnassa. Valtiolla on jo ennestään useita yrityksiä tällä alueella. Niitä ovat Solidium Oy, Suomen Teollisuussijoitus Oy eli Tesi, Business Finland ja Finnvera Oy. Lisäksi myös ministeriö TEM myöntää rahoitusta pk-yrityksille. Ilman Vakeakin näitä yrityksiä on liikaa ja toiminta osittain päällekkäistä.
Solidium Oy on Suomen valtion omistama sijoitusyhtiö. Sen omaisuuden arvo on noin kahdeksan miljardia euroa. Se omistaa osan monista suurista suomalaisista pörssiyrityksistä. Erikoista on, että Solidiumin salkusta puuttuvat Nesteen ja Fortumin osakkeet. Valtioneuvoston kanslia hallinnoi Fortumin ja Nesteen omistuksia, ja Vaje osaa valtion Nesteen osakkeista.
Viennin ja pk-yritysten edistämistä
Suomen Teollisuussijoitus Oy eli Tesi on valtion kokonaan omistama pääomasijoitusyhtiö. Se pyrkii edistämään kasvuyrityksiä ja innovaatioita. Tesi sijoittaa rahastoihin ja lisäksi suoraan yrityksiin. 
Business Finland perustettiin vuoden 2018 alussa. Se syntyi Tekesin ja Finpron fuusiosta. Business Finland tarjoaa rahoitusta ja neuvonantoa lähinnä pk-yrityksille. Tarkoituksena on edistää yritysten kasvua ja tuottavuutta. Tätä tuetaan myös tutkimustoiminnalla.
Finnvera Oyj on valtion omistama erityisrahoitusyhtiö. Sen tarkoitus on täydentää rahoitusmarkkinoita tarjoamalla yrityksille lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Keskeisiä tavoitteita ovat edistää vientiä ja pk-yritysten kasvua. Finnvera perustettiin jo vuonna 1999 fuusioimalla Kera Oy ja Suomen valtiontakauskeskus. Finnveran takaukset vientiluotoille ja yritysten rahoitukselle ovat hyvin suuret. Suhteessa bruttokansantuotteeseen ne ovat EU-maiden suurimmat noin 30 prosenttia. Takuiden riskeihin valtiolle on kiinnittänyt huomiota jopa EU:n komissio.
Sipilän suuresta ideasta tarpeeton hanke
Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että Suomen valtio osallistuu yritystoiminnan rahoitukseen poikkeuksellisen laajalti ja monen instituution kautta. Näiden toiminnassa on myös päällekkäisyyttä. Hallituksen olisi kiireellisesti aloitettava selvitys siitä, onko näin laaja osallistuminen tarpeen ja kuinka suuret ovat valtion riskit.
Sipilän suuri idea Vaken perustamisesta tuntuu kuitenkin täysin tarpeettomalta hankkeelta. Selvitysmiehen raportin mukaisesti Vake on syytä lopettaa nopeasti.
&nbsp;
&nbsp;

VTT Heikki Koskenkylä: Sipilän suosikkiyritys Vake eli valtion kehitysyhtiö on syytä lopettaa

Posti on lähiaikoina saanut kyseenalaista julkisuutta aikeistaan vaihtaa paketinlajittelun työntekijöiden työehtosopimusta marraskuun alusta lähtien. Uusi sopimus leikkaa palkkoja 30 prosenttia nykytasosta ja sen piiriin kuuluu noin 700 työntekijää.

Helsingin Sanomien mukaan Postin työntekijöiden keskipalkka on tällä hetkellä noin 2 200 euroa. Samaan aikaan Postin johtoryhmän palkat ja palkkiot ovat nousseet 52 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2018. Toimitusjohtaja Heikki Malinen tienasi vuonna 2018 yhteensä 987 764 euroa. Vastalauseena palkkojen alentamiseen Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU on käynnistänyt kolmen päivän lakon sunnuntai-illasta alkaen.
&#8211; Postin toimitusjohtaja tienaa 82 100 euroa kuukaudessa samalla kun paketinlajittelun työntekijöiden palkkoja aiotaan leikata 30 prosenttia siirtämällä työntekijät halvemman työehtosopimuksen piiriin. Posti perustelee työehtosopimuksen muutosta säästösyillä ja joustavuudella. Olisi aiheellisempaa tarkastella johtoryhmän korvauksia sen sijaan, että poljettaisiin työntekijöiden jo ennestään matalia palkkoja. Postin johto tuskin suostuu itse säästösyistä alentamaan palkkojaan, vaan asiaan tulisi puuttua ylemmältä taholta, perussuomalaisten Sanna Antikainen vaatii.
&#8221;Törkeää toimintaa&#8221;
Valtionyhtiönä Postin omistajaohjauksesta vastaa valtioneuvoston kanslia. Valtio omistaa Postista suoraan 50,1 prosenttia ja Valtion kehitysyhtiö Vaken kautta 49,9 prosenttia.
Kauppalehden mukaan Posti on viimeisen viiden vuoden aikana maksanut osinkoja 146,4 miljoonaa euroa ja likvidejä varoja löytyi kesäkuun lopussa 160 miljoonaa euroa. Kaikkien valtionyhtiöiden tapaan yhtiön hallitus ja varsinainen yhtiökokous päättävät johtoryhmän palkoista.
&#8211; Valtio on saanut Postilta miljoonaosingot, mutta silti työntekijöiden palkkoja aiotaan leikata säästösyistä. Voisi kysyä, onko omistajaohjaus onnistunutta. Valtionyhtiönä Postilta pitää edellyttää yhteiskuntavastuuta. Työntekijöiden palkkojen leikkaaminen työehtosopimuskikkailulla samalla, kun ylintä johtoa palkitaan avokätisillä bonuksilla, on törkeää toimintaa. Miten hallitus aikoo puuttua asiaan? Näin raju palkkojen leikkaus tuskin motivoi työntekijöitä pysymään yhtiön palveluksessa kovinkaan pitkään, Antikainen moittii.

Vake

Mäenpää: Ilmastorahasto on lakkautettava

Koskenkylä: Kritiikki hallituksen ilmastorahastoa kohtaan kasvaa

VM:n ja SP:n entinen osastopäällikkö Pikkarainen ryöpyttää hallituksen ilmastorahastovisioita

VTT Heikki Koskenkylä: Sipilän suosikkiyritys Vake eli valtion kehitysyhtiö on syytä lopettaa

Antikainen: Yhteiskuntavastuun toteuttaminen nostettava omistajaohjauksen keskeiseksi tavoitteeksi

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025