Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

väkivallan kierre

Kaisa Garedew: ”Nuortemme kärsimys ja lisääntyneen väkivaltaisuuden kierre on saanut jatkua jo liian kauan”

Ruotsissa ammuttiin kuoliaaksi 63 ihmistä vuonna 2022. Kasvua edellisestä vuodesta on 40 prosenttia. Välitön syy kuolemiin löytyy rikollisen maailman valtataisteluista, mutta poliittinen pohja tapahtumille luotiin vuosikymmeniä sitten, kirjoittaa toimittaja Blanche Sande Fokus-aikakauslehdessä.

Uuden vuoden aattona Tukholman esikaupungin hampurilaisravintolassa kuoli luoteihin vuoden 2022 viimeinen ja <a href="https://www.expressen.se/nyheter/blodigt-rekord-63-dodsskjutningar-2022/">kuudeskymmeneskolmas</a> ampumisten uhri. Edellisenä vuonna Ruotsissa ammuttiin hengiltä 45 ihmistä.
Ampumalla surmattujen määrä on kasvanut jatkuvasti vuodesta 2013. Vastaavien rikosten määrä Euroopassa on vähentynyt, joten Ruotsin suunta on aivan omansa. Ruotsin <a href="https://www.varldenidag.se/nyheter/skjutningarna-sverige-ses-som-skrackexempel-i-norden/repvll!mgs5PsSUCCCb@4kLHavr6w/">luvut</a> ovat Suomen, Norjan ja Tanskan yhteenlaskettuihin numeroihin verrattuna kuusinkertaiset.
Tyhjiöillä on tapana täyttyä
Välitön syy ampumisten lisääntymiseen saattaa johtua alamaailman voimatasapainon häiriintymisestä, valtatyhjiöistä ja pyrkimyksistä tyhjiöiden täyttämiseen.
&#8211; Eräs olettamus on tasapainon järkkyminen alamaailmassa, koska poliisi on kyennyt omilla toimillaan puuttumaan rikollisten salattuun viestintään. Myös suuret huumeiden ja käteisen rahan takavarikot voivat jo itsessään johtaa konflikteihin, <a href="https://www.fokus.se/aktuellt/darfor-slog-sverige-rekord-i-dodsskjutningar-2022/">arvelee</a> Malmön ylipiston kriminologian dosentti Manne Gerell Fokus-aikakauslehdessä.
Tukholmassa on meneillään räppäri Nils <a href="https://www.svt.se/kultur/ett-ar-efter-mordet-pa-nils-einar-gronberg-sa-gar-utredningsarbetet">”Einár”</a> Grönbergin murhasta syksyllä 2021 alkunsa saanut kostojen ketju. Södertäljessä puolestaan <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/sodertalje/man-skjuten-i-sodertalje-1">seitsemän</a> ihmistä kuollut sen jälkeen, kun poliisi korjasi kaduilta vankilaan kilpailevien jengien johtohahmot. Valtatyhjiöillä on rikollismaailmassakin monta halukasta täyttäjää.
&#8211; Syynä ovat monet tehdyt ja tekemättömät päätöksen vuosikymmenten ajalta, pohtii Gerell väkivallan hallitsematonta kasvua.
Väkivallan kasvua ei haluttu ottaa vakavasti
Maahanmuutto on ollut avainsana Ruotsissa kymmeniä vuosia. Ihmiset asettuivat lähiöihin ja tyhjiin asuntoihin, joista muut muuttivat pois. 30 vuotta sitten tehtiin päätöksiä, joiden seurauksena järjestäytynyt yhteiskunta tavallaan poistui ”hylätyiltä” alueilta.
&#8211; Kun tappava ammuskelu alkoi sitten lisääntyä kymmenen vuotta sitten, Ruotsilla ei ollut halua tai kykyä tarttua ongelmaan. Näin oli sekä poliitikkojen, että poliisin laita, Gerell sanoo.

Ruotsissa ammuttiin hengiltä 63 ihmistä vuonna 2022 – taustalla vuosikymmenten poliittiset virheratkaisut

Tukholman Södertäljessä riehuu jengisota ja viikon aikana jo kaksi ihmistä on surmattu ampumalla. Pelottelun ja uhkailun aika on ohi. Tänään jengiläiset ampuvat tappaakseen.

