Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

väkiluvun kasvu

Suomen väestö kasvaa hiljalleen ja täysin vieraskielisin voimin. Puolet vieraskielisistä asuu pääkaupunkiseudulla. Vantaalla alle kouluikäisistä jo kolmannes on ulkomaalaistaustaisia.

Tilastokeskuksen <a href="https://www.stat.fi/til/vaerak/2021/vaerak_2021_2022-03-31_tie_001_fi.html">väestörakennetilaston</a> mukaan Suomen virallinen väkiluku oli vuoden 2021 lopussa 5 548 241 henkilöä. Väkiluku kasvoi vuoden 2021 aikana 14 448 henkilöllä.
Suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä väheni 10 747 henkilöllä ja vieraskielisten määrä kasvoi 25 195 henkilöllä.
Vieraskielisten määrä kasvoi Suomessa Tilastokeskuksen mukaan ”eniten ainakin 40 vuoteen”. Suomeksi sanottuna se tarkoittanee, että kasvu on ollut suurinta koko mittaushistorian aikana.
Puolet asuu pääkaupunkiseudulla
Pääkaupunkiseudun väkiluvun kasvu perustui kokonaan vieraskieliseen väestöön, sillä kotimaisia kieliä puhuvien määrä väheni pääkaupunkiseudulla vuoden 2021 aikana. Kotimaisia kieliä puhuvien määrä väheni myös Uudenmaan maakunnassa.
Kaikista ulkomaalaistaustaisista henkilöistä puolet asui pääkaupunkiseudulla. Kunnittain tarkasteltuna ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osuus oli Manner-Suomen kunnista korkein Vantaalla, 23,4 prosenttia, Espoossa, 20,1 prosenttia sekä Närpiössä 19,6 prosenttia.
Lapset muuttavat maailmaa
Alle kouluikäisistä (0–6-vuotiaat) ulkomaalaistaustaisten osuus oli vuoden 2021 lopussa 12,1 prosenttia. Närpiössä ja Vantaalla alle kouluikäisistä jo joka kolmas on ulkomaalaistaustainen.
Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisten keski-ikä oli 38,9 vuotta vuonna 2021, kun koko väestön keski-ikä oli 43,6 vuotta. Suomalaistaustaisten keski-ikä oli 44,4 vuotta. Toisen polven ulkomaalaistaustaisten keski-ikä oli 11,5 vuotta.
&nbsp;

Vieraskielisten määrä kasvoi Suomessa vuonna 2021 ”eniten ainakin 40 vuoteen” – Vantaalla jo kolmannes alle kouluikäisistä ulkomaalaistaustaisia

Ruotsin koko väestöstä oli viime vuoden lopussa runsas kolmannes ulkomaalaistaustaisia. Lapsista jo lähes kaksi kolmasosaa on ulkomaalaistaustaisia. Maan väestörakenne on voimakkaassa muutoksessa.

Vuoden 2021 lopussa Ruotsissa oli <a href="https://www.scb.se/hitta-statistik/sverige-i-siffror/manniskorna-i-sverige/sveriges-befolkning/">väestökirjanpidon</a> mukaan 10 452 326 asukasta. Asukasluku on kasvanut 2000-luvulla 1,6 miljoonalla. Väkiluvun kasvu johtuu osaltaan siitä, että syntyvyys on ollut kuolleisuutta suurempaa. Ennen kaikkea on kyse massiivisesta maahanmuutosta.
Vuonna 2016 kirjattiin huippuluvut, kun maahan asettui yli 163 000 henkilöä. Seuraavana vuonna maahanmuuttajia oli vielä 144 000. Luku on sittemmin laskenut pandemian myötä. Vuonna 2021 maahanmuuttajia oli 91 000, joka on 58 prosenttia vuoden koko väestönkasvusta.
Ruotsin väestöstä on ulkomaalaistaustaisia 3 557 912 henkilöä (31.12.2021). Se vastaa 34 prosenttia koko väestöstä. Heistä oli ulkomailla syntyneitä 2 090 503 henkilöä eli 20 prosenttia väestöstä.
Lapsista yli puolet ulkomaalaistaustaisia
Tilastokeskuksen <a href="https://www.statistikdatabasen.scb.se/pxweb/sv/ssd/START__LE__LE0102__LE0102A/LE0102T16N/table/tableViewLayout1/">vuoden 2020 tiedoista</a> selviää yhteenlaskulla, että vuonna 2020 Ruotsissa oli 845 272 ulkomaalaistaustaista lasta. Ulkomaalaistaustaisella lapsella tarkoitetaan henkilöä, jonka molemmat tai ainakin toinen vanhemmista on syntynyt Ruotsin ulkopuolella.
Ruotsalaistaustaisten lasten määrä oli samaan aikaan 1 344 131 henkilöä. Ulkomaalaistaustaisten määrä Ruotsin 0–17 vuotiaista henkilöistä oli siis noin 39 prosenttia. Luvuista voinee päätellä, että Ruotsin väestörakenne on lähivuosina ja -vuosikymmeninä voimakkaassa muutoksessa.
Suomessa puoli miljoonaa ulkomaalaistaustaista
Eniten omasta maasta lähdettiin muualle vuonna <a href="https://worldpopulationreview.com/country-rankings/immigration-by-country">2020</a> Intiasta (17,9), Meksikosta (11,1), Venäjältä (10,8) ja Kiinasta (10,5 miljoonaa). Vähiten ulkomaalaistaustaisia oli samana vuonna Pohjois-Koreassa.
Vuonna 2020 Suomen <a href="https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa.html">väestöstä</a> oli ulkomaalaistaustaisia 444 031 henkilöä eli 8 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisiksi luokitellaan Suomessa henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.
Korjaus 6.4.2022 klo 16:45: Ulkomaalaistaustaisten määrä Ruotsin 0–17 vuotiaista henkilöistä ei ole 63 prosenttia vaan 39 prosenttia.

Tilastokeskus: Jo kolmannes Ruotsin asukkaista ulkomaalaistaustaisia

väkiluvun kasvu

Vieraskielisten määrä kasvoi Suomessa vuonna 2021 ”eniten ainakin 40 vuoteen” – Vantaalla jo kolmannes alle kouluikäisistä ulkomaalaistaustaisia

Tilastokeskus: Jo kolmannes Ruotsin asukkaista ulkomaalaistaustaisia

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025