Poliisi on pidättänyt neljä nuorta epäiltynä 20-vuotiaan miehen surmaamisesta viime perjantaina Södertäljessä.
Miestä ammuttiin Rösbergan esikoulukeskuksen alueella ja hän kuoli saamiinsa vammoihin ensihoidon ponnisteluista huolimatta. Pidätetyistä kolme on 18-vuotiaita ja yksi 16-vuotias.
&#8211; Heitä epäillään todennäköisin syin murhasta ja törkeästä ampuma-aserikoksesta, <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/sodertalje/fyra-personer-begars-haktade-efter-dodskjutning">kertoo</a> syyttäjä Kajsa Lindberg.
Neljä ampumista viikon sisällä
Lauantaina 1. lokakuutta Södertäljessä ammuttiin hengiltä 40-vuotias mies Ronnan kaupunginosassa paikallisen koulun läheisyydessä. Viikon kuluessa Södertäljessä kuoli tai haavoittui ammuskeluissa neljä henkilöä.
&#8211; Södertäljen ampumiset ovat tapahtuneet iltapäivällä tai illansuussa ja tällaista aiemmin ole nähty, <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/sodertalje/valdsspiral-i-sodertalje-detta-har-hant">kommentoi</a> paikallispoliisin päällikkö Caroline Aspegren.
Kuluvana vuonna Tukholman alueella sijaitsevassa Södertäljessä on ammuttu hengiltä viisi ihmistä, koko maassa 50. Aftonbladetin tietojen mukaan Södertäljen väkivallan <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/krim/a/eJEqRO/sodertaljenatverket-kartlaggning-90-medlemmar">kierteessä</a> on kyse löyhästi järjestäytyneen Södertäljenätverket-jengin 90 jäsenen keskinäisestä valtataistelusta.
”Puhtaita teloituksia”
Tukholman alueen poliisipäällikkö Mats Löfvingin <a href="https://www.svt.se/nyheter/polischefen-varfor-valjer-en-sa-ung-manniska-att-bli-mordare">mukaan</a> ampumisten määrä kasvaa erityisesti keskisuurilla paikkakunnilla. Suurkaupunkien ampumistilastot ovat sinänsä vakaita. Erona entiseen on se, että tänään ammutaan tappaakseen.
&#8211; Ne ovat käsityksemme mukaan puhtaita teloituksia.
Poliisipäällikön mukaan jengit ovat erittäin tehokkaita rekrytoinnissa, nuorimmat jäsenet ovat kahdeksanvuotiaita. Organisaatio toimii, vaikka osa jengiläisistä istuu murha- ja huumausainetuomioitaan vankilassa.
&#8211; Miksi nuori ihminen ryhtyy murhaajaksi, se on avainkysymys.

Poliisipäällikkö Ruotsin uusimmista jengimurhista: ”Ne ovat puhtaita teloituksia”

Ruotsissa kuoli tammi-maaliskuun aikana ammuskeluissa 18 henkilöä. Edellisin synkeä ennätys on vuodelta 2020, jolloin samana ajanjaksona ammuttiin hengiltä 12 ihmistä. Luvut perustuvat poliisin tilastoihin ja SVT:n omaan selvitykseen.

Tammi-maaliskuun 18 ammuskelun uhrista useimmilla on ollut yhteyksiä jengirikollisuuteen. Siitä lähtien kun ongelman tilastointi aloitettiin, on ollut vain yksi kuukausi vailla vainajaa: maaliskuu 2018.
&#8211; Joskus kuolleita on hirvittävän monta ja toisinaan vain muutamia, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/rekordmanga-dodsskjutningar-under-arets-tre-forsta-manader">sanoo</a> kriminologian professori Jerzy Sarnecki Tukholman yliopistosta.
&#8211; Tiedämme, että tapaukset liittyvät toisiinsa ja että yksi ampuminen johtaa seuraavaan ja sitten taas seuraavaan. Kriminologit puhuvat väkivallan kierteestä.
Helppo raha houkuttaa
&#8211; Olemme panostaneet kylläkin siihen, että mahdollisimman moni otetaan kiinni ja rangaistuksia pidennetään mutta toimet rikollisten rekrytoinnin lopettamiseksi eivät ole riittäviä.
Sarneckin mukaan yhteiskunnan pitäisikin panostaa nykyistä enemmän yhteisöllisyyteen, sosiaali- ja mielenterveyspalveluihin ja ylipäänsä koulutukseen. Helpon rahan tekeminen rikoksilla pitäisi olla mahdollisimman vaikeaa. Keinot tosin ovat poliittisesti hankalia, koska ne vievät rahaa ja aikaa.
Poliisin <a href="https://polisen.se/om-polisen/polisens-arbete/sprangningar-och-skjutningar/">tilastojen</a> mukaan vahvistettu ammuskelujen uhrien määrä tammi-maaliskuussa on 17 henkilöä. Loukkaantuneita on 22 ja ampumistapauksia yhteensä 89.
&nbsp;

Taas uusi onneton Ruotsin ennätys: alkuvuonna ammuttiin hengiltä 18 ihmistä

väkivallan kierre

Kaisa Garedew: ”Nuortemme kärsimys ja lisääntyneen väkivaltaisuuden kierre on saanut jatkua jo liian kauan”

Ruotsissa ammuttiin hengiltä 63 ihmistä vuonna 2022 – taustalla vuosikymmenten poliittiset virheratkaisut

Poliisipäällikkö Ruotsin uusimmista jengimurhista: ”Ne ovat puhtaita teloituksia”

Taas uusi onneton Ruotsin ennätys: alkuvuonna ammuttiin hengiltä 18 ihmistä

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